Talentia Lappi SYKSY 2011 Uudistunut lehti! TEEMANA KANSAINVÄLISYYS LAPPI LÄHELLÄ JA KAUKANA Terveisiä Romaniasta! Matkajuttu Australiasta Miltä vaikuttaa Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämishanke?
TALENTIA LAPPI YHDISTYSTOIMINTA TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Heidi Pöysä hpoysa@ulapland.fi TOIMITUSKUNTA Maija Suhonen Ilkka Kokkoniemi Piia Johansson Merja Antikainen ULKOASU JA TAITTO Heidi Pöysä JULKAISIJA Talentia Lappi ry. talentialappi@gmail.com Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2012 Painos: 1000 kpl Painopaikka: Pohjolan painotuote, Rovaniemi www.talentia.fi/lappi Talentia Lappi ry. kokoaa Lapin läänin alueella asuvat tai työskentelevät sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset sekä alalle Lapin yliopistossa ja Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluissa opiskelevat. YHDISTYKSEN TAVOITTEENA ON: tukea jäseniä palkkaedunvalvonnassa, seurata jäsenten työolosuhteita ja puuttua tarvittaessa epäkohtiin hankkia uusia työssäkäyviä jäseniä sekä opiskelijajäseniä vahvistaa jäsenten ammatti-identiteettiä tiedottaa jäsenille ajankohtaisia asioita ammattiyhdistystoiminnasta ja sosiaalityön kehittämisestä YHDISTYKSEN TÄRKEIMPIÄ TOIMINTAMUOTOJA OVAT: jäsentilaisuuksien järjestäminen paikalliset jäsentilaisuudet syys- ja kevätkokoukset koulutus- ja virkistysviikonloput opiskelijatilaisuudet yhteydenpito ja vaikuttaminen pääluottamusmiehiin ja luottamusmiehiin, työnantajien edustajiin, kansanedustajiin sekä muihin tärkeisiin sidosryhmiin aktiivinen hallitustyöskentely Talentia Lappi -jäsenlehden julkaiseminen tiedottaminen www-sivustolla ja sähköpostitse 4
SISÄLLYS TÄSSÄ LEHDESSÄ 12 MATKAJUTTU AUSTRALIASTA 14 INTERNATIONAL SOCIALWORK 12 14 JOKA LEHDESSÄ 8 4 PUHEENJOHTAJAN TERVEISET 6 HENKILÖ ILMIÖ 8 NÄKÖKULMA 18 OPISKELIJALTA 22 AJANKOHTAISTA NYT!
PUHEENJOHTAJAN TERVEISET Hyvä yhdistyksemme jäsen On ilo tervehtiä sinua näin loppusyksystä tämän toimintavuoden hiljalleen loppuessa. Tälle vuodelle on jäljellä enää kaksi alueyhdistyksemme Talentia Lapin hallituksen kokousta ja syyskokous, missä valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja täydennetään hallitusta toivon mukaan myös uusilla toimijoilla. Voisitko ystävällisesti harkita osallistumistasi hallitustyöskentelyyn vuonna 2012? Saat viestin marraskuussa sähköisesti, jotta voit jo ennen syyskokousta kertoa mahdollisesta kiinnostuksestasi hallitustyöskentelyyn. TÄNÄ VUONNA OLEMME hallituksessa eläneet tapahtumarikasta vuotta. Olemme kuluneen vuoden aikana saaneet iloita työpaikkojen vaihdoksista ja vakinaistamisista kuin myös hallituksen jäsenten liikahtamisista väliaikaisesti ulkomaille tai muuttamisesta toisen alueyhdistyksen alueelle. Hallitus on iältään nuori, toimintatavoiltaan vireä ja hoitaa tehtäviään vastuullisesti. Vuoden 2011 toimintasuunnitelman mukaisesti eri alueilla on ollut mahdollisuus esittää ehdotuksia tapahtumista, joita alueyhdistys tukisi taloudellisesti. Hakemuksia tapahtumien järjestämiseksi on tullut Tunturi-Lapista ja Kemin suunnalta. Mielenkiinnolla seuraamme tapahtumien toteutumista ja odottelemme palautetta tämänkaltaisen toiminnan suhteen. Rovaniemen Ilo laulaa -tapahtuma jatkuu ensi keväälle. Talentian toimiston järjestämä Ratkaisija -ilta sai mukavasti väkeä liikkeelle syyskuussa. Ammattieettinen seminaari järjestettiin lapin yliopistolla lokakuun alussa yhteistyössä Talentian toimiston, Talentian ammattieettisen lautakunnan sekä alueyhdistyksen ja paikallisten oppilaitosten kesken. Kansanedustajia tilaisuudessa edusti Hanna Mäntylä osallistuen seminaarissa paneelikeskusteluun kanssamme. Tänään on vielä epävarmaa saammeko keskusjärjestöjen neuvottelutuloksen pohjalta uudet työehtosopimukset tälle talvelle katkolla olevien sopimusten jatkoksi. Neuvottelutilanne selvinnee marraskuun lopulla, mikäli liitot omalta osaltaan ovat valmiita jatkamaan keskusjärjestöjen tekemän neuvottelutuloksen pohjalta omia liittokohtaisia neuvottelujaan. KIINNOSTAAKO SINUA VALTAKUNNALLINEN vai- 4
kuttaminen järjestössämme? Keväällä 2012 on tulossa talentian liittovaltuustovaalit ja ehdokkaita tarvitaan. Ota yhteyttä ja ole aktiivinen, mikäli sinulla on kiinnostusta valtuustotyöskentelyyn sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentiassa. Valtuutetulla olisi hyvä olla kiinteä puheyhteys alueyhdistyksemme kanssa, joten esimerkiksi hallituksen jäsenyys ei ole este liittovaltuustoehdokkuudelle vaan jopa hyvä lähtökohta tavoitella valtuustopaikkaa. Uusia tuulia ja näkemyksiä kaivataan paikallisen hallitustyöskentelyn rinnalla myös valtakunnallisessa organisaatiossa. Me jäsenet muodostamme alueelliset (20) ja ammatilliset yhdistykset (11)sekä opiskelijayhdistyksen (Taso) valiten keskuudestamme liittovaltuuston jäsenet, jotka taas puolestaan valitsevat heti ensimmäisessä kokouksessaan 11/2012 liittovaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kuten myös Talentian puheenjohtajan neljäksi vuodeksi sekä varapuheenjohtajan ja hallituksen kaksivuotiskaudeksi. TÄLLÄ LYHYELLÄ KOKEMUK- SELLA järjestötason vaikuttamiseta suosittelen lämpimästi ehdolle asettumista juuri sinulle! Puheenjohtaja Seija Hiltunen Talentia Lappi 2 2011 5
HENKILÖ ILMIÖ Haastattelemme sosiaalialan työntekijöitä heidän kokemuksistaan työn hyvistä tekijöistä. HYVÄT TEKIJÄT Haastateltavana MoniNetin projektisihteeri Hanna Janger Koonnut: Maija Suhonen Hanna koiransa kanssa 6
Kerro mitä teet työksesi ja missä? Olen töissä Rovalan Setlementti ry:n ylläpitämässä monikulttuurikeskus MoniNetissä, jossa toimin projektisihteerinä Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamassa, 3-vuotisessa Suomi Kotina - projektissa. MoniNet on toiminut Rovaniemellä vuodesta 2001 lähtien. Vuodesta 2004 MoniNet on toiminut samoissa tiloissa Rovaniemen kaupungin Sosiaalipalvelukeskuksen maahanmuuttajatoimiston kanssa. Projektimme tavoitteena on mallintaa kolmannen sektorin ja viranomaissektorin välisiä hyviä käytäntöjä maahanmuuttajatyössä pohjautuen MoniNetin historian aikana muotoutuneisiin yhteistyökäytäntöihin ja toimintoihin. Aloitin työni MoniNetissä vuoden 2009 loppupuolella ja nykyisessä tehtävässäni vuoden alusta. Parasta työssäsi? Parasta työssäni on mielenkiintoinen, monialainen ja monikulttuurinen työyhteisö sekä mahdollisuus oppia jatkuvasti uutta maahanmuuttajatyön kentästä, käytännöistä, toimijoista sekä alaa koskevista säädöksistä. Monipuolinen työympäristö ja työnkuva antaa myös mahdollisuuden oppia koko ajan uutta itsestään sekä kulttuurien välisestä viestinnästä. Missä olet onnistunut tänään? Pitkän tuskailun jälkeen ymmärsin miten eräs työhöni liittyvä tietotekninen asia toimii, aina oppii jotain uutta. Tietoa ja taitoja joita ei edes tiennyt tarvitsevansa ennen niiden oppimista. Työknoppisi ja neuvosi muille sosiaalialan ihmisille? Sosiaalialallakin tuntuu valitettavan usein vallitsevan kiireen olotila ja työssä jaksaminen on ajankohtainen aihe. Pienten ystävällisten eleiden merkitys ja voima sekä työyhteisössä että asiakkaissa voi yllättää sinut! On myös hyvä olla valmis kyseenalaistamaan vallitsevia käytäntöjä, jos ne estävät asioita toimimasta sujuvasti. Kerro jokin työurasi kommellus? Monikulttuurisuuteen liittyvät keskustelut tuppaavat välillä käymään hyvinkin intensiivisiksi ja sitä saattaa yhtäkkiä huomata olevansa mitä mielenkiintoisimmissa paikoissa ja tilanteissa. Eräänä marraskuun iltana paukkupakkasella palailimme työtoverini kanssa työmatkalta kauempaa pohjoisesta kohti Rovaniemeä. Havahduimme kesken intensiivisen keskustelun, että auton polttoainevalo oli tainnut palaa jo hyvän aikaa. Laina-auton omistajaa puhelimitse konsultoituamme, saimme ajotietokoneelta näkyviin jäljellä olevat kilometrit - niitä ei ollut kovinkaan monta! Olimme aika lailla tankittoman tien päällä, mutta arvelimme, että seuraavasta kylästä saattaisi löytyä ainakin kylmä-asema. Ensimmäisessä vaihtoehdossa bensapumput oli peitetty, ja ajotietokone ilmoitti että jäljellä on enää 11 kilometriä. Suuntasimme kuitenkin toiveikkaina kohti kylän keskustaa ja alamäet vapaalla liukuen. Kyläkaupan valot häämöttivät, ja pihalla meitä odottikin toimiva bensaautomaatti. Olisimme olleet valmiita herättelemään talon väkeä tai pyytämään puolen tunnin ajomatkan päässä asuvaa kollegaamme toimittamaan meille löpölähetyksen! Mielessä kävi jo monenmoisia selviytymisstrategioita, mutta loppu hyvin - kaikki hyvin. Seuraavilla ajomatkoilla huomiota on kiinnitetty maailman parannuksen ohessa myös mittarilukemiin. Talentia Lappi 2 2011 7
NÄKÖKULMA Arvoisa Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen kehittämisohjelman valmistelutyöryhmä Teksti: Riikka Sutinen Kuvitus: Heidi Pöysä Kesäkuussa lukkoon lyödyssä hallitusohjelmassa todetaan, että elinkeinoelämän, työllisyyden ja innovaatioiden edistämiseksi huomioidaan maamme alueellisia eroja ja erityispiirteitä. Konkreettisena toimenpiteenä valmistellaan muun muassa Itä- ja Pohjois- Suomen yhteinen kehittämisohjelma, jonka laatijana toimitte. Koska samainen hallitusohjelma toteaa hyvinvointipolitiikkaosiossaan: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan, on itäja pohjoissuomalaisten yhteisen kehittämistyön velvollisuutena huomioida myös alueidensa asukkaiden hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Koska te elinkeinoelämän, tutkimus- ja koulutuslaitosten ja paikallishallinnon edustajina ette välttämättä aloita työskentelyänne analysoimalla alueidem- 8 me asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia yhteisiä tekijöitä, pohjoiskarjalaista sosiaalialan työtä seuranneena sekä lappilaisten nuorten hyvinvointia tutkineena rohkenen esittää joitain havaintoja alueidemme elämänmenon yhtäläisyyksistä työnne tueksi. Vältän tarttumasta siihen perinteiseen dataan Itä- ja Pohjois-Suomea yhdistävistä pahoinvointi-indikaattoreista, vaan tarkastelen meitä kaikkia yhdistävää arkista todellisuutta, mikä ei näy tilastollisena huolenaiheena luokitellen asukkaitamme työttömiksi, sosiaalisista ongelmista kärsiviksi tai muutoin vaan pahoinvoiviksi kansalaisiksi alueellisesti paremmin voivan muun Suomen rinnalla. Suosittelen huomioimaan, että Itä- ja Pohjois-Suomea (tarkemmin lappilaisten ja pohjoiskarjalaisten) yhdistävien ominaispiirteiden ja ilmiöiden pohdinta on puhtaan epätieteellistä ja toteutan sitä täysin subjektiivisista lähtökohdista käsin. LAPPILAISIA IHMISIÄ KU- VATAAN usein jäyhiksi, suorasukaisiksi ja pitkäjänteisiksi puurtajiksi, kun taas pohjoiskarjalaiset mielletään seurallisiksi ja hetkessä eläviksi nautiskelijoiksi. Kenties aloitatte kehittämistyönne pohtimalla, mitkä ovat näiden kahden ihmistyypin yhteistoiminnan mahdollisuudet. Vuosia alueiden asukkaita havainnoineena voin todeta, kaikki edellä mainitut piirteet löytyvät sekä lappilaisen että pohjoiskarjalaisen sielunmaisemasta ja persoonasta. Lappilainen rentous ja rempseys murtautuvat esiin juhlatunnelmissa, kun taas pohjoiskarjalainen päämäärätietoisuus
ilmenee siinä vaiheessa, kun elämässä täytyisi saada syntymään jotain muutakin kuin sanahelinää. Lappilaisen ja pohjoiskarjalaisen yhteiselämän juuret ovat sitä paitsi syvällä, sillä saamelaiset asuttivat karjalaisia metsämaita aina siihen asti, kunnes Laatokan karjalaiset etsiytyivät Pohjois-Karjalaan suunnaten saamelaisia vetäytymään yhä pohjoisemmille asuinsijoille. Kehittämisohjelman syntyä ei siis pitäisi ainakaan estää se, että nämä kaksi kansaa ovat toisilleen täysin vieraita eläjiä! LAPISSA JA POHJOIS-KAR- JALASSA on luotu omaan paikalliskulttuuriin pohjautuva pärjäämisen eetos, jossa ihmiset tuntevat toisensa ja useimmiten myös auttavat toisiaan vastamäessä. Yhteisöllisyyden kautta muodostuvan turvallisuuden ja vuorovaikutuksen on todettu vahvistavan hyvinvoinnin kokemusta. Tiiviin yhteisön ja tuttuuden varjopuolena on kuitenkin kollektiivinen ja pitkä muisti: juopoksi kylällä leimattu ei muuksi muutu, vaikka raittiita vuosia olisi takana jo parikymmentä. Elämässä tehtyjen valintojen ja virhearviointien jälkeen on varminta muuttaa vähintään etelän betonilähiöön, jos haluaa välttää omien asioiden julkisen käsittelyn ilman asianosaisen läsnäoloa. Kauaskantavan muistin lisäksi yhteisöllä on mahdollisuus kätkeä jäsenensä. Tämä näkyy esimerkiksi ihmisten elämää läheltä tarkastelevassa sosiaalialan työssä, jossa viranhaltija saattaa löytää kotikäynnillä pienestä metsämökistä yksinäisen ja sairauden haurastuttaman ikäihmisen, jonka palvelutarpeen arviointi lähtee liikkeelle siitä, miten mummolle saataisiin vettä muutoinkin kuin lunta sulattamalla. Mökin asukkaasta tiedetään naapurissa, mutta kukapa siihen olisi puuttunut, koska hyvin se kertoi pärjäävänsä viisi vuotta sitten asiaa tiedusteltaessa. Dynaamista ja elinvoimaista Itä- ja Pohjois-Suomea luotsaavan kehittämisohjelman tulisikin ottaa huomioon se tosiasia, että kehityksen ja hyvinvoinnin tuulet virtaavat maalaismaisiin yhteisöihin ainoastaan sinne tietoisesti suunnatun puhaltimen avulla. Joihinkin yhteisöihin tuulivoimaa tarvitaan enemmänkin, jotta hyvinvointi ja elämänvima tasapainottuisivat nykymaailmaa vastaavalle tasolle. POHJOISKARJALAISET JA LAPPILAISET pystyvät harvoin elämään arkeaan niin, ettei liikkuminen eri paikkojen välillä veisi aikaa, rahaa ja kilometrejä. Pitkät välimatkat ja julkisen liikenteen puute voi johtaa tilanteisiin, joissa matkan tekemiseen liittyvät riskit kohoavat suuriksi. Elämännälkäinen nuori saattaa turhautua kotonaan 30 km:n päässä kirkonkylästä, ottaa autotallista peltodatsunin ja hurauttaa kylille kavereita tapaamaan päätyen uutiseksi valtakunnan mediaan asti. Otsikoita aiheuttaa myös ei-absolutistien pitkän matkan ja huonojen teiden kulkijoiden selviytymisohje: kelirikon aiheuttama ketutus on poistettavissa naukulla ennen ajoa ja tarvittaessa myös ajon aikana. Pitkät välimatkat ja yleinen resurssien puute heijastuvat hyvinvointiin myös silloin kun on hätä: lääkäripäivystys järjestetään viikonloppuisin sadan kilometrin päässä, ja virka-apua kiireelliseen lastensuojelutilanteeseen ei välttämättä Elämännälkäinen nuori saattaa turhautua kotonaan 30 km:n päässä kirkonkylästä, ottaa auto- tallista peltodatsunin ja hurauttaa kylille kavereita tapaamaan päätyen uutiseksi valtakunnan mediaan asti. ole saatavissa, koska lähin poliisi on Höntönvaaran/ Muotkarovan pohjoispuolella jahtaamassa luvattomia karhunkaatajia/ahmanmetsästäjiä. Ehkä kehittämisohjelman olisi syytä ottaa kantaa myös peruspalvelujen turvaamiseen ja eri toimijoiden, kuten järjestöjen ja vapaaehtoistyön, rooleihin hyvinvoinnin lisäresurssina alueiden erityispiirteet huomioon ottaen. Faktahan on, että ainoastaan hyvinvoiva pohjoiskarjalainen ja lappilainen ihminen kykenee tuottamaan innovaatioita ja elinvoimaa, mitä kehittämisohjelmassakin peräänkuulutetaan. Talentia Lappi 2 2011 9
NÄKÖKULMA POHJOIS-KARJALA JA LAP- PI jakavat Venäjän rajan sekä sen mukanaan tuomat ilmiöt ja ihmiset. Arjessa tapahtuvat kohtaamiset venäläistaustaisten kanssa ovat alueillamme tavallisia, tapahtuvatpa ne kaupan kassalla, yritysneuvotteluissa, kylpylän rannekejonossa tai viranomaisen palvelupisteessä. Sen lisäksi, että venäläiset kartuttavat suomalaisten palveluntarjoajien pankkitilien saldoa, yhä useammat itänaapurimme asukkaat muuttavat pysyvästi rajan tälle puolelle uusien ihmis- ja työsuhteidensa perusteella. Erityisesti Pohjois-Karjalassa väestömäärään on vaikuttanut useiden pitkänlinjan poikamiesten avioituminen ja perheen perustaminen venäläistaustaisten kumppanin kanssa. Monikulttuuriset perheet kohdataan usein sosiaalipalveluissa, missä vasta harjoitellaan venäläistaustaisten maahanmuuttajien palvelemista. Asiakasprosessin etenemisen ja kulttuuristen solmujen avautumisen myötä voi kuitenkin viranomaistenkin taukohuoneen kahvipöydästä löytyä kukkakimppu ja venäläisiä suklaakonvehteja kiitokseksi ymmärtävästä kohtelusta ja lämmöllä tehdystä työstä. Kansainvälisyys siis tuoksuu sekä Lapissa että Pohjois-Karjalassa useimmiten mahorkalle, pukeutuu korkeisiin korkoihin ja tervehtii vastaantulijaa tokaisten Очень приятно товарищ! On siis aivan oikein, että kehittämisohjelmassa kiinnitetään huomiota kasvavaan, pysyvästi Itä-Suomeen ja Lappiin asettuneeseen venäläisvähemmistöön sekä sen tuomiin mahdollisuuksiin alueidemme elinvoiman ylläpitäjinä. Kansainvälisyys siis tuoksuu sekä Lapissa että Pohjois-Karjalassa useimmiten mahorkalle, pukeutuu korkeisiin korkoihin ja tervehtii vastaantulijaa tokaisten Очень приятно товарищ! YHTEISIÄ OMINAISPIIRTEI- TÄ pohtiessa huomiota kiinnittää väistämättä myös Lapin ja Pohjois-Karjalan välisiin eroihin ja toisiltaan oppimisen mahdollisuuksiin. Pohjoiskarjalaiset voivat ainakin mallioppia vieraanvaraisuutta lappilaisilta, jotka ovat tottuneet hankkimaan toimeentulonsa kohtaamalla ja palvelemalla muukalaisia. Vaikka lappilaisetkin ovat viime aikoina kunnostautuneet kyseenalaisesti globaalissa kanssakäymisessä perustamalla esim. ulkomaalaisista marjanpoimijoista varoittavan marjapuhelimen, on pohjoiskarjalaisilla erityistä petraamista suhtautumisessa niihin ihmisiin, jotka ovat aikaisemmin elämässään tallanneet enimmäkseen muita selkosia. Eräs pohjoiskarjalainen kaupunki vastaanotti parisataa maahanmuuttajaa, mikä on herättänyt happamuutta ja suorastaan rasistiseksi luokiteltavia reaktioita paikallisväestössä. Käytännössä maahanmuuttajavastaisuus kukoistaa erityisesti nuorilla aikuisilla, jotka järjestivät facebook-kutsulla maahanmuuttajien ja paikallisten nuorten joukkoyhteenottoa ennakoivan tapahtuman maahanmuuttajalähiöön teemalla Kuka pelkää mustaa miestä? Viranomaiset ennättivät estää kyseisen tapahtuman, sen sijaan viime viikonloppuna tapahtunutta maahanmuuttajien ja paikallisten välistä teräasein käytyä joukkotappelua ei kukaan ehtinyt pysäyttämään. Kyseisen kaupungin rasismin nousua verrataankin jo 90-luvun Joensuun skini-ilmiöön, tosin siitä puhutaan jo tässä vaiheessa Joensuuta raaempana ja avoimempana maahanmuuttajavastaisuutena. Toivonkin, että kehittämisohjelman avulla pystytään herättelemään Pohjois- Karjala siihen globaaliin solidaarisuuteen, joka on jokaisen kehittyvän alueen elinehto. LAPPILAISET OVAT SIIS VIE- RAANVARAISEMPIA kuin pohjoiskarjalaiset, mutta osaavat myös odottaa varauksetonta ihailua, kunnioitusta ja ennen kaikkea investointihalukkuutta elinympäristöönsä muuta Suomea pontevammin. Lapin ainutlaatuisuutta ei löydy muualta, mutta ympäristön kauneutta on jaettu myös muihin Suomen kolkkiin. Käykääpä vaikka ihailemassa Kolin huipulta avautuvaa kansallismaisemaa, joka on inspiroinut muun muassa Sibeliuksen, J.K. Inhan ja Järnefeltin tuotantoa. Kolin esteettinen elämys lähentelee kiistatta näkymää 10
luonnontilaisessa Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa. Ainutlaatuiset luontokokemukset ovat siis mahdollisia myös napapiirin eteläpuolella, minkä vuoksi investointeja luontomatkailuun on perusteltua tehdä myös muualle kuin tunturin juureen. Ja nimenomaan luontomatkailuun, ei siihen viiden tähden majoitukseen, kylpylään ja golfkenttään, jota meillä on Lapissa tarjolla jo yllin kyllin. Toivottavasti kehittämisohjelmassa taataan myös jatkossa sekä paikallisten että matkailijoiden hyvinvointia tuottavat luontokokemukset aidossa, euroja vain pitkospuiden verran nielleessä ympäristössä. NÄ I D E N P O H J O I S K A RJALAISTEN JA lappilaisten ihmisten elämään ja hyvinvointiin vaikuttavien pohdintojen toivon tavoittavan teidät, arvoisa kehittämisohjelman valmistelutyöryhmä. Vaikka edellä esitetyt aatokset päätyvät tosiasiassa alueidemme sosiaalialan ammattilaisten julkaisuun välipalaksi, olen aidosti vakuuttunut siitä, että Itä- ja Pohjois-Suomella yhteisiä ja hyödyntämättömiä voimavaroja sekä elinkeinoelämää että hyvinvointipolitiikkaa ajatellen. Arjen sosiaalialan työssä voimme puolestaan pitää mielessä, ettemme ole alueellisine erityispiirteinemme yksin! Riikka Sutinen perhepalvelupäällikkö, Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitos Jatko-opiskelija, Lapin yliopisto Kulttuuristen solmujen avautumisen myötä voi kuitenkin viranomaistenkin taukohuoneen kahvipöydästä löytyä kukkakimppu ja venäläisiä suklaakonvehteja kiitokseksi ymmärtävästä kohtelusta. Talentia Lappi 2 2011 11
Talvesta kesään, syksystä kevääseen Teksti: Tarja Rönkkö, Katja Vesterelve ja Maija Tervo Me, Tarja, Maija ja Katja lähdimme Suomen talvesta helmikuussa 2011 Australian kesään. Keväiseen kotimaahan tulimme huhtikuun lopussa Australian syksystä. Matkan mahdollisti ihanan työnantajan myöntämä vuorotteluvapaa. Matkan ainoa tarkoitus oli lomailla ja saada pidempi, kolmen kuukauden keskeytys työntekoon. Olemme kaikki olleet jo pitkään Rovaniemen kaupungin sosiaalipalvelukeskuksen työntekijöinä. Matkan valmistelun aloitimme syksyllä 2010 pitämällä muutamia iltamia puhumalla siitä, mitä jokainen matkalta halusi ja toivoi. Teimme myös käytännönjärjestelyitä tilaamalla viisumit ja ostamalla lentoliput ja hoitamalla työasiamme siihen kuntoon, että 12 pystyimme lähtemään. Kaikkia meitä hieman arvelutti pitkä lentomatka, joka kuitenkin meni yllättävän hyvin ja joutuisasti. Lentomatka kesti kaiken kaikkiaan 28 tuntia. Jokaisen pelkäämä jetlag menomatkalla jäi kuitenkin kokematta. Todennäköisesti matkan odotus ja jännitys vaikuttivat mielentilaan. Saavuimme Melbourneen, josta matkamme jatkui samana päivänä Wodongaan, Victorian osavaltioon ystäväpariskunnan luokse. Heidän kanssaan vietimme ensimmäiset pari viikkoa ja saimme ensi kosketuksen australialaiseen elämään. Alkupäivinä huomasimme, että matkaa olisi voinut suunnitella hieman tarkemminkin. Perusasioista oli jäänyt huomioimatta mm. adapterin tarve. Etelä-Australiassa voi olla kylmäkin ja sää vaihdella huomattavasti ja meillä oli mukana vain hellevaatteita. Ymmärsimme maan suuruuden ja pitkät välimatkat vasta paikan päällä niin kuin monet muutkin Australiaan matkaavat. Alun perinkään meillä ei ollut tarkkaa suunnitelmaa matkan kulusta. Sama suunnittelemattomuus jatkui koko reissun ajan. Tajusimme, että kolmessa kuukaudessa emme näe kuin pienen osan Australiaa, lähinnä Itärannikkoa. Alkumatkan reissasimme ystäväpariskunnan kanssa asuntoautolla tutustuen pieniin kyliin ja kaupunkeihin Wodongan ja Canberran välillä. Varsinainen seikkailu alkoi vasta, kun matkasimme kolmestaan bussilla Canberrasta Sydneyhyn,Uuden Etelä-Walesin osavaltioon. Asuimme Sydneyssä kaksi viikkoa tunnelmallisessa, vuonna 1905 rakennetussa talossa Hunter Hillillä. Sydneyssä kolusimme perinteiset nähtävyydet: Sydney
Opera House, Harbour Bridge, Circular Quay, Taronga Zoo, China Town sekä Manly ja Bondi Beaches. Teimme myös päiväretken viininviljelyalueelle Hunter Valleyhyn ja vuorille Blue Mountains; vuorten nimi tulee sinertävästä udusta, joka syntyy miljoonista puista haihtuvasta eukalyptusöljystä. Eukalyptuksen ihana tuoksu muistuttaakin meitä ikuisesti Australiasta. Hunter Valleyssa on ihania, pieniä viinituottajatiloja, mutta myös kylmiä, suuria, persoonattomia laitoksia. Hunter Valleyssa näimme myös ensimmäiset ihan elävät kengurut! Seuraavaksi lensimme halpalentoyhtiön koneella Cairnsiin, Queenslandin osavaltioon. Cairnsissa luonto oli rehevämpää kuin etelämpänä, sillä siellä vallitsee trooppinen ilmasto. Vaikka Sydneyssa oli lämmin kaipasimme kuitenkin vielä lämpimämpään. Viivyimme Cairnsissa kymmenen päivää aurinkoa ottaen ja uiden. Suurta Valliriuttaa kävimme ihmettelemässä purjeveneen kyydissä. Korallit ja merenelävät olivat henkeäsalpaavia! Queenslandissa näimme jo paljon enemmän aboja eli aborginaaleja. Ikävä kyllä aika useasti he vaikuttivat olevan yhteiskunnasta syrjäytettyjä tai syrjäytyneitä jo nuorena. Matkamme jatkui sitten Townsvilleen, joka ei ole varsinainen turistikaupunki. Meidänkin majapaikassa asui paljon Irlannista tulleita rakennustyömiehiä. Siirtotyöläisen elämä vaikutti ankealta: kotona ei voinut käydä kovin useasti matkan kalleuden vuoksi ja perhettä oli ikävä. Meidän matkamme yksi ja ainoa vastoinkäyminen sattui, kun emme päässeet Airlie Beachille, jonne meillä oli jo maksettu bussimatka ja majoitus, koska maa- Kuva: stock.xchng Kuva: stock.xchng Talentia Lappi 2 2011 13
liikenne pysähtyi tulvan vuoksi. Päätimme sitten lentää Brisbaneen, jonka lentokentällä huomasimme, ettei meistä kukaan halua enää Sydneyn jälkeen suurkaupunkiin, ja niinpä hyppäsimme bussiin ja suuntasimme Noosaan, joka on pieni idyllinen kylä rannikolla. Uimarannalle oli majapaikastamme noin kuuden minuutin matka. Noosasta jäi mieleen hippihenkinen, pinkki backpackerpaikka Dolphins Beach House. Hervey Baysta teimme retken Fraser Islandille, maailman suurimmalle hiekkasaarelle, jossa on männikköä, soita ja sademetsää sekä loputtoman pitkiä rantoja. Meressä ei voinut uida joka paikassa haiden ja virtausten vuoksi, mutta saarella oli pieni makeavetinen MacKenziejärvi, jossa oli mukava pulahtaa kuuman päivän päätteeksi. Fraser Islandin historia on kuitenkin traaginen, koska siellä asuneet abot tapettiin melkein viimeiseen mieheen, naiseen ja lapseen. Hiekkasaari on kuitenkin säilyttänyt oman kiehtovuutensa. Ystäväpariskunta haki meidät Hervey Baysta ja heidän kanssaan jatkoimme asunto-automatkailua mutkien kautta Brisbaneen Suomi-päiville. Australiasta jäi meille päällimmäisenä mieleen maan kauneus ja lämmin ilmasto ja ennen kaikkea paikallisten vilpitön ystävällisyys, joka ilmeni muun muassa matkustavaisten auttamisella, huomioimisella ja vieraanvaraisuudella. Matkan varrella tutustuimme useisiin Suomesta muuttaneisiin siirtolaisiin ja heidän jälkeläisiinsä. Myös he olivat meille ystävällisiä ja vieraan- 14 varaisia. Useat heistä olivat muuttaneet Australiaan jo 1960-luvulla, jolloin Australian valtio houkutteli työvoimaa muuttamaan maahan erilaisin etuuksin maksamalla esimerkiksi heidän matkakulunsa ja alkumajoituksensa. Meidät kuitenkin yllätti Australian hintataso; me kuvittelimme menevämme edulliseen maahan, ja jos olisimme ostaneet auton tai talon sieltä, olisimmekin päässeet halvemmalla kuin Suomessa, mutta jokapäiväinen elämä oli kalliimpaa kuin meillä täällä. Ainoastaan majoitus oli kohtuuhintaista, halvimmillaan 11 aussindollari/vrk/hlö ja hintaan kuului vielä lounas. Mutta majoitus oli tasoltaan vaihtelevaa, milloin ilmastointi oli jäätävää, milloin oli kuuma, vettä tuli suihkusta liian vähän tai liian paljon, harvoin sopivasti. Majoituskavereita ei voinut valita. Koska hintataso pääsi yllättämään ei meidän matkabudjettimme aivan pysynyt raameissa. Japanin tsunami, joka sattui ollessamme Australiassa, aiheutti enemmän huolta Suomessa olleille läheisille kuin meille reissaajille. Australiassa ihmiset suhtautuivat hyvin rauhallisesti tilanteeseen ja katastrofista muistutti vain marketeissa tsunamin uhreille kerättävät avustus rahalippaat. Kotiin lähdimme 27.4. ja vappua juhlistimme jo Rovaniemellä. Jos haluat lukea tarkemmin matkankulusta ja katsella kuvia vieraile osoitteessa www.vuodatus. net Aussin reissu 2011. Meidät kuitenkin yllätti Australian hintataso; me kuvittelimme menevämme edulliseen maahan, ja jos olisimme ostaneet auton tai talon sieltä, olisimmekin päässeet halvemmalla kuin Suomessa.
Kuva: Lidia Postnikova A short history of social work studies in Russia I ve been working for ten years in the field of social work. In 2001 I graduated from the faculty of social work at the Northern State Medical University, in the city of Arkhangelsk. Text: Lidia Postnikova My life as an international social work student S ince my childho o d I dreamed to become a doctor, to help people. After secondary school it was necessary to choose a profession. I had known about a new faculty of social work, which was organized at University. The choice was made in favor of advantage of clinical social work. In the mid-nineties nobody knew anything about a profession of a social worker. We were the first students being admitted at the faculty. Social work was a new kind of professional knowledge. The studies were very interesting. Being students, we acted as volunteers: took part in the work of the public organization for the people, suffering Talentia Lappi 2 2011 15
from multiple sclerosis; visited extra-curricular activities in psychiatry, discussed the questions about social help to people with mental problems. Because the profession of social work was completely new for our country, the international experience was very important as well. We tried to understand, borrow and adapt in Russia different models and approaches in international social work, taking into account the Russian possibilities. It was interesting to know how people, communities and institutions in a society take action to provide certain standards and certain opportunities. Arriving to Lapland In 1998 I arrived in Rovaniemi as an exchanged student for the first time. We visited different organizations assisting persons with mental diseases. Also we made friends with the students. With many of them we still communicate and share our experience, being persons with a big work experience in social sphere. Since 2001 I work as the social worker at the rehabilitation center for children with deviations in mental and speech development. My duties include consultation with clients (mostly of them are the parents of children), organization of social, psychological and pedagogical support of children for stay in the center, organization of work with parents discussions with a target groups, trainings etc. Also my activity assumes a close interaction with families, doctors, 16 psychologists and teachers. We work as one team and support each other as well. Some words would be desirable to tell about change in higher education system in Russia. Before joining of Russia to Bolonian process (2003), students were trained 5 years at the Universities and received diplomas of specialists in the field of social work. Since 2003 Russia had been joined to creation of uniform European space and training at University assumes a degree of bachelor and master. That is why in 2009 I decided to improve qualification and I received huge pleasure, working at the university s library. You are able to find any books and articles of authors from different countries in English. become master of social work. I have been admitted to the international program which assumed study both at Pomorsky University (Arkhangelsk) and the University of Lapland. Where I am now Nowadays I do my international Master degree in social work at the University i Nordland (Norway). Study in Europe has some differences from the Russia. In my opinion, students spend less time in University (in Europe). Together with lectures we have been focused on self-study. Students are learnt to think critically, to give comments and feedback to lecturers and course. Moreover, students participate in scheduling of individual study plan and have possibility to choose the subjects which are correspond to their interests. Being a student in Russia I had no such options. The course syllabus was approved by dean and rector of Uni. The possibility to take learning distance courses is also an advantage. Having computer and Internet connection, it is possible not only to listen, but to see the lecturer, to communicate with him/ her, ask any questions. Taking into consideration the pluses of European education I can conclude that the most of the young people have an opportunity to find a part-time job being students. Unfortunately, in Russian reality, such study s models aren t accessible for all Universities. The high education is more traditionally. The most part if time students are at school. Every day they have lectures and seminars. I received huge pleasure, working at the university s library. You are able to find any books and articles of authors from different countries in English. There is a large base of electronic libraries as well. The library in Norway, for example, is opened 24 hours a day, 7 days in a week. It allows to plan the educational activity and to find convenient time for reading of scientific journals, textbooks ect. Besides study at university I had practice at the boarding
school for children with learning disabilities, organization Nuorten Ystävät. I had a lot of time with children, communicated with teachers, specialists, and tutors, got acquainted with approaches of social work, participated in actions for social orientation of students. The international practice has many advantages. Firstly, this is a possibility to get acquainted with activity of colleagues in other countries: to know how they plan their working day, cooperate with the clients, collaborate with other organizations. Secondly, this is an opportunity to collect data for comparative research. Thirdly, this is a good possibility to make friends among colleagues in other country and to start learning one more foreign language. So, for example, we communicate on the Internet, we discuss the interesting questions connected with our profession and we have plans to meet in Russia next spring. Talking about advantages, I should tell about some lacks. The basic one is a language barrier. Unfortunately, without Finnish language it was difficult to communicate with children with special needs. Every time I needed ask people for interpretation. Work with documents also caused problems because of language. As a whole, the international practice allows to take a detached view of the activity, to find strong and weaknesses, to reveal the problems which were not given proper attention. After my practice in Finland I was back to Russia with new experience and ideas. With my colleagues we started a new project Against Stigma. This project is dedicated to study attitude from the community to the people with mental problems. My wishes to the readers If you still hesitate and ask yourself to become or not become exchanged student, don t doubt and do it. Go ahead, and you will have unforgettable acquaintances with students from different countries, wonderful meetings with the lecturers, interesting discussions, and scientific projects. You will get acquainted with the culture, traditions of other countries and get a lot of impressions for many years. In a nutshell Name: Lidia Postnikova Born in Arkhangelsk, USSR Lives in Arkhangelsk, Russia, but now is studying in Bodø, Norway Profession: social worker The best things in abroad (related study): - very good housing conditions. The students live in their own rooms. The dormitories have all convinients, services. - The students get an opportunity to choose classes - The Universities invite the famous lecturers from different countries, and students have a chance to listen to their lectures, communicate with them. - Feedback from the students is very important part of study. The officials strive to improve the programs every year and take into considiration the notes of the students. The best things in Russia: - The Policy regarding exams is not too strict. If a student has a valid excuse to postpone exam, he has not to wait for half year to try again. - the books and textbooks in Russia are much more cheaper then in Europe. - The dormitory s rent is cheap as well, comparing with Europe - The lecturers dedicate more time to teaching process. Even when the students work in group, a lecturer manage and coordinate their work. Talentia Lappi 2 2011 17
OPISKELIJALTA Romania sossunsetien vaaleanpunaisten lasien läpi Miten kaksi sosiaalityön opiskelijaa näkee Romanian. Jutut tehtiin toisistaan tietämättä, tarkoituksella. Eikun vertailemaan. R Teksti: Ossi Laaksamo ja Mikko Rinta-Kiikka Kuva: Ossi Laaksamo Kuvitus: Heidi Pöysä omania, uutukainen Euroopan Unionin jäsenvaltio, joka jakaa Suomen kanss a y hteist ä aikav yöhykettä. Samassa ajassa siis kellot käyvät, mutta miten onkaan sosiaalisen kehityksen laita, olemmeko sittenkään samassa ajassa? Kuten entisen itä-blokin maiss a, s osiaalitur va oli rakennelma, jossa valtio piti huolta kansastaan siten, ettei sosiaalisia ongelmia ollut olemassakaan, eli ne pysyivät tunnistamattomina, mutta osin hyvinkin rehottavina. Nyt reilu kaksikymmentä vuotta neuvostovaltojen luhistumisen jälkeen sosiaalisten silmien läpi kokonaisuutta voisi kuvailla seuraavin sanoin; joskus pahasti rehottanut puutarha on muuttunut viidakoksi ja kaikkihan tuntevat viidakon lait. Suuret puut kukoistavineen lehvineen 18 edustavat sitä pientä osaa kansasta, jotka olivat paraatipaikoilla neuvostovallan vaihtumisen aikaan ja kahmivat hyvät osuudet itselleen ja lähipiirilleen yhteisestä valtion kakusta. Tällaisten osuuksien omistaminen tuo mukanaan vallankahvaa, jolloin epäonnistunut tulonjako herättää suomalaisessa ajattelussa ajatuksen, että epäonnistuminen ei ole tainnutkaan olla täysi vahinko. Näinpä viidakon majesteettiset puut levittäytyvät lehtikatoksi muun kasviston ylle, keräten kaiken ihanaisen auringonvalon. Hämärässä auringonvalon harvoista säteistä kilpaillaan toinen toista vastaan ja kuten aina kilpailujen henkeen kuuluu, joku häviää. Häviäjän rooli ei ole kaksinen, koska kovasti kansainvälistyvä ja Eurooppaan yhdentyvä Romanian valtio priorisoi intressinsä vahvasti ulkomaisten sijoittajien viettelyyn, kansalainen priorisoikoot itsensä samalla tavoin. Täten häviäjien jouk kio on pysyvä, mutta myös laajeneva kansanosa, koska siitä muodostuu ylisukupolvinen vitsaus. Tällainen kehityskulku johtaa siihen erikoisuuteen, että niukkuutta näen itsekin ikkunasta ulos katsoessani, vaikkakin vuokraasuntoani vastapäätä on hulppea ylemmän tulotason romanialaisen perheen omakotitalo uima-altaineen. Köyhyys näkyy jopa heissä siten, että ikävä kyllä he ovat päätyneet vankilaan. Tämä vankila on kasattu kivisestä muurista ja korkeasta elintasosta verrattuna kaikkeen ympäröivään. Samaan tapaan ostoskeskuksiss a, joiss a kai k ki on aina perin ylevää ja siloiteltua, reppuselkäinen suomalainen
pysäytetään ja astuessaan sisään hänen reppunsa suljetaan muovikalvoon. Vartijoita maleksii joka toisella kulmalla, ja kassaneiti ei voi avata käteiskassaa ilman esimiehen valvonnan alaisuutta ja avaimia. Kaikesta tästä tulee itse itseään pönkittävä kehä, joka mädäntää ihmisen luottamuksen lajitovereihinsa ja koko sana yhteiskunta menettää vähitellen yhteis -sanansa oleellisimman merkityksen. No, ei täällä nyt oikeasti hirveää ole edes. Yleiseurooppalainen henki on hönkinyt j o kauan totutt aen väestön kansallisuuksien kirjavuuteen ja rinnakkaiseloon. Tiivis yhteisöllisyys köyhyyden pluspuolena tekee elämästä silminnähden aktiivista ja sosiaalista. Alimpien sosiaaliluokkien tehtävä ei pitäisi olla kuitenkaan sinnittely jatkuvassa kurjuudessa, koska se ruokkii myös närkästystä ja turhautumista, joka tässä populistisessa ajassa kaadetaan vielä huonompiosaisten niskaan. Euroopan tunnetuin vähemmistöväestö, romanit, ovat ajautumassa ojasta allikkoon, sitä myöten mitä enemmän valtaväestökin saa kärsiä valtion toteuttamasta työ- ja sosiaalipolitiikasta. Tämä teksti ei kykene lyhykäisyytensä vuoksi käsittelemään kyseistä aihetta sen koommin, mutta se mikä olkoon tilannekatsaukseni todel- Valtion hoitamaton viidakko tarvitsee motivoituneita ja intohimoisia puutarhurisossuja, joiden viidakkoveitsinä toimii rakenteellinen sosiaalityö, sekä lannoitteena maaperässä itävien kasvien yksilöllinen voimaannuttaminen. linen sosiaalityön leima (koska tässä maassa leimojen käyttö on jonkilainen byrokraattinen villitys) on seuraavanlainen; Valtion hoitamaton viidakko tarvitsee motivoituneita ja intohimoisia puutarhurisossuja, joiden viidakkoveitsinä toimii rakenteellinen sosiaalityö, sekä lannoitteena maaperässä itävien kasvien yksilöllinen voimaannuttaminen. Ossi Laaksamo, sosiaalityön opiskelija. Lapin yliopiston vaihto-opiskelija Oradeassa, Romaniassa. Talentia Lappi 2 2011 19
OPISKELIJALTA E nsivaikutelman sanotaan olevan tärkeä, oli kysessä sitten positiivinen tai negatiivinen. Junan ikkunasta näkyy paljon roskia, kulkukoiria ja hilseileviä harmaita neuvostoajan kerrostaloja. Asemalla tuoksuu kummalliselle ja wc:n ovella vartioi rahastava vanha nainen. Ulkopuolella odottaa rivi takseja valmiina viemään asiakkaat yliopistolle kahden ja puolen euron hintaan. Huonoa asfalttia, epäsiistejä pientareita, kovaa vauhtia ja romanien hevoskärryjä tarjoaa kymmenen minuutin autoilu. Yliopisto vahvistaa odotuksia. Täälläkin on koiria, hoitamatonta puutarhaa, hilseileviä seiniä ja perunakellarin tuoksua tupakkaan sekoittuneena sisätiloissa. Asuntola sijaitsee keskiluokkaisella alueella. Täällä jokainen omakotitalo on kuin pieni linnoitus, korkeat muurit ja paksut kalterit vahtikoirien kera pitävät varmasti turvassa kaiken sen mikä on arvokasta. Lähellä sijaitseva uusi ostoskeskus tarjoaa kaikille palasen Amerikkaa, niin 50 euron muotifarkkuja ostavalle, maassa missä keskiansio on 300 euroa, kuin ulkona laittomasti puita kerääville ja kerjääville romaneille. Sisään pääseminen kauppaan vaatii laukkusi sinetöimistä muovikassiin vartijan toimesta, ja vartijoita liikkeessä tuntuu olevan enemmän kuin 20 asiakkaita. No entäs ne asiakkaat, tavalliset ihmiset? Lähes kaikki ovat vastakohta ympäristölle, ei puutu katosta palasia tai seinät hilseile. Ihmiset ovat viimeisen päälle laittautuneita ja edustavia. Käytös on erittäin kohteliasta ja avuliaisuus jopa hämmentävän ylitsevuotavaa. Ehdit vain hetken näyttää epäröivältä, kun jo luoksesi syöksyy avun tarjous. Laukku halutaan kantaa puolestasi ja päämäärään viedään kädestä pitäen. Puhelinnumeroa tarjotaan ja lupaa soittaa ja kysyä apua milloin vain. Englanti luistaa ja asiaa riittää. Kovasti ollaan kiinnostuneita mitä se vauras ja korkeasti koulutettu pohjolan kylmässä asuva itsemurha-altis kansa Romaniasta ajattelee, ja miksi he ovat tänne tulleet. Tutun kuuloista, ihan kuin meillä Suomessa. Periferiassa asuminen yhdistettynä vaatimattomuuteen näemmä tuottaa ylettömän tarpeen saada hyväksyntää muilta kansoilta. Ihmisten mielissä tuntuu häilyvän muisto kommunistiajasta ja sen tuomasta varmasta ja vaatimattomasta elintasosta. Jos nyt jäät tyhjän päälle ei allasi todellakaan ole mitään. Mielenkiinnolla odotan tulevia vierailuja lastenkoteihin, sosiaalitoimistoihin ja vähemmistöjen asuinalueille. Saa nähdä mitä todellisuus on yhteiskunnan heikoimmilla exkommunistisessa uusliberaalivaltiossa. No entäs ne asiakkaat, tavalliset ihmiset? Lähes kaikki ovat vastakohtia ympäristölle, ei puutu katosta palasia tai seinät hilseile. Ihmiset ovat viimeisen päälle laittautuneita ja edustavia. Käytös on erittäin kohteliasta ja avuliaisuus jopa hämmentävän ylitsevuotavaa. Tässä Euroopan osassa, jossa meidän ymmärtämä eurooppalaisuus on vielä vain unelma, köyhyys ei ole ainoastaan suhteellista. Romaniassa tasaverolla pyritään luomaan maahan elintärkeää pääomaa, ja sitä pikkuhiljaa syntyykin muurien sisäpuolelle. Ulkopuolelle jäävä sosiaalinen pääoma saa odottaa vuoroaan, toivottavasti se ehtii kerätä riittävästi puita, talvi tekee tuloaan. Mikko Rinta-Kiikka Talentia Lappi, hallituksen jäsen Sosiaalityön opiskelija Lapin yliopisto Oradea, Romania
TERVETULOA SYYSKOKOUKSEEN! TALENTIA LAPPI RY:N SYYSKOKOUS PIDETÄÄN 22.11.2011 KLO 18 ALKAEN Rovaniemellä Akropolis-ravintolassa (Rovakatu 26). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. SITOVAT ILMOITTAUTUMISET RUOKAI- LUN VUOKSI 14.11.2011 MENNESSÄ www.talentia.fi/lappi -> ajankohtaista -> Syyskokous HOX! uusi helppo ilmoittautumistapa nettisivujen kautta. ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Kokouksen pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 6. Vuoden 2012 hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta 7. Hallituksen muiden jäsenten lukumäärän päättäminen sääntöjen 12 mukaisesti 8. Hallituksen varsinaisten jäsenten ja näiden henkilökohtaisten varajäsenten valinta erovuoroisten tilalle 9. Toiminnantarkastajien valinta 10. äsenmaksun suuruuden vahvistaminen 11. Toimintasuunnitelman ja talousarvion päättäminen vuodelle 2012 hallituksen ehdotuksesta 12. Yhdistyksen kokouksen koollekutsumistavan päättäminen sääntöjen 9 mukaisesti sekä päättäminen mahdollisesta kokouskutsulehdestä 13. Hallituksen ja jäsenten kokoukselle esittämien muiden asioiden päättäminen huomioiden yhdistyslain 24 :n määräykset Kuvassa Katja Kallo, vuoden 2010 sosiaalitapaus. Tänä vuonna valitaan uusi, kuka se onkaan? 14. Kokouksen päättäminen Talentia Lappi 2 2011 21
AJANKOHTAISTA NYT! WWW.TALENTIA.FI/LAPPI UUDET SIVUT AVATTU, KÄVÄSE KATTOMASSA! Teksti: Ilkka Kokkoniemi Talentian nettisivujen uudistuksen myötä myös Talentia Lappi avasi uudet sivut. Olimme mukana kehittämässä uusia sivuja, jotta ne palvelisivat myös sinua entistä paremmin. Sivuja seuraamalla pysyt ajantasalla yhdistyksemme toiminnasta ja tulevista tapahtumista, koulutuksista ja muista asioista. Sivuilla on myös luettavissa kädessäsi oleva Talentia Lappi -lehti, jonka juttuihin myös sinä voit vaikuttaa ideoimalla tai kirjoittamalla. Jatkossa kaikkiin tapahtumiin ilmoittautuminen hoituu helposti ja ainoastaan nettisivujen kautta täyttämällä kyseisien tapahtumien ilmoittautumislomakkeet. Uutuutena sivuilla on nyt myös kuvapankki, jonne tulemme täydentämään tulevien tapahtumien tunnelmia. Muistathan ilmoittaa Talentiaan voimassaolevan sähköpostiosoitteesi (ei työsähköposti) sivujemme e-asioinnin linkistä, tai olemalla yhteydessä Talentian jäsensihteeriin. Saamme sinuun jatkossakin nopeimmin yhteyden sähköpostitse. LEHDEN NIMIKILPAILU! Mikä olisi mielestäsi sopiva nimi uudistautuneelle lehdelle ja kuvaisi Talentia Lappia? Lähetä ehdotuksesi sähköpostitse, talentia@gmail.com 30.11. mennessä. Liitä mukaan nimesi ja yhteystietosi. Nimikilpailun voittajan valitsee Talentia Lappi ry:n hallitus ja palkitsee hänet tuotepalkinnolla! Voittaja julkistetaan vuoden 2011 loppuun mennessä ILMOITA TAI MAINOSTA! Imoitukset ovat nyt maksuttomia Talentia Lappi ry:n jäsenille! Voit ilmoittaa lehdessä maksutta sosiaalialaan liittyvistä tapahtumista, jotka koskevat alan toimijoita tai opiskelijoita ja kohdentuvat Lapin alueelle. Talentia Lappi lehti tavoittaa sosiaalialan ammattilaisia ja opiskelijoita koko lapin alueelta kahdesti vuodessa. Mainosta tapahtumaa, palvelua tai etsi työntekijöitä avullamme. Voit valita eri mainoskokoja musta-valkoisesta värillisiin. Lisätietoa mainoksista ja ilmoituksista saat päätoimittajalta, hpoysa@ulapland.fi. LEHTI KAIPAA TEKIJÖITÄ Kaikki talentialaiset voivat osallistua lehden tekemiseen. Voit lähettää kuvia, juttuja tai palautetta toimituskunnalle. Uudet ideat ja näkökulmat ovat myös tervetulleita! Lisäohjeita, apua ja opastusta saat päätoimittajalta, hpoysa@ulapland.fi. Palautetta lehdestä voit lähettää hallitukselle, talentialappi@gmail.com. 22
LAPIN TALENTIALAISTEN LUOTTAMUSMIESTEN TAPAAMINEN PIKKUJOULUINEN JÄSENTAPAAMINEN MERILAPIN ALUEELLA Rovaniemellä lauantaina 10.12.2011 klo 12. Hallituksen kokous ja yhteinen tapaaminen samana päivänä klo 17. ILMOITTAUTUMISET pe 25.11.2011 mennessä www.talentia.fi/lappi - ajankohtaistailmoittautuminen lm-tapaamiseen KEMIN teatterissa tapaaminen vielä tämän vuoden puolella; yhdistys tarjoaa näytelmän kahvituksella. ALUSTAVAT ILMOITTAUTUMISET ti 15.11.2011 mennessä www.talentia.fi/lappi - ajankohtaista - ilm. Kemin teatteriin Kuva: Aija Laurila Syksyllä Rovaniemellä järjestetyn Ratkaisija-illan tunnelmaa Talentia Lappi 2 2011 23