Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014
Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen raha! Mikä oli taaleri? Hopearaha, paino aluksi noin 29 g, hopeaa noin 26 g Kauppa levitti taalerin käyttöä ensin kaupparahana myöhemmin rahajärjestelmän perusta Pohjois-Saksan monissa valtioissa myös Tanskassa, Ruotsissa, osittain Hollannissa, Puolassa, Baltiassa, myös ruplan alkuperäinen esikuva Poistui käytöstä vasta 1870-luvulla kun alue siirtyi kultakantaan (Saksan yhdistymisen jälkeen) 9.4.2014 Juha Tarkka 2
Taalerialue 1700-luvun lopulla 9.4.2014 Juha Tarkka 3
Reichsthaler Kaikkien taalereiden esikuva, riikintaaleri Reich? Pyhä Saksalais-Roomalainen keisarikunta Ruhtinaiden löyhä liitto: keisari Wienissä 1566 keisarikunnan Augsburgin valtiopäivät vahvistivat Reichsthaler-nimisen hopearahan painon ja kurssin Thaler? Joachimstal (nyk. Jáchymov Tšekissä) Suuret hopealöydöt 1500-luvulla Rahanlyontiä, Joachimsthaler = 27,20 g hopeaa (1518) Tästä nimi: thaler taler daler daalder dollar taaleri 9.4.2014 Juha Tarkka 4
Kaivostoimintaa Joachimstalissa 9.4.2014 Juha Tarkka 5
Hopeasisällön muutokset Augsburgin rahajulistus 1566: 9 taaleria Kölnin markasta hienoa hopeaa Kölnin markka oli keskiaikainen hopean mittayksikkö, paino noin 233,86 grammaa, Reichsthaler siis 25,98 g Myöhemmin taalerin hopeasisältöä muuteltiin Kipper- und Wipperzeit 1600-luvun alkupuolella Mm. Napoleonin sodat Syitä muutoksiin ( rahan huonontamiseen ): Valtion menojen inflaatiorahoitus varsinkin sotien aikaan Hopearahan kuluminen kierrossa (jopa 16%) Taalerijärjestelmään syntyi ajan myötä kirjavuutta 9.4.2014 Juha Tarkka 6
Reichsthaler vuodelta 1568 (Keisari Maximilian II / Lyypekki) 9.4.2014 Juha Tarkka 7
Taalerin keveneminen Saksassa Rahakanta: St./Mf Nettopaino: Augsburg 1566 9 25,98 g Albertusthaler 1612 9 ⅔ 24,65 g Zinna 1667 10 ½ 22,27 g Leipzig 1687 12 19,49 g Lübisch kurant 1726 11⅓ 20,63 g Konventions 1753 10 23,39 g Preussi 1750 14 16,70 g Vereinsthaler 1857 30kpl/500g 16,67 g 9.4.2014 Juha Tarkka 8
Preussi Reichsthaler 1815 9.4.2014 Juha Tarkka 9
Preussi Vereinsthaler 1859 (arvo vuodesta 1871 alkaen 3 RM) 9.4.2014 Juha Tarkka 10
Alankomaat Rahajärjestelmä 1 Gulden (florin) = 20 stuivers Omaksui Reichsthalerista oman muunnelman Rijksdaalder à 24,66 g hienoa hopeaa Rijksdaalder = 2 ½ guldenia = 50 stuivers Zilveren ducaat Amsterdamsche Wisselbank (1609 1819) Kaupungin omistama talletus- ja maksuliikelaitos Banco-florin hieman arvokkaampi kuin kiertävä metalliraha Agio noin 4,5% banco-floriinin eduksi Keskeinen tekijä Itämeren alueen kaupassa 1700-luvulla 9.4.2014 Juha Tarkka 11
Alankomaat: Rijksdaalder 1805 (Zilveren ducaat) 9.4.2014 Juha Tarkka 12
Hampurin markka ja Reichsthaler Hampuri Itämeren alueen finanssikeskus Hampurin rahayksiköt: 1 Rthlr = 3 Mark = 48 Schillinge; 1 Schilling = 12 Pf. Lübische Währung Hamburger Bank (per. 1619) Hopeakatteinen giropankki: tattletukset ja tilisiirrot Banco-valuta: Reichsthaler Banco, 9¼ kpl efm Alueen muut valuutat noteerattiin bancovaluutassa Hampurissa kierrossa Mark Courant : 11⅓ Rthlr = 43 Mark efm. 9.4.2014 Juha Tarkka 13
Hampuri Reichsthaler 1764 9.4.2014 Juha Tarkka 14
Rigsdaler specie (1625): Tanska 9¼ kpl markasta puhdasta hopeaa = 25,28 g Rigsdaler kurant (1713): 11⅓ kpl markasta puhdasta hopeaa = 20,63 g Järjestelmä levisi myös saksalaiselle alueelle Schleswig-Holstein, Hampuri, Lyypekki 1813: Rigsbankdaler = ½ Speciedaler 1854: Rigsdaler rigsmønt = Rigsbankdaler 1873: Kultakanta ja Skandinaavinen rahaliitto 1 rigsdaler rigsmønt 2 kroner 9.4.2014 Juha Tarkka 15
Tanska rigsdaler specie 1776 9.4.2014 Juha Tarkka 16
Schleswig-Holstein Speciesthaler 1808 9.4.2014 Juha Tarkka 17
Norja Speciedaler 9.4.2014 Juha Tarkka 18
Ruotsin taalerin kohtalo Ruotsissa ensimmäiset daler tyyppiset rahat lyötiin Kustaa Vaasan aikaan, virallinen rahajärjestelmä perustui vielä markkaan ja äyreihin (1 mark = 8 öre), taalerit kierrossa kurssiin 1 daler = 4 mark (aluksi 3) Jatkuvat sodat aiheuttivat inflaatiota Kuparirahan käyttöönotto 1600-luvulla ja paperirahan arvon lasku 1700-luvulla sekoittivat rahajärjestelmän totaalisesti Paperirahan arvo puolittui suhteessa hopeaan 1743-1776 1700-luvulla liikkeessä kolmenlaisia taalereita 1 riksdaler = 6 daler silvermynt = 18 daler kopparmynt 9.4.2014 Juha Tarkka 19
Kustaa III:n rahanuudistus Ruotsin raharealisaatio 1776: Kovaan valuuttaan Hampurin mallin mukaan Rahayksiköksi hopeinen riksdaler (riikintaalari) Lübisch Währung :1 rdr = 48 sk.; 1 sk. = 12 runstykkiä Vanhat Ruotsin taalerit vaihdettiin pois liikkeestä Setelit hopealla lunastettaviksi Sotien vuoksi vakaa rahanarvo jäi lyhytaikaiseksi paperitaalereiden arvo laski suhteessa hopeaan 1834 uusi realisaatio, taaleri ¼ vanhasta arvostaan 1 riksdaler specie = 4 riksdaler riksmynt Riksdaler riksmynt korvattiin kruunulla 1873 (kultakanta) 9.4.2014 Juha Tarkka 20
Ruotsi Riksdaler 1776 9.4.2014 Juha Tarkka 21
Ruotsin Pommeri Zwei drittel 1763 9.4.2014 Juha Tarkka 22
Taaleri kaupparahana Kaupparaha: Kansainvälisessä kaupassa käyttöön vakiintuneita rahalajeja, jotka olivat haluttuja erityisesti alueilla, joiden oma rahajärjestelmä ei ollut kehittynyt Albertusthaler (9 3/5 e.f.m, noin 24,4 g) Alkuperä: Alankomaat Käyttöalue (vuoteen 1810 saakka) Baltian maat, Venäjä Maria Theresienthaler: (10 e.f.m, noin 23,4 g) Alkuperä: Itävalta Käyttöalue Afrikka, Lähi-Itä Trade Dollar (7/8 troy-unssia 0,900 fine, noin 24,5 g) Alkuperä: USA Käyttöalue Kiina ja Itä-Aasia Kilpailija: Dukaatti (3,5 g kultaa) 9.4.2014 Juha Tarkka 23
Kuurinmaa Albertusthaler 1780 9.4.2014 Juha Tarkka 24
Maria Theresia Thaler 1770 9.4.2014 Juha Tarkka 25
Rupla 1764 9.4.2014 Juha Tarkka 26
Taalerin loppu Baltiassa korvattiin ruplalla 1810 Saksassa korvattiin markalla 1871 Alankomaat kultakantaan 1875 Ruotsissa korvattiin kruunulla 1873 Tanskassa korvattiin kruunulla 1873 Norjassa muuttui kruunuksi 1873 Suomessa rupla korvattiin markoilla 1865 Venäjä kultakantaan 1897 USA:ssa kultakantaan käytännössä 1873 Tänään 26 g hopeaa maksaa noin 12 euroa 9.4.2014 Juha Tarkka 27
Rijksdaalder vuodelta 1980 9.4.2014 Juha Tarkka 28
Kiitos mielenkiinnosta! 9.4.2014 Juha Tarkka 29