Missä on Suomen paras ammattikorkeakoulu? Talouselämän vertailussa voiton vei Kajaanin amk. Kajaani on Suo Teksti ANTTI MIKKONEN Kuvat MARJO VÄISÄNEN ja OUTI TÖRMÄLÄ Agrologi Apuvälineteknikko Artenomi Bioanalyytikko Ensihoitaja Este 22 Talouselämä 10/2011
KAUKAA KAJAANIIN. Bremenistä Luoteis- Saksasta tullut Ute Matzner opiskelee Kajaanin ammattikorkeakoulussa kolmatta vuotta matkailua. men ykkönen! nomi Fysioterapeutti Geronomi Hammasteknikko Hortonomi Iktyonomi Talouselämä 10/2011 23
KUVANKÄSITTELY KALEVI KARNIJOKI YKKÖSPELINTEKIJÄT. Kajaanin ammattikorkeakoulussa opiskelevat Ilkka Leino (vasemmalla) ja Veli Vainio ovat keränneet mobiilipelillään upeita kilpailuvoittoja. Eikö opiskelupaikkaa siunaantunut yhtään lähempää? Veli Vainio, 22, ja Ilkka Leino, 21, ovat toisen vuosikurssin opiskelijoita Kajaanin ammattikorkeakoulussa. He ovat muuttaneet Etelä-Suomesta Kainuuseen opiskelemaan tradenomeiksi. Leinon koulumatka Helsingistä Kajaaniin on 550 kilometriä, Vainion opintie Kouvolan Valkealasta Kajaaniin 440 kilometriä. Hain opiskelupaikkaa vain Kajaanista. Täällä oli Suomen ainoa korkeakoulu, jossa pelialaa pystyy opiskelemaan täysipäiväisesti, pelien suunnittelijaksi opiskeleva Vainio sanoo. Peligrafiikkaan erikoistuva Leino oli etukäteen huolissaan opetuksen tasosta. Hän pelkäsi, ettei kajaanilainen grafiikan opetus olisi riittävän laadukasta. Olen ollut tyytyväinen. Opetus on käytännönläheistä. Luentopäiviä on kaksi viikossa, ja muina päivinä teemme pelejä, Ilkka Leino kertoo. T ämän jutun aloittamiselle Kajaanista on hyvä syy: kirkas ykkössija ammattikorkeakoulujen tasovertailussa. Kajaanin ammattikorkeakoulu keräsi parhaat pisteet selvityksessä, jossa Talouselämä asetti Suomen 25 ammattikorkeakoulua paremmuusjärjestykseen kymmenellä mittarilla. Katso seuraavan aukeaman taulukko, joka paljastaa joukon hyvät ja huonot. Tasaisen vahvasti eri mittareilla pärjänneen Kajaanin pistemäärä oli 77,25. Toiseksi tullut Haaga-Helia sai 76,50 pistettä ja ranking-kolmonen Jyväskylän ammattikorkeakoulu 74,75 pistettä. Peränpitäjiksi jääneiden Humanistisen ammattikorkeakoulun ja ruotsinkielisen Novian pisteet olivat 57,25 ja 58,75. Kajaanin ammattikorkeakoulun pistemäärä olisi kouluarvosanaksi muutettuna tyydyttävä kahdeksan miinus. Vertailun heikoimpien koulujen arvosanaksi tulisi välttävä kuusi miinus. Tällaisessa tutkimuksessa kahden numeron ero on suuri. Myös Veli Vainio ja Ilkka Leino ovat ykkösiä omalla opiskelualallaan. Heidän kehittämänsä Snobli Run -peli voitti helmikuussa pelien Suomen mestaruuden Finnish Game Jam -tapahtumassa. Snobli Run oli sekä tuomariston että yleisön suosikki. Viikkoa aiemmin Snobli Run hurmasi kansainvälisessä Global Game Jam -tapahtumassa yltämällä yli 1 700 pelin vertailussa kärkikymmenikköön. Kaikki maailman top teniin päässeet pelit olivat yhtä hyviä. Vainio ja Leino kehittivät pelinsä 48 tunnissa niin kuin Global Game Jamin säännöt edellyttävät. Tiukan aikataulun takia oli pakko keskittyä olennaiseen eli hauskan pelin tekemiseen, Vainio muistelee. Poikien peli on päässyt jo tv-uutisiinkiin. Jatkuu sivulla 28 Insinööri Jalkaterapeutti Komisario Konservaattori Kulttuurituottaja 24 Talouselämä 10/2011
MATKAILUA JA BISNESTÄ. Saksalainen Linda Malchow (keskellä) on englanninkielisen matkailuohjelman opiskelija Kajaanissa. Pakistanilainen Younas Khan on saanut valmiiksi kansainvälisen liiketoiminnan opinnot. Kuntoutuksen ohjaaja Kuvataiteilija Kätilö Laboratorioanalyytikko Talouselämä 10/2011 25
Kajaanin ammattikorkeakoulu voitti tasaisuudellaan Sija Ammattikorkeakoulu Kotipaikka Opiskelija- Kaksi yleisintä tutkintoa Koulun Rahoituksen Tutkinnon määrä 1 nuorten koulutuksessa vetovoima, monipuolisuus, hinta, asteikko 4-10 4-10 4-10 1. Kajaanin amk Kajaani 1 816 Tradenomi, insinööri 7-8 9 ½ 2. Haaga-Helia amk Helsinki 8 593 Tradenomi, restonomi 10 4 ½ 10 3. Jyväskylän amk Jyväskylä 5 756 Insinööri, tradenomi 8+ 7+ 9+ 4. Diakonia-amk Helsinki 2 852 Sosionomi, sairaanhoitaja 6 ½ 5 ½ 8+ 5. Keski-Pohjanmaan amk Kokkola 2 946 Insinööri, tradenomi 8-9- 9- Tampereen amk Tampere 8 681 Insinööri, tradenomi 8 ½ 5 9-7. Kemi-Tornion amk Tornio 2 600 Tradenomi, insinööri 7+ 8 ½ 8- AMMATTIKORKEAKOULUT 2011 8. Lahden amk Lahti 4 538 Insinööri, tradenomi 7+ 7 8 9. Rovaniemen amk Rovaniemi 2 988 Insinööri, restonomi 5 ½ 8+ 9 10. Savonia-amk Kuopio 5 975 Insinööri, tradenomi 6 7+ 7+ 11. Laurea-amk Vantaa 7 086 Tradenomi, sairaanhoitaja 5 ½ 5+ 9 Mikkelin amk Mikkeli 4 190 Insinööri, tradenomi 4 8-9+ 13. Saimaan amk Lappeenranta 2 659 Insinööri, tradenomi 6 5 ½ 8+ 14. Seinäjoen amk Seinäjoki 4 286 Insinööri, tradenomi 4 ½ 6-7+ 15. Satakunnan amk Pori 5 240 Insinööri, tradenomi 4+ 6 8 ½ 16. Oulun seudun amk Oulu 6 816 Insinööri, tradenomi 7-6 ½ 7 17. Hämeen amk Hämeenlinna 6 062 Insinööri, tradenomi 5 9-8- 18. Kymenlaakson amk Kotka 3 755 Insinööri, tradenomi 7+ 6 7 ½ 19. Vaasan amk Vaasa 3 070 Tradenomi, insinööri 6 ½ 6 8 ½ 20. Metropolia amk Helsinki 12 904 Insinööri, sairaanhoitaja 7 5+ 5 ½ 21. Pohjois-Karjalan amk Joensuu 3 570 Insinööri, tradenomi 5 7+ 5 Turun amk Turku 8 407 Insinööri, tradenomi 8-7- 6+ 23. Arcada - Nylands svenska Helsinki 2 054 Tradenomi, insinööri 7-4+ 5-24. Yrkeshögskolan Novia Vaasa 3 064 Insinööri, sairaanhoitaja 4 5+ 6 ½ 25. Humanistinen amk Helsinki 1 278 Yhteisöpedagogi, kulttuurituottaja 5 ½ 5-4 1 Läsnä nuorten koulutuksessa. Paras koulu kymmenellä mittarilla Talouselämän tekemä selvitys asettaa 25 ammattikorkeakoulua paremmuusjärjestykseen 10 mittarin summaluvulla. Summalukua laskettaessa kunkin mittarin painoarvo oli yhtä suuri, kymmenen prosenttia. Mittarit on rakennettu yhdestä tai useammasta tunnusluvusta. Niiden arvot on poimittu opetus- ja kulttuuriministeriön Amkota-tietokannasta, Opetushallituksen kustannusraporteista, opiskelijapalautetta sisältävästä Opala-tietokannasta ja Tilastokeskuksen aineistosta. Vertailussa on käytetty tuoreimpia saatavilla olleita lukuja. Talouselämä käänsi vertailua varten tunnusluvut kouluarvosanoiksi asteikolla 4 10. Jokaisella tunnusluvulla paras ammattikorkeakoulu sai arvosanaksi 10 ja huonoin 4. Muiden koulujen arvosanat määräytyivät sen mukaan, kuinka etäälle ne sijoittuivat parhaasta ja huonoimmasta koulusta. Vertailusta on jätetty pois Högskolan på Åland ja Poliisiammattikorkeakoulu. Koulun vetovoima Täyden kympin saa vetovoimaisuudesta ammattikorkeakoulu, jolla on eniten ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohti. Mittari on laskettu yhdestä tunnusluvusta. Rahoituksen monipuolisuus Rahoitukseltaan monipuolisin on koulu, jolla on eniten omaa maksullista palvelutoimintaa ja eniten Tekesiltä, Suomen Akatemialta, yrityksiltä ja EU:lta saatua kilpailtua rahoitusta. Mittari perustuu kahteen tunnuslukuun. Tutkinnon hinta Kympin arvosana menee ammattikorkeakoululle, jossa kustannukset tutkintoa kohti ovat pienimmät. Mittari ei ota huomioon koulutuksen hinnan riippuvuutta koulutusalasta: esimerkiksi insinöörien kou- Liikunnanohjaaja Medianomi Merikapteeni Metsätalousinsinööri Muo 26 Talouselämä 10/2011
TAULUKKO ANTTI MIKKONEN Innovatii- Kansain- Opiskelijoiden Opintojen Tutkintomäärä- Valmistuneiden Positiivinen Yhteisvisuus, välisyys tyytyväisyys, sujuminen, tavoitteeseen työllistyminen, aluevaikutus, pisteet 4-10 4-10 4-10 4-10 pääsy, 4-10 4-10 4-10 7 ½ 6 9 ½ 8+ 9 7-6 77,25 6+ 8+ 9-6 7 8 8-76,50 7 ½ 7+ 8 ½ 8 6+ 6 ½ 6 74,75 7 5 ½ 10 10-7+ 9-5 ½ 74,00 7-7- 9 ½ 5+ 6-5- 7+ 71,25 5 ½ 6+ 7+ 9-7 ½ 8 6-71,25 8 6-7 ½ 7+ 8 ½ 4 6 ½ 71,00 7 6+ 7-7 ½ 7 6+ 7+ 70,25 5 6+ 5 6 ½ 10 7 ½ 7-69,75 6+ 6+ 9-8 ½ 6 ½ 7-6- 69,25 8+ 5+ 5-7+ 6+ 10 6 ½ 68,00 6 ½ 5 ½ 9 ½ 8-5 ½ 6+ 6 68,00 5 ½ 7+ 8+ 9 5 ½ 7-5 ½ 67,50 7-7- 7 ½ 7 ½ 7-7 ½ 7-67,00 5-5+ 8 ½ 6-9 8+ 6+ 66,50 6 5+ 9 6 ½ 6+ 6 ½ 6+ 66,00 5-5+ 8+ 6 6 8-6+ 65,75 5+ 5-6- 7 ½ 7 ½ 7 ½ 6 ½ 65,50 4 ½ 6 ½ 7-6- 9-6 ½ 5 ½ 65,25 5-5 ½ 6+ 7-5 10 7-62,75 6 ½ 5+ 6 ½ 8+ 5 ½ 6 7 62,25 5 ½ 6-4 7+ 5-8+ 6 62,25 5+ 7 ½ 5+ 6 ½ 6 8-7+ 61,25 5-4 ½ 4+ 7+ 8 8 6+ 58,75 7 5 ½ 6 ½ 8 4 7 5 57,25 Opiskelijoilta kiitosta Diakoniaamk:lle. Haaga-Heliassa tutkinto maksaa vähiten. Vetovoimassa on ongelmia. Mikä vikana, Turku? luttaminen on halvempaa kuin muusikoiden. Mittari perustuu yhteen tunnuslukuun. Innovatiivisuus Innovatiivisimmassa ammattikorkeakoulussa on a) suhteellisesti eniten t&k-toimintaa, b) eniten opettajien ja tutkimushenkilöstön laatimia julkaisuja, ja c) eniten t&k-hankkeissa suoritettuja opintopisteitä. Mittari perustuu kolmeen tunnuslukuun. Kansainvälisyys Talouselämän mittauksessa ovat kansainvälisimpiä ne ammattikorkeakoulut, joiden a) opettajat ja tutkijat liikkuvat eniten ulkomailla, b) joissa on eniten ulkomailta tulleita tutkinnon suorittajia, ja c) joissa opiskelu- ja harjoitteluvaihto on vilkkainta. Mittari perustuu kolmeen tunnuslukuun. Opiskelijoiden tyytyväisyys Opiskelijatyytyväisyyden mittari on peräisin laajasta opiskelijakyselystä. Paras on ammattikorkeakoulu, jonka opetus on sieltä valmistuneiden opiskelijoiden mielestä ollut korkeatasoisinta ja asiantuntevinta. Mittari perustuu yhteen tunnuslukuun. Opintojen sujuminen Opinnot sujuvat parhaiten ammattikorkeakoulussa, jossa on a) vähiten opintonsa keskeyttäneitä, b) eniten tutkintonsa viidessä vuodessa suorittaneita, ja c) eniten yli 45 opintopistettä lukuvuodessa hankkineita. Mittari perustuu kolmeen tunnuslukuun. Tutkintomäärätavoitteeseen pääsy Tällä mittarilla etevin on ammattikorkeakoulu, joka on yltänyt parhaiten opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sopimaansa tutkintomäärätavoitteeseen. Nelosen saanut oppilaitos on jäänyt eniten jälkeen sovitusta tavoitteesta. Mittari perustuu yhteen tunnuslukuun. Valmistuneiden työllistyminen Kympin saa ammattikorkeakoulu, josta valmistuneet opiskelijat ovat työllistyneet parhaiten. Mittaria tulkittaessa pitää muistaa, että työllisyystilanne vaihtelee suuresti eri ammattikorkeakoulujen ympäristössä ja eri koulutusaloilla. Mittari perustuu yhteen tunnuslukuun. Positiivinen aluevaikutus Positiivisimmin omalla talousalueellaan vaikuttaa ammattikorkeakoulu, jonka oppilaista a) suurin prosentti on työllistynyt omalle suurmetropolialueelle, b) jossa avoimen ammattikorkeakoulun suosio on suurinta, ja c) jossa tutkinnon suorittaneista on tullut eniten yrittäjiä. Mittari perustuu kolmeen tunnuslukuun. toilija Musiikkipedagogi Muusikko Naprapaatti Opettaja Optometristi Talouselämä 10/2011 27
LENTÄKÄÄ, SNOBLIT! Kajaanilaispoikien kehittämässä pelissä on panoksena snoblien elämä. Jatkuu sivulta 25 Siinä kuusi norsupupun näköistä snoblia loikkii saarekkeelta toiselle. Ne etsivät itselleen uutta kotia vaarallisessa, anteeksiantamattomassa maailmassa. Pelaajan tehtävä on auttaa snobleja. Jos pelaaja menettää kaikki urossnoblit tai kaikki naarassnoblit, on tuloksena snoblien sukupuutto ja pelin loppuminen. Parhaiten pelissä pärjää, kun pyrkii pitämään uros- ja naaraspopulaation suurin piirtein samana, Vainio opastaa. Hyvä vinkki sukupuuton torjuntaan on tämäkin: Jos uros onnistuu hyppäämään naaraan päälle, saattaa syntyä uusi snobli. S uomen ammattikorkeakouluissa on yli 130000 opiskelijaa. Heistä 80 prosenttia opiskelee Veli Vainion ja Ilkka Leinon tavoin perustutkintoa nuorten koulutuksessa. Loput 20 prosenttia osallistuvat aikuiskoulutukseen tai suorittavat ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Vaikka ammattikorkeakouluja on jo fuusioitu ja toimipisteitä lakkautettu, kouluverkosto on yhä liian sirpaleinen. Kun jokainen opinahjo yrittää tarjota vähän kaikkea, syntyy keskinkertaista opetusta. Jos yksiköt jäävät kovin pieniksi, ovat kustannukset opiskelijaa kohden korkeat ja voimavarat niukat. Ammattikorkeakouluilla on yhteensä 160 toimipistettä ja monet niistä ovat kaukana pääkoulusta. Esimerkiksi helsinkiläinen Haaga-Helia kouluttaa liikunnanohjaajat Vierumäellä. YKSI SADASTA. Kajaanin ammattikorkeakoulussa on sata ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Yksi heistä on Texasista tullut Melissa Demel. Tutkintoon johtavia koulutusaloja on ammattikorkeakouluissa 8 ja tutkintoon johtavia koulutusohjelmia yli 170. Ohjelmien sisällä on vielä suuntautumisvaihtoehtoja. Erilaisten tutkintonimikkeiden määrä on paisunut hallitsemattomasti 47:ään. Insinööri, tradenomi ja sairaanhoitaja ovat helposti ymmärrettäviä tutkintonimikkeitä, mutta tietääkö kadunmies, mikä on estenomi, vestonomi, geronomi tai iktyonomi? M istä kaikki tuhannet uudet insinöörit löytävät paikkansa työelämässä? Uuden Insinööriliiton mielestä amk-insinöörien aloituspaikoista pitäisi heti leikata pois kolmannes. Liikakoulutusta tekniikan ammatteihin ja vähän muihinkin on eniten Itäja Pohjois-Suomessa. Entä medianomit? Viestintätaidot ovat tärkeitä työelämässä. Mediakoulutusta on kuitenkin työpaikkoihin nähden tolkuttoman paljon. Viimeksi Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen esitti Vaasan yliopiston vuosijuhlassa, että media-alan koulutuspaikkoja pitäisi karsia kovalla kädellä. Kuinka kovalla? Ammattikorkeakoulujen medianomikoulutukseen riittäisi kolmannes nykyisistä aloituspaikoista, Kivinen tarkensi. Kulttuurialan koulutus on niin hienoa, että sitä antaa Suomessa 20 amk-yksikköä. Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto ovat vieläkin kattavammin edustettuina. Järjetöntä tässä on se, että muusikot ja muut kulttuuriaineiden opiskelijat työllistyvät heikosti. Lisäksi koulutus on kallista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt jo viisaan ratkaisun, kun se on päät- Osteopaatti Rakennusmestari Restonomi Röntgenhoitaja Sairaanhoit 28 Talouselämä 10/2011
Seitsemän ammattikorkeakoulun täytyy vuoteen 2020 mennessä lakata olemasta. tänyt supistaa kulttuurialan koulutusta lähes puoleen. Liikakoulutus ei ole onneksi jokaisen koulutusalan päänsärky. On myös ammatteja, joihin pitäisi kouluttaa nykyistä enemmän nuoria. Sosiaali- ja terveysalalla ammattilaiset eivät riitä, vaikka koulutusta lisättäisiin kuinka, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston pääsihteeri Timo Luopajärvi sanoo. Ammattikorkeakouluista valmistuville sairaanhoitajille ja liikunnanohjaajille on tarjolla töitä yllin kyllin. Historian havinaa on taas siinä, että rakennusmestarin tutkinto on herätetty uudelleen eloon. Rakennusmestarikoulutus loppui, kun kaikki nuoret halusivat opiskella rakennusinsinööreiksi. Turhan moni alkoi ajatella, ettei valkoisen miehen tarvitse enää liata käsiään avoimen taivaan alla oikealla rakennustyömaalla. E tlatiedon toimitusjohtaja Pekka Ylä-Anttila ja Suomen Kuntaliiton kehittämispäällikkö Hannele Salminen laativat äskettäin radikaalin raportin opetus- ja kulttuuriministeriölle. Raportti sisältää painavia esityksiä ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisesta. Koulutustarjontaa on liikaa sekä koulutuksen kysyntään että työmarkkinoiden tarpeeseen nähden, Ylä-Anttila tiivistää ydinpäätelmän. Opetusministeri Henna Virkkusen johtama valtioneuvoston sivistyspoliittinen ministerityöryhmä on tullut samaan tulokseen. Se on linjannut, että vuonna 2020 Suomessa on jäljellä enintään 18 ammattikorkeakoulua. Jotta tähän päästään, ainakin seitsemän ammattikorkeakoulun täytyy lakata olemasta. Vähiten vastarintaa herättäisi koulujen fuusioiminen. Kahden ammattikorkeakoulun yhdistäminen on osoittautunut kelvolliseksi ratkaisuksi Tampereen ammattikorkeakoulussa, Haaga-Heliassa ja Metropoliassa. Tosin lopullisia johtopäätöksiä ei voi vielä tehdä. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Jenni Pääkkönen julkaisi hiljattain raportin siitä, miten paljon ammattikorkeakoulujen tehokkuus vaihtelee ja mistä syistä. Pääkkönen pitää erityisesti ammattikorkeakoulujen pieniä sivutoimipisteitä ongelmallisina. Niiden tarjoamalle koulutukselle ei ole riittävästi kysyntää. Pienissä yksiköissä ei saada mittakaavaetuja täysimääräisesti käyttöön, ja silti kiinteät kustannukset on ylläpidettävä, hän sanoo. Suomen pienimmässäkin ammattikorkeakoulussa pitäisi vuonna 2020 olla vähintään 3 000 opiskelijaa. Nyt joukon lilliputissa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa on vajaat 1 300 opiskelijaa. Kajaanin ammattikorkeakoulu on runsaalla 1 800 opiskelijalla toiseksi pienin. Vaikka korkeakouluikään tulevat ikäluokat kutistuvat, ei tule kuuloonkaan, että joku kunta tai talousalue luopuisi vapaaehtoisesti omasta ammattikorkeakoulusta. Kunnat ja kuntayhtymät puolustavat kaikin keinoin oman alueensa etua. Valtiovallan velvollisuus on tällöin tehdä kipeät päätökset koko Suomen näkökulmasta. Omaansa puolustaa tiukasti myös Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen. Toiminta yhdellä kampuksella tukee monipuolista yhteistyötä. Kajaanissa ammattikorkeakoulun pienuus tekee sen, että ja Sosionomi Suuhygienisti Tanssinopettaja Teatteri-ilmaisun ohjaaja Talouselämä 10/2011 29
MURMANSKISTA KAJAANIIN. Kajaanin ulkomaalaisissa tutkinto-opiskelijoissa on eniten vietnamilaisia ja toiseksi eniten venäläisiä. Portaissa lukeva Nadezda Petrova on kotoisin Venäjän pohjoisimmasta kaupungista Murmanskista. henkilökunta ja opiskelijat ovat meille yksilöitä, hän sanoo. Millainen fuusio olisi Kajaanin ammattikorkeakoululle mahdollinen, Turo Kilpeläinen? Pakkofuusioilla ei saada hyvää aikaan. Me olemme saavuttaneet erinomaisia tuloksia tekemällä yhteistyötä Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Mittatekniikan keskuksen ja VTT:n kanssa. Miksi jokaisessa suurehkossa kaupungissa pitää olla oma ammattikorkeakoulu? Suomi on suuri maa. Mikäli alueella ei ole omaa korkeakoulua, koko alue ja varsinkin sen yritykset kärsivät osaajien puutteesta. Suomi tarvitsee sairaanhoitajia, kätilöitä, hortonomeja ja tradenomeja. Nykyinen ammattikorkeakoulujärjestelmä on vasta 20-vuotias. Ammattikorkeakoulujen kokonaisbudjetti on tänä vuonna 900 miljoonaa euroa ja palkallisen henkilöstön määrä 10 000. Opiskelijoita on ammattikorkeakouluissa lähes yhtä paljon kuin yliopistoissa, vaikka ammattikorkeakoulujen budjetti on vain puolet ja henkilöstömäärä vain kolmasosa yliopistojen vastaavista, Timo Luopajärvi sanoo. Ammattikorkeakoulujen tehtävä on kouluttaa nuoria työelämälähtöisesti ja tehdä soveltavaa tutkimusta. Perustehtäviin kuuluu myös oman talousalueen kehityksen edistäminen. Tutkinnon suorittaneet ammattikorkeakouluopiskelijat pääsevät töihin 85 90-prosenttisesti. Luku on Timo Luopajärven mukaan samaa tasoa kuin ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneilla. Kuinka paljon mätää ammattikorkeakoulujärjestelmässä lopulta on? Paljon. Kustannuspohjainen rahoitusjärjestelmä ei kannusta kustannustehokkuuteen, vaan se pikemminkin yllyttää lisäämään menoja. Ammattikorkeakoulun saamasta kokonaisrahoituksesta 70 prosenttia perustuu laskennalliseen opiskelijamäärään. Suoritettu tutkintomäärä tuo rahoituksesta loput 30 prosenttia. Toiminnan tuloksellisuuden merkitys on liki olematon. Lisäksi todellisten kustannusten vertailu koulujen välillä on hankalaa. Suomen Valtiotieteilijöiden Liiton toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen näki rahoituksen heikkoudet, kun hän työskenteli Akavan koulutuspoliittisena asiamiehenä. Ammattikorkeakoulun kannattaa vetää nuppiluku mahdollisimman ylös, jotta se saa rahaa. Tästä seuraa opiskelijoiden hirveää haalimista, Pöyhönen toteaa. Pahimmillaan opiskelijoiden hirveä haaliminen synnyttää turhanpäiväistä liikakoulutusta verovaroin. Ylä-Anttila ja Salminen ehdottavat siirtymistä rahoitusjärjestelmään, jossa tuloksellisuus on tärkeässä asemassa. He siirtäisivät rahoitusvastuun kunnilta valtiolle. Perusrahoitus, hankerahoitus ja tuloksellisuusrahoitus tulisi yhdistää yhdeksi tuloksellisuuteen perustuvaksi perusrahoitukseksi. Terveydenhoitaja Toimintaterapeutti Tradenomi Vestonomi Viittoma 30 Talouselämä 10/2011
Rahoitusjärjestelmä on saanut aikaan opiskelijoiden hirveää haalimista. SIMO PÖYHÖNEN Ammattikorkeakoulujen rehtorien enemmistö on eri mieltä. Rehtorit katsovat ainoana tahona, että nykyinen järjestelmä kannustaa riittävästi tehokkuuteen. Ylä-Anttilan ja Salmisen mielestä ammattikorkeakoulut pärjäisivät mainiosti yhdellä hallituksella. Nyt hallituksia on kaksi: sisäinen ja ulkoinen. Selvittäjäkaksikko suosittelee kaikille ammattikorkeakouluille siirtymistä osakeyhtiömuotoon. Suositus on tavallaan trendin toteamista, sillä Oy-muoto on ollut koko ajan yleistymään päin. Niukka enemmistö, 13 ammattikorkeakoulua, on jo nykyisin osakeyhtiön ylläpitämiä. Loput 12 ammattikorkeakoulua ovat kuntayhtymän, kunnan tai säätiön hallitsemia. Osakeyhtiömuoto on joustava. Siihen siirtyminen on kaikkien osapuolten edun mukaista, Pekka Ylä-Anttila sanoo. Vallankumousta on turha pelätä, sillä kunta pysyy pääomistajana amk-osakeyhtiöissäkin. PELIPARATIISI. Ilkka Leino (vasemmalla) ja Veli Vainio tulivat Etelä-Suomesta Kajaaniin opiskelemaan pelialaa. Koulussa on kolme luokkahuonetta, joiden tietokoneilla on kaikki pelintekoon tarvittavat ohjelmistot. P alataan vielä voittoisaan Kajaanin ammattikorkeakouluun. Veli Vainio ja Ilkka Leino jatkavat siellä Snobli Run -pelin kaupallista kehittämistä. Siitä on tarkoitus tehdä kaupallinen versio mobiilimarkkinoille ja saada se ennen kesälomia kauppaan. Etsimme ulkomailta julkaisijan, joka haluaa markkinoida peliämme, Vainio kertoo. Palkintomatkallaan Hampurissa pojat käynnistivät jo neuvottelut kaupallistamisesta. Voiko Snobli Runista tulla jopa Angry Birdsin kaltainen menestys, Veli Vainio? Pyrimme tekemään siitä hitin. Hyvä peli ei yksistään vielä takaa menestystä, vaan siinä tarvitaan markkinointia ja onnea, Vainio vastaa. Ilkka Leino kertoo pelanneensa erilaisia tietokonepelejä viisivuotiaasta asti. Haen valmistumisen jälkeen töitä suomalaisesta tai ulkomaisesta firmasta. Voi olla, että ansaitsen ensin määräaikaisessa työssä rahaa ja pyrin sitten opiskelemaan ulkomaille johonkin korkealaatuiseen taideopistoon. Veli Vainiolle pelien tekeminen on elämäntapa. Valmistuttuani perustan ehkä yrityksen tänne Kajaaniin. Halvin tutkinto Haaga-Heliasta Tutkinnon hinta, euroa Haaga-Helia 32 570 Kajaanin amk 34 093 Mikkelin amk 34 629 LÄHDE: OPETUSHALLITUS Kallein tutkinto Humanistisesta Tutkinnon hinta, euroa Humanistinen amk 52 550 Arcada - Nylands svenska 49 684 Pohjois-Karjalan amk 48 904 LÄHDE: OPETUSHALLITUS Helsingin seudulla on töitä Työllistymisaste, % Laurea-amk 91,9 Metropolia amk 91,9 Diakonia amk 89,5 LÄHDE: TILASTOKESKUS Hämeenlinna leipoo yrittäjiä Yrittäjien osuus viiden viimeisen vuoden tutkinnon suorittaneista, % Hämeen amk 4,66 Seinäjoen amk 4,58 Lahden amk 3,70 LÄHDE: TILASTOKESKUS Mistä näitä titteleitä satelee? Vastaus: ammattikorkeakouluista kielentulkki Yhteisöpedagogi Ylikomisario Ympäristösuunnittelija Talouselämä 10/2011 31