Tietokoneohjelmistot, tekijänoikeus ja patentit Mikko Välimäki 9.3.2004
Järjestelyistä Tentti 4.5. 16-19, T1 Jokaisesta kirjasta on 2 kysymystä, 5p / kysymys Kirjoitukset on jätettävä tenttipäivään mennessä ja hyväksytty kirjoitus antaa 10p / korvattu kirja
Yhteenvetona edellisestä Mikä selittää ensin IBM:n ja myöhemmin Microsoftin dominoinnin ohjelmistoteollisuuden historiassa? Teknisesti parhaimmat tuotteet? Onnekkaimmat ja oikea-aikaiset liiketoimintapäätökset? Monopoliasema, joka perustuu mm. standardien kontrollointiin, laajoihin tekijänoikeuksiin ja patentteihin?
IBM may succeed in almost any application of computing it chooses to enter, as it has already demonstrated in word processors and satellite communications The Economist, 1982, kun IBM:n monopolisyytökset oli lopetettu
Like Big Blue before it, Microsoft also risks being undermined by a cheaper, more open approach to computing. The rise of the Internet, which no single firm controls, makes it harder for Microsoft to create proprietary links between PCs and servers, even without the judge s requirement to license the communication protocols. The Economist, 2002, kun Microsoftin monopolisyytökset oli lopetettu USAssa
Monopoleista Monopoliselitys on kyseenalainen, jos: Standardit ovat avoimia, Rajapintoihin ei kohdistu oikeuksia, ja Markkinoille tulo ei vaadi suurta pääomaa Yritys voi siis kontrolloida markkinoita niin teknisesti, oikeuksilla kuin taloudellisesti
Tekijänoikeus
Joitakin ongelmakohtia Tekijänoikeuden tarkoitus Kuka on ohjelmiston tekijä? Tekijänoikeuden kohde ohjelmistossa
Tekijänoikeuden tarkoitus Ehkäpä maksimoida uusien teosten tuotanto ja olemassaolevien käyttö? Yhteiskunnan kannalta on tällöin toissijaista, kääriikö tekijä mahdollisimman paljon voittoja tai käytetäänkö teoksia ilman maksuja Vai pitäisikö tavoittena olla markkinoiden muodostuminen, innovointiin kannustaminen, tai tulojen maksimointi?
Tekijänoikeuslaki ei ole mikään palkkalaki T.M. Kivimäki, 1948, kirjassaan Tekijänoikeus
The primary objective of copyright is not to reward the labor of authors, but to promote the Progress of Science and useful Arts Yhdysvaltojen korkein oikeus, 1991
Kuka on tekijä? Sillä, joka on luonut... Tekijänoikeuslain terminologiaa: yhteisteos, yhteenliitetty teos, kokoomateos, muunnelma, jälkiperäinen teos - soveltuuko ohjelmistoihin? Jos tekijöinä epämääräinen joukko ohjelmoijia, pitäisikö organisaatiolle antaa automaattisesti jollakin perusteella tekijänoikeus kokonaisuuteen? Entä tietokoneen itsensä luoma teos?
Tekijänoikeuden kohde Idean ja ilmaisun erottaminen: tekijänoikeus koskee lähtökohtaisesti ainakin koodia, olipa se sitten binääriä tai lähdekoodia Entä koodin rakenne? Valmistelumateriaali? Entä ohjelman idea? Entä ohjelman suorittama prosessi tai käyttäytyminen? Käyttöliittymä?
Tekijänoikeusuojan kohde tietokoneohjelmistossa on käytännössä itse koodi... Sen sijaan ns. systeemiidea, ohjelman looginen rakenne, algoritmit ja periaatteet eivät kuulu tekijänoikeussuojan piiriin Pekka Takki, 2003, kirjassaan IT-oikeus
While copyright law can provide appropriate protection for some aspects of computer programs, other valuable aspects of programs, such as the useful behavior generated when programs are in operation and the industrial design responsible for producing this behavior, are vulnerable to rapid imitation Samuelson et al, 1994, kirjoituksessa Manifestation for the Legal Protection of Computer Programs
Funktionaaliset elementit Kohdistuuko tekijänoikeus vain originaaleihin osiin koodia vaiko myös mekaanisiin tai funktionaalisiin pätkiin? Voidaanko funktiota toteuttaa muulla mielekkäällä tavalla? EU:n direktiivi: A computer program shall be protected if it is original in the sense that it is the author s own intellectual creation. No other criteria shall be applied to determine its eligibility for protection.
Käyttöliittymä Kohdistuuko tekijänoikeus ohjelmiston käyttöliittymän elementteihin kuten valikkorakenteisiin? Kysymys kirjallisista ja ei-kirjallisista elementeistä: onko tietokoneohjelmiston tekijänoikeus vain kirjallista eli lähdekoodiin kohdistuvaa tekijänoikeutta? Lotus 1-2-3:n valikkorakenne todettiin suojatuksi oikeustapauksessa 1990...
Yleistys rajapintoihin Kohdistuuko tekijänoikeus ohjelmistojen rajapintoihin ja onko siten dekompilaatio yhteensopivuustarkoituksissa sallittu? 1990-luvun alkuun asti rajapinnat ilmeisesti tekijänoikeuden alla Johtava oikeustapaus ankaran lobbauksen jälkeen Yhdysvalloissa 1992: rajapinnat ei suojattu, kysymys dekompilaatiosta voidaan ehkä tulkita tämän johdannaiseksi
Tulkintasääntö Ei-kirjallisten (muu kuin lähdekoodi) elementtien tekijänoikeudellisesti relevantti samuusvertailu: filtteröidään abstrahoidusta koodista originaalit elementit, jotka selvästi tekijänoikeuden alla, ja verrataan niitä väitettyyn kopioon
Rajapinnat Euroopassa Microsoft, IBM, Apple, Lotus jne halusivat sekä rajapinnat että dekompiloinnin tekijänoikeuden alle Amstrad, Bull, Olivetti, Fujitsu jne halusivat rajapinnat tekijänoikeuden ulkopuolelle ja dekompiloinnin sallituksi Komissio tuki aluksi yhdysvaltalaisia yrityksiä, mutta parlamentti tuli eurooppalaisten puolle ja tämä kanta lopulta voitti direktiivissä 1991
By carefully choosing their defendants, the ultaprotectionists succeeded in getting courts to issue draconian rulings which... would have crippled interoperable devevelopers. Fortunately for the computer software industry, good facts, good lawyers, and a good court reversed this harmful trend. - Band and Katoh, 1995, edustivat voittanutta osapuolta sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa
I know in our industry that type of reverse engineering is prevented - Bill Gates, 1994, oikeudenkäynnissä jossa kysyttiin voisiko esimerkiksi GM ostaa japanilaisen auton ja purkaa sen oppiaakseen siitä jotain
Tekijänoikeus on epäselvä Idean ja ilmaisun erottamiseksi ei ole olemassa lakiin kirjattua menetelmää Koska tekijänoikeuden saamiseksi ei tarvita hakemuksia tai tutkintaprosesseja, selviää tekijänoikeuden kohde vasta jälkikäteisesti tuomiosituinprosessissa Muutamat johtavat tapauksetkin jättävät paljon varaa tulkinnalle ja debatille, myös ei-kirjallisiin elementteihin voi kohdistua tekijänoikeus
Järkevä balanssi On hankala saavuttaa järkevä balanssi, joka maksimoisi ohjelmistotuotannon ja käytön Äärimmäisyyksien kannattajat (ohjelmistotuotannossa esim. BSA vs. FSF) voivat tehdä hallaa omille tavoitteilleen ja koko yhteiskunnalle Myöskään tutkijat eivät ole puolueettomia; jokaiseen säädöksen tulkintaan sisältyy aina poliittinen kannanotto
Patenttioikeus
Kone vai taidetta? Olettaako tekijänoikeus, että ohjelman kirjoittaminen on taidetta? Eikö ohjelmisto voida tulkita myös mekaaniseksi (turingin) koneeksi? Niinpä tietokoneohjelman voi myös patentoida Idean pitää olla mm. keksinnöllinen ja uusi, mutta ei liian abstrakti
Patenttisuojan kohde Menetelmä, laite tai järjestelmä Käytännössä esimerkiksi jotkin pakkausalgoritmit (MP3, GIF) ja käyttöliittymäelementit Toisin sanoen vain jokin elementti ohjelmistosta voi olla patentoitu mutta ei koko ohjelmisto Vaatimus teknisestä tehosta Euroopassa
Patentointikeskustelu Kiivas keskustelu ohjelmistopatentoinnista on käynnissä, ongelmat järjestelmän tasolla Avoimen lähdekoodin kannattajat näkevät ohjelmistokehityksen taiteena (myös akateemiset tutkijat tällä kannalla) Suuryritykset näkevät ohjelmistokehityksen organisoituna, formalisoitavissa olevana toimialana ( software engineering on itse asiassa sovellettavissa tähän malliin) Mikä on koko yhteiskunnalle eduksi?
Ratkaisuehdotuksia Poikkeus avoimelle lähdekoodille (patentointiväitettä ei voi nostaa vastaan) Avoimen lähdekoodin yhteisölle oma patenttipooli Patenttihakemusten entistä tarkempi seulonta Tuotekehitysprosessin muokauttaminen patenttijärjestelmän vaatimuksiin
Oikeuksien relevanssi Oikeuksien merkitys uusien tuotteiden kehityksessä ja käytössä on kyseenalainen Mutta vaikka patenteilla tai tekijänoikeudella ei olisi käytännön merkitystä, niin: Yllättävän moni uskoo silti niihin, ja Ne ovat keino käydä poliittista debattia ohjelmistoteollisuudesta ja sen roolista
Politisoinnista Debatti siitä, mihin tekijänoikeus ja patenttioikeus kohdistuvat muistuttaa monessa mielessä teologista väittelyä Eri osapuolet vetoavat raamatullisiin kohtiin (vanhoihin lakiteksteihin, oikeustapauksissa lausuttuun, asiantuntijalausuntoihin ym.) ja väittävät sen puoltavan omaa kantaansa Monesti näissä lähteissä ei oteta suoraa kantaa itse ongelmaan
Lisensoinnista
Kaksi kiistakysymykstä Lisenssisopimuksen sitovuus Vastuu teknisistä ja juridisista virheistä
Sopimuksen sitovuus Shrink-wrap, click-wrap, verkkokäyttö Pitääkö sopimusta allekirjoittaa? (jos sopimusoikeudellinen sitovuus) Vai riittääkö, että ottaa käyttöön? (jos tekijänoikeudellinen sitovuus) Mikä on toimialan vakiintuneen kauppatavan merkitys? Onko kuluttaja erityisasemassa?
Tekniset virheet This program is provided as is... Millennium-bugin pelossa laaja keskustelu siitä, voiko ohjelmiston valmistaja olla vastuussa ohjelmistovirheistä Lyhyt vastaus: ei yleensä Pitkä vastaus: ehkä kuitenkin joskus
Sopijapuoli ei vastaa mistä syystä tahansa tapahtuneesta toisen sopijapuolen tietojen ja tiedostojen tuhoutumisesta, katoamisesta tai muuttumisesta ja tästä aiheutuneista vahingoista ja kuluista - IT-2000 sopimusehdot
Oikeudelliset virheet Kolmannen osapuolen omistamia komponentteja käytetään luvatta (vrt. SCOtapaus) Eikö säännön pitäisi olla sama kuin teknisissä virheissä? Ei vastata virheistä, jotka eivät toimittajan kontrollipiiirissä Annetaan mahdollisesti takuu, joka rajoittuu lisenssihintaan?
Toimittaja vastaa siitä, etteivät tuotteet loukkaa voimassaolevia immateriaalioikeuksia... toimittaja vastaa oikeudenkäynnissä kolmannelle tuomittujen korvausten maksamisesta IT-2000 sopimusehdot
Kirjallisuutta Bainbidge (1999): Software Copyright Law Band - Katoh (1995): Interfaces on Trial Nichols (1998): Inventing Software Takki (2003): IT-sopimukset