Katsaus maakuntaohjelmatyöhön, uusiin rahoituskanaviin ja maakuntaohjelman toimenpanosuunnitelmaan (TOPSU) vuosille

Samankaltaiset tiedostot
Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Lapin liiton myöntämä tuki 2018 Olli Pohjonen

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ YRITYSRAHOITUKSELLA

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

Hankeinfo Kainuun liiton EAKR-rahoitus 11/2018. Eero Vilhu

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Hämeen liiton rahoitus

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Avoimen datan hankkeiden rahoitusmahdollisuudet rakennerahasto-ohjelmassa

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

EAKR-rahoituksen ja haun painopisteet, rahoituksen hakeminen

Kestävää kasvua ja työtä Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kasvun rahoitus Yritysneuvojien koulutuspäivä Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Kestävää kasvua ja työtä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimintalinjat ja erityistavoitteet

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa ja sen hakeminen

Etelä-Pohjanmaan liiton EAKR-haku

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Ohjelmakausi

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

ODINE Open data Incubator for Europe

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma ja Pohjois-Pohjanmaan rahoitus

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Etelä-Suomen EAKR Hakuinfo

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

EAKR seurantatietojen taustalomake EURA

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Etelä-Suomen EAKR. Kestävää kasvua ja työtä

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

Yritysrahoitus ohjelmakaudella

Vetovoima pitovoima -seminaari

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ OHJELMA POHJOIS-KARJALAN RAHOITUSSUUNNITELMA Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä 26.9.

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman 2014 täydennys Hyväksytty Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmässä 17.3.

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

RAKENNERAHASTOT EU-rahoituspäällikkö Maija Saari

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä


Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Kymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo

ESR-hankkeiden hakuinfo

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

EAKR -yritystuet

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ Suomen rakennerahasto-ohjelman tilannekatsaus

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR TILANNEKATSAUS. Lapin MYR

6Aika. Kestävän kaupunkikehittämisen EAKR-rahoitus ja sen hakeminen. Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

RAKENNERAHASTOT Liisanpuisto EU-rahoituspäällikkö Maija Saari

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

6Aika. Kestävän kaupunkikehittämisen EAKR-rahoitus ja sen hakeminen. Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan EAKR-hakujen teemat

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Transkriptio:

Katsaus maakuntaohjelmatyöhön, uusiin rahoituskanaviin ja maakuntaohjelman toimenpanosuunnitelmaan (TOPSU) vuosille 2017 2018 aluekehitysjohtaja Heimo Keränen Kainuun liitto

Cemis (Oulun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, VTT, CSC, KAMK) Kainuun ammattiopisto/ Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Elävä Kainuu Leader ry/oulujärvi Leader ry (rahoituskanav at: yritystuet, hanketuet, kalaleader) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun liitto / Heikki ja Hemppa Kainuun keskeiset aluekehitysorganisaatiot / kehittäjäklusteri ; perustehtävinä: aluekehitysohjelmatyö ja sen toimeenpano seuranta, arviointi ja ennakointi Maakunta ohjelma Kainuulaiset yhdistykset ja säätiöt (esim. Kainuun Nuotta ry, Kumppaniksi ry, Pro Agria, Juminkeko säätiö, Osaamiskeskus Kainuun Aalto, yrittäjä- ja etujärjestöt Luke Kansainväliset rahoitusohjelmat Maaseutuohjelma Kainuun liitto (rahoituska navat: EAKR, Aiko, tulevaisuus rahasto) Kainuun kunnat/kuntien omat kehitysyhtiöt Kainuun TEtoimisto MYR/maakuntahallitus MYR sihteeristö Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy, Kainuun Ely-keskus (rahoituskan avat: maaseuturahasto, Tekes, Team Finland) Kajaanin yliopistokeskus Topsu Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois- Pohjanmaan Elykeskus (rahoituskanavat: ESR, ympäristö EAKR, yritysten toimintaympäristötuki, yritysrahoitus) Kainuun Etu Oy Kainuun yritykset Woodpolis

Tuleva kolmitasoinen hallinto Vuoden 1.7.2017perustettavien ja vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Maakuntatasolle demokraattinen tulee päätöksenteko (maakuntavaalit). Kaikki maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät (aluekehitys, rakennerahastotehtävät ja maakuntakaavoitus) sekä pääosa ELY-keskusten tehtävistä siirretään maakunnille. Myös nyk. TE -toimistojen te-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. 3

Maakunnille siirtyvät tehtävät 03.10.2016 Kainuun liitto /Pentti Malinen

5

Matkailu Biotalous Teknologiateollisuus Kaivannaistoiminta MIKSI ja MITÄ? Maakuntaohjelma 2014 2017 1. Elinvoimainen ja uudistuva elinkeino-elämä Yritykset ja työpaikat Käytännönläheinen innovaatiotoiminta Osaavan työvoiman saatavuus 2. Sujuvan arjen, toimivien palvelujen ja yhteyksien luonnonläheinen ympäristö Saavutettavuus Elinvoimaa tukeva aluerakenne Yhteistyö 3. Hyvinvoiva Kainuu Työllisyys ja toimeentulo Terveys ja toimintakyky Osallisuus ja yhteisöllisyys 4. Kainuukuva Dynaaminen, elinvoimainen, houkutteleva Kainutlaatuinen 6

7 Etunimi Sukunimi

8 Etunimi Sukunimi

9 Etunimi Sukunimi

10 Etunimi Sukunimi

11 Etunimi Sukunimi

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 toimintalinjat ja EAKR-rahoituksen jakautuminen TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (koko Suomi EAKR/valtio 539,2 milj., josta laskennallinen Kainuun osuus 28,9 milj. ) TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (koko Suomi EAKR/valtio 714,7 milj., josta laskennallinen Kainuun osuus 38,4 milj. ) 2014 2020 yht. 67,3 milj. ; 2007 2013 ohjelmakaudella EAKR Kainuun osuus oli n. 85 milj.. Rahoitusta siis vähemmän, jonkun verran teknisiä muutoksia ja teemat ovat muuttuneet, mutta hyvän hankkeen ja hankehakemuksen perusteet eivät TL 3. TYÖLLISYYS JA TYÖVOIMAN LIIKKUVUUS (ESR) TL 4. KOULUTUS, AMMATTITAITO JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN (ESR) TL 5. SOSIAALINEN OSALLISUUS JA KÖYHYYDEN TORJUNTA (ESR) MAASEUTURAHASTO, ERILLISOHJELMAT, KOMISSION SUORA RAHOITUS YM. 12 Etunimi Sukunimi

TL 1: PK-YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Erityistavoite 1: Uuden liiketoiminnan luominen tuetaan uusien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketoiminnan kehittämistä (ml. yrityskiihdyttämömallit) tuetaan pk-yritysten ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistamista ja kaupallistamista sekä markkinoille pääsyä Tuensaajat: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset, osuuskunnat. Erityistavoite 2: Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen vahvistetaan kasvuhakuisten, kansainvälistyvien ja kansainvälisille markkinoille tähtäävien pk-yritysten liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia tuetaan kasvua, kansainvälistymistä ja kilpailukykyisyyttä edistäviä pk-yritysten investointeja ja kehittämishankkeita kehitetään yritysklustereita, yritysverkostoja ja muita yritysten yhteistyömuotoja Tuensaajat: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, kunnat ja muut julkisyhteisöt. Molemmissa erityistavoitteissa kohderyhmänä pk-yritykset. EAKR:n TL 1 ja 2:ssa rahoittajina ovat ELY-keskus ja maakuntaliitto TL = toimintalinja 13

TL 1: PK-YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Erityistavoite 3: Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Tuetaan uusien vähähiilisyyttä edistävien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketoiminnan kehittämistä tuetaan pk-yritysten vähähiilisten ja resurssiviisaiden ideoiden, tuotteiden ja palveluiden tuotteistamista ja kaupallistamista sekä markkinoille pääsyä tuetaan pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä sekä kilpailukykyisyyttä edistäviä investointeja ja kehittämishankkeita, jotka parantavat yrityksen vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta. kehitetään vähähiilisiä yritysklustereita, yritysverkostoja ja muita yritysten yhteistyömuotoja Käytetään pääomasijoituksia yritysten kestävän kasvun turvaamiseksi. Tuensaajat: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, kunnat ja muut julkisyhteisöt. Erityistavoite 4: Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) kehitetään pk-yritystoimintaa tukevia liikenneyhteyksiä älyliikenteen mahdollisuudet huomioiden yrityskeskittymiin ja -puistoihin, liikenne- ja logistiikkaterminaaleihin sekä teollisen tuotannon ja jalostuksen kannalta keskeisille alueille kehitetään pk-yritystoimintaa tukevia raide- ja lentoliikenteeseen sekä satamiin liittyviä liikennejärjestelyjä kehitetään alueen pk-yritystoimintaa tukevia matka- ja kuljetusketjuja sekä logistiikkakeskuksia Erityistavoitteissa 3 ja 4 kohderyhmänä pk-yritykset Tuensaajat: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat. 14

TL 2: UUSIMMAN TIEDON JA OSAAMISEN TUOTTA- MINEN JA HYÖDYNTÄMINEN (EAKR) Erityistavoite 1: Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta kehitetään alueen elinkeinotoimintaa tukevaa tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuria hyödyntäen pilotointi-, kokeilu- ja demonstraatioympäristöjä luodaan ja kehitetään tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä kehittämällä t&k&i -ympäristöjä ja kehitysalustoja huomioiden alueiden osaamiskärjet lisätään yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, ammatillisten oppilaitosten, julkisyhteisöjen ja yritysten t&k&i-yhteistyötä, myös kansainvälisellä tasolla, erityisesti Itämeren alueella Erityistavoite 2: Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Tuetaan yritysten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys huomioiden tuetaan uusien tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita kehitetään elinkeinoelämää tukevaa soveltavaa tutkimusta, selvityksiä ja kokeiluja sekä toiminta-, palveluja kaupallistamisprosesseja kehitetään ympäristöhaittoja ja -riskejä vähentäviä innovaatioita edistetään ympäristön laatuun ja kestävään hyödyntämiseen liittyvää elinkeinoelämän edellytyksille tärkeää t&k&i-toimintaa ja sitä tukevia pilotointi- ja demonstraatiohankkeita. Kohderyhmät: pk-yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot 15 Tuensaajat: tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset ja -keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset

TL 2: UUSIMMAN TIEDON JA OSAAMISEN TUOTTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN (EAKR) Erityistavoite 3: Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen tuetaan vähähiilisten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys sekä tuotteiden elinkaaren aikaiset ympäristökustannukset huomioiden tuetaan uusien vähähiilisten tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita tuetaan vähähiilisyysstrategioiden toteuttamisen kannalta keskeisiä innovatiivisia ratkaisuja ja selvityksiä kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja kehitetään asumisen energiatehokkuutta parantavia innovaatioita ja teknologioita luodaan alueellisia materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä tukevia verkostoja sekä yhteistyömuotoja Kohderyhmä: pk-yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ja kunnat. Tuensaajat: yritykset ja yritysryhmät, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset. TL 3 TYÖLLISYYS JA TYÖVOIMAN LIIKKUVUUS (ESR) TL 4 KOULUTUS, AMMATTITAITO JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN (ESR) TL 5 SOSIAALINEN OSALLISUUS JA KÖYHYYDEN TORJUNTA (ESR) 16

Kainuun liiton rahoitustilanne, EU- ja AIKO-rahoitus Kainuun liitolla on käytettävissä ministeriön myöntämää EU-rahoitusta ajalla 2014 2016 yht. 8,296 milj., joka jakaantuu seuraavasti: TL 1: yht. 2,040 milj., josta on sidottu yht. 3,301 milj., hankepäätöksiä 6 kpl, joiden rahoitus painottuu erityistavoite 2.1 PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen. (Sidottu rahoitus tarkoittaa varautumista hankkeiden rahoittamiseen koko hankkeiden toteutusajaksi.) TL 2: yht. 6,256 milj., josta on sidottu yht. 5,347 milj., hankepäätöksiä 17 kpl. Rahoitus on painottunut erityistavoite 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 2 kpl; 4.1 Tutkimus osaamisja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta yht. 8 kpl sekä 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 7 kpl. AIKO-rahoitusta vuodelle 2016 on 206 000, josta on tehty hankepäätöksiä yht. 5 kpl ja niihin on sidottu 77 120. 17 Etunimi Sukunimi

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) Tavoitteet AIKO on hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisen kärkihankkeen toimenpide. Rahoittamiseen on käytössä 30 milj. vuosille 2016 2018 (Kainuun ERMosuus n. 200 000 /vuosi). AIKO-määrärahat jaetaan toimivaltaiselle maakunnan liitolle, joka tekee rahoituspäätökset yksittäisille hankkeille. Hankkeissa noudatetaan seuraavia valintakriteerejä: Edistää aktiivisesti elinkeinojen ennakoivaa rakennemuutosta ja vahvistaa alueen muutosjoustavuutta (resilienssi) Nopeuttaa merkittävien kehittämisavauksien tai kokeilujen nopeaa käynnistymistä Vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja kansainvälistymistä 18 Etunimi Sukunimi

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) Tavoitteet AIKO-rahoituksen hakemisessa on jatkuva haku Ohjeellinen hankekoko: 10 000 60 000 Tukiosuus: enintään 80 % hankkeen kustannuksista Hakijan on myös itse osallistuttava rahoitukseen omarahoitusosuudella. Tukea voidaan myöntää julkis- ja yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle. (Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Rahoitusta ei voida myöntää infrastruktuuriin tai muihin fyysisiin rakenteisiin, vaikuttavuudeltaan paikallisiin hankkeisiin tai yksittäisten tapahtumien tai tilaisuuksien järjestämiseen.) Lomakkeet ja hakuohjeet: http://www.kainuunliitto.fi/tehtavat/kehittamisrahoitus/rahoituksenhakeminen 19 Etunimi Sukunimi

Kainuun tulevaisuusrahasto Kainuun tulevaisuusrahastosta (pääoma tällä hetkellä 0,5 milj. ) voidaan myöntää maakunnallisesti merkittävien, alueen elinkeinotoimintaa tai kuntien välistä elinkeinopoliittista yhteistyötä, kokeiluja ja muiden maakuntaohjelman kehittämistavoitteita edistävien hankkeiden toteutukseen tai alueellisesti merkittäviin selvityksiin. Rahoitettavaksi valittavien vaikutusten on ulotuttava yhtä kuntaa laajemmalle alueelle ja niiden on edistettävä maakunnallisten tavoitteiden toteutumista. Lähtökohtaisesti enimmäisavustus on 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Rahaston myöntämä enimmäisavustus on 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja avustuksen ja lainan yhteismäärä on enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Erityistapauksissa maakuntahallitus, tai maakuntahallituksen delegointipäätöksen perusteella maakuntajohtaja, voi myöntää suuremmankin tuen kuitenkin niin, että avustuksen enimmäismäärä voi olla enintään 75 % ja avustuksen ja lainan yhteismäärä enintään 90 % kokonaiskustannuksista. Rahoitusta haetaan samalla lomakkeella kuin AIKO-rahoitusta. 20 Lomakkeet ja hakuohjeet: http://www.kainuunliitto.fi/tehtavat/kehittamisrahoitus/rahoituksenhakeminen Etunimi Sukunimi

Hankkeiden valintakriteerit (ks. TOPSU 2017 2018): ERM ja resilienssi Vaikuttavat hakekokonaisuudet (otetaan huomioon maakuntaohjelman painopisteet, kärkitoimialat ja ÄES) Hanketoimijoiden ja kohderyhmien sitoutuminen Potentiaali alueen ulkopuolisten resurssien hankintaan (erityisesti KV-rahoitus) 21 Etunimi Sukunimi

Kehittämishankkeiden tukiosuus on pääsääntöisesti 70 %, mutta koko tukiosuuden vaihteluväli (50 80 %) on käytössä. Alle 70 %:n tuki ja siis korkea omarahoitusvaatimus on pääsääntöisesti yksittäisten kuntien infrastruktuurihankkeissa ja suppeita kohderyhmiä ja suppeaa aluetta palvelevissa hankkeissa. Yli 70 %:n tukiosuutta ja kuntarahavaatimusta määriteltäessä otetaan huomioon erityisesti seuraavat kriteerit: mahdollisimman kattava maakunnan sisäinen yhteistyö ja osallistuminen ylimaakunnalliseen yhteistyöhön yritysrahoituksen osuus yleisessä kehittämishankkeessa (keskeinen kriteeri tukiosuutta määriteltäessä ylärajalle; voi kompensoida kuntarahoitusvaatimusta alaspäin) kasvualojen ja -yritysten osaamistarpeita tunnistava ja osaamisaukkoja korjaava (keskeinen kriteeri tukiprosenttia määriteltäessä silloin, kun rahoittajan intressissä on tehdä aivan uusia ohjelmaa tukevia avauksia) vientiä kehittävä ja edistävä toiminta (kriteeri korostuu erityisesti hankkeiden keskinäisessä vertailussa) 22 HK & HI

Hyvä hanke... Arviointia hyödyntävän ja kommunikatiivisesti viritetyn strategisen suunnitteluprosessin avulla voidaan konstruoida hankestrategia, joka on erityisesti - kohderyhmien tarpeiden suhteen relevantti, - koherentti ja - evolutionaarisesti herkkä. 23 Etunimi Sukunimi

Etunimi Sukunimi