Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli. varma.fi > Työhyvinvointi

Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli varma.fi > Työhyvinvointi

Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli Hyvä asiakkaamme 3 Työssä jatkaminen kannattaa 4 Onnistumisen edellytyksiä 6 Hyvä työkyky -malli 9 Työkykyä uhkaavan ongelman havaitseminen ja esille ottaminen 10 Ongelman selvittely ja ratkaisu 13 Ongelman selvittely Ratkaisut Sairauspoissaolojen hallinta 19 Sairauspoissaolokäytännöt Sairausloman pitkittymisen ehkäiseminen ja työhön paluun tuki Yhteistyö työterveyshuollon kanssa 24 Työeläkekuntoutus yrityksessä 27

Hyvä asiakkaamme Työurien pidentäminen on Suomen kansantalouden kannalta välttämätöntä väestön ikääntyessä. Meillä työuria lyhentää erityisesti työkyvyttömyys, joka johtaa ennenaikaiseen työuran päättymiseen. Keskeinen tavoite työelämän ja yhteiskunnan näkökulmasta on edistää työkykyä ja mahdollistaa työssä jatkaminen silloinkin, kun työkyky on uhattuna tai jo alentunut. Työurien pidentämistä pohtineissa työryhmissä on tuotu esiin tarve tehostaa työkyvyttömyyden ehkäisyä työpaikkojen ja työterveyshuollon paremmalla yhteistyöllä. Ns. työterveysyhteistyön periaatteena on, että työnantajan olisi oltava selvillä henkilöstön terveydentilasta ja työkyvyttömyysriskistä. Riskeihin pitäisi myös pystyä varautumaan tehokkailla ja vaikuttavilla työterveyshuollon ja työpaikan työkykyä edistävillä ja työssä jatkamista tukevilla prosesseilla. Tämä opas tarjoaa ideoita sellaisten toimintamallien rakentamiseen, jotka mahdollistavat työkykyä uhkaavien ongelmien varhaisen havaitsemisen ja niiden hoitamisen yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken. Mallien avulla voidaan estää sairauslomien tarpeeton pitkittyminen ja edistää kuntoutumista. Toimintamallit helpottavat yrityksen ja työterveyshuollon välisen yhteisen ajattelutavan löytämistä. Varma tarjoaa verkossa Hyvä työkyky -apuvälineen, joka helpottaa mallin suunnittelua (www.varma.fi > Työhyvinvointi). Varma on suomalaisen työn eläkevakuuttaja Huolehdimme työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä eläketurvasta tehokkaasti ja kilpailukykyisesti ja tarjoamme osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja. Varman työeläkekuntoutuksen ja työhyvinvoinnin palvelut tukevat työkykyä ja auttavat jaksamaan pidempään työelämässä ja helpottavat yrityksen eläkemenojen hallintaa. Eläkemaksuina kerätyt varat sijoitamme tuottavasti ja turvaavasti nykyisiä ja tulevia eläkkeitä varten. Mari Antti-Poika Asiantuntijalääkäri Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 3

Työssä jatkaminen kannattaa Väestön ikärakenteen muutoksella on merkitystä paitsi kansantaloudelle, myös työelämälle. Työvoiman saatavuus vaikeutuu, koska työelämästä poistuu enemmän väkeä kuin sinne tulee. Työntekijöiden ikääntyminen merkitsee myös pitkäaikaissairauksien lisääntymistä työpaikoilla. Iän mukana fyysinen suorituskyky alenee, eikä tuki- ja liikuntaelimistö kestä enää samanlaista kuormitusta kuin nuorempana. Pitkäaikaissairaudet yleistyvät mutta eivät useinkaan aiheuta työkyvyttömyyttä, vaikka sairaus saattaa aiheuttaa työkyvyn rajoitteita. Näissä tilanteissa voi olla välttämätöntä muuttaa työnkuvaa joiltakin osin niin, että työntekijä voi osallistua työelämään mahdollisimman pitkään ja täysipainoisesti. 4 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

Työssä jatkaminen sopivissa työtehtävissä on kaikkien etu. Työntekijälle se merkitsee paitsi parempaa toimeentuloa ja aikanaan parempaa vanhuuseläkettä myös oman itsensä tuntemista tarpeelliseksi, mielekästä tekemistä, sosiaalisia kontakteja ja mahdollisuuksia oppia uusia asioita. Työnantaja taas voi säilyttää osaavan työntekijän, rekrytointitarpeet vähenevät sekä työnantajalta säästyy selvää rahaa sairausloma-, vaihtuvuus- ja eläkekustannuksissa. Yhdessä sovitun toimintamallin avulla voidaan aikaisempaa tehokkaammin havaita työkykyä uhkaavat ongelmat mahdollisimman varhain ja löytää oikeat ratkaisut yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon tai muiden asiantuntijoiden kanssa ja näin vähentää sairauspoissaolojen tarvetta estää sairauslomien tarpeeton pitkittyminen käynnistää tarvittaessa ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet ja sopia toimintatavoista Varman kanssa ammatillisessa kuntoutuksessa. Työssä jatkamisen tukeminen on otettu huomioon myös lainsäädännössä. Työterveyshuoltolaissa työterveyshuollon velvollisuudeksi on säädetty mm. työntekijöiden työkyvyn arviointi ja seuranta, työkuormituksen selvittäminen tarvittaessa, tarpeelliset toimenpide-ehdotukset työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin ja toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta sekä kuntoutustarpeen selvittäminen ja kuntoutuksen ohjaus. Työturvallisuuslaissa työnantaja velvoitetaan vähentämään tarvittaessa työntekijään kohdistuvia työn kuormitustekijöitä. Työeläkelaeissa on säädetty ammatillinen kuntoutus oikeudeksi henkilöille, joilla on sairaudesta johtuva työkyvyttömyyseläkkeen uhka, ja tätä uhkaa voidaan vähentää tai siirtää ammatillisella kuntoutuksella. Sairausvakuutuslakiin tehdyn muutoksen perusteella Kansaneläkelaitoksen työterveyshuoltokorvaukset ovat vuoden 2011 alusta 50 % kustannuksista. Ennaltaehkäisevistä palveluista korvataan 60 % edellyttäen, että työpaikalla on yhteistyössä sovitut toimintamallit työkyvyn hallitsemiseksi, seurannaksi ja tukemiseksi. VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 5

Onnistumisen edellytyksiä Toimintamalli edellyttää tiettyjen perusasioiden olevan kunnossa: johtaminen, työturvallisuus, luottamus onnistunut viestintä, hyvät keskusteluyhteydet esimiesten koulutus ja tuki vaikeiden asioiden käsittelyssä valmiudet tarvittaviin työjärjestelyihin työntekijän terveydentilan niin vaatiessa hyvin toimiva työterveyshuolto ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Onnistuneiden toimintamallien ehdoton edellytys on kaikkien osapuolten sitoutuminen. Työntekijöiden tulee ymmärtää, että toiminnalla pyritään edistämään heidän terveyttään tai kuntoutumistaan ja parantamaan heidän menestymistään työelämässä. Ylimmän johdon ja esimiesten on oltava vakuuttuneita siitä, että työntekijöiden pitkään työssä jatkaminen on myös yrityksen etu. Yrityksen kannustinjärjestelmillä voidaan tukea työkykyä edistäviä toimintatapoja. Luottamus Sitoutuminen edellyttää luottamusta. Työntekijöiden tulee voida luottaa siihen, että toiminnalla aidosti pyritään hyvinvoinnin parantamiseen. Toiminnan tulee olla johdonmukaista niin, että toimitaan sovitulla tavalla ja sovitut toimintatavat koskevat kaikkia. Vaihtoehtoisia toimintatapoja tulee olla riittävästi. Näin jokainen työntekijä tuntee, että työpaikalla on joku, jonka puoleen voi kääntyä ongelmien ilmaantuessa. Työpaikan hyvä keskustelukulttuuri ja erilaisuutta hyväksyvät asenteet luovat pohjaa toimintamallille. 6 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

Viestintä Toimintamalleista keskustelun ja tiedotuksen täytyy olla riittävän laajaa ja avointa. Eri osapuolten näkemykset tulee ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Mitä laajempi joukko osallistuu suunnitteluun, sitä helpompi toimintamalli on hyväksyä työpaikalla. Sitoutumista edistää, jos työpaikan vaikuttajahenkilöt ovat myötämielisiä asialle. Lainmukaisuus Toiminnan tulee olla kaikilta osiltaan lainmukaista. Asiaan liittyviä lakeja ovat työterveyshuoltolain ja työturvallisuuslain lisäksi muun muassa työterveyshuoltoa koskevat tietosuojasäännökset, laki potilaan oikeuksista, työsopimuslain irtisanomis- ja työsyrjintäsäädökset sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Riittävä osaaminen Toiminta vaatii riittävää osaamista. Kaikkien toimijoiden on tunnettava sovittu toimintamalli. Lisäksi käsiteltävät asiat ovat usein arkaluonteisia, ja niiden käsittely vaatii hienotunteisuutta. Sairauden psykologinen merkitys on erilainen eri ihmisille, ja ihmisten valmius tuoda esiin ja käsitellä asioitaan muiden kanssa on myös erilainen. Työterveyshuollon ammattihenkilöillä on koulutusta vaikeiden asioiden käsittelyyn, mutta esimiehille on hyvä järjestää tästä erityistä valmennusta ja ohjausta. Toimintatapojen varmistaminen edellyttää, että mallista tiedotetaan jatkuvasti ja koulutusta järjestetään toistuvasti tarpeen mukaan. Sovitusta toimintamallista tiedottaminen on sisällytettävä myös uusien työntekijöiden ja erityisesti uusien esimiesten perehdytykseen. VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 7

8 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

Hyvä työkyky -malli Kuva 1. Hyvä työkyky -mallin rakenne Työkyvyn varhainen tuki Sairauspoissaolokäytännöt Työkykyongelmien tunnistaminen Ongelmien käsittely ja ratkaisu Poissaolojen ilmoitus-, hyväksymisja seurantakäytännöt Poissaolojen tarpeettoman pitkittymisen ehkäiseminen ja työhön paluun tuki Yhteistyö työeläkekuntoutuksessa Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Toimintamallilla sovitaan työpaikan eri toimijoiden (mm. työntekijät, esimiehet, henkilöstöhallinto, työterveyshuolto) väliset pelisäännöt, joilla voidaan yhteistyössä tarttua työkykyä uhkaaviin ongelmiin mahdollisimman varhain estää sairauspoissaolojen tarpeeton pitkittyminen ja tukea kuntoutumista. Hyvä työkyky -mallissa on kaksi toisiinsa liittyvää kokonaisuutta: työkykyongelmien varhainen havaitseminen ja käsittely sekä sairauspoissaolojen hallinta (Kuva 1). Esimiehet, työtoverit, työsuojelu ja työterveyshuolto ovat avainasemassa työkykyä uhkaavien ongelmien havaitsemisessa riittävän varhain. Hyvä työkyky -malli luo pelisäännöt, joiden mukaan asioita viedään eteenpäin riippumatta siitä, kuka ongelmat ensin havaitsee. Malli määrittelee eri osapuolten vastuut ja yhteistyön muodot, joilla työntekijöiden työkyky voidaan säilyttää tai palauttaa VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 9

Työkykyä uhkaavan ongelman havaitseminen ja esille ottaminen Ongelmat eivät aina johdu ainakaan yksinomaan sairaudesta, vaan taustalla saattaa olla monia muita tekijöitä, jotka usein ovat kietoutuneet keskenään. Ongelman taustalla voi olla mm. sairaus tai oire tyytymättömyys työhön tai urakehitykseen työhön tai työyhteisöön liittyvät ongelmat, häirintä ja kiusaaminen puutteellinen työn organisointi ristiriita työn vaatimusten ja suorituskyvyn välillä riittämätön osaaminen ongelmallinen elämäntilanne päihdeongelma. Ratkaisut riippuvat ongelman luonteesta. Jos kyse ei ole lääketieteellisestä ongelmasta, sitä ei voida ratkaista työterveyshuollon keinoin. Työterveyshuollon apua voidaan silti tarvita ongelman selvittelyssä. Ongelma voi tulla esille eri tavoin: työntekijän oma aloite esimiehelle tai työterveyshuollolle esimiehen havainnot kehityskeskustelut työtovereiden havainnot perheenjäsenten yhteydenotot työpaikalle tai työterveyshuoltoon asiakaspalaute työterveyshuollon havainnot terveystarkastuksissa tai sairausvastaanotolla sairauspoissaolotilastot. Mallin pohjana on esimiehen ja työntekijän välinen keskustelu (ks. ongelman käsittely s. 13). Työpaikalla tulisi kuitenkin olla riittävästi myös vaihtoehtoisia toimintatapoja. Esimerkiksi jos ongelmien syy on huonossa esimies alaissuhteessa tai jos keskustelut esimiehen kanssa eivät johda eteenpäin, tulisi henkilöstön käytössä olla muita ennalta sovittuja etenemisteitä. 10 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

Asioiden puheeksi ottamista helpottaa toimintamalli, jossa on sovittu, minkälaisissa tilanteissa esimiehen edellytetään puuttuvan asioihin, niin sanotut hälytysrajat. Esimiehet tarvitsevat silti usein erityistä valmennusta vaikeiden asioiden puheeksi ottamiseen. Ongelmien taustalla saattaa olla hyvin arkaluontoisia tekijöitä, ja niiden esille ottaminen ja selvittely vaativat hienovaraista käsittelyä, joka edellyttää hyviä ihmissuhdetaitoja. Sairauslomapäivien käyttäminen hälytysmerkkinä on usein helpointa, koska niille voidaan asettaa lukumääräisiä toimintarajoja. Keskustelun sävy on tärkeää, jotta sitä ei koeta vahtimiseksi, epäilyksi tai syyttelyksi. Esimerkkejä hälytysrajoista Merkkejä ongelmista Työterveyshuollon havainnot Terveystarkastustulokset (mm. työkykyindeksi ja uupumismittarit, masennusseulat) Pitkäaikaissairaus Oireilu Toistuvat käynnit erilaisin syin Ehdotuksia hälytysrajoiksi Työterveyshuollon arvio toimenpidetarpeesta Sairauslomat Pitkä sairausloma Toistuvat lyhyet sairauspoissaolot Tiettyihin diagnooseihin esim. mielenterveys- tai tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot Epäsuhta diagnoosin ja sairauslomien määrän tai pituuden välillä Tiettyyn vuorokiertoon liittyvät poissaolot Esim. yhtäjaksoinen yli 30 vrk:n kestoiseksi arvioitu sairauspoissaolo Esim. yli 30 vrk:n sairauspoissaolo kumulatiivisesti vuoden aikana Esim. kolme 1 3 päivän sairauspoissaoloa 4 kk:n aikana Yli 10 päivän poissaolo Esim. kolme viikonloppuun rajoittuvaa 1 päivän poissaoloa 6 kk:n aikana Toimintamallissa sovittavien kriteerien mukaan Työterveyshuollon arvion mukaan VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 11

Merkkejä ongelmista Esimiehen havainnot Kehityskeskustelu Alentunut työsuoritus Muutokset käyttäytymisessä Keskittymis- ja oppimisvaikeudet Motivaation puute Asiakasvalitukset Jatkuvat ylityöt, työhön uppoutuminen Päihdeongelmat Ehdotuksia hälytysrajoiksi Työntekijä tuo esiin ongelmia työkyvyssä, jaksamisessa, osaamisessa tai työmotivaatiossa Suoritetilastot, työraportit, asiakaspalaute Esimiehen arvion mukaan Jos nämä näkyvät työsuorituksessa tai häiritsevät työyhteisön toimintaa Esimiehen arvion mukaan muutenkin Esimiehen arvion mukaan Esimiehen arvion mukaan Krapulapäivät Töiden laiminlyönti Terveydelliset viitteet alkoholin liikakäytöstä tai huumeiden käytöstä Päihtyneenä työssä 12 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

Ongelman selvittely ja ratkaisu Kuva 2. Työkykyongelman selvittely työpaikalla Ongelma havaittu työpaikalla mahdollinen terveysongelma Esimiehen ja työntekijän keskustelu, työkykykeskustelu ei terveysongelmaa Työhön liittyvä ongelma Työhön liittyvien ongelmien ratkaisu Selvittelykäynti työterveyshuollossa vain terveysongelma Jatkoselvittelyt Ongelma havaittu työterveyshuollossa Lääketieteelliset ratkaisut Työterveysneuvottelu Työhön ja terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyvät ratkaisut Ammatillinen kuntoutus Ongelman selvittely Työpaikalla havaitun ongelman laatua selvitetään esimiehen ja alaisen keskustelussa niin pitkälle kuin se on mahdollista. Jos ongelman syyksi paljastuvat selvästi itse työhön liittyvät syyt, kuten liiallinen työmäärä, puutteellinen osaaminen tai tyytymättömyys työhön tai urakehitykseen, ei työterveyshuollon selvittelyjä luonnollisestikaan tarvita (Kuva 2). Jos sen sijaan syntyy epäily terveysongelmasta tai ongelman syy jää epäselväksi, esimies ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon. Tällöin on tärkeää, että selvittelyjen syy on kaikkien osapuolten tiedossa. Esimiehen tulee keskustella asiasta avoimesti työntekijän kanssa. Myös työterveyshuollon tulee olla selvillä siitä, miten esimies näkee tilanteen, jotta se ei ole yksinomaan työntekijän kertomuksen varassa. VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 13

Toimintamallissa on hyvä sopia lähettämiskäytännöstä. Siinä voidaan käyttää erityistä lähetettä, tai esimies voi, työntekijän läsnä ollessa, olla puhelimitse yhteydessä työterveyshuoltoon ja selvittää oman näkökulmansa asiaan. Työnantaja voi pyytää työntekijältä selvitystä tämän työkyvystä, jos hänellä on syytä epäillä työntekijän työkyvyn alentuneen. Jos työntekijä osoittautuu kykenemättömäksi työhönsä, työnantajan tulee ennen työsuhteen päättämistä selvittää, voidaanko työntekijä sijoittaa tai kouluttaa johonkin hänelle sopivaan tarjolla olevaan muuhun työhön. Olennainen ja pitkäaikainen työkyvyn aleneminen voi olla peruste työsuhteen päättämiselle. Jos työntekijä epäilee saavansa työstä oireita tai työn pahentavan hänen sairauttaan, hänellä on työterveyshuoltolain perusteella oikeus saada työterveyshuollon arvio työn kuormittavuudesta. Työnantajalla on työturvallisuuslain perusteella velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin kuormittumisen vähentämiseksi käytettävissä olevin keinoin. Työkykyongelmissa on suositeltavaa sopia työterveyshuoltoon erityinen selvittelykäynti, jolle varataan tavallista vastaanottokäyntiä pidempi aika. Selvittelykäynnillä työterveyshoitaja tai työterveyslääkäri keskustelee työntekijän kanssa. Selvittelyn perusteella voidaan päätyä siihen, että ongelma liittyy vain työhön, jolloin työterveyshuollon jatkotutkimuksia ei tarvita, ja asia palautuu esimiehen ja työntekijän väliseksi. Jos työterveyshuollon jatkoselvittelyjä tarvitaan, niitä voivat olla muun muassa työterveyshuollossa tehtävät lääketieteelliset tutkimukset, mm. sairauden diagnosointi, hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen, sairauden työperäisyyden selvittäminen tai työrajoitteiden selvittäminen lähete muualle tutkimuksiin tai työpaikkakäynti. Useimmat työkykyyn liittyvät ongelmat edellyttävät työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyötä. Työterveyshuollon aloitteesta tapahtuvat neuvottelut voivat tapahtua vain työntekijän suostumuksella tietosuojaa loukkaamatta. Paras tapa on, että työntekijä itse osallistuu häntä koskeviin neuvotteluihin (ns. työterveysneuvottelut, s. 15). Tällöin työntekijä itse päättää, mitä hän kertoo terveydentilastaan. Työjärjestelyjen onnistumisen kannalta olisi hyvä keskustella työpaikalla yleisemminkin siitä, miksi työjärjestelyjä tarvitaan. Silloin työtoverien on helpompi hyväksyä tilanne. Tämän tulee tapahtua työntekijän suostumuksella, ja siitä voidaan sopia työterveysneuvottelussa. 14 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

Työterveysneuvottelu Tarkoitus Osallistujat Tehtävät Sovittavat asiat Löytää ratkaisut ja suunnitella mahdolliset työjärjestelyt kun työntekijällä on tai epäillään olevan työkykyyn liittyvä ongelma suunniteltaessa työhön paluuta pitkän sairauspoissaolon jälkeen suunniteltaessa ammatillista kuntoutusta päihdeongelmissa häirintätilanteiden selvittelyssä Työntekijä, joka voi ottaa mukaan luottamusmiehen tai muun luottohenkilön Esimies, tarvittaessa myös henkilöstöhallinnon edustaja Työterveyslääkäri, tarvittaessa työterveyshoitaja tai esim. työfysioterapeutti Työterveyslääkäri tuo esiin lääketieteellisesti todetut rajoitteet, ts. mitä työntekijä pystyy ja ei pysty tekemään valmistaa työntekijää neuvotteluun etukäteen Esimies kertoo, mitä työjärjestelyjä on mahdollista tehdä tekee neuvottelusta muistion Työntekijä ratkaisee, mitä hän kertoo terveydentilastaan tuo esiin oman käsityksensä työjärjestelyistä Henkilöstöpäällikkö auttaa yli osastorajojen tapahtuvissa työjärjestelyissä toimii tarvittaessa esimiehen tukena Työntekijän luottohenkilö toimii työntekijän henkisenä tukena valvoo työntekijän oikeuksia Toteutettavat työjärjestelyt Tehtävät mahdollisissa osasairauspäiväraha- tai kuntoutushakemusasioissa Toimenpiteiden onnistumisen seuranta Työyhteisön informoinnin laajuus ja tapa VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 15

Ratkaisut Työ Työhön liittyviä ratkaisuja voivat olla muun muassa koulutus, urasuunnittelu, työkierto tai tehtävien vaihto. Joskus osa-aikaeläke 58 vuotta täyttäneelle (60 vuotta v. 1953 tai sen jälkeen syntyneille) tai vuorotteluvapaa voi olla sopivin ratkaisu. Jos ongelmien taustalla on tyytymättömyys työhön tai urakehitykseen, joissain tapauksissa voidaan päätyä myös siihen, että työsuhteen päättäminen on paras vaihtoehto. Sairaus Kun sairaus tai muuten alentunut suorituskyky vaikuttaa työkykyyn, keinoja työkyvyn säilyttämiseen voivat olla määräaikaiset tai pysyvät työjärjestelyt ergonomian parantaminen sopivammat työvälineet työn uudelleen organisointi työkierto ammatillinen kuntoutus (uudelleensijoitus uusiin tehtäviin entiselle työpaikalle tai uudelle työpaikalle, uudelleenkoulutus), ks. myös Työeläkekuntoutus yrityksessä s. 27 osatyökyvyttömyyseläke (ks. s. 30). Työterveyshuolto voi joskus katsoa perustelluksi Kelan ammatillisesti syvennetyn lääkinnällisen varhaiskuntoutuksen (ASLAK ) tai työkykyä ylläpitävän ja parantavan valmennuksen (TYK) järjestämisen. Nämä toteutetaan useimmiten kuntoutuslaitoksessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että laitoskuntoutuksesta on pysyvää hyötyä vain, jos työhön tehdään tarvittavat muutokset. Mahdollisuuksia työn kehittämiseen olisi hyvä pohtia jo kuntoutuksen aikana yhteistyössä työntekijän, esimiesten, työterveyshuollon ja kuntoutuslaitoksen asiantuntijoiden kesken. Päihdeongelmien käsittelyyn monilla yrityksillä on jo valmiit hoitoonohjausmallinsa. Näille yhteistä on ongelman varhainen puheeksi ottaminen, millä pyritään vaikuttamaan tilanteeseen ennen kuin ongelma pääsee liian vaikeaksi. Hoitoonohjausmallien takana on samanlainen ajattelu kuin työkyvyn tukemisen toimintamallissa. Myös hoitoonohjausmallit edellyttävät jatkuvaa tiedottamista mallista ja riittävää koulutusta. 16 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

Työyhteisö Joskus yksittäisen työntekijän ongelmat heijastavat koko työyhteisöä koskevaa työn tekemisen häiriötä. Tällöin tarvitaan laajempaa työn kehittämisprojektia. Työyhteisöön liittyvät ongelmat edellyttävät usein laajempaa työyhteisön tutkimista ja erillistä suunnitelmaa työyhteisön kehittämiseksi. Vastuut selvityksestä ja jatkotoimista vaihtelevat tilanteen mukaan ja riippuvat toisaalta yrityksen, toisaalta työterveyshuollon voimavaroista ja osaamisesta. Kun työyhteisöongelmat tulevat esiin yksittäisen työntekijän ongelman yhteydessä, tietosuojaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asian esille tuoneesta työntekijästä riippuu, kuinka suoraviivaisesti asiassa edetään. Elämäntilanne Työssä esiin tulevien vaikeuksien takana saattaa olla myös ongelmallinen elämäntilanne, joka sitoo työntekijän voimavaroja. Elämäntilanteeseen työterveyshuolto tai esimies ei voi vaikuttaa, mutta tilanteen aiheuttamaa rasitusta voidaan vähentää. Työterveyshuolto voi auttaa kuuntelemalla ja joskus neuvomalla oikean avun piiriin. Esimies voi auttaa järjestelemällä töitä tilapäisesti. Ymmärtäväinen työyhteisö voi olla tukena elämäntilanteen ongelmissa. Tämä kuitenkin edellyttää, että työntekijä itse on halukas kertomaan ongelmistaan työpaikalla. Lisätietoa: Ahola K. Tue työkykyä käsikirja esimiestyöhön. Työterveyslaitos, Helsinki 2011 Korppoo L. Esimiestyön mahdollisuudet ja henkilöstöyksikön rooli. Kirjassa Martimo KP, Antti-Poika M, Uitti J (toim). Työstä terveyttä. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2010 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 17

18 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

Sairauspoissaolojen hallinta Sairauspoissaolojen hallinta edellyttää, että työpaikalla seurataan poissaoloja kattavasti, eri osapuolten vastuut on määritelty ja tiedonkulusta on sovittu niin, että asiat tulevat sujuvasti hoidetuiksi tietosuojaa kunnioittaen. Sairauspoissaolojen hallinnan tavoitteena on, että sairauspoissaolot ovat oikein mitoitettuja ja että aktiivisella hoidolla ja kuntouttavilla (sekä työntekijään että työhön kohdistuvilla) toimenpiteillä mahdollistetaan oikea-aikainen työhön paluu. Tehokkainta sairauspoissaolojen hallintaa on nopeuttaa turvallista työhön paluuta sairausloman jälkeen. Mitä pidempi sairausloma, sitä vaikeampaa työhön paluu on. Pitkittyvä sairausloma saattaa hidastaa kuntoutumista. Sairauspoissaolokäytännöt Mallissa sovitaan menettelyistä sairaustapauksissa. Sovittavia asioita ovat muun muassa: mihin poissaolosta ilmoitetaan minkälainen todistus vaaditaan poissaolon hyväksymiseksi ja sairausajan palkan maksamiseksi miten sairauspoissaolotodistukset kulkevat työpaikalla, mm. mihin ne toimitetaan ketkä kaikki käsittelevät lausuntoja ja miten tietojen salassapito varmistetaan kuka huolehtii asiakirjojen toimittamisesta Kelaan ja työterveyshuoltoon miten varmistetaan, että koko henkilöstö tuntee menettelytavat miten sairauspoissaoloja seurataan kuka tilastoi poissaolot missä poissaolotilastoja seurataan ja arvioidaan miten esimiehet seuraavat poissaoloja miten tuetaan työhön paluuta sairausloman jälkeen. VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 19

Sairausloman pitkittymisen ehkäiseminen ja työhön paluun tuki Oikea-aikainen ja turvallinen työhön paluu on sekä työntekijän että työnantajan etu. Tarpeettomasti pitkittyvä sairausloma saattaa hidastaa kuntoutumista. Työhön paluun tukeminen saattaa estää uusia sairauslomia ja ennenaikaisen eläkkeen. Onnistuneen työhön paluun edellytyksenä on sairauden tehokas hoito, työpaikalla tarvittaessa tehtävät työjärjestelyt ja hyvä yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan välillä. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli sairauslomien pitkittymisen ehkäisemisessä, mutta ratkaisevin on yrityksen tahtotila. (Ks. myös Yhteistyö työterveyshuollon kanssa, s. 24). Työterveyshuoltolainsäädäntö edellyttää terveystarkastuksia tarvittaessa sairausjaksojen jälkeen. Paras kuitenkin olisi, jos työhön paluusuunnitelma tehtäisiin mahdollisimman pian pitkän, esimerkiksi yli yhden kuukauden kestoiseksi arvioidun sairausloman aikana (Kuva 3). Useimmissa tapauksissa työhön paluuseen ei tarvita mitään erityisiä toimenpiteitä. Siitä huolimatta olisi hyvä, jos yrityksen työterveyshuolto arvioisi jokaisessa alkavassa pidemmässä sairauslomassa mahdollisen toimenpidetarpeen. Työterveyshuolto voi harkintansa mukaan kutsua työntekijän vastaanotolle tai muuten ottaa yhteyttä häneen ja seurata hänen vointiaan sairausloman aikana. Työterveyshuollon seuranta on tärkeää myös sellaisten tilanteiden välttämiseksi, joissa tutkimukset ja hoito sairaalassa viivästyvät ja sairausloma pitkittyy joskus tarpeettomastikin. Työterveyshuolto voi tällöin ottaa kantaa sairausloman tarkoituksenmukaiseen pituuteen, kun on selvitetty, mitä työjärjestelyjä on mahdollista tehdä. Työterveyshuollon on mahdollista myös ehkäistä katteettomien eläkeodotusten syntymistä. 20 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

Kuva 3. Yhteistyö työhön paluun tukemisessa Sairausloma esim. > 1kk Työhön paluu Tieto kaikista sairauslomista työterveyshuoltoon Työterveyshuollon arvio Työhön paluun suunnitelma työntekijä työterveyshuolto esimies henkilöstöhallinto Työhön paluun tukeminen ja seuranta Tieto sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon Työterveyshuolto voi tehdä osuutensa vain, jos tieto sairauspoissaolosta tulee työterveyshuoltoon silloinkin, kun sairauslomatodistus kirjoitetaan työterveyshuollon ulkopuolella. Tiedonkulusta sovitaan osana toimintamallia. Työnantaja voi toimittaa muualla kirjoitetun sairauslomatodistuksen työterveyshuoltoon, ellei työntekijä sitä erityisesti kiellä (laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004,5 ). Silloin työterveyshuolto voi harkintansa mukaan kutsua työntekijän vastaanotolle tai muuten ottaa yhteyttä häneen. Esimies voi myös kehottaa työntekijää ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon vastaanotettuaan sairauslomatodistuksen. Jos käytössä on kattavat tiedot henkilöstön sairauspoissaoloista, työterveyshuolto voi säännöllisin väliajoin tarkistaa, ketkä ovat olleet pitkähköllä sairauslomalla tai keillä on toistuvia sairauspoissaoloja. Useimmissa työterveyshuollon tietojärjestelmissä on mahdollista määritellä sekä seuranta-aika että hakukriteereinä käytettävä sairauslomapäivien ja -kertojen lukumäärä. Voidaan myös sopia, että henkilöstöhallinnosta tai palkanlaskennasta ilmoitetaan työterveyshuoltoon pitkät tai toistuvat sairauspoissaolot etukäteen sovittujen kriteerien mukaan. Työhyvinvointityöryhmä (ns. Kuuskosken ryhmä 2011) on esittänyt sairausvakuutuslakiin muutosta, jonka mukaan sairauspäivärahaa voidaan maksaa yli 90 päivän vain työterveyslääkärin lausunnolla. Työterveyslääkärin odotetaan ennen lausun- VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 21

non antamista selvittävän, minkälaisia työjärjestelyjä työpaikalla voidaan tehdä työhön paluun mahdollistamiseksi. Työnantajan edellytettäisiin ilmoittavan työntekijän poissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. Myös sairauspäivärahan hakuaikaa ehdotettiin lyhennettäväksi kahteen kuukauteen siitä päivästä, josta alkaen sairauspäiväraha tulisi maksettavaksi. Jos yritys ostaa esimerkiksi maantieteellisistä syistä työterveyspalveluita kovin monelta palveluntuottajalta, keskitetty poissaoloseuranta henkilöstöhallinnossa tai yhdellä, niin sanotulla päätyöterveysasemalla voi olla ainoa mahdollisuus hallita sairauslomien pitkittymistä. Päätyöterveysasema voi tällöin tehdä aloitteen selvittelyihin paikallisessa työterveysyksikössä toimintamallissa sovitulla tavalla. Työhön paluun suunnitelma Työhön paluuta suunnitellaan jo sairausloman aikana yhteistyössä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kesken. Esimiehen on tärkeää pitää yhteyttä työntekijään muutenkin sairausloman aikana. Työhön paluun suunnitelmassa voi olla esimerkiksi seuraavia vaihtoehtoja: Paluu sairauslomalta entiseen työhön ilman erityistoimenpiteitä. Paluu entiseen työhön, mutta työhön paluun tukemiseksi tarvitaan työjärjestelyjä tilapäisesti tai pysyvästi. Näitä ovat esimerkiksi työtehtävien rajaaminen paremmat työvälineet tai apuvälineet ergonomiset parannukset lyhennetty työaika korvaavat työtehtävät. Työhön paluun nopeuttaminen edellä kuvatuin työjärjestelyin. Uudelleensijoitusselvittelyt omalla työpaikalla. Työeläkekuntoutuksen selvittelyt oman työpaikan ulkopuolella, ellei työnantajalla ole osoittaa terveydelle sopivia työtehtäviä. Pääosin työjärjestelyt toteutetaan työpaikan omin toimenpitein. Työhön paluuta voidaan tukea Kelan osasairauspäivärahalla tai, jos työntekijällä todetaan työkyvyttömyyseläkkeen uhka, Varman tukemalla työkokeilulla. Kun sairausloma on kestänyt sairausvakuutuksen omavastuuajan, työntekijällä (ja yrittäjällä) on oikeus osasairauspäivärahaan, joka on puolet kokopäivärahasta. Edellytyksenä on, että hän on edelleen työkyvytön omaan työhönsä, mutta pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan työtehtävistään. Työntekijä ja työnantaja sopivat osa-aikatyöstä siten, että työaika ja palkka ovat 40 60 % aiemmasta. Jos työnantaja maksaa osasairauspäivärahan aikana työntekijälle kokopäivätyötä vastaavan palkan, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. 22 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

Varman tukeman työkokeilun aikana työntekijä voi olla omassa työssään lyhyemmällä työajalla tai rajoitetuissa työtehtävissä, tai hänen työssä selviytymistään voidaan kokeilla kokonaan uusissa työtehtävissä. Työeläkeyhtiö voi maksaa kuntoutusrahaa työntekijälle tai työnantajalle, jos työnantaja maksaa työkokeilun ajalta palkkaa (ks. myös Työeläkekuntoutus yrityksessä s. 27). Myös Kelan kuntoutusrahaa voidaan käyttää työkokeiluun työterveyshuollon kuntoutuspäätöksellä. Kelan kuntoutusrahaa ei kuitenkaan voi käyttää omaan työhön palaamiseen, vaan se edellyttää uusia työtehtäviä tai ainakin selvästi uudelleen muokattua työkokonaisuutta. Lisätietoa osasairauspäivärahasta ja Kelan kuntoutuksesta löytyy osoitteesta www.kela.fi. Työeläkejärjestelmä ja Kela myöntävät etuja vain kuntoutujalle. Työhallinnon työolosuhteiden järjestelytukea sen sijaan voidaan maksaa työnantajalle. Sitä voi hakea muun muassa työvälineiden tai työmenetelmien vaatimiin muutoksiin tai toisen työntekijän antaman avun kustannuksiin. Tuen myöntäminen edellyttää lääkärinlausuntoa sekä työvoimaviranomaisen arviota järjestelyjen tarpeellisuudesta. Lisätietoa saa työhallinnon sivuilta www.mol.fi. Työhön paluun tukeminen ja seuranta Työntekijä tarvitsee usein tukea työhön palatessaan. Pehmeä lasku ja työhön opastus ovat sitä tärkeämpiä mitä pidempään poissaolo on kestänyt. Opastusta tarvitaan erityisesti silloin, kun joku tehtävä on muuttunut, työntekijä on voinut jo irtautua työyhteisöstä ja työtoverit ovat voineet vaihtua. Joskus myös työyhteisö tarvitsee valmentautumista pitkään työssä olleen työntekijän paluuseen. Erityisesti vakavan sairauden tai mielenterveysongelmien jälkeen työhön palaavan vastaanottaminen voi olla vaikeata. Työterveyshuolto voi auttaa tässäkin, kun se tuntee sekä työhön palaajan että työyhteisön. Työhön paluun onnistumista on syytä seurata, kunnes tilanne on vakiintunut. Työterveyshuolto seuraa terveydentilaa ja esimies työssä selviytymistä. Lisätietoa: Kivistö S. Paluu työhön. Työterveyslaitos, Helsinki 2005 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 23

Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Työkyvyn tukeminen edellyttää hyvin toimivaa työterveyshuoltoa ja yhteistyötä työpaikan ja työterveyshuollon välillä, ns. työterveysyhteistyötä. Työterveysyhteistyön tavoitteena on, että työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto tietävät oman vastuunsa seuraavissa asioissa: selvillä olemisen periaate henkilöstön tila (mm. työtyytyväisyys, osaaminen, terveydentila ja työkyky) työkykyyn liittyvät riskit työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus työkyvyttömyyskustannukset varautumisen periaate henkilöstöriskien hallinta varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevät toimet osallistumisen periaate työterveysyhteistyö ja sen suhde työpaikan työturvallisuusyhteistyöhön tilannekohtainen työssä jatkamisen mahdollisuuksien selvittäminen. Tärkeitä yhteistyötilanteita ovat mm. toiminnan suunnittelu yhteistyössä, jolloin yritys tuo esiin omat painopisteensä ja toivomuksensa ja työterveyshuolto asiantuntemuksensa. työkyvyn tukemisen toimintamallit esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyö toiminnan ja sen vaikuttavuuden seuranta ja arviointi. Toimintasuunnitelman yhteydessä keskustellaan tarvittaessa myös eettisesti ja juridisesti kestävistä toimintatavoista ja tietosuojasäädösten mukaisesta tiedonkulusta. Työnantajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää sairaanhoitoa, mutta sairaanhoito helpottaa työkyvyn seurantaa ja nopeaa asioihin reagointia. Tavallisin ja työkyvyn tukemisen kannalta paras vaihtoehto on, että työnantaja kustantaa yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja ainakin työkykyselvittelyihin työterveyslääkärin pyytämät erikoislääkärikonsultaatiot. Myös Kela korvaa nämä erikoislääkärikonsultaatiot silloin, kun hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä. Työterveyshuollon etuna pitkäaikaissairauksien hoidossa on, että osana sairaanhoitoa voidaan seurata työssä selviytymistä. 24 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

Työkyvyttömyysriskin hallinta yhteistyönä Työkyvyttömyysriskin hallinta on yrityksen ja työterveyshuollon yhteinen tavoite, jonka saavuttamisessa molemmilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa (kuva 4). Myös arvioitaessa tavoitteiden toteutumista, on tärkeää arvioida, miten eri osapuolet ovat tehneet osuutensa ja miten yhteistyö on toiminut. Työterveyshuolto ei yksin pysty ratkaisemaan työkykyongelmia, vaan yrityksen tahtotila ratkaisee onnistumisen. Siksi vastuu työkyvyn tukemisen toimintamallista on yrityksellä, joskin työterveyshuolto antaa oman tarvittavan asiantuntemuksensa yrityksen avuksi ja voi olla myös itse aloitteellinen. Kuva 4. Työkyvyttömyysriskin hallinta yhteistyönä Työkyvyttömyysriskin hallinta Työpaikka Yhteistyö Työterveyshuolto Työn tekemisen edellytykset Johtaminen Tiedonkulku Eettisesti kestävät toimintatavat Hoito Yhteydet erikoissairaanhoitoon Ongelmien havaitseminen ja ratkaisu Varhaisen tuen toimintamallit Sairauspoissaolojen hallinnan ja työhön paluun toimintamallit Yhteinen toiminnan suunnittelu ja arviointi Toimenpideehdotukset työpaikalle Kuntoutukseen ohjaaminen Seuranta ja tuki Varma Kela VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 25

Esimerkki työnjaosta toimintamallissa Esimiehet Työterveyshuolto Henkilöstöhallinto Palkanlaskenta Työhönpaluuvalmentaja Työkykyongelmien havaitseminen ja sairauspoissaolojen seuranta osana päivittäisjohtamista Työkykykeskustelut ja lähettäminen työterveyshuoltoon työkykyarvioon Työterveyshuollon konsultaatiot ongelmatilanteissa Tarvittaessa aloite työterveysneuvotteluun Työkyvyn seuranta ja tukeminen, hoito ja ohjaus kuntoutukseen Yhteydet ulkopuolisiin hoitotahoihin ja kuntoutuksen toimijoihin Tarvittaessa aloite työterveysneuvotteluun Oikea-aikaisen työhön paluun suunnittelu Esimiesten tuki, neuvonta ja perehdytys yhteistyöhön Toimintamallin suunnittelu, arviointi ja toteutumisen seuranta Esimiesten valmennus ja tuki Uudelleensijoitusten suunnittelu Osallistuminen tarvittaessa työterveysneuvotteluun Poissaolojen tilastointi ja tilastojen käsittely Sairausajan palkan maksu Lääkärintodistusten toimittaminen Kelaan ja sovittavien käytäntöjen mukaan muualle (esim. työterveyshuoltoon, henkilöstöhallintoon) Tuki kuntoutujalle käytännön asioissa Työjärjestelyjen suunnitteluun osallistuminen Ulkopuolisen tuen (mm. osasairauspäiväraha, työeläkekuntoutus) mahdollisuuksien selvittäminen Toimenpiteiden toteutumisen seuranta Lisätietoa: Martimo KP, Antti-Poika M, Uitti J (toim). Työstä terveyttä. Kustannus Oy Duodecim 2010 Varma: Yritys ja työterveyshuolto, www.varma.fi 26 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

Työeläkekuntoutus yrityksessä Jos työkykyongelmien syynä on sellainen sairaus, että se aiheuttaa lähivuosina työkyvyttömyyden uhan, työntekijällä on oikeus tarkoituksenmukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen työeläkejärjestelmän kustantamana. Yhteistyö työeläkekuntoutuksessa on hyvä kirjata toimintamalliin osana työhön paluun tukemista. Kuva 5. Yhteistyö Varman kanssa työeläkekuntoutuksessa Kuntoutussuunnitelma työterveyshuolto työntekijä esimies henkilöstöhallinto Työkokeilu työpaikalla omassa työssä uudessa työssä Työhönvalmennus Seuranta Mahdollinen työkyvyttömyyden uhka Työterveyshuollon arvio tarvittavat tutkimukset diagnostiikka hoito Tarvittavat neuvottelut eläkeyhtiön kanssa Tarvittavat lausunnot Oikeus työeläkekuntoutukseen ei Muu ratkaisu kyllä Työkokeilu uudella työpaikalla Uudelleenkoulutus Esim. työjärjestelyt työtehtävien vaihto koulutus urasuunnittelu työkierto työyhteisön hoito apu elämäntilanteeseen sairauden hoito Työterveyshuolto tekee arvionsa työkyvyttömyyden uhasta. Jos edellytykset näyttävät täyttyvän, työterveyslääkäri laatii Varmalle B-lausunnon. Sitä ennen hän voi tarvittaessa olla yhteydessä Varman kuntoutusasiantuntijaan tai kuntoutusasioita käsittelevään asiantuntijalääkäriin. VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 27

Samanaikaisesti käynnistetään kuntoutussuunnitelman valmistelut työpaikalla. Parasta olisi, jos Varmassa voitaisiin ottaa kantaa myös kuntoutussuunnitelmaan samalla, kun ratkaistaan oikeus työeläkekuntoutukseen. Varma tekee valituskelpoisen päätöksen siitä, täyttyvätkö työeläkekuntoutuksen vakuutuslääketieteelliset edellytykset. Varma ratkaisee sen, minkä laajuisia kuntoutustoimia pidetään tarkoituksenmukaisina, toisin sanoen mitä ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä tuetaan. Omalla työpaikalla tehtävät toimenpiteet ovat useimmiten ensisijaisia uudelleenkoulutusratkaisuihin nähden. Jos kuntoutusta ei ole mahdollista toteuttaa omalla työpaikalla, Varma voi tarvittaessa tukea kuntoutussuunnitelman tekemistä oman työpaikan ulkopuolella. Työeläkekuntoutuksen vakuutuslääketieteelliset edellytykset Sairaus, vika tai vamma aiheuttaa objektiivisesti todettavissa olevan uhkan lähivuosina todennäköisesti joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Ammatillisella kuntoutuksella voidaan siirtää tai estää työkyvyttömyyden uhkaa ja siten säästää työeläkemenoa. 28 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

Kuntoutussuunnitelman valmistelu Kuntoutussuunnitelma tehdään useimmiten työterveysneuvottelussa. Työterveyslääkäri arvioi, mihin työhön työntekijä vielä pystyy ja mihin ei. Esimiehen kanssa pohditaan työn vaatimuksia ja sitä, minkälainen työnkuva saattaisi olla mahdollinen. Mahdollisessa uudelleensijoitustilanteessa henkilöstöhallinnolla tulisi olla käsitys siitä, minkälaisia tehtäviä yrityksessä ylipäänsä on tarjolla. Tavoitteena on löytää mielekäs työ, jossa työntekijä voi antaa täyden työpanoksen. Monissa yrityksissä toimii kuntoutus- tai uudelleensijoitusryhmä, jonka jäseninä on tavallisesti työterveyslääkäri, henkilöstöhallinnon ja linjajohdon sekä työsuojelun tai luottamusmiesten edustajat. Joissakin yrityksissä tai työterveysyksiköissä toimii myös erityisiä työhönpaluuvalmentajia. Ellei oikeutta työeläkekuntoutukseen ole, on löydettävä muu ratkaisu joko työpaikan omin keinoin tai esimerkiksi työvoimahallinnon keinoja käyttäen. Onnistunut kuntoutus edellyttää työntekijältä itseltään motivaatiota sekä valistunutta esimiestä. Työkyvyttömyyseläkkeistään omavastuisen yrityksen talouden kannalta kuntoutus on aina eläkeratkaisua edullisempi. Tätä ei kuitenkaan aina yksittäisissä työyksiköissä ymmärretä, sillä työkyvyttömyyskustannukset eivät aina näy työyksikön kustannuksissa, vaan niitä tarkastellaan koko yrityksen tai konsernin tasolla. Uudelleensijoitustilanteissa kuntoutusraha mahdollistaa työntekijälle harjoitteluajan uudessa työpisteessä, jolloin häneltä ei odotetakaan täyttä työpanosta. Joissakin yrityksissä on myös tapoja, joilla uudelleensijoitusta rahoitetaan sisäisin siirroin (esimerkiksi tuettu palkka, jossa osa kustannuksista rahoitetaan keskushallinnosta, tai kustannusten jakaminen luovuttavan ja vastaanottavan yksikön välillä). VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 29

Uusi työ voi edellyttää koulutusta tai kurssitusta, joka voidaan myös kustantaa työeläkekuntoutuksena. Myös oppisopimuskoulutus tai räätälöidyt työhönvalmennusohjelmat ovat mahdollisia. Lisäksi osa-aikaista opiskelua voidaan tukea osakuntoutusrahalla, jolloin työntekijä voi opiskella osa-aikaisen työn ohella. Joissain tapauksissa kuntoutuksen lopputuloksena voi olla osatyökyvyttömyyseläke. Tämä edellyttää, että osatyökyvyttömyyseläkkeen lääketieteelliset kriteerit täyttyvät. Kuntoutus osana toimintamallia Osana toimintamallia yrityksessä tulee ratkaista: Käytetäänkö työeläkejärjestelmän työkokeiluja työntekijän palatessa työhön pitkältä sairauslomalta? Milloin ajatuksen työeläkekuntoutuksesta tulee herätä ja kuka voi tehdä aloitteen? Mikä on työkokeilun aikainen toimeentuloturva? Maksetaanko työkokeilun ajalta palkkaa vai maksetaanko kuntoutusraha työntekijälle itselleen? Menettääkö työntekijä palkattoman työkokeilun ajalta lomaoikeutensa vai rinnastetaanko työkokeilu palkalliseen sairauslomaan, jonka ajalta lomaoikeus karttuu normaalisti? Miten kuntoutussuunnitelma tehdään, mikä on työterveyshuollon ja mikä yrityksen tehtävä? Käytetäänkö työterveysneuvotteluja? Mitkä ovat vastuut ja työnjako kuntoutusta, esim. työkokeilua suunniteltaessa ja toteutettaessa? Kuka tai ketkä ovat yhteyshenkilöitä Varmaan? Kuka ottaa tarvittaessa yhteyttä Varmaan? Keneltä Varma pyytää työnantajan lausunnon ja kuka tekee työkokeilusopimukset? Edellytetäänkö aina työterveyslääkärin lausuntoa? Lisätietoa työeläkekuntoutuksesta saat osoitteesta www.varma.fi Henkilöasiakkaat tai sähköpostitse osoitteesta kuntoutus@varma.fi tai soittamalla numeroon 010 192 065. 30 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

1691/07.11 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Puhelin 010 2440 Postiosoite PL 1, 00098 VARMA Käyntiosoite Salmisaarenranta 11, Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 0533297-9 Internet www.varma.fi Hyvää työtä.