ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013

Samankaltaiset tiedostot
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

Ryhmärakennuttamisesta muutosvoima?

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 25.3.

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

6Aika: CircVol - Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

ClimBus Business Breakfast Oulu

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

EU-rahoitteiset hankkeet ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR)

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Hakemusnumero: Projektikoodi: Projektin nimi: Camera2DVD - Automaattinen kotivideoiden editointi DVD-elokuvaksi: innovaatio uudeks...

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

6Aika: CircVol - Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

6Aika: EAKR-haun sisällöt. Viestintäsuunnitelma. Infotilaisuus Turku Oulu Tampere Espoo

Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

INNOVATIIVINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tietoa, taitoa, tehoa, tuloksia!

Toimintaa ja tuloksia hankkeissa Menestystarinoita Etelä-Suomesta klo

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

ENERGIATEHOKAS ASUMINEN JA KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS. Leena Tuomi, Posintra Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Fiksu kaupunki Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari , Kuopio Hille Hyytiä

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

6Aika-strategian johtoryhmä

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA

Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

AIKO-hankelomake. Hankkeen toteuttaja:kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kyamk Oy ( alkaen Xamk Oy)

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen

DOB - Datasta oivalluksia ja bisnestä 6aika-ohjelman hanke

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Kohderyhmät. Luovien alojen - Yrittäjät - Yritysneuvojat - Yrittäjyyden opettajat

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Viestintäsuunnitelma Aika-strategian EAKR-haku, Infotilaisuus Haun aihealueet ja vinkkejä hankevalmisteluun

Ohjelmakausi

Kierrätystä, uusia tuotteita ja yhteistyötä kiertotalouden esimerkkejä CIRCWASTE-hankkeesta

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

Ekotaajama- Asukaslähtöiset energiatehokkaat asuinalueratkaisut. Jukka Vilppola

Östersundomin aluerakentamisprojekti - aurinkoenergiaklinikka Kyösti Oasmaa

Tieto- ja viestintäteknologia

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 13/

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen Huomisen logistiikkaa -

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh

Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen

Transkriptio:

Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Teemahankkeet HUIPPUTEKNOLOGINEN OSAAMINEN ETELÄ- SUOMESSA Päivitetty: 29.12.2011

2 (7) A31777 RENEWTECH - Tuulivoimateknologian ja -liiketoiminnan kehittäminen Projektin kesto: 1.6.2011 31.12.2013 Kustannukset: 2 936 800 Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Kyminlinnantie 6, PL 14 48600 Kotka Jouni Eho, projektipäällikkö 040 190 2558, jouni.eho@cursor.fi Suomen hallitus on asettanut tuulivoiman lisärakentamisen kansalliseksi tavoitteeksi. Taustalla on Suomen velvoitteet energiantuotannon päästöjen vähentämiseksi sekä uusiutuvan energiantuotannon osuuden lisäämiseksi EU:n tavoitteiden mukaisesti. Hallitus asettaa tuulivoiman kokonaistehotavoitteeksi 2500 MW vuoteen 2020 mennessä. Tämä merkitsee noin 6 TWh vuosittaista tuotantoa, joka edustaa n. 7 % osuutta vuoden 2020 sähköenergian ennustetusta kulutuksesta. Vuonna 2009 Suomeen asennetun tuulivoiman kokonaisteho oli noin 147 MW. Asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää siten tuotantokapasiteetin kasvattamista reilusti yli kymmenkertaiseksi nykyiseen nähden. Kaakkois-Suomeen on rakentumassa kansainvälisesti merkittävä tuulivoimaklusteri. RENEWTECH-hankkeen tavoitteena on tukea tuulivoimaklusterin kehittymistä ja tuulivoimateknologian ja -liiketoiminnan kehittämistä. Klusterin maksimaalisten työllistymisvaikutusten turvaamiseksi kehitystyötä täytyy jatkaa tuulivoimateknologioiden ja -liiketoiminnan kehittämisellä laajemmalla eteläsuomalaisen osaamisen hyödyntämisellä. RENEWTECH-hanketta hallinnoi Cursor Oy. Osatoteuttajina ovat, Lappeenranta Innovation Oy, NELI, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu sekä Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto. Hankkeen tavoitteena on a. kehittää tuulivoimatuotantoon soveltuvia kaupallisia menetelmiä ja teknologiasovelluksia sekä edesauttaa niiden käyttöönottoa, b. kehittää kansainvälistä huippuosaamista virtaustekniikassa sekä uusia kaupallistettavia menetelmiä virtausmallinnukseen ja energiatuotannon arviointiin, c. tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia tuulivoimaloiden käyttö- ja huoltopalveluissa sekä niihin liittyvässä laitetekniikassa, d. luoda tuulivoimaklusterin logistinen järjestelmä ja siihen liittyvät teknologiasovellukset, e. tuottaa tuulivoimalavalmistukseen kytkeytyvän teollisuuden sekä projektikehittäjien T&K- ja testaus- ja seurantapalveluita sekä kartoittaa tuulivoimakoulutuksen rakenteita. Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Lappeenranta Innovation Oy Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto

3 (7) A31859 Elämän merkit - Terveyden edistäminen diagnostisiin biomarkkereihin pohjautuvilla uusilla palveluilla Projektin kesto: 1.8.2011 31.12.2013 Kustannukset: 2 543 071 Turku Science Park Oy Ltd Itäinen Pitkäkatu 4 B 20520 Marja-Riitta Viljainen, projektipäällikkö 0505774812 marja-riitta.viljanen@turkusciencepark.com Elämän merkit -projekti edistää biomarkkereita koskevan tutkimustiedon ja biomarkkeritestien hyödyntämistä sairauksien diagnostiikassa ja seurannassa Etelä-Suomen alueella. Biomarkkereiden saaminen kliiniseen käyttöön vaatii kustannus/hyöty- suhteen arviointia, menetelmien validointia, kliinikoiden kouluttamista ja kehittyneiden tiedonhallintajärjestelmien käyttöä. Hankkeeseen on valittu tutkimusasteella olevia markkereita, joiden kehittäminen potilastyöhön toimii pilottina mallille, jolla tutkimustyön tuloksina syntyneitä uusia hyviksi osoittautuneita markkereita saadaan kitkattomasti kliiniseen käyttöön. Laki biopankkitoiminnasta on vireillä Eduskunnassa ja tulee käsittelyyn vuoden 2011 aikana. Lain tavoitteena on edistää ammattimaista biopankkitoimintaa hyödyntäen jo kerättyjä näytekokoelmia ja helpottaa uusien näytekokoelmien systemaattista keräystä lääketieteellisen tutkimuksen tarpeisiin. Biopankkitoiminnalla on keskeinen rooli hankkeen ja sen puitteissa kehitettävien toimintamallinen kannalta. Biopankkitoiminnan vakiintuessa, on tärkeää luoda mallit, joilla näytekokoelmat saadaan tehokkaaseen käyttöön kehitettäessä uusia lääketieteellisiä hoitoja ja diagnostisia menetelmiä biologisin merkkiaineiden määritysmenetelmin. Hanke edistää biopakkeihin kerättävän prospektiivisen näytemateriaalin ja/tai siihen liitettävän datan hyödyntämistä sairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä sekä tuottaa malleja näytekokoelmien tehokkaaseen ja ammattimaiseen hyödyntämiseen. Tämän valtakunnallisesti merkittävän toiminnan keskeisimmät julkiset toimijat sekä perustettavat biopankit että sitä hyödyntävä teollisuus sijoittuvat Etelä-Suomeen. Syntyvien uusien verkostoitumispolkujen avulla hanke tuottaa Etelä-Suomen alueelle toimijoiden verkoston, joka synnyttää uutta diagnostiikkateollisuutta sekä vahvistaa alueella jo olevien yritysten mahdollisuuksia uusien tuotteiden kehittämisessä. Projektissa kehitetään toimintamalli tutkimuslaitosten, sairaaloiden, yritysten sekä lääkäriasemien yhteistyölle biologisten merkkiaineiden kehitystyön tehostamiseksi, validoimiseksi, sekä niiden kehittämiseksi myytäväksi vientiliiketoiminnaksi sekä palvelujen tuotteistamiseksi. Toimintamallista on valmistettu toimenpideohjelma alan toimijoiden käyttöön. Turku Science Park Oy Ltd Culiminatum Innovation Oy Ltd:n HealthBIO osaamiskeskus Helsingin yliopisto, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) Turun yliopisto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Teknologian tutkimuskeskus VTT

4 (7) A31850 ProMaint 2017 Projektin kesto: 1.7.2011 31.12.2013 Kustannukset: 1 707 853 Ami-säätiö Valimotie 8 00380 Helsinki Tommi Carlson, projektipäällikkö 040 860 4634, tommi.carlson@amiedu.fi Automaatiotekniikka, ohjausjärjestelmät ja konekommunikointi kehittyvät nopeasti. Se asettaa korkeita vaatimuksia diagnostiikan ja kunnonvalvonnan ammatilliselle osaamiselle. Laajoissa järjestelmissä tämä ammatillinen osaaminen on keskeisessä roolissa, kun käynnissäoloa halutaan ylläpitää ja parantaa. Käynnissäolo on keskeistä alan yhtiöiden kannattavuudelle. Etelä-Suomen yritykset, jotka soveltavat huipputeknologiaa, ovat rakennemurroksessa. Näitä rakennemurroksen aloja ovat mm. laivanrakennus sekä paperi- ja selluteollisuus, johon liitännäisalana kuuluu uusi biovoimalasektori. Suuri osa Etelä-Suomen vientiteollisuudesta on huipputeknologian tuotteita. Ala työllistää Etelä-Suomessa erittäin suuren osan työikäisestä väestöstä suoraan ja välillisesti. Projektin tavoitteena on parantaa huipputeknologian käyttöönoton ja kunnossapidon osaamista noin 50:ssä Etelä-Suomen teknologia-, laivanrakennus- ja energiateollisuuden yrityksessä. Tavoitteeseen päästään projektirahoituksen välittömällä tuloksella, joka on konsepti teollisuuden kunnossapidon ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Toimintamalli otetaan aluksi projektin toteuttajien käyttöön Etelä-Suomessa, ja sitä hyödynnetään yritysten henkilöstön parissa, sekä alalle hakeutuvien opiskelijoiden parissa. Kohderyhmänä on 45-50 teknologiayritystä, jotka toimivat teknologiateollisuuden, laivanrakennuksen tai energiateollisuuden aloilla. Etelä-Karjalan alueella kohderyhmänä ovat paperi- ja selluteollisuuden, sekä biovoimalaitosten kunnossapitoyritysten henkilöstö ja alan kouluttajat Etelä-Karjalassa. Turun alueen osaprojektin kohderyhmää ovat pk-yritysten henkilöstö, jotka suunnitelevat kehityshankkeita, sekä kehittämiseen ja kouluttamiseen osallistuvat työntekijät. Projektissa jokainen osatoteuttaja ottaa käyttöön kunnossapidon oppimisympäristön, joita yhteensä voidaan soveltaa monien teknologiateollisuuden alojen ammatillisen osaamisen kehittämiseen, kuten energiantuotanto ja -jakelu, laivanrakennus, työstökonevalmistus, kappaletavarateollisuus sekä sellu- ja paperiteollisuus. Projektissa käyttöönotetaan myös kunnossapidon ohjelmistoja, jotka sisältävät ennakoivan kunnossapidon määräaikaissuunnitelmat, vikahistoriatietokannan, toimenpideohjeet ja toimenpiteiden opastuksen. ProMaint -kunnossapidon toimintamalli tuotteistetaan, ja se levitetään toteuttajien yhteistyöverkostoissa koko Etelä-Suomen alueelle. Tulosten pysyvyys järjestetään osaamiskeskittymien verkottumisen, toteuttajien koulutuksen, prosessikuvausten ja aineiston dokumentoinnin avulla. Amiedu, Ami-säätiö Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Länsirannikon Koulutus Oy (WinNova) Turun Aikuiskoulutuskeskus, Turun Aikuiskoulutussäätiö

5 (7) A31809 Camera2DVD - Automaattinen kotivideoiden editointi DVD-elokuvaksi: innovaatio uudeksi ICT-palveluliiketoiminnaksi Projektin kesto: 1.8.2011 31.12.2013 Kustannukset: 229 496 Skinnarilankatu 34 (PL 20) 53851 Lappeenranta Joni-Kristian Kämäräinen, projektipäällikkö 040 579 4605, joni.kamarainen@lut.fi Hankkeen pääasiallisena tavoitteena on kehittää Etelä-Suomeen kansallisesti korkeatasoista tekniikkaa ja osaamista alalla, jossa yhdistyvät moderni tietotekniikka (automaattinen kuvankäsittely ja tietokonenäkö), digitaalinen media ja av-tuotanto. Modernin tietotekniikan avulla digitaalisen median ja audio/video-tuotannon tarpeisiin voidaan kehittää uudenlaisia työkaluja, jotka automatisoivat työtehtäviä tai mahdollistavat aivan uudenlaisia innovatiivisia ratkaisuja. Tässä hankkeessa kehitetään kotikäyttäjätarpeeseen sovellusta, joka automaattisesti leikkaa kotivideoita ja tuottaa niistä mahdollisimman miellyttäviä "elokuvia". Hankkeen lopputuotoksena on uusi teknologia, joka on myös käytettävissä liiketoiminnassa, mutta ensisijaisesti hanke pyrkii saattamaan yhteen eri aloilla toimivia tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita, että he voisivat yhdessä kehittää uudenlaisia mediaratkaisuja. Tavoitteiden mukaiset konkreettiset tulokset ovat: * Sovellus, jota voidaan käyttää video-raakamateriaalinen automaattiseen leikkaamiseen. * Uusi ICT-palvelu, jossa kehitettyä sovellusta käytetään tarjoamaan kuluttajatason videotuotantopalvelua. * Uutta osaamista tietotekniikan ja median rajapinnassa olevasta tulevaisuuden alasta, joka yhdistää ICT-teknologiaa, media alan osaamista ja taiteellista näkemystä. Tämän lisäksi hankkeen puitteissa vahvistetaan yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Tietotekniikan osaston Konenäön ja hahmontunnistuksen tutkimusryhmän ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Muotoilun ja median yksikön välillä. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy

6 (7) A31794 Airport Concepts Projektin kesto: 1.6.2011 31.12.2013 Kustannukset: 900 000 Vantaan Innovaatioinstituutti Oy Teknobulevardi 3-5 01530 Vantaa Mikko Punakivi, projektipäällikkö 040 568 4808, mikko.punakivi@airportcluster. Airport Concepts hankkeen tavoitteena on kehittää uusia palvelukonsepteja kansainvälisille lentoasemille Airport Cluster Finland (www.airportcluster.fi) jäsenistön ja hankkeeseen osallistuvien yritysten sekä näiden kumppaniyritysten tuotteita ja palveluja yhdistelemällä ja täydentämällä. Konseptien lisäksi kehitetään käytännön työkaluja kansainvälistä liiketoimintaa vahvistamaan sekä toteutetaan konseptien kv-koemarkkinointia, kvmarkkinaselvityksiä ja pilotointeja. Tuloksena lentokenttäklusterin ja toimialan yrityksille ja organisaatiolle syntyy uutta liiketoimintaa kansainvälisillä markkinoilla pohjaten innovatiiviseen kehittämiseen ja uusien toimintamallien luomiseen. Hanke vahvistaa suomalaisen lentokenttäklusterin hyvää kansainvälistä mainetta osaavana, luotettavana ja uutta luovana innovaattorina. Vantaan Innovaatioinstituutti Oy Turun yliopisto / Innovaatiot ja yrityskehitys

7 (7) A31879 Tetraedri (Technology transfer edges in regional innovations) Projektin kesto: 1.11.2011 31.3.2014 Kustannukset: 900 000 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Niemenkatu 73 15140 Lahti Vesa Ijäs, projektipäällikkö 050 552 0004, vesa.ijas@lahtisbp.fi Tetraedrin kehittämiskärkinä ovat kestävä rakentaminen, käyttäjälähtöisyys ja sähköinen liikkuminen. Projektin osatoteutuksia yhdistävän ytimen muodostaa energiatehokkuus aluerakentamiskohteissa. Näkökulmana on huipputeknologia seuraavissa osa-alueissa: käyttäjälähtöisyys(espoo), Cleantech puukerrostalojen mahdollistajana (Lahti), puurakentamisen uudet modifiointi ja pilotointimenetelmät (Lappeenranta) sekä sähköinen liikkuminen (Porvoo). Projekti on rakennettu siten, että se toteuttaa TEM/ Oske-ohjelman tavoitetta osaamisklustereiden välisestä yhteistyöstä. Hankkeessa ovat mukana Asumisen osaamisklusterista, Jokapaikan tietotekniikka klusteri sekä Ympäristöteknologiaklusterista. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy/ Cleantech puukerrostalojen rakentamisen mahdollistajana osatoteutuksen tavoitteena on saada vaiheittain vuoteen 2020 mennessä puukerrostaloille merkittävä markkinaosuus suomalaisessa kerrostalotuotannosta. Osatoteutuksessa tehdään markkinaselvitys, segmentoidaan kohderyhmiä ja rakentamispaikkoja sekä laaditaan puukerrostalolle markkinointisuunnitelma esitteineen. sekä selvitetään missä teknologisen kehityksen vaiheessa puukerrostalojen tuottaminen on. / Puutuoteteollisuuden uudet modifiointi- ja pilotointimenetelmät puurakentamisen ratkaisuissa osatoteutuksessa tutkitaan kemiallisten, biologisten tai fysikaalisten prosessien avulla tapahtuvaa puun toivottujen ominaisuuksien parantamista, jotka säilyvät puussa sen koko käyttöiän. Modifioidun puun tulisi itsessään olla myrkytöntä, eikä siitä saisi myöskään vapautua myrkyllisiä kemikaaleja ympäristöön sen käyttöaikana tai käyttöajan päätyttyä. Puun ominaisuuksien osalta pyritään parantamaan mm. UV-pysyvyyttä ja palonkestävyyttä Culminatum Innovation Oy Ltd/ Asukkaat käyttämässä ja arvioimassa huipputeknologiaa osahankkeessa tavoitteena on tehdä aluerakentamiskohteita varten toimintamalli, jonka avulla voidaan kerätä huipputeknologian käyttäjiltä eli asukkailta tietoa teknologian käytettävyydestä ja suunnitteluratkaisuiden toimivuudesta. Toimintamallin avulla saadaan selville, miten asumisen huipputeknologian käytettävyyttä voidaan parantaa siten, että saavutetaan teknologian optimaalinen käyttötapa sekä siitä syntyvä asumisen hiilijalanjäljen pienentyminen. Posintra Oy/ E-move- Sähköinen liikkuminen osatoteutuksessa selvitetään sähköbussiin liittyviä tekijöitä. Porvoon Skaftkärrin alueelle suunnitellaan noin 6 000 asukkaan energiatehokas asuinalue. Alueen energiatehokkuus on otettu huomioon jo kaavoituksessa ja sitä kautta liikenteen suunnittelussa, minkä on todettu vähentävän asuinalueella tarvittavaa energian määrää jopa 30 prosenttia. Liikenne tuottaa suuren osan Skaftkärrin alueen kasvihuonekaasupäästöistä, minkä vuoksi liikkumisesta aiheutuvia päästöjä halutaan vähentää kevyen liikenteen kehittämisen lisäksi muun muassa sähkövoimapohjaisen liikkumisen avulla.. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Culminatum Innovation Oy Ltd Posintra Oy