VTT:n tilinpäätös vuodelta 2010

ESPOO 2011 15.3.2011 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2010

Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Johdon katsaus... 1 1.2 Vaikuttavuus... 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena... 3 1.2.2 Strategisen tutkimuksen suuntaaminen... 4 1.2.4 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus... 14 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 14 1.3.1 Kansainvälinen tutkimusyhteistyö... 14 1.3.3 Ulkomaiset kontaktipisteet... 15 1.3.4 Maksullisen toiminnan kehittäminen... 16 1.3.6 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 17 1.3.7 VTT toiminnoittain... 19 1.3.8 Toiminnan tuottavuus... 20 1.3.9 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 20 1.3.10 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 21 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta... 23 1.4.1 Suoritteiden määrät... 23 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 29 1.5.1 Henkilöstö ja osaaminen... 29 1.5.2 Investoinnit tutkimuslaitteisiin ja tietojärjestelmiin... 34 1.5.3 Yhteiskuntavastuu... 35 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 36 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 37 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 37 1.6.4 Tase... 38 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 39 1.8 Arviointien tulokset... 40 1.8.1 Toimintajärjestelmän arvioinnit... 40 1.8.2 Tutkimuksen arviointi... 40 1.8.3 VTT:n tieteellisen neuvottelukunnan loppuraportti... 41 1.8.4 Asiakasvaikuttavuuskysely... 41 1.8.5 Muut arvioinnit... 43 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 43 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 44 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA... 46 4. TASE... 47 5. LIITETIEDOT... 49 6. ALLEKIRJOITUKSET... 59

1 TILINPÄÄTÖS 2010 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2010 kehittyi useilla mittareilla positiivisesti, erityisesti yleinen markkinatilanne huomioiden. Toiminnan tulos sisäisen tuloslaskennan mukaan oli 8,1 milj. euroa ylijäämäinen. Yhteisrahoitteisten hankkeiden ulkopuoliset tuotot lisääntyivät lähes 12 %. Nykyiseen toimintavolyymiin nähden yhteisrahoitteinen hankekanta lähestyy järkevää ylärajaansa. Tekes-tuotoissa kasvua oli SHOK-hankkeissa sekä kansainvälisten verkostohankkeiden kotimaisessa rahoituksessa. Maksullisen toiminnan tuotot vähentyivät edellisestä vuodesta 10,5 milj. euroa. Tämä johtui asiantuntijapalveluiden yhtiöittämisestä vuoden 2010 alusta VTT Expert Services Oy:öön. Maksullisen toiminnan erillistulos oli 3,8 milj. euroa ylijäämäinen. Kansainväliset tuotot olivat edellisen vuoden tasolla, vastaten yhteensä 16 % liikevaihdosta. VTT osallistui aktiivisesti kaikkien strategisen huippuosaamisen keskittymien valmisteluun sisällön rakentajana ja toimintatapojen kehittäjänä, osakkaana sekä tutkimustyön tekijänä. VTT:n kokonaisliikevaihto tutkimustoimintansa jo aloittaneiden keskittymien osalta oli yhteensä 18,6 milj. euroa. VTT:n osuus EU:n seitsemännen puiteohjelman Suomeen tulevasta rahoituksesta on lähes neljännes. Keksintö- ja ohjelmistoilmoituksia syntyi 343 kpl. Kansainvälisiä tieteellisiä lehtiartikkeleja valmistui aikaisempaa enemmän, 560 kpl. Keksintöjen ja muiden IPR-aihioiden seulontaa sekä kaupallisen potentiaalin arviointia ja arvon nostoa tehostettiin 178 TULI-hankkeella. Päättyneistä hankkeista 38 johti lisensointiin, yritysaihioihin tai IPR:n hyödyntämiseen projektien taustaaineistona. Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin 49 % suuriin tutkimuskokonaisuuksiin, joista pääosan muodostavat kärki- ja innovaatio-ohjelmat. Näin ollen ohjelmakokonaisuuksiin kohdistetun perusrahoituksen määrä pysyi tavoitellussa noin 50 %:n osuudessa strategisen tutkimuksen perusrahoituksen käytöstä. Ensimmäiset projektipäällikkövalmennukseen osallistuneet sertifioitiin IPMA C-tason vaatimusten mukaisesti. Palkitsemisjärjestelmässä otettiin uusina elementteinä käyttöön kaksi kertaa vuodessa tapahtuva substanssitavoitteista palkitseminen sekä yhdelle henkilölle vuodessa myönnettävä VTT Award. Oy Keskuslaboratorio Ab:n (KCL) tutkimushenkilöstön siirtyminen VTT:lle on onnistunut hyvin. VTT:tä koskeva laki ja asetus uudistettiin ja samalla viralliseksi suomenkieliseksi nimeksi tuli Teknologian tutkimuskeskus VTT. TEM:n tilaamassa arviossa VTT:n toiminnasta todettiin kansainvälistymisen lähteneen tavoitellusti liikkeelle. Tehokas kansainvälistyminen edellyttää kuitenkin toimintakulttuurin edelleen kehittämistä mukaan lukien ulkomaisen henkilöstön määrän kasvattaminen. Samoja suosituksia sisältyi myös tieteellisen neuvottelukunnan päättyneen kauden raporttiin. Tutkimuskysynnän arvioidaan jatkuvan hyvänä vuonna 2011. Tilauskanta on edellisvuoden tasolla.

2 TILINPÄÄTÖS 2010 1.2 Vaikuttavuus VTT:n toimintamallin vaikuttavuus on esitetty kuvassa 1. Palvelutarjonta asiakkaille ja sidosryhmille Tutkimusinfrastruktuurit ja yhteistyöverkostot Teknologiaennakointi Tutkimusyhteistyö Teknologia- ja asiantuntijapalvelut Teknologian kaupallistaminen ml. IPR Asiakasratkaisut ja tutkimuksen kaupallistaminen Teknologian ja osaamisen hyödyntäminen yrityksissä ja yhteiskunnassa VTT:n strateginen tutkimus ja osaamisen kehittäminen VTT Uusien ideoiden, teknologioiden ja innovaatioiden luominen ja osaamisen kasvattaminen Kotimainen T&K&Iyhteistyö Osaamisen kehittäminen: strateginen yhteistyö perustutkimuksessa ja yhteishankkeissa Kansainvälinen tutkimus ja yhteistyö Osaamisen kehittäminen: kansainväliset yhteistyöverkostot VTT:n rooli suomalaisessa ja kansainvälisissä innovaatioverkostoissa Kuva 1. VTT:n toimintamalli VTT:n strateginen tutkimus ja osaamisen kehittäminen luovat perustan asiakaskohtaisille ratkaisuille, josta syntyy yrityksille kansainvälistä kilpailukykyä. Strategisen tutkimuksen avulla haetaan uusia avauksia ja ideoita, tunnistetaan nousevia kehitystarpeita, kehitetään uusia teknologioita ja luodaan uusia innovaatiota, mikä kaikki kasvattaa VTT:n menestymiselle välttämätöntä osaamista ja sen uusiutumista. Kotimainen T&K&I -yhteistyö: VTT toimii tiiviisti yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyön kautta VTT täydentää omia osaamisvahvuuksiaan. VTT:llä on keskeinen rooli strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) sekä Tekesin teknologiaohjelmissa. VTT toimii usein laajojen tutkimushankekokonaisuuksien valmistelijana sekä koordinaattorina. Kansainvälinen tutkimus ja yhteistyö: VTT:n rooli EU:n tutkimuksen puiteohjelmissa on vahvistunut 7. puiteohjelman aikana, jossa VTT on ollut neljänneksi aktiivisin eurooppalainen osallistujataho organisaatioittain tarkasteltuna. Verkottamalla suomalaisia toimijoita kansainvälisiin hankkeisiin ja yhteistyöhön, VTT siirtää samalla muualla syntynyttä osaamista suomalaisen elinkeinoelämän, yhteiskunnan sekä innovaatiojärjestelmän hyödyksi. Suurten yritysten lisäksi VTT verkottaa kasvuhakuisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin sekä välittää niille kansainvälistä osaamista ja kontakteja. Asiakasratkaisut ja tutkimuksen kaupallistaminen: VTT:n kehittämää teknologiaa ja osaamista hyödyntävät suomalainen elinkeinoelämä, yhteiskunta sekä muut asiakkaat. VTT tuottaa asiakasratkaisuina useita erilaisia palveluita, kuten ennakointi, strateginen tutkimus, teknologia- ja

3 TILINPÄÄTÖS 2010 asiantuntijapalvelut, IPR- ja lisensointi- sekä teknologiakumppanuudet. VTT:n teollisuuskumppanuudet ja erittäin monen toimialan liiketoimintaosaaminen luovat mahdollisuudet nykyisen liiketoiminnan kilpailukyvyn nostamiselle ja uuden luomiselle. VTT:n osaaminen kaupallistuu usein myös spin-off -yritysten muodossa. Lisäksi VTT:n tuottamaa tietoa hyödynnetään laajasti yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjana. 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena VTT:n vaikutuksia kasvuun, työllisyyteen ja hyvinvointiin tavoitellaan ja seurataan pääosin asiakkaiden kilpailukyvyn paranemisen kautta. Tähän VTT pyrkii - suuntaamalla tutkimustoimintaa ja samalla omaa osaamistaan Suomen elinkeinoelämän kannalta keskeisiin painoalueisiin sekä liiketoiminnan nykyisiin ja ennakoitaviin murroskohtiin - muuntamalla tutkimustuloksia hyödynnettäviksi ratkaisuiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi entistä nopeammin - osallistumalla uusien teknologiayritysten perustamiseen ja - tehostamalla alueellista kilpailukykyä ja hyvinvointia kotimaassa yhdessä muiden innovaatioverkoston toimijoiden kanssa. VTT:n vaikuttavuus syntyy myös VTT:n erilaisten roolien kautta (kuva 2). VTT:n rooli innovaatioympäristöissä VTT vauhdittaa uuden teknologiapohjaisen liiketoiminnan synnyttämistä Uutta luova tutkimus Teknologiahyödyt Teknologiaennakointien hyödyntäminen ja nousevien teknologioiden tunnistaminen Uusien teknologioiden ja innovaatiopotentiaalin luominen Sovellusten kehittäminen ja osaamisen kasvattaminen Tutkimustulosten siirtäminen Tutkimuskumppanuuksien kautta maailmanlaajuinen teknologian hallinta VTT:n innovaatioprosessi VTT luo teknologiasta liiketoimintaa Innovaatioympäristön ja yhteiskunnan hyödyt Ennakoivien tutkimusstrategioiden luominen Toimialojen uudistuminen ja kehitys Tieto- ja osaamispohjan vahvistaminen ja laajentaminen Kansainvälinen verkostoituminen Energia-, ympäristö- ja turvallisuushaasteisiin vastaaminen Työllisyyden, hyvinvoinnin ja ihmisten arkipäivän edistäminen Julkisen päätöksenteon tuki Innovaatiot ja uusi liiketoiminta Asiakas- ja yrityshyödyt Uudet tuotteet ja prosessit Innovaatiopalvelut ja -osaaminen Uudet liiketoiminnat ja markkinat Uudet yritykset ja lisensointi Kansainvälinen teknologiasiirto Kansainväliset verkostot Tietopohjan laajentaminen Tuki tuotteiden markkinoille viennissä Kuva 2. VTT:n vaikuttavuus innovaatioympäristössä VTT:n keskeisimmät vaikuttavuustavoitteet Energia ja ympäristö: energian ja raaka-aineiden käytön tehostaminen ja ilmastonmuutoksen hillintä, öljyriippuvuuden väheneminen, uusiutuviin energialähteisiin perustuvan teknologian ja vähähiilisen energiatuotannon edistäminen.

4 TILINPÄÄTÖS 2010 Teollisuuden kilpailukyky: erityisesti metsä-, ICT-, metalli- ja koneteollisuuden innovaatiokyky, uudet tuotteet ja prosessit, uudet arvoketjut sekä suunnittelun ja tuotannon kehittäminen. Uudet liiketoiminnat: teknologialiiketoiminnan edistäminen, ICT-teknologian avulla uusia, tehokkaampia liiketoimintakonsepteja, teollisuuden uudet palvelut, osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ja uusien liiketoimintojen luominen. Ihmisten hyvinvointi ja toimiva arkipäivä: ihmisten terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, julkisen sektorin palvelujärjestelmien tehostaminen, ihmisten arkipäivän käyttäjäkohtaiset palvelut, digitaalisen ympäristön ymmärrettävyys ja hallittavuus. 1.2.1.1 VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus VTT on EU:n tutkimusohjelmissa neljän aktiivisimman tutkimuslaitoksen joukossa ja selvästi suurin toimija Suomessa. VTT on mukana merkittävissä eurooppalaisissa strategisissa alliansseissa, joissa VTT:n vahva asema on mahdollistanut aktiivisen vaikuttamisen eurooppalaiseen tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan (tarkemmin kappaleessa 1.3.2). Yhdysvalloissa ja Japanissa on tehty tutkimusyhteistyötä huippuyliopistojen ja maailmanluokan tutkimuslaitosten monien tutkimusryhmien kanssa. VTT on mukana yli 30 kansallisessa teknologiaohjelmassa, Suomen kuuden strategisen huippuosaamisen keskuksen kaikissa ohjelmissa (SHOK) ja kolmessa Suomen Akatemian huippuyksikössä. VTT:n asiantuntijat toimivat myös poliittisen päätöksenteon tukena. 1.2.2 Strategisen tutkimuksen suuntaaminen 1.2.2.1 Oma- ja yhteisrahoitteisen toiminnan kehitys Omarahoitteisen toiminnan volyymitavoitteeseen (41,4 milj. euroa) ei päästy. Omarahoitteisen toiminnan osuus laski 33,8 milj. eurosta 31,3 milj. euroon (laskua -7,4 %). Tavoitteesta jäätiin, koska perusrahoitusta ohjattiin suunniteltua enemmän yhteisrahoitteisen toiminnan omarahoitusosuuksiin sen volyymin suuren kasvun johdosta. Yhteisrahoitteisen toiminnan liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 13,9 % 165,9 milj. euroon. Liikevaihdosta ulkopuolisten tulojen osuus oli 110,9 milj. euroa (kasvua edellisestä vuodesta 11,6 %). Yhteisrahoitteiseen toimintaan sitoutuneen perusrahoituksen määrä kasvoi 46,3 milj. eurosta 55,0 milj. euroon (kasvua 18,8 %). Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta 49 % käytettiin VTT:n ohjelmiin (kärki- ja innovaatio-ohjelmat, Key Technology Actions- ja Frontier-hankkeet). Näiden ohjelmien liikevaihto oli 113,7 milj. euroa ja kasvua edellisestä vuodesta oli 8,1 %. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmien maksullisen toiminnan osuus oli 18 % (edellisenä vuonna 20 %). Muihin hankkeisiin, pääosin Tekes- ja EU-ohjelmien konsortiohankkeisiin, strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin 51 % (kuva 3).

Milj Perusrahoitus Tekes - SHOK-hankkeet - muut hankkeet EU Muu rahoitus 5 TILINPÄÄTÖS 2010 Perusrahoitus tutkimuksen painoalueille Omarahoitteiset projektit Frontier 1,0 M Yhteisrahoitteiset projektit Kärkiohjelmat 44,4 M / 4 kpl Maksulliset projektit(ar) Perusrahoitus VTTohjelmiin 49 % Suuret innovaatio-ohjelmat 63,0 M / 10 kpl Key Technology Actions 5,3 M / 5 kpl Muihin hankkeisiin 51 % Tuotot ja rahoitus yht. M 31,3 54,9 54,3 27,7 28,9 20,5 Kuva 3. Tutkimusrahoitus Ulkopuolisista tuloista eniten kasvoivat EU-tuotot 21,9 milj. eurosta 27,7 milj. euroon (kasvua 26,5 %). Tekes-tuotot kasvoivat 50,8 milj. eurosta 54,3 milj. euroon (kasvua 6,9 %). Yksityisen sektorin kotimaan ja ulkomaan tuotot kasvoivat 13,2 milj. eurosta 13,4 milj. euroon (kasvua 1,5 %). 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Muu julkinen sektori EU Tekes Yksityinen sektori 15,5 13,5 13,1 27,7 21,9 13,0 12,4 20,5 18,1 16,0 50,8 54,3 29,0 33,7 40,4 11,3 11,0 10,5 13,2 13,4 2006 2007 2008 2009 2010 Kuva 4. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kehitys 2006-2010

6 TILINPÄÄTÖS 2010 1.2.2.2 Perusrahoituksen kohdentaminen Strategisessa tutkimuksessa perusrahoitusta käytettiin 86,2 milj. euroa (8 % enemmän kuin edellisenä vuonna). Budjetoitu perusrahoituksen määrä oli 85,4 milj. euroa (vaihteluväli 84 88 milj. euroa). Syksyllä 2010 tehdyn päätöksen mukaisesti nostettiin strategisen tutkimuksen perusrahoituksen käyttövaltuus 87,9 milj. euroon voimakkaan yhteisrahoitteisen toiminnan volyymin kasvun vuoksi. IP Business -toiminnossa käytettiin perusrahoitusta yhteisrahoitteiseen toimintaan 1,9 milj. euroa (budjetti 2,4 milj. euroa). Perusrahoitusta käytettiin VTT:llä kokonaisuudessaan 88,1 milj. euroa. VTT:n strateginen tutkimusportfolio ohjaa perusrahoituksen kohdentamista painoaloille. Tutkimusinstrumenttien (kuten kärki- ja innovaatio-ohjelmien sekä KTA- ja Frontier-hankkeiden) sekä muun tutkimustoiminnan perusrahoitus ja yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tuotot kohdennetaan tutkimuksen eri painoalueille. Perusrahoituksen kohdistuminen painoaloille määräytyy tutkimusinstrumenttien kuten kärki- ja innovaatio-ohjelmien sekä KTA- ja Frontier-hankkeiden kohdistumisesta painoalueille. Painoalueille kohdistuvat myös yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tuotot. 1 000 euroa Toteutunut 2009 Perusrahoitus Muutos 2009 / 2010 % Toteutunut Osuus liikevaih- 2010 dosta, % Toteu- tunut 2009 Suunniteltu 2010 Ulkopuoliset tulot Suunni- Toteu- Muutos teltu tunut 2009 / 2010 2010 2010 % Sovellettu materiaalitekniikka 6 801 7 600 8 408 38 24 10 594 11 200 13 825 30 Bio- ja kemian prosessit 11 994 13 100 15 060 45 26 17 006 17 500 18 736 10 Energia 11 258 11 800 12 945 42 15 16 163 16 000 18 179 12 Tieto- ja viestintäteknologiat 11 388 11 700 11 175 36-2 17 944 17 000 20 269 13 Teolliset järjestelmät 8 739 8 500 7 644 38-13 11 733 11 100 12 550 7 Mikroteknologiat ja elektroniikka 11 162 10 800 11 513 43 3 13 735 12 800 15 061 10 Palvelut ja rakennettu ympäristö 7 292 8 000 7 755 39 6 10 692 11 200 11 881 11 Muu kohdennus 11 508 13 900 11 719 97 2 1 497 1 500 363-76 Strateginen tutkimus yhteensä 80 141 85 400 86 219 44 8 99 365 98 300 110 863 12 IP Business 2 400 1 908 2 400 3 120 Oma- ja yhteisrahoitteinen toiminta yhteensä 87 800 88 127 100 700 113 983 Infratuki *) 1 400 1 378 Henkilöperustainen osaamisen uudelleen suuntaaminen 2 000 2 035 Hankevalmistelu, pienet kokeilut 4 400 4 270 Tutkimuksesta uudeksi tarjoamaksi **) 2 900 1 567 VTT:n sisäiset kehityshankkeet ja pääjohtajan varaus 3 200 2 469 Muut kohteet yhteensä 13 900 11 719 *) Sisältää rahoituksen Micronovan tulipalossa tuhoutuneiden laitteiden korvausinvestointien pääomakustannusten kattamiseen. **) Suunnitelman ja toteuman erotus on kohdistettu rahoituksena painoalueille. Taulukko 1. Perusrahoituksen käyttö ja ulkopuoliset tuotot painoalueittain Perusrahoituksesta kohdistettiin 74,5 milj. euroa strategisia linjauksia noudattaviin painoalueisiin. Perusrahoitusta lisättiin eniten (+26 %) Bio- ja kemianprosessien, Sovelletun materiaalitekniikan (+24 %) ja Energian painoalueiden tutkimustoimintaan johtuen yhteisrahoitteisen toiminnan

7 TILINPÄÄTÖS 2010 volyymin voimakkaasta kasvusta. Tieto- ja viestintäteknologiat -painoalueelle kohdistettiin 2 % vähemmän perusrahoitusta kuin edellisenä vuonna, koska painoalueen yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitussuhde on parantunut sitoen suunniteltua vähemmän perusrahoitusta. Ulkopuoliset tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta kaikilla painoalueilla. Eniten ulkopuoliset tulot kasvoivat Sovellettu materiaalitekniikan (30 %), Tieto- ja viestintäteknologioiden (13 %) ja Energian (12 %) painoalueilla. Perusrahoituksen osuus liikevaihdosta vaihteli Tieto- ja viestintäteknologiat -painoalueen 36 %:sta Bio- ja kemianprosessit -painoalueen 45 %:iin. 1.2.2.3. VTT:n strategiset ohjelmamuodot VTT tasapainottaa tutkimusportfoliotansa teknologia-/asiakaslähtöisyyden ja riskipitoisuuden suhteen erilaisten ohjelmamuotojen avulla. Frontier-ohjelmien hankkeet: Hankkeiden avulla luodaan uutta tulevaisuuteen tähtäävää osaamista ja uusia teknologioita, jotka toteutuessaan voivat johtaa merkittäviin läpimurtoihin. Frontier-ohjelmalla on erittäin korkea tieteellinen ja teknologinen tavoitetaso ja se on kaikkein riskipitoisin VTT:n ohjelmista. Hankkeet keskittyvät pitkän tähtäyksen tutkimukseen ja ne voivat olla teknologia- tai ongelmaratkaisulähtöisiä. Hankkeet ovat pääosin omarahoitteisia. Frontier-toimintaa ja siihen liittyviä sisäisiä menettelyjä terävöitettiin vuoden 2010 aikana. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat: Kärki- ja innovaatio-ohjelmien aiheiksi on valittu Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta keskeisiä, tulevaisuuteen suuntautuvia haasteita, joihin VTT:n on mahdollista löytää merkittäviä teknologisia ratkaisuja ja tuottaa todellisia innovaatioita. Ohjelmissa luodaan teknologisia läpimurtoja. Tutkimusta ohjataan systemaattisten liiketoimintasuunnitelmien avulla. Asiakkaat ja tutkimuskumppanit otetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan innovaatioprosessiin. Kärkiohjelmien volyymi on yli 10 milj. euroa/vuosi ja innovaatio-ohjelmien yli 3 milj. euroa/vuosi. Vuoden 2010 ohjelmien liikevaihto on esitetty taulukossa 2. KTA (Key Technology Actions) -ohjelmat: KTA-ohjelmissa kehitetään teknologia- ja liiketoimintamahdollisuuksia hyödyntämällä ja yhdistämällä VTT:n osaamista uudella tavalla. Niissä keskitytään tarve- tai ongelmanratkaisuun teknologiakehityksen keinoin suuren liiketoimintapotentiaalin asiakastoimialoilla. Niiden tuloksilla tavoitellaan merkittävää teknologista ja taloudellista vaikuttavuutta. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat Portfolio-ohjauksen keskeisinä työkaluina ovat vuoden 2009 alusta lähtien olleet suuret kärki- ja innovaatio-ohjelmat. Noin puolet perusrahoituksesta käytettiin kärki- ja innovaatio-ohjelmissa. Kompaktit ohjelmat sisältävät keskenään synergisiä omarahoitteisia, yhteisrahoitteisia ja maksullisia hankkeita tai hankekokonaisuuksia. Näin teknologiakehitys, sovellukset ja liiketoimintamallien kehittäminen tapahtuvat rinnakkaisina, samanaikaisina ja vuorovaikutteisina projekteina. Ohjelmien vaikuttavuuden keskeinen mittari on sen aikaansaama maksullisen toiminnan projektikanta, joka on esitetty kunkin ohjelman osalta. VTT:n ohjelmien keskeisiä mittareita ovat ohjelmassa tuotetut julkaisut, keksinnöt, dokumentoidut menetelmät, prototyypit, verkottuminen, tutkijanvaihto ja suoritetut tutkinnot. Ohjelman liiketoimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet myös patenttihakemuksille, lisenssisopimuksille, spin-offien ja tietyn vuosivolyymin ylittävien asiakkuuksien lukumäärälle.

8 TILINPÄÄTÖS 2010 Vuonna 2010 toteutettiin VTT:n sisäisesti kärki- ja innovaatio-ohjelmien evaluointi, jonka tuloksena saatiin vahvistusta ohjelmainstrumentin jatkamiselle ja useita kehittämisehdotuksia toimintatapojen tehostamiseksi. Strategian mukaisesti valmisteltiin ohjelmaportfolion uudistaminen, jolla vastataan erityisesti kestävän kehityksen ja muiden suurten yhteiskunnallisten muutosten haasteisiin. Uutena nelivuotisena kärkiohjelmana valmisteltiin Green Solutions for Water and Waste -ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää veden kestävää käyttöä ja jätteiden hyödyntämistä. Se aloitti toimintansa vuoden 2011 alusta. Painetun älykkyyden kärkiohjelmaa päätettiin jatkaa ohjelma-muodon sijasta erillisenä projektikokonaisuutena sen siirryttyä kaupallistamisen ja teknologia-kehityksen vaiheeseen. Lisäksi vuoden 2010 lopussa päättyi neljä innovaatio-ohjelmaa, ja niiden tilalle käynnistetään vuoden 2011 aikana viisi uutta innovaatioohjelmaa. Innovaatio-ohjelmien liikevaihto 63,0 milj. euroa ylitti vuodelle 2010 asetetun tavoitteen 17 %:lla ja kärkiohjelmien liikevaihto 44,4 milj. euroa jäi 9 % suunnitellusta. Molemmissa ohjelmatyypeissä maksullisen toiminnan osuus ohjelman liikevaihdosta oli 18 % tavoitteen ollessa 20 %. Ohjelmakohtaisesti maksullisen toiminnan tavoitteet vaihtelevat ohjelman elinkaaren mukaisesti: maksullisen toiminnan osuus kasvaa ohjelman edetessä. Maksullisen toiminnan osuus ohjelman liikevaihdosta % Liikevaihdon toteumat Yhteisrahoitteisten Liike- Suunniteltu projektien Perusrahoitus Maksullinen vaihto liikevaihto ulkopuolinen toiminta yhteensä yhteensä tulo 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Ohjelman liikevaihdosta toteutunut suunitellusta % Kärkiohjelmat 49 095 22 339 14 240 7 862 44 440 18 91 Teolliset biomateriaalit 14 723 9 880 6 130 4 424 20 433 22 139 eengineering 12 277 3 321 2 841 1 618 7 780 21 63 Open Smart Spaces 10 700 4 949 3 098 884 8 931 10 83 Painettu älykkyys 11 395 4 189 2 171 936 7 296 13 64 Suuret innovaatio-ohjelmat 53 963 32 089 19 665 11 226 62 980 18 117 Ekotehokas älykäs rakennettu ympäristö Liikenteen energiansäästö ja vaihtoehtoiset polttoaineet 3 450 3 172 2 888 1 433 1 838 429 5 439 8 158 992 509 2 935 17 Polttokennot 2 930 2 227 858 93 3 178 3 108 Toiminnalliset materiaaliratkaisut 5 100 3 846 2 498 545 6 889 8 135 Finnish Global Factory 5 100 3 981 1 856 499 6 337 8 124 Suorituskykyiset mikrosysteemit 8 400 3 841 3 239 2 340 9 420 25 112 Reinventing Paper 8 150 4 607 2 603 4 356 11 567 38 142 Tietoturva 4 345 1 929 1 050 680 3 660 19 84 Nutritech 4 900 2 029 1 768 805 4 602 17 94 Hyvinvointiteknologiat 8 700 5 023 2 962 970 8 955 11 103 102 Taulukko 2. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien liikevaihto vuodelta 2010 Kärkiohjelmat TEOLLISET BIOMATERIAALIT -ohjelmassa kehitetään biomassapohjaisia materiaaleja ja kemikaaleja, jotka vahvistavat kestävän kehityksen periaatteita, eivätkä heikennä elintarviketuotannon arvoketjuja. Hyödynnettäviä biomassoja ovat metsäteollisuuden ja elintarviketuotannon sivuvirrat, maataloustuotannon ylijäämät ja luontoperäisen jätemateriaalin fraktiointi. Oh-

9 TILINPÄÄTÖS 2010 jelma kehittää lisäarvoisia sovelluksia erityisesti pakkaamisen, laitteiden ja rakentamisen biomassapohjaisten materiaalien arvoketjuihin. Vuonna 2010 ohjelmaa kohdennettiin merkittävästi pakkausmateriaalien ja kuluttajatuotteiden suuntaan. Ohjelman puitteissa löydettiin useita lupaavia kestävän kehityksen mukaisia biohybridipakkauskonsepteja, jotka mahdollistavat entistä suorituskykyisempiä ja ulkonäöltään kiinnostavampia paperijalosteita. Tulokset hyödyttävät erityisesti metsä- ja kemianteollisuuden uudistumista sekä uusien kansainvälisten markkinoiden syntymistä. Saavutettujen tulosten pohjalta on aloitettu useampia kaupallistamiseen tähtääviä asiakasprojekteja. OPEN SMART SPACES -ohjelma perustuu näkemykseen, jonka mukaan fyysisen ympäristön ja digitaalisen maailman yhdistäminen on seuraava ICT-alan mullistus. Nykyistä internetiä keskeisemmäksi liiketoiminnan ajuriksi nousevat tulevaisuudessa digitaalinen ympäristö (smart spaces) ja siihen sisältyvät palvelut. Kyseinen kehitys vaatii perinteisten liiketoimintamallien ja -ekosysteemien täydellisen uudistamisen lisäksi merkittävää tutkimusponnistusta. Tärkeimmät OPENSteknologiat ovat kontekstitietoisuus, lisätty ja yhdistetty todellisuus sekä laitteiden ja palvelujen yhteentoimivuusratkaisut. Keskeisiä haasteita tutkimukselle ja liiketoiminnalle ovat yhteentoimivuus, älykkyys ja vuorovaikutus. Vuoden 2010 aikana ohjelman parissa kehitettiin ratkaisu kontekstin tunnistamismenetelmiin yhdessä erittäin alhaisen tehonkulutuksen kanssa. Tämä on toistaiseksi ollut merkittävä pullonkaula matkaviestinsovellusten kehittämisessä. VTT:n kehittämän sovelluksen ovat ladanneet yli kaksi miljoona käyttäjää. Lisäksi uuden spin-off -yrityksen paikannustietopohjaiset palvelut hyödyntävät VTT:n kehittämää teknologiaa. Yrityksen tuottama palvelu kertoo esimerkiksi, mistä löytyy lomailupaikkakunnan lähin apteekki tai mitä paikallinen ruokakauppa kulloinkin tarjoaa. eengineering Tehokkaan digitaalisen tuoteprosessin avulla puolitetaan suunnitteluun ja tuotannon käynnistykseen tarvittava aika teknologiateollisuudessa tai saadaan vastaavia etuja yhä monimutkaisemmissa kohteissa. Ohjelmassa kehitetään mallinnuksen ja simuloinnin sekä suunnittelutietämyksen ja elinkaarien hallinnan työvälineiksi teknologiaplatformeja. Lisäksi ohjelmassa kehitetään vastaavia työkaluja, ja kiinnitetään erityistä huomiota työkalujen ja muiden teknisten järjestelmien yhteensopivuuteen. Hyödyntäjiä ovat kotimainen ja kansainvälinen kone- ja kuljetusteollisuus sekä valmistus- ja prosessiteollisuus, erityisesti metsä- ja energiateollisuus. Vuonna 2010 jatkettiin Simantics-ympäristön (simulaattorikeskeinen prosessien, koneiden, tehtaiden ja automaation integroitu suunnittelu) kehittämistä. Ohjelmassa on samanaikaisesti käynnissä useita rinnakkaisia projekteja, jotka kaikki hyödyntävät Simantics-teknologiaa tai kehittävät Simantics-alustan koodia. Uusia avauksia tehtiin palveluliiketoiminnan alueella kehittämällä sinne sopivaa liiketoimintaprosessien simuloinnin työvälineistöä ja soveltamalla systeemidynaamisia malleja ja työkaluja terveydenhuollon päätöksentekoprosessiin. Simanticsia hyödynnettiin myös rakennus-, yhdyskuntatekniikan ja koneenrakennusaloilla. Esimerkkinä mainittakoon vuonna 2010 alkanut Tekes-projekti, jossa siltojen tuotetietoja ja erilaisia laskennallisia malleja yhdistettiin Simantics-alustalla. PAINETTU ÄLYKKYYS Kärkiohjelma aloitettiin vuonna 2006. Vuonna 2010 ohjelmaa muutettiin sisällöltään kaupallistamisohjelmaksi, jonka tavoitteena on siirtää painetun älyn teknologioita laboratoriosta markkinakokeiluihin ja kaupallisiin sovelluksiin. Kokonaisuuden siirtyessä vahvemmin kaupallistamisvaiheeseen painettu älykkyys ei enää vuonna 2011 jatka VTT:n kärkiohjelmana, vaan toiminta muuttuu uudenlaiseksi kaupallistamiskokonaisuudeksi.

10 TILINPÄÄTÖS 2010 Painetun älyn kärkiohjelma on tavoitellut uudenlaisia kustannustehokkaita valmistusteknologioita, materiaaleja ja komponentteja, jotka mahdollistavat uusia suuren volyymin älytuotteita sekä yhdistävät fyysisen ja digitaalisen maailman. Pyrkimyksenä on avata uusi liiketoimintasektori, joka yhdistää läheisesti mm. elektroniikka-, puunjalostus- sekä kemianteollisuuden osaamisia. Perinteisen teknologiatutkimuksen ohella kehitetään loppusovelluksia ja perinteisten arvoketjujen yli yltäviä kaupallistamiseen tähtääviä verkostoja. Vuonna 2010 VTT-vetoisessa PrintoCent-verkostossa, eli painettavan älykkyyden ja optisen mittaustekniikan innovaatiokeskuksessa, toimi neljä strategista teollisuusyritystä, joista kolme on kansainvälisiä alansa johtavia toimijoita. Näiden yritysten rahoitus PrintoCentille on yhteensä 1,2 milj. euroa. Lisäksi PrintoCentin puitteissa saavutettiin suomalaisen pk-yritysverkoston aktivoituminen. Kemianteollisuus ry myönsi vuoden 2010 innovaatiopalkinnon Orion Diagnostica Oy:lle ja VTT:lle kärkiohjelman parissa kehitetyn pintahygienian testin johdosta. Vuoden aikana työstettiin neljää uutta start-up-aihiota. Yhteistyössä Invest in Finlandin kanssa käynnistettiin kansainvälisten investointien houkuttelu suomalaiseen painetun älykkyyden klusteriin. Innovaatio-ohjelmat Liikenteen energiansäästö ja vaihtoehtoiset polttoaineet (TransEco) TransEcosta on muodostunut kansallinen tieliikenteen energiansäästön ja vaihtoehtoisten energioiden tutkimusalusta. TransEcoon on kytketty mukaan myös muita tutkimusosapuolia, mm. Aalto-yliopisto, TTY, Turun yliopisto, Metropolia ja Turun ammattikorkeakoulu. Vuonna 2010 ohjelmassa kehitettiin biopolttoaineita (esimerkiksi kylmään optimoitu korkeaseosteinen etanolipolttoaine), tutkittiin sähköautoja, jatkettiin IT-järjestelmien kehitystyötä, osallistuttiin yritysten demohankkeisiin ja tehtiin yhteistyötä ministeriöiden kanssa energiaverotuksessa sekä biopolttoaineiden ja sähköautojen käyttöönotossa. Polttokennot Ohjelmassa kehitetään teknologioita, jotka tuottavat sähköä aiempaa tehokkaammin, aiheuttavat vähemmän päästöjä sähköntuotannossa ja edistävät sähköisten työkoneiden käyttöä. Vuonna 2010 ohjelman puitteissa rakennettiin mm. maailman ensimmäinen 10 kw e :n SOFC-järjestelmä, joka on toteutettu yhdellä planaarisella kennostolla ja anodikaasun takaisinkierrätysjärjestelmällä. Hankekokonaisuus toteutettiin yhdessä mm. Aalto-yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja muutaman yrityksen kanssa. Kehitystyö on saanut runsaasti julkisuutta niin suomalaisessa kuin kansainvälisessä lehdistössä. Hyvinvointiteknologiat Ohjelmassa keskitytään hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen yksilön terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi ja yhteiskunnan terveyspalvelujen kehittämiseksi. Ohjelmassa yhdistetään ja hyödynnetään ICT-, elektroniikan, biotekniikan ja diagnostiikan osaamista. Vuonna 2010 osallistuttiin vahvasti terveyden ja hyvinvoinnin SHOKin (strateginen huippuosaamiskeskittymä), SalWe Oy:n, tutkimusohjelmien suunnitteluun ja valmisteluun. Lisäksi muita avauksia olivat mm. ICT-, mallinnus- ja bioteknologiaosaamisen yhdistäminen TBI-hoidon (Traumatic Brain Injury) kehittämiseksi. Suorituskykyiset mikrosysteemit Ohjelmassa kehitetään piiteknologioihin pohjautuvia innovaatioita, joissa keskeisessä asemassa on VTT Micronovan ainutlaatuinen tutkimus- ja valmistusympäristö. Ohjelmassa on neljä painopistealuetta: anturit, säteilydetektorit, RF- (radio frequency) moduulit ja ajastinpiirit. Vuonna

11 TILINPÄÄTÖS 2010 2010 ohjelman puitteissa kehitettiin merkittäviä anturi-, komponentti- ja moduuli-innovaatioita, joita hyödynnetään mm. kuluttajaelektroniikassa ja teollisuudessa. Tietoturva Ohjelmassa kehitetään ratkaisuja, työkaluja ja komponentteja, joita tarvitaan turvallisten ohjelmistointensiivisten järjestelmien rakentamiseen. Vuonna 2010 ohjelmassa työskenneltiin toisiinsa liittyvien ohjelmistojen tietoturvan varmistamisen, tietoturvallisten alustojen ja tietoturvan monitoroinnin ja varmistamisen parissa. Vuoden tärkeimpiä saavutuksia ovat mm. Interceptor-ratkaisu, jonka avulla loppukäyttäjä voi varmistaa web-pohjaisen tapahtuman oikeellisuuden, sekä käsikirja teollisuusautomaation tietoturvasta. Nutritech (aloitti innovaatio-ohjelmana 01/2010) Ohjelman tavoitteena on teknologian innovatiivinen kehittäminen ja soveltaminen elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen liittyvissä hyvinvointia lisäävissä tuotteissa ja palveluissa. Nutritech koostuu kolmesta osa-alueesta: Food Solutions (FS), Health Effects (HE) ja Tools for Consumers (TC). Vuonna 2010 tutkittiin mm. proteiinien entsymaattisen muokkauksen vaikutusta fysiologisiin vasteisiin. Re-inventing Paper (päättyi innovaatio-ohjelmana 12/2010, jatkaa KTA:na 1/2011 lähtien) Ohjelman tavoitteena on paperiteollisuuden nykytuotteiden kilpailukyvyn parantaminen hyödyntämällä moniteknistä osaamista muutoksessa olevien kuitupohjaisten pakkaus- ja media-arvoketjujen toimijoiden eduksi. Ohjelmassa pyritään aktiivisesti testaamaan ja kehittämään uudenlaisia, asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin sovitettuja toimintatapoja. Ohjelman painottuessa vahvasti asiakastoimeksiantoihin sitä jatketaan KTA-kokonaisuutena (Key Technology Actions) vuoden 2011 alusta lähtien. Ekotehokas älykäs rakennettu ympäristö (ohjelma päättyi 12/2010) Rakennettua ympäristöä kehitettiin ekotehokkaaksi hyödyntämällä uusia energiaratkaisuja, tiedonhallinta- ja suunnittelujärjestelmiä sekä ekologisia materiaali- ja rakentamisratkaisuja. Vuonna 2010 tärkeimpiä poikkitieteellisiä (rakentaminen, energiatehokkuus, ICT, yhdyskuntatekniikka ja käyttäytymistieteet) hankkeita olivat ekotehokas älykäs aluekehitysprojekti sekä alueja kaupunkikehityshankkeet Kiinassa ja Venäjällä. Ohjelman avulla on tehty työkaluja ja skenaarioita alue- ja kaupunkitason kehityksen arviointiin. Toiminnalliset materiaaliratkaisut (ohjelma päättyi 12/2010) Ohjelmassa kehitettiin aktiivisia toiminnallisia materiaaliratkaisuja, joilla mm. vähennetään energiankulutusta ja luodaan useille teollisuuden aloille uudentyyppistä toiminnallisuutta sisältäviä tuotteita. Vuoden 2010 aikana ohjelman sisältöä ja sen kehittämistä terävöitettiin keskittymällä ääriolosuhteiden pinnoitteisiin, muovinanokompaundeihin ja -komposiitteihin sekä biohybridimateriaaleihin. Lisäksi kansainvälistä toimintaa kehitettiin EU-hankkeiden puitteissa. Finnish global factory (ohjelma päättyi 12/2010) Valmistavalle teollisuudelle ja sen arvoketjuille kehitettiin ratkaisumalleja verkottuneessa globaalissa toimintaympäristössä, jossa nopeat muutokset ja ekotehokkuuden vaatimukset jatkuvasti lisääntyvät.

12 TILINPÄÄTÖS 2010 1.2.3 Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö 1.2.3.1 Alueellinen vaikuttavuus VTT:n alueellisen toiminnan painopisteenä on osallistua aktiivisesti alueellisiin kumppanuksiin sekä projektimuotoiseen kehitystoimintaan. VTT:llä on toimipisteitä useilla paikkakunnilla (taulukko 3) ja lisäksi VTT toimii alueellisesti tiiviissä yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Vuoden 2010 aikana on panostettu Kajaanin ja Kuopion toimipisteiden osaamisen kehittämiseen ja linkittämiseen VTT:n muihin toimintoihin. Vahvaa paikallista verkostoitumista on jatkettu. VTT:n asiamiestoimintaa on vahvistettu VTT:n palvelujen saatavuuden parantamiseksi eri puolilla Suomea olevien kehityshakuisten yritysten käyttöön. Asiamiehiä on tällä hetkellä 14 paikkakunnalla. VTT:llä on merkittävä rooli tarjota aktiivisesti pk-yrityksille kansainvälisiä kontakteja ja osallistumisia kansainvälisiin projekteihin (mm. EU:n Research for SME hankkeisiin), joissa yrityksillä on hyvät mahdollisuudet verkottua kansainvälisesti ja luoda uutta liiketoimintaa. Kehitämme tarjoamaamme vastaamaan yhä paremmin innovatiivisten teknologian kehittäjien ja suurten yritysten toimitusverkostoihin kuuluvien pk-yritysten tutkimuspalvelutarpeisiin. VTT:n palveluiden ja yhteistyön mahdollisuuksia on viestitty erilaisissa seminaareissa ympäri Suomea, erityisesti messuilla ja laajalla tutkimustulosten lehdistöviestinnällä. Paikkakunta Henkilömäärä %-osuus Muutos-% 31.12.2010 2010 / 2009 Espoo 1 891 67,5 1,3 Oulu 406 14,5 2,8 Tampere 295 10,5-2,3 Jyväskylä 125 4,5-2,3 Turku 34 1,2 6,3 Lappeenranta 13 0,5-7,1 Nurmijärvi 15 0,5 15,4 Kuopio 11 0,4 10,0 Raahe 4 0,1 33,3 Kajaani 4 0,1 0,0 Varkaus 2 0,1 0,0 Yhteensä 2 800 100 1,1 #DIV/0! Taulukko 3. VTT:n henkilömäärä paikkakunnittain 1.2.3.2 Kansallinen tutkimusyhteistyö VTT oli vahvasti mukana strategisen huippuosaamisen keskittymissä (SHOK). Vuoden 2010 aikana SHOK-toiminta on päässyt täyteen vauhtiinsa neljän aiemmin perustetun SHOKin osalta (Metsäklusteri, TIVIT, FIMECC ja CLEEN). VTT on ollut vahvasti mukana myös RYM- ja SalWe -SHOKien ohjelmien suunnittelussa ja valmistelussa. Näiden SHOKien ensimmäiset tutkimusohjelmat käynnistyivät vuoden 2010 aikana.

13 TILINPÄÄTÖS 2010 VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihto oli 18,6 milj. euroa, josta Tekes-tuotot muodostivat 61,5 % (11,4 milj. euroa). SHOKien kautta VTT:n Tekes-tuotoista tuli 20,4 %. VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihto kasvoi 110 % edellisestä vuodesta. Kotimaisen yksityisen sektorin tuottojen osuus jäi kokonaisuudessaan 13,7 %:iin VTT:n SHOKtoiminnan liikevaihdosta (2,5 milj. euroa). Metsäklusterin osalta kotimaisen yksityisen sektorin tuotot olivat 2,0 milj euroa, joka on 31 % SHOKin VTT:n osuuden liikevaihdosta. VTT:n perusrahoitusta SHOKeihin kohdistettiin 4,6 milj. euroa joka on 25 % VTT:n SHOKtoiminnan liikevaihdosta. SHOK-toimintaan kohdistunut perusrahoitus oli 5,3 % VTT:n perusrahoituksen käytöstä. Ulkopuoliset tuotot Perusrahoitus Tuotot Yksityisen Tuotot Tekes Ulkopuoliset Perus- Perus- Liikevaihto yksityiseltä sektorin Tekesiltä tuottojen tuotot rahoitus rahoituksen yhteensä sektorilta tuottojen osuus osuus yhteensä osuus kotimaasta SHOKin SHOKin SHOKin liikevaihdosta liikevaihdosta liikevaihdosta 1 000 euroa % 1 000 euroa % 1 000 euroa 1 000 euroa % 1 000 euroa Cleen 180 7 1 594 64 1 774 703 28 2 478 Fimecc 321 9 2 329 66 2 650 886 25 3 536 Metsäklusteri 2 034 31 3 245 49 5 279 1 291 20 6 569 RYM 0 0 19 87 19 2 11 21 SalWe 0 0 207 70 207 89 30 295 Tivit 6 0 4 045 71 4 051 1 656 29 5 706 25 Yhteensä 2 541 14 11 438 61 13 980 4 626 25 18 606 Taulukko 4. SHOK toiminta vuonna 2010 SHOK-toiminnan ohella VTT osallistui laajasti kansallisten tutkimus- ja teknologiaohjelmien suunnitteluun, valmisteluun ja tutkimustyön toteutukseen. Erityisen keskeisessä roolissa ovat Tekesin ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmat, joista VTT on mukana yli kolmessakymmenessä. VTT:n tutkimusryhmät työskentelevät kahdessa Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmassa: Genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikössä (2006-2011) sekä Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien huippuyksikössä (2006-2011). Lisäksi VTT johtaa Valkoisen biotekniikan vihreän kemian huippuyksikköä (2008-2013). Teollisuuden ja tiedekumppaneiden kanssa on perustettu useita tutkimusalliansseja, kuten Suomen Nanoselluloosakeskus, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) sekä painettavan älykkyyden ja optisen mittaustekniikan PrintoCent -innovaatiokeskusohjelma Ouluun. Vuoden 2010 alussa toimintansa aloitti Kemira Oyj:n ja VTT:n uusi vesitutkimuksen keskus, Center of Water Efficiency Excellence eli SWEET. Sen tavoitteena on kehittää uutta teknologiaa, jonka avulla voidaan tehostaa veden käyttöä ja kierrätystä sekä luoda ympäristön kannalta kestävämpiä ja energiatehokkaampia ratkaisuja vesi-intensiiviselle teollisuudelle. Vesiteknologia on tällä hetkellä yksi nopeimmin kasvavista aloista maailmalla. Työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa kansallisessa ydinturvallisuuden tutkimusohjelmassa, SAFIR2010:ssa, VTT toimi koordinaattorina, jonka lisäksi VTT osallistui kansalliseen ydinjätehuollon tutkimusohjelmaan, KYT2010.

14 TILINPÄÄTÖS 2010 Kansalliseen tutkimusyhteistyöhön lukeutuvat myös merkittävät yhteiset tutkimusympäristöt kotimaisten yliopistojen kanssa. VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteiselle mikro- ja nanosysteemien suunnittelu-, kehitys- ja valmistuskeskukselle Micronovalle Otaniemessä on myönnetty virallisen kansallisen tutkimusinfrastruktuurin status. VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston etäoperoinnin ja virtuaalitekniikoiden keskuksessa, ROViRissa (Remote Operation and Virtual Reality) tehdään kansainväliseen ITER-fuusioreaktorihankkeeseen liittyvää tutkimusta ja kehitystä. 1.2.4 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus 1.2.4.1 VTT Group -yhtiöt VTT:n johtokunnan (ent. hallituksen) päätöksiin perustuen VTT sijoitti 2,75 milj. euroa VTT Group -yhtiöihin. Merkinnöistä 0,2 milj. euroa tehtiin apporttisiirtoa vastaan. Sijoituksista 1,3 milj. euroa (1,15 milj. euroa rahana ja 0,18 milj. euroa teknologia-apporttina) tehtiin VTT Ventures Oy:öön, joka käytti pääoman sijoittamalla spin-off -yrityksiin. VTT International Oy:n sijoitettiin 0,52 milj. euroa Chilen ja Brasilian tytäryhtiöiden valmistelua varten. VTT Expert Services Oy:öön sijoitettiin 0,4 milj. euroa Enas Oy:n osakekannan lunastamista varten. Lisäksi uuteen VTT Group -yhtiöön, VTT Memsfab Oy:öön sijoitettiin perustamisen yhteydessä 0,5 milj. euroa. 1.2.4.2 Strategisen huippuosaamisen keskittymät ja kehitysyhtiöt VTT ei tehnyt uusia sijoituksia kehitysyhtiöihin tai strategisen huippuosaamisen keskittymiin. International Business Accelerator Inc. (INBAC) kehitysyhtiön omistuksesta luovuttiin. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Kansainvälinen tutkimusyhteistyö VTT on edistänyt tehtäväalueellaan hallitusohjelman, hallituksen politiikkaohjelmien sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaamien tavoitteiden toteutumista vahvistamalla verkostoitumistaan eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. VTT on laatinut vuoden 2010 aikana täsmennetyn kansainvälistymisstrategian, joka ohjaa kansainvälisen toiminnan valintoja. Kansainvälistymisstrategian teknologia- ja osaamispainoalueita ovat teollinen biotekniikka, uusiutuva metsäteollisuus, energia sekä ICT/elektroniikka. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmilla on myös keskeinen rooli VTT:n kansainvälisen toiminnan vahvistamisessa. Vuorovaikutuksen tiivistyminen tutkimusverkostoissa johtaa lopulta eri osapuolten väliseen riippuvuussuhteeseen. Tutkimusverkostot ovat keino ja instrumentti, joilla VTT toteuttaa omia päämääriään. Strategiset allianssit toteuttavat yhdessä sovittuja päämääriä. Allianssien johtaminen on haastavaa ja monimutkaista. VTT terävöitti vuonna 2010 kansainvälistä kumppanuusstrategiaansa. Kriteeristön luomista varten kumppanuudet luokiteltiin eri kategorioihin. Kumppanuusstrategian pohjalta voidaan luoda kehittyneempi toimintamalli allianssien hallinnalle, jonka kehitystyö jatkuu vuonna 2011. 1.3.2 Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön Eurooppalainen tutkimusalue on VTT:n tärkein ja laajin kansainvälisen T&K&I -yhteistyön foorumi. VTT on vahvasti sitoutunut edistämään EU 2020 -tavoitteita. VTT on mukana merkittävissä eurooppalaisissa strategisissa alliansseissa: EERA, NULIFE ja ETSON (energia), HTA

15 TILINPÄÄTÖS 2010 (mikro- ja nanoelektroniikka), EIT ICT Labs (ICT), JIIP (innovaatiopolitiikka) sekä AERTOs (tutkimuslaitosten horisontaaliset kumppanuudet). VTT:n vahva asema näissä alliansseissa on mahdollistanut aktiivisen vaikuttamisen eurooppalaiseen tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. Mukanaolo eurooppalaisessa avainteknologioihin keskittyvässä huippuasiantuntijaryhmässä on lisäksi antanut VTT:lle mahdollisuuden viedä tutkimuslaitoskentän näkemystä eurooppalaisen kilpailu- ja teollisuuspolitiikan tasolle. VTT oli vuonna 2010 EU:n 7. puiteohjelmassa neljän aktiivisimman tutkimuslaitoksen joukossa ja suurin toimija Suomessa. VTT:n osuus oli neljännes Suomeen tulevasta puiteohjelmarahoituksesta. Myös merkittävä osa VTT:n Tekes-rahoituksesta liittyi eurooppalaisiin tutkimuskokonaisuuksiin kuten Eureka ja ERA-NET. 23 % VTT:n kokonaisliikevaihdosta syntyi kansainvälisestä EU/ERA-toiminnasta. 22 % VTT:n Tekes-tuotoista perustui ERA-toimintaan. Perusrahasta 22 % kiinnittyi EU/ERA-toimintaan. VTT:n oman liikevaihdon luvut eivät kuvaa kansainvälisen toiminnan kokonaisvaikuttavuutta: Käytännössä VTT ohjaa eurooppalaista tutkimusta huomattavilla volyymeilla, sillä yksittäisessä EU-projektissa saattaa olla 10-20 partneria. Vuonna 2010 VTT:n EU-tuotoille asetettu kasvutavoite (5 %) ylitettiin selkeästi. Seuraaville vuosille ei pystytä rakentamaan vastaavaa lisäkasvua ilman, että perusrahan allokointia EU- ja ERAtoimintaan tarkastellaan kokonaan uusista lähtökohdista. Komission ohjelmien (FP6, FP7, JU, CIP, RFCS) kautta tuleva EU-rahoitus oli 29 milj. euroa, jota vastaava omarahoitusosuus (perusraha) oli 12 milj. euroa. Tekesin ERA-ohjelmien (AAL, EraNet, Euratom, Eureka, Eurostars jne.) kautta tuleva kansallinen rahoitus oli 13 milj. euroa, jota vastaava omarahoitusosuus oli 5 milj. euroa. Näin ollen EU- ja ERA-toiminnan kokonaislaajuus vuonna 2010 oli yhteensä 59 milj. euroa (42 milj. euroa ulkopuolista rahoitusta komissiosta ja Tekesistä, 17 milj. euroa perusrahaa). Tämän lisäksi muuta julkista kv-rahoitusta (pohjoismainen, OECD jne.) oli 3 milj. euroa, jota vastaava omarahoitusosuus oli 2 milj. euroa. Vuonna 2010 VTT:llä oli käynnissä 414 (2009: 348) kansainvälistä julkista tutkimushanketta, joista 70 % (275) oli EU-hankkeita (2009: 220). Näistä 7. puiteohjelmaan kuuluvia hankkeita oli käynnissä 212 kpl. Volyymiltaan eniten projekteja oli seuraavissa 7. puiteohjelman tutkimusalueissa: Tieto- ja viestintäteknologiat (36 %), Nanotiede, materiaalit, uudet tuotantomenetelmät (18 %), Energia (11 %) sekä Elintarvike, maatalous, kalatalous ja bioteknologia (9 %). Eniten hankkeita oli käynnissä Saksan (180), Ranskan (130), Iso-Britannian (116), Ruotsin (106) ja Italian (100) kanssa. Lähes sadan hankkeen osallistujamaita olivat Espanja (95), Alankomaat (90) ja Belgia (80). 1.3.3 Ulkomaiset kontaktipisteet 1.3.3.1 VTT International Oy VTT International Oy vastaa hallinnosta VTT:n kansainvälisissä toimipisteissä, jotka hakevat paikallista julkista rahoitusta ja edellyttävät oikeushenkilömuodossa toimimista. Tällä hetkellä VTT International hallinnoi Korean toimipistettä. VTT Korean toimipiste on tehnyt yhteistyötä ICT-alueella ETRI-tutkimuslaitoksen kanssa sekä Konkukin yliopiston kanssa painetun älykkyyden ja elektroniikan alueilla. VTT International Oy on lisäksi valmistellut vuoden 2010 aikana Brasiliassa vuonna 2011 aloittavan VTT:n tutkimuskeskuksen toimintaa. Tutkimuskeskuksen toiminta keskittyy paikallisen biomassan hyödyntämiseen liittyvään tutkimustoimintaan.

16 TILINPÄÄTÖS 2010 1.3.3.2 VTT:n kontaktipisteet VTT:llä oli vuonna 2010 kaikkiaan kuusi toimipistettä ulkomailla. Näistä useimmat kuuluvat suomalaisten innovaatiotoimijoiden yhteiseen FinNode-verkostoon, jonka tehtävänä on suomalaisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistäminen. VTT:n lisäksi FinNode-verkostossa ovat mukana TEM, Tekes, Finpro, Sitra ja Suomen Akatemia. Piilaakson toimipiste markkinoi ICT-osaamista alueella toimiville isoille yrityksille sekä edisti yhteistoimintaa kalifornialaisten huippuyliopistojen kanssa. Lisäksi Piilaaksossa on tehty yhteistyötä teollisen biotekniikan alueella. Kiinan Shanghaissa kohteena olivat ensisijaisesti valmistava teollisuus sekä energiasektori. Pietarin toimipiste tuki paikallisesti hankevalmisteluja, joissa on mukana merkittävässä määrin suomalaisia julkisen sektorin toimijoita. Erityisenä kohteena Pietarissa on ollut liikenneja logistiikkasektori. Japanissa on panostettu erityisesti ICT-alueen yhteistyöhön paikallisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Brysselissä EARTOn yhteydessä olevan toimipisteen avulla tuetaan EU-hanketoimintaa ja osallistutaan eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämiseen muiden keskeisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. 1.3.4 Maksullisen toiminnan kehittäminen 1.3.4.1 Maksullisen toiminnan kohdentuminen VTT:n asiakastoimialoille Maksulliset projektit Osuus 1 000 % Bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus 8 049 11 Elektroniikkateollisuus 5 160 7 Energia 17 635 25 ICT 8 499 12 Kemia ja ympäristö 7 806 11 Kiinteistöt ja rakennusteollisuus 4 137 6 Koneet ja kuljetusvälineet 7 788 11 Metsäteollisuus 9 270 13 Metallin jalostus 579 1 Nousevat toimialat 38 0,1 Palvelut ja logistiikka 2 693 4 Yhteensä 71 652 Taulukko 5. Maksullisen toiminnan tuotot VTT:n asiakastoimialoittain Maksullisten projektien suurin tilaaja oli edellisvuoden tapaan energiasektori. Energia-toimialalle kuului 25 % projektien kokonaisvolyymistä. Seuraavaksi suurimpia maksullisten projektien tilaajia olivat metsäteollisuus, ICT-toimiala, kemia ja ympäristö -toimiala, kone- ja kuljetusvälineteollisuus, sekä bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus. 1.3.5 IPR:n suojaus ja kaupallistaminen IPR:n kaupallistamisen vastuut ja toimintaprosessit uudistuivat 1.1.2010 VTT Group -rakenteen myötä. Merkittävimmät muutokset liittyivät spin-off -yritystoiminnan organisointiin VTT Ventures Oy:öön sekä yhteisrahoitteisten kaupallistamisen valmistelu -hankkeiden ohjausvastuun siirtämiseen IP Business -toiminnolle.

17 TILINPÄÄTÖS 2010 Immateriaalioikeuksien ja ohjelmistojen lisensoinnin ja myynnin tulot kertyivät pääosin bio-, lääke- ja elintarviketeollisuudesta, kemian teollisuudesta, sekä elektroniikka- ja ICT-toimialoilta. IPR-tuotot olivat yhteensä 1,2 milj. euroa (2009: 1,6 milj. euroa). IPR-tuotoista 50 % saatiin ohjelmistoliiketoiminnan IPR-salkusta. Perusteollisuussalkun osuus oli 21 %, ICT- ja elektroniikkasalkun 16 %, ja biotekniikkasalkun 13 %. Lisensointikaupassa tapahtui vuonna 2010 käänne parempaan, vaikka tulot vielä laskivatkin. Vuonna 2010 solmittiin 15 uutta lisenssisopimusta, kun vuonna 2009 jäätiin 10 sopimukseen. Keksintöaktiivisuus pysyi korkealla tasolla. Vuonna 2010 otettiin vastaan 343 keksintö- tai ohjelmistoilmoitusta. Vuoden 2010 lopussa VTT:n hallussa oli 384 patentein tai patenttihakemuksin suojattua keksintöä sekä noin 50 tavaramerkkiä. Patenttien ja patenttihakemusten kokonaismäärä vuoden 2009 lopussa oli noin 1200 kpl. Patenttisalkun bruttovaihtuvuus vuoden aikana oli noin 33 %. Tekesin TULI-ohjelman avulla tehostettiin keksintöjen ja muiden IPR-aihioiden seulontaa ja kaupallisen potentiaalin arviointia sekä arvon nostoa. Vuonna 2010 arvioitiin 286 TULI-kelpoista hanketta, joista käynnistettiin 178 hanketta. Päättyneistä hankkeista 38 johti lisensointiin, yritysaihioihin tai IPR:n hyödyntämiseen projektien tausta-aineistona. TULI-hankkeiden tuloksena on käynnistetty useita liikevaihdoltaan huomattavia teollisuuden toimeksiantoja sekä pohjustettu kaupallistamisen valmistelua laajemminkin. Painettu älykkyys on yksi IPR:n kaupallistamisen painopisteitä. Vuoden 2010 alussa käynnistetyn kaupallistamisohjelman tavoitteena on siirtää painetun älyn kärkiohjelman aikana kehitettyjä teknologioita laboratoriosta markkinakokeiluihin ja kaupallisiin sovelluksiin. Ohjelman tulokset on raportoitu kärkiohjelmien yhteydessä (kohta 1.2.2.3.). 1.3.6 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Vuosi 2010 oli taloudellisesti menestyksellinen ja kaikki keskeisimmät taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Ulkoisen maailman talousmyllerrys laantui, mutta KCL-kaupan loppuunsaattaminen ja toimintojen integrointi, VTT Group -mallin ylösajo, siihen liittyvät yhtiöitykset ja VTT 2010 -projektin järjestelmämuutokset aiheuttivat haasteita myös taloudellisen tuloksen saavuttamisessa. Vuoden 2009 ja 2010 aikana toteutuneet ulkopuoliset ja sisäiset tekijät aiheuttivat VTT:n taloudelliseen tulokseen kertaluonteisia eriä, jotka hankaloittavat vuosien vertailua. Vuoden 2010 luvut eivät myöskään sisällä yhtiöitettyä Asiantuntijapalvelut -toimintoa, joka vielä 2009 oli osa VTT:tä. Tämäkin muutos vaikeuttaa vuosien vertailua. VTT:n talouteen ja toimintamalleihin liittyvä merkittävin muutos oli vuoden 2010 alusta käyttöön otettu tutkimusympäristömenettely. Menettelyn tarkoituksena on kohdistaa suurten ja kalliiden tutkimustilojen ja niihin liittyvien laitteiden tai laitekokonaisuuksien kustannuksia projekteille. Tutkimusympäristömenettely on toimintolaskennan sovellus. Sen etuna on oikeampi ja lähempänä aiheuttamisperiaatetta oleva kustannusten kohdistaminen tutkimusympäristöille ja edelleen sitä hyödyntäville projektijoukoille. Toimintamalli lisää kustannustietoisuutta ja kustannusten läpinäkyvyyttä. Menettelyn avulla tutkimusympäristöinvestointien liittyminen projektitoimintaan tulee myös selvemmäksi. Se parantaa myös tutkimusympäristöinvestointien ennakoivaa suunnittelua. Tutkimusympäristömenettelyn käyttöönotto sujui ennakoituakin paremmin.

18 TILINPÄÄTÖS 2010 VTT:n liikevaihto oli 273,6 milj. euroa eli 1,9 % edellistä vuotta korkeampi. Raportoitu liikevaihto sisältää kertavaikutteisina erinä ulkopuolisella rahoituksella toteutettuja käyttöomaisuusinvestointeja (0,3 milj. euroa). Vuoden 2009 liikevaihto sisältää edellä mainitun erän lisäksi valtion lisäbudjetin kautta rahoitettuja Asiantuntijapalvelut -toiminnon yhtiöitykseen liittyviä kompensaatioiden rahoitusta (4,7 milj. euroa). Satunnaisilla kertaluonteisilla erillä korjattu vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu 2010 on 11,1 milj. euroa, eli 4,2 % (2009 17,3 milj. euroa, eli 7,1 %). Tältä osin tulossopimuksen ja strategian mukainen vuotuinen kasvutavoite 3-5 % saavutettiin. Satunnaisilla erillä ja Asiantuntijapalvelut -toiminnon yhtiöityksellä korjattu vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu 2010 oli 13,4 %. Ulkopuoliset tuotot kasvoivat 0,7 % 185,8 milj. euroon. Ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen käyttöomaisuusinvestointien vaikutuksella korjattu kasvu oli 1,5 %. Ulkopuolisten tulojen osalta vuoden 2010 budjetoitu tavoite ylitettiin 17,5 milj. eurolla. Ulkomaan yksityisen sektorin tuottojen osalta budjetoidun tavoitteen saavuttaminen oli edelleenkin haastavaa ja sen osalta jäätiin suunnitelmasta 2,5 milj. euroa. Ulkopuolisten tuottojen kehitykseen vaikutti positiivisesti vuoden 2010 aikana käyttöön otettu tutkimusympäristömenettely. Tilauskanta kehittyi vuoden aikana myös suotuisasti erityisesti yhteisrahoitteisen toiminnan puolella. Vuoden aikana tilauskanta pysytteli hyvällä, yli 200 milj. euron tasolla. Perusrahoituksen käyttö kasvoi edellisestä vuodesta 3,8 % 88,1 milj. euroon. Vuoden 2009 raportoituun perusrahoituksen kasvuun sisältyy valtion lisäbudjetin kautta rahoitettuja Asiantuntijapalvelut -toiminnon yhtiöitykseen liittyviä kompensaatioiden rahoitusta (4,7 milj. euroa). Näillä erillä korjattu vertailukelpoinen perusrahoituksen kasvu on 7,9 milj. euroa (9,9 %). Toiminnan kannattavuus pysytteli tyydyttävällä tasolla. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannukset kasvoivat 4,3 milj. euroa (1,6 %). Kustannuseriin ja vertailtavuuteen vaikuttivat mm. yhtiöitysten kompensaatiot (4,7 milj. euroa 2009), valtion lomalaskennan muutoksesta johtuva lomapalkkavelan muutos (3,0 milj. euroa 2009) ja Asiantuntijapalvelut -toiminnon yhtiöitys 2010. Näillä kaikilla erillä oli vaikutusta kokonaiskustannuksiin, henkilöstökuluihin ja näiden erien vertailtavuuteen edelliseen vuoteen verrattuna. Tästä syystä kustannuserätkään eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Kustannusten vertailukelpoinen kasvu on 33,9 milj. euroa, eli 14,1 %. Budjettiin nähden merkittävin kasvu toteutui henkilöstökuluissa. Henkilöstökuluissa kasvu aiheutui lähinnä henkilötyövuosien määrän kasvusta, yleisestä palkkakehityksestä ja vuoden 2010 tulospalkkiovarauksesta. Yleiskustannusten kasvu (4,7 milj. euroa) aiheutui lähinnä volyymin kasvusta. Yleiskustannusten osalta merkittävin kasvu näkyi palvelujen ostoissa (2,6 milj. euroa) ja toimitila-, tutkimusinfra- ja laitekustannusten (4,4 milj. euroa) kasvussa. VTT-tason yleiskustannuskerroin oli 90,3 % (edellinen vuosi 107,6 %). Yleiskustannuskertoimen vertailtavuuteen vaikuttaa vuoden 2010 aikana käyttöön otettu tutkimusympäristömenettely. Koko toiminnan tulos VTT:n sisäisen tuloslaskennan mukaan oli 8,1 milj. euroa voitollinen (edellinen vuosi 1,9 milj. euroa). Toteutuneeseen tulokseen sisältyy kertaluonteisena eränä ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen investointien 0,2 milj. euron positiivinen vaikutus tulokseen (edellinen vuosi 1,8 milj. euroa). Vuoden 2010 budjetoidun tavoitteen mukainen 4,4 milj. euron kokonaiskannattavuus (tulos) ylitettiin. VTT-tason projektointiaste 73,3 % ylitti koko vuoden osalta tavoitetason 73,2 % (edellinen vuosi 71,1 %). Toimintamenoista 69,3 % katettiin ulkopuolisilla tuloilla.