Häme 2035 maakuntasuunnitelma Hämeen liiton viraston luonnos 14.10.2009
Sisällysluettelo 1. Esipuhe 2. Johdanto Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelman valmistelu 3. Hämeen vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat Häme tänään Hämeen tulevaisuuskuvia 4. Hämeen tavoitteet ja painopisteet Hämeen visio 2035 Hämeen tavoitteet Painopisteet 1. Uusiutumiskyky 2. Työelämä ja osaaminen 3. Kansainvälistyminen 4. Saavutettavuus 5. Asuminen Läpäisevät teemat - Kestävyys - Hyvinvointi - Yhteistyö - Vetovoima Liite: vaikutusten arviointi Liite: kartta
2. Johdanto Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelma on strategisin ja pitkäjänteisin maakunnan suunnitelmista. Se muodostaa yhdessä maakuntaohjelman ja maakuntakaavan kanssa kokonaisuuden, joka kokoaa ja jäsentää Hämeen maakunnan kehittämisnäkemyksen ja toteutusvoiman. Tämä kokonaisuus valmistellaan ja viedään päätöksiin kansanvaltaisesti ja avoimesti keskustellen. Maakuntasuunnitelma on strateginen suunnitelma, sen aikajänne on noin 25 vuotta, vuoteen 2035. Maailman muutoksissa jo lähitulevaisuus 2010-luvulla on kuitenkin utuisempi kuin koskaan. Olemme juuri nyt keskellä taloudellista taantumaa. Osa siitä on perinteistä suhdannevaihtelua, mutta monet talouden rakenteet muuttuvat myös pysyvästi. Vaikka talous elpyy aikanaan, paluuta entiseen ei ole. Tässä ajassa kasvavasta työttömyydestä huolimatta olemme 2010-luvulla todennäköisesti työvoimapulan edessä. Maakuntasuunnitelmassa joudutaan varautumaan erilaisiin tulevaisuuksiin ja valmistautumaan lyhyen, keskipitkän, pitkän ja ylipitkän tähtäyksen haasteisiin. Maakuntasuunnitelmaa valmisteltaessa keskitytään niihin asioihin, joissa yhteinen, maakunnallinen tekeminen on välttämätöntä onnistumiselle, joiden tavoitteista voidaan yhdessä sopia ja joihin voidaan yhdessä vaikuttaa. Maakuntasuunnitelman keskeinen sisältö vastaa kysymyksiin: - Mitä haluamme muuttaa Hämeessä? - Mitä haluamme säilyttää Hämeessä? Sekä muuttaminen, että säilyttäminen edellyttää aktiivista toimintaa, yhteistyötä ja voimavaroja. Keinoja ja voimavarojen kohdentamista osoitetaan maakuntasuunnitelmassa ja maakuntakaavassa. Maakuntasuunnitelman valmistelu Maakuntasuunnitelma tarkistetaan valtuustokausittain. Häme 2035 maakuntasuunnitelma valmistellaan maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi marraskuussa 2009. Valmistelu limittyy maakuntaohjelman kanssa siten, että maakuntaohjelma hyväksytään keväällä 2010. Rinnalla käynnistyy maakuntakaavan tarkistus. Maakuntavaltuusto ja -hallitus ovat käsitelleet maakuntasuunnitelmaa ja sen valmistelua kokouksissaan 2008 2009. Aluekehittäminen perustuu toimijoiden yhteistyöhön, verkostoihin. HämePro-yhteistyöverkosto on ollut maakuntasuunnitelman valmistelun keskeinen väline. HämePro on Hämeen keskeisten aluekehittäjien luoma maakunnan kehittämisen ammattimainen toimintamalli, joka on pysyvä ja uudistuva. HämePron puitteissa on muodostettu vuodesta 2007 alkaen yhteistä näkemystä maakunnan tulevaisuuden suunnasta. HämePro-skenariotyössä päädyttiin tavoittelemaan yritysten toimintaedellytyksiä ja hyvää peruselämää. Yhteisen tekemisen alueita puntaroitaessa maakuntasuunnitelmaan seuloutui viisi painopistealuetta: 1. Uusiutumiskyky 2. Työelämä ja osaaminen 3. Kansainvälistyminen 4. Saavutettavuus 5. Asuminen Lisäksi maakuntasuunnitelman läpäiseviä, kaikkiin painopisteisiin liittyviä teemoja ovat kestävyys, hyvinvointi, yhteistyö ja vetovoima.
Painopisteiden käsittely nojaa maakunnan tuoreisiin teemastrategioihin, jotka on valmisteltu huolella ja laajassa yhteistyössä: - Kanta-Hämeen innovaatiostrategia 2008 - Kanta-Hämeen kansainvälistymisstrategia 2007 - Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2008 - Hämeen asumisen strategiat 2009- - Hämeen työllisyyden toimenpideohjelma 2009- - Hämeen ympäristöstrategia 2008 - Hämeen hyvinvointistrategia 2006 - HOC 2008- - HämePro tahtosopimus 2008
3. Hämeen vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat Pitkän aikajänteen suunnitelmia laadittaessa katse täytyy kohdistaa samanaikaisesti kahdelle eri etäisyydelle: lähelle näköpiiriin ja kauaksi horisonttiin. Kauemmaksi tähyillessä näkee tunnetusti huonommin. Silti vaikeita kysymyksiä kannattaa strategisessa mielessä lähestyä ikään kuin kiertoteitse asettamalla ensin kauempana oleva päätavoite ja vasta sen jälkeen kohdistaa paikoilleen siihen johtava kehityspolku välitavoitteineen. Juuri tähän tapaan toimii maakuntasuunnitelma. Häme tänään Häme on kolmen vahvan, profiililtaan erilaisen kaupunkiseudun, Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen muodostama maakunta. Toiminnallisesti ja rakenteellisesti Häme on osa Helsingin laajaa metropolialuetta. Hämeen kehitys on ollut vahvaa koko 2000-luvun ajan. Monilla mittareilla maakunta kuuluu maan kärkijoukkoon. Asukasluku on kasvanut, yritystoiminta ja työllisyys kehittynyt suotuisasti ja rakennustoiminta ollut vilkasta. Seutujen välillä on tosin eroja. Taloudellinen taantuma on painanut elinkeinoelämän ja julkisen sektorin ahdinkoon myös Hämeessä. Maakunta on kuitenkin selvinnyt monia muita paremmin monipuolisen elinkeinorakenteen, julkisen talouden pehmentävän vaikutuksen ja Helsingin metropolialueen vetovoiman ansiosta. Keskeinen sijainti, yhtenäisyys, kilpailukyky ja osaaminen voivat tehdä Hämeestä tulevaisuudessakin vahvan maakunnan, jossa ihmiset haluavat tehdä työtä, asua ja viettää vapaa-aikaansa. Omia vahvuuksiaan hyödyntämällä Häme menestyy sekä kansallisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä. Hämeen tulevaisuuskuvia Maakuntasuunnitelmaa varten hahmoteltiin Hämeen maakunnalle vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja niihin johtavia strategisia polkuja. Tulevaisuustyötä verstaineen on vetänyt Tulevaisuuden tutkimuskeskus professori Sirkka Heinosen johdolla. Työssä on käsitelty tulevaisuusajattelun integrointia maakunnalliseen päätöksentekoon, megatrendejä ja niiden vaikutusta Hämeeseen sekä heikkoja signaaleja ja niiden vaikutusta Hämeeseen. Maakunnan kilpailukyky syntyy hyvinvoinnin edellytysten luomisesta ja proaktiivisen, kokonaisvaltaisen kehittämisen tahtotilasta. Maakunnan kehittämisessä on huomioitava isot kysymykset, megatrendit: ilmastonmuutos, väestön vanheneminen, talouden taantuma, maahanmuutto, sosiaalisen koheesion hajoaminen, digitalisaatio ja elämystalouden kehittyminen. Näihin haasteisiin maakunnan kannattaa omista lähtökohdistaan ja omia vahvuuksiaan kehittäen löytää ratkaisuja sekä mahdollisuuksia talouden vahvistamiseksi. Megatrendit Megatrendit ovat kehityksen suuria aaltoja tai linjoja. Megatrendi on jonkin ilmiön yleisesti tunnistettu ja selkeän historian omaava yhtenäinen kokonaisuus, jolla on lisäksi selkeä kehityssuunta. Megatrendien suuntaa ei voida määritellä pelkästään tarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä. Usein kyseessä on maailmanlaajuinen kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja. Erilaisia megatrendilistauksia on olemassa useita, mutta ainakin seuraavat viisi ovat tärkeitä analysoida Hämeen tulevaisuuden kannalta: 1. Ilmastomuutos 2. Väestömuutos 3. Globalisaatio 4. Digitalisaatio 5. Elämystalous
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen on tärkein maailmanlaajuinen haaste. Ilmastonmuutoksen etenemisen vaikutukset alkavat näkyä yhä selvemmin. Pohjois-Euroopan sademäärät saattavat kasvaa huomattavasti ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Toisaalta keskilämpötilan nousu voi pidentää kasvikautta, mikä parantaa maatalouden mahdollisuuksia. Uusien hyötykasvien viljely on mahdollista, mutta samalla uudet kasvi- ja tuholaislajit leviävät Suomeen. Profiloituuko Häme vähähiilimaakuntana ja vähäpäästöisenä maakuntana? Väestönmuutos on toinen keskeinen megatrendi. Väestön ikääntyminen on kehittyneiden teollisuusmaiden ilmiö. Kehitysmaissa puolestaan väestönmäärän kasvu on megatrendi, joka tulee heijastumaan myös kehittyvien maiden tilanteeseen. Väestön määrän kasvu kehittyvissä maissa yhdistettynä ilmastonmuutokseen voi aiheuttaa jopa uusia kansainvaelluksia, kun ruoasta, energiasta ja puhtaasta vedestä syntyy pulaa. Väestön vanheneminen ja työvoiman tarjonnan pienentyminen ovat ainakin vuoteen 2030 asti merkittävimpiä suomalaista yhteiskuntaa mullistavia tekijöitä. Asukkaiden ikääntyminen nostaa esiin kysymyksiä, missä määrin koti muuntuu hoivakodiksi ja millainen on palvelutalon uusi toimintakonsepti? Millainen on Hämeen rooli hoivamaakuntana? Globalisaatio eli maapalloistuminen on megatrendi monella tasolla. Usein keskitytään globalisaation roolin kaupan ja talouden kysymyksenä. Kuitenkin on muistettava, että globalisaatio etenee myös muilla tasoilla, jotka ovat: teknologia, politiikka, ympäristö, uskonnot, kulttuuri, media jne. Globalisaation vaikutukset kattavat yritysten kaupankäynnin, tuotannon, työn, liikenteen ja matkailun. Globalisaatio sinällään sisältää sekä hyötyjä että haittoja. Miten Häme menestyy globaalissa maailmassa? Parhaiten se tapahtuu toimimalla paikallisesti ja vaikuttamalla globaalisti ja hyödyntämällä globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia omaan kehitykseen. Avainsanana on verkottuminen seudullisesti ja kansainvälisesti. Tällöin nousee pohdittavaksi se, kuinka laaja on hämäläisten kotiseutu ja toimintasäde niin asumisessa, yritystoiminnassa, liikkumisessa ja suunnitteluyhteistyössä. Digitalisaatio on yhteiskunnan kaikille sektoreille tunkeutuva megatrendi. Kaikki mikä voidaan digitalisoida, digitalisoidaan. Digitalisaatio perustuu teknologian nopeaan kehittymiseen. Tällöin nousee esiin sosiaalisen median hyödyntäminen Hämeen kehittämisessä. Tämä tarkoittaa uudenlaisia virtuaaliyhteisöjä ja vuorovaikutusta, jossa käyttäjät tuottavat, jakavat ja kommentoivat sisältöjä. Uudenlainen liiketoimintalogiikka tulee siirtymään kaikkeen bisnekseen. Kykeneekö Häme hyödyntämään digimaailmaa? Viides tässä esiin nostettava megatrendi on elämystalous. Elämystalous tarkoittaa sitä, että yhä enenevässä määrin tuotteita ja palveluita suunniteltaessa, myytäessä ja ostettaessa kyseessä on elämykset. Identiteettien ja merkitysten haku tulee osaksi elämyspalveluja ja niihin kytkeytyvää elämys-liiketoimintaa. Elämystalous linkittyy varallisuuden kasvuun. Kuitenkaan kyseessä ei ole pelkästään ekstreemielämykset yhtä hyvin keskiössä tuote- ja palvelukehityksessä voivat olla pelkistetyt ja/tai immateriaaliset elämykset. Miten Häme pärjää elämystaloudessa? Heikot signaalit Heikko signaali on yksittäinen ilmiö, tapahtuma tai toisiinsa liittyvien erillisten ilmiöiden tai tapahtumien joukko, joka ei välttämättä tapahtuessaan vaikuta tärkeältä tai ole laaja, mutta jolla on tulevaisuuden muodostumisen kannalta tärkeä tai jopa ratkaiseva merkitys. Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tulevan laajemman muutoksen ensioire tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Hämeen kannalta mielenkiintoisia heikkoja signaaleja voisivat olla vaikkapa: Downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen, joka pohjautuu toisaalta ilmastonmuutoksen hillintävaatimukseen ja toisaalta talouden taantumiseen ja kotitalouksien säästämistavoitteisiin. Lisänä tulee työttömyyden ja esimerkiksi energian hinnan nousujen aiheuttamat paineet.
Käytännössä kulutusta voidaan siirtää immateriaalisiin kohteisiin tai esimerkiksi vapaa-ajan vietossa lähilomailuun. Slow life eli hitauden vallankumous on saanut alkunsa pikaruokaloiden vastareaktiona käynnistyneestä slow food -liikkeestä. Kiireen yhteiskunnassa hallitsee nopeuden kultti ja tehokkuus on ylimmäinen arvo. Slow life antaa aikaa ja tilaa rentoutumiselle ja luovuudelle, minkä tuloksena hyvinvointi ja elämän laatu kohoaa. Osaako Häme hyödyntää hitauden valttinaan? Vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia Skenaariot ja tulevaisuuskuvat on tarkoitettu havainnollistamaan mahdollisia vaihtoehtoisia kehityskulkuja, jotta niiden toteutumisen todennäköisyyksiä ja toivottavuutta voidaan arvioida. Todellisuudessa mikään skenaario tai tulevaisuuskuva ei toteudu sellaisenaan. Tulevaisuuskuvissa on paljon elementtejä, joita voisi sijoittaa toisinkin ja ristiin eri tulevaisuushahmotelmien välillä. Hämeen toivottu tulevaisuus voisi siten muodostua useiden eri tulevaisuuskuvien yhdistelmistä. Oleellista on, että toivotun tulevaisuuskuvan valinnan jälkeen ryhdytään toimenpiteisiin kyseisen tulevaisuuden tekemiseksi. Hajallaan hallitusti hoivaava Häme Tässä tulevaisuuskuvassa maakunnan yhdyskunnat ovat hiljalleen hajautuneet rakenteeltaan. Kyseessä on nykymallin jatkuminen. Rakenteen on sallittu hajautuvan. Ns. hajauttavan kaavoituksen käsite on toteutunut: alati laajenevat kaavoitetut pientalovoittoiset alueet taajamien reunoilla yleistyvät. Väestön vanheneminen Suomessa on johtanut kahdenlaiseen kehitykseen. Varakas vanheneva väestönosa hakeutuu nimenomaan pientalovaltaisille haja-asutusalueille asumaan. Kanta- Hämeen muuttovoitto kasvaa ikääntyvän väestönosan muodossa. Vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden lisäksi myös hoivattaviksi palveluyhteisöihin tulleita varten on hallitun hajautetusti rakennettu hiljaisuutta, luonnonkauneutta ja turvallisuutta henkiviä asuinyhteisöjä. Vanhenevan väestön hoivatarve on samalla kasvanut sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti. Kyseisille hajautuneena sijaitseville senioriyhdyskunnille tarvitaan hyvinvointi- ja terveyspalveluja. Näitä toteutetaan myös yksityisen palvelurakenteen turvin, mikä on luonut uusia työpaikkoja. Myös muista maakunnista käsin ostetaan Hämeen hoivayhdyskuntien palveluja. Elinkeinorakenteen muutos suuntautuu kohti terveys- ja hyvinvointipalveluja sekä luonto- ja elämysmatkailua. Sekä paikallisille asukkaille että muualta Suomesta ja myös ulkomailta etenkin Aasiasta tuleville matkailijoille on tarjolla räätälöityjä elämyspalveluja ja reittejä. Hajautuneen yhdyskuntarakenteen kompensoimiseksi energiajärjestelmiä on saneerattu uusiutuviin energialähteisiin pohjaaviksi. Esimerkiksi seniorikylissä hyödynnetään useita energialähteitä: aurinko- ja tuulienergiaa ja biomassaa. Ikääntyneiden asukkaiden kunnon ylläpitämiseen on kytketty heidän panoksensa kulutuksen immaterialisaatioon, materiaalien huolelliseen kierrätykseen ja jätteiden kompostointiin ja uusiokäyttöön. Hyvinvoinnin käsitteeseen luetaan kuuluvaksi ympäristön hyvinvointi. Ympäristön terveyskytkennöistä tehdään ekoesteettisen asuinympäristön luomisen lisäksi liiketoimintaa. Erityisesti hyödynnettyjä tai huomioon otettuja megatrendejä maakunnan kehittämisessä tässä tulevaisuuskuvassa ovat väestön vanheneminen ja elämystalous. Heikkojen signaalien ilmaisemista orastavista ilmiöistä etenkin slow life eli hitauden vallankumous saa vauhtia tässä tulevaisuuskuvassa. Hyödyllinen Häme Helsingin helmassa Tässä tulevaisuuskuvassa Häme hyötyy verkostoitumisesta niin Helsingin ja pääkaupunkiseudun kuin globaalinkin toimintaympäristön kanssa. Häme hyödyntää asemaansa Helsingin ulkokehällä, tiukasti kiinni taloudellisten toimintamahdollisuuksien helmassa. Suur-Helsingin ulkokehä muodostaa verkostorakenteen, jossa silmukkakokona on noin yhden tunnin matka Helsingistä. Verkon solmukohdiksi ovat valikoituneet muun muassa Kotka, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Forssa ja Salo. Täsmällistä maantieteellistä sijaintia tärkeämmäksi on tässä verkostomallissa noussut matka-
aika Helsingistä. Häme on tehnyt itsensä hyödylliseksi tässä proaktiivisessa verkostoajattelussa, joka kattaa sekä rakenteellisen että toiminnallisen yhteistyön verkostoon kuuluvien paikkakuntien välillä. Maakuntatason ajattelun sijaan paikkakunnat profiloituvat kumppanuusnoodeina eli solmukohtina kokonaisuuden muodostamassa verkostossa. Hämeen liiton tuore avaus Häme Open Campus (HOC) hyötyy näkyvyydestä verkostossa ja houkuttelee monipuolisesti opiskelijoita. HOC palvelee myös kansainvälisiä opetustarpeita. Maakunnan kaupungeista Hämeenlinna ja Forssa vahvistuvat suhteellisesti eniten ja Forssan osalta draivereina toimivat sekä seudulla jo valittu vihreä strategia (ekoteknologialla nousuun) että onnistuneet rata- ja väyläinvestoinnit. Erityisesti hyödynnettyjä tai huomioon otettuja megatrendejä maakunnan kehittämisessä tässä tulevaisuuskuvassa ovat digitalisaatio, globalisaatio ja ilmastonmuutoksen hillintä. Heikkojen signaalien ilmaisemista orastavista ilmiöistä etenkin downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen saa jalansijaa tässä tulevaisuuskuvassa. Hiilitön Häme HHT:n hengessä Hämeen tavoite nousta vähäpäästöiseksi ja vähähiiliseksi mallimaakunnaksi on toteutunut. Hiilitön Häme HHT:n hengessä merkitsee todellista nauhakaupungin muodostumista Helsinki- Hämeenlinna-Tampere -akselille. Kyseessä on raju ratavaihtoehto Helsinki - Hämeenlinna - Tampere -välillä, jolloin lähes kaikki kasvu kohdistuu tälle nauhakaupungin vyöhykkeelle. Yritykset ovat lähteneet valumaan Helsingistä asukkaiden perässä pohjoiseen. Toisaalta siirtymistä pääkaupunkiseudulta pois on vauhdittanut talouden taantuman jäljiltä jääneet pelot kustannusten noususta (toimitilat + energia). Riihimäki on kiinnostava tässä mielessä, sillä sen vetovoima on kasvanut sen jälkeen, kun kaupunki on panostanut asuinympäristön tekemiseen viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi. Nuoria työikäisiä ja lapsiperheitä muuttaa paikkakunnalle samoin kuin palvelujen läheisyyttä arvostavia eläkeläisiä. Yritysten yhteiskuntavastuun käsitteeseen on liitetty työntekijöiden työmatkaliikkuminen. Näin radan varrella sijaitsevien yritysten on odotettu huolehtivan siitä, että raideliikenne on suositeltavin työmatkaliikkumisen muoto ja muille tarjotaan aktiivisesti etätyömahdollisuutta. Pendelöinti vahvistuu entisestään sekä lyhyillä että pitkillä matkoilla, päärataa on kehitetty ja sen kapasiteetti on kasvanut erityisesti lähiliikenteessä. Tämä puolestaan on mahdollistanut varsinkin lyhyempien matkojen pendelöinnin. Erityisesti hyödynnetty tai huomioon otettu megatrendi maakunnan kehittämisessä tässä tulevaisuuskuvassa on ilmastonmuutoksen hillintä. Heikkojen signaalien ilmaisemista orastavista ilmiöistä etenkin downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen saa jalansijaa tässä tulevaisuuskuvassa. Kukin näistä vaihtoehdoista on kärjistetty, eikä todennäköisesti sellaisenaan toteutuvissa. Maakuntasuunnitelma Häme 2035 sisältää piirteitä kaikista kolmesta mallista. Millaiset tekijät voisivat olla vaikuttamassa siihen että kehitys lähtisi kulkemaan tällaisia ratoja?
4. Hämeen tavoitteet ja painopisteet Hämeen visio 2035 Häme on vuonna 2035 uusiutumiskykyinen ja kestävällä tavalla kilpailukykyinen toimintaympäristö. Tämä perustuu alueemme luontaisiin vahvuuksiin, hyvään saavutettavuuteen ja tasapainoiseen alue- ja elinkeinorakenteeseen. Elinympäristömme on luonnonläheinen ja turvallinen. Elämässämme työ, asuminen, opiskelu ja vapaa-aika yhdistyvät kestävällä tavalla. Tuotamme korkealaatuiset palvelumme tehokkaasti. Häme on aktiivinen osa Helsingin laajaa metropolialuetta: tunnettu ja helposti saavutettavissa. Olemme juurevia ja harkitsevaisia, osaavia ja osallistuvia, uusille ajatuksille, kyvyille ja kulttuureille avoimia kansainvälisiä suomalaisia. Hämeen tavoitteet Maakuntasuunnitelman ylätason tavoite on johdettu maakunnassa käydyn laajan keskustelun kautta: Ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä ja asua Hämeessä. Haluavat Voivat Tehdä työtä Asua = vetovoima, houkuttelevuus ja todellisuus sen takana = elinvoima, mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä ja asua, saavutettavuus = yritystoiminta, yrityspalvelut = hyvä peruselämä, asunnot ja asuinympäristöt, peruspalvelut ja vapaaajan palvelut, saavutettavuus Vuonna 2035 Hämeessä tehdään työtä ja asutaan toisaalta Hämeen ja koko suomalaisen kulttuurin syntysijoilla mutta myös osana Helsingin modernia, laajaa ja edelleen kehittyvää metropolialuetta. Alueellinen identiteetti ja hämäläinen itsetunto ovat vahvoja ja riippumattomia hallinnon rakenteista ja hallinnollisista rajoista. Juuret ovat tukevasti Hämeen maaperässä mutta kasvu kurkottaa kohti Eurooppaa. Kehittynyt digitaalitekniikka mahdollistaa kumppanuuksien solmimisen mieluummin sisällöllisin kuin maantieteellisin perustein. Erilaiset verkostot ovat vahvoja ja toimivat niin hyvin että yhteistyö on vaivatonta. Tavoitteen toteutumista edistetään viiden painopisteen ja neljän läpäisevän teeman kautta: 1. Uusiutumiskyky Hämeen maakuntasuunnitelman ehkä keskeisin painopiste on uusiutumiskyky. Hämeen kestävän kilpailukyvyn ja vakaan taloudellisen kasvun perusta tulevina vuosikymmeninä on kyvyssä uudistua. Tulevien vuosikymmenien Häme tarvitsee jatkuvaa uudistumista, uusien ideoiden, innovaatioiden ja toimintatapojen etsimistä, löytämistä ja hyödyntämistä. Tämä koskee yhtä hyvin yritysten toimintaa, julkisten palvelujen järjestämistä, tuottamista ja rahoittamista kuin vaikkapa maaseutuelinkeinojen monipuolistamista. Uusiutumiskyvyn alkuvoima on yrityksissä ja organisaatioissa, jotka pystyvät uudistamaan toimintaansa ja löytämään innovatiivisia toimintatapoja, tuotteita tai palveluita. Uusiutumiskyvyn tunnistaminen kehittyvien ja kypsien toimialojen rajapinnassa tukee maakunnan kestävää kilpailukykyä.
Uusiutumiskyvyn alkuvoima on yrityksissä ja organisaatioissa, jotka pystyvät uudistamaan toimintaansa ja löytämään innovatiivisia toimintatapoja, tuotteita tai palveluita. Kohti tarvelähtöistä innovaatiotoimintaa Innovaatioita syntyy, kun uusi idea tai keksintö saadaan toteutetuksi ja kun se tuottaa arvoa uusina tuotteina, prosesseina tai toimintatapoina. Painopisteeseen ovat nousseet asiakkaiden ja verkostojen lisääntyvä merkitys sekä uusiutumisen avoimuus. Uusiutumiskyky on luontevaa nähdä prosessina, johon vaikuttavat monet eri tekijät samanaikaisesti. Innovaatiotoiminnan edistämisestä on tullut yhä enemmän mahdollisuuksien luomista, sillä innovaatioprosessin täydellinen hallitseminen on vaikeaa. Innovaatioprosesseissa ideoista kehittyy arvoa tuottavia innovaatioita. Vaikka innovaatioprosesseja kuvastavat luovuus, yllätyksellisyys ja ennakoimattomuus, on mahdollista tunnistaa innovaatiotoiminnan ominaispiirteitä, joita tukemalla voidaan lisätä innovaatioiden syntymistä. Tavoitteena on innostunut ja energinen liike kohti tarvelähtöisen uudistumisen maakuntaa. Sen alkulähteinä ovat esimerkiksi asiakkaiden ja käyttäjien uudet vaatimukset, kilpailijoiden uudet tuotteet tai julkisen sektorin tuottavuusvaatimukset. Tulevaisuuden mahdollisuuksien ennakointi Ennakointitoiminta ja tietohuolto toimivat strategisen kehittämisen tukijoina. Ennakoinnin tavoitteena on tulevaisuuden tarjoamien mahdollisuuksien jäsentäminen ja ymmärtäminen. Tuloksena on onnistuneita tulevaisuussuuntautuneita kehittämistoimenpiteitä, joissa painopisteet, panosten kohdentaminen, toimijat ja toimintatavat ovat tarkkaan harkittuja. Numeroiden lisäksi haetaan rohkeita ja moniulotteisia näkemyksiä tulevaisuuden vaihtoehdoista alati muuttuvassa maailmassa. Ennakoinnissa on läsnä tulevaisuuden tutkimuksen näkökulma. Maakuntaan luodaan menettely tiedon hankinnalle, johtopäätösten teolle ja päätöksenteon tuelle. Hankkeessa rakennetaan ja vakiinnutetaan maakunnallisen ennakointiverkoston toiminta. Ennakoinnin menettelyt ja työtavat juurrutetaan maakuntaan. (Kanta-Hämeen innovaatiostrategia 2008, ym.) 2. Työelämä ja osaaminen Häme, kuten koko Suomi, elää osaamisesta. Työvoiman osaamisen ja työelämän tarpeiden oikea kohtaaminen on vuonna 2035 maakunnan ratkaisevia menestystekijöitä. Jo lähivuosina suuret ikäluokat poistuvat työmarkkinoilta samaan aikaan kun nuoret, työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat entistä pienempiä. Vaikka työttömyys juuri nyt on päällimmäisimpiä ongelmiamme, joudumme jo tulevana vuosikymmenenä tilanteeseen, jossa osaamisen oikea laadusta ja määrästä on niukkuutta. Tavoitteina on ammatillisen osaamisen kehittäminen, oppilaitosten toiminnan kohtaaminen yrityselämän tarpeisiin, yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen, työperäisen maahanmuuton mahdollistaminen sekä entistä parempi työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi. Työelämän ja osaamisen kehittäminen Hämeessä edellyttää kunnossa olevia perustekijöitä: koulutusta, yritystoimintaa, asumista, palveluja, saavutettavuutta sekä vetovoimaa ja tunnettuutta.
Avoimien verkostojen Häme Häme on vuonna 2035 avoimen toimintakulttuurin, korkean osaamisen, innovatiivisen yritystoiminnan ja yhteistyön maakunta. Häme Open Campus (HOC) luo maakuntaan uusia kumppanuuksia ja verkostoja. Korkeakoulujen, yritystoiminnan ja aluekehittäjien yhteisessä tekemisessä maakunnan suuri mahdollisuus. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten kuntien, elinkeinoelämän ja yritysten sekä kansalaisten avoimella perinteiset organisaatiorajat ylittävällä vuorovaikutuksella on mahdollista luoda ja löytää uusia innovatiivisia mahdollisuuksia maakunnan elinympäristön kehittämiseen. Avoimen verkostomaisen toimintaympäristön rakentaminen luo edellytykset kokonaan uusien toimintojen, toimintamallien ja -kulttuurien kehittämiseen. Avoimet verkostot mahdollistavat työskentelyn kansainvälisessä ympäristössä ja uuden kilpailuedun syntymisen. Ammatillisen osaamisen kehittäminen Tavoitteena on, että yrityksillä ja julkisella sektorilla on riittävä määrä osaavaa työvoimaa. Hämeen oppilaitosten vetovoima on korkea ja ne tuottavat yritysten tarpeisiin osaavia tekijöitä. Oppilaitokset kohtaavat nuorten arvot ja tavoitteet. Parhaat tekijät saadaan Hämeeseen ja he myös pysyvät täällä. Peruskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaihe saadaan toimivaksi, opintojen keskeyttämiset ja syrjäytyminen vähenevät. Yrittäjyyden edellytyksien vahvistaminen Häme on vuonna 2035 vahvin yrittäjyysmaakunta. Kunnat ja maakunta toimivat yrittäjäaktiivisesti. Yrittäjäkasvatus ja koulutus on keskeisellä sijalla kouluissa ja oppilaitoksissa. Yrittäjät toimivat verkostomaisesti maakunnassa ja sen ulkopuolella. Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi Koulutuksen ennakointi vaikuttaa siihen, miten osuvasti alueen koulutus vastaa kehittämispyrkimyksiin sekä yritysten tarpeeseen saada osaavaa työvoimaa. Parhaimmillaan ennakoinnilla luodaan innovatiivisia avauksia tulevaan työelämään. Yksilön kannalta on tärkeää, että hän saa koulutuksen, joka vastaa työelämän tarpeita. Siihen tarvitaan myös koulutuksen sisältöjen laadullista ennakointia. Työperäisen maahanmuuton mahdollistaminen Ikäluokkien pienentyessä tullaan Hämeessäkin todennäköisesti tarvitsemaan muista maista kotoisin työntekijöitä osaamistarpeen täyttämiseksi. Maakuntaan tarvitaan aktiivisen työperäisen maahanmuuton ohjelma. Maahanmuuttajien kotouttaminen järjestetään siten, että osaajat pysyvät Hämeessä. Oppilaitosten kansainväliset ohjelmat ja niiden opiskelijat ovat merkittävä voimavara. (Häme Open Campus 2009-, Hämeen työllisyyden toimenpideohjelma 2009-, ym.) 3. Kansainvälistyminen Häme on toistaiseksi yksi Suomen vähiten kansainvälisiä maakuntia. Maakunnan elinkeinoelämä on perinteisesti suuntautunut kotimarkkinoille. Kasvuhakuisia, kansainvälisille markkinoille suuntautuneita yrityksiä on melko vähän. Hämeen kansainvälistymisen kärki asetetaan yritysten kansainvälistymisen tukemiseen. Vuonna 2035 hämäläisten kotimarkkina-aluetta ovat lähialueet, Itämeren alue, Eurooppa ja koko maailma.
Kansainvälistymisen edellytykset Tavoitteena on, että maakunnan yritykset näkevät kansainvälisyyden oman kehittymisensä keskeisenä mahdollisuutena. Kansainvälinen opiskelija- ja uravaihto on merkittävää. Yritysten kansainväliset valmiudet ovat nykyistä oleellisesti paremmalla tasolla; kielitaito, potentiaalisten kohdemaiden kulttuurien tuntemus sekä valmiudet kansainväliseen kauppaan ja kontaktien luomiseen. Maakunnan kansainvälinen hankeosaaminen on hyvällä tasolla Kasvua kansainvälistymisestä Yritysten kansainvälistymisen tueksi rakennetaan palvelukonsepteja ja tuotteita. Maakunnan kansainväliset verkostot ovat avoimesti kaikkien käytössä, kansainvälistä yhteistyötä tehdään myös maakuntarajojen yli, erityisesti Helsingin laajalla metropolialueella. Kansainvälinen vetovoima Osana Helsingin laajaa metropolialuetta Häme on kansainvälisesti tunnettu ja tiedetty, houkutteleva kohde kansainvälisille yrityksille, investoinneille ja tapahtumille. Häme tarjoaa maahan muuttaville opiskelijoille ja työntekijöille palvelut ja ympäristön toimia, kotoutua ja asettua. (Kanta-Hämeen kansainvälistymisstrategia 2007, ym.) 4. Saavutettavuus Saavutettavuus ymmärretään maakuntasuunnitelmassa laajasti. Se sisältää esimerkiksi ihmisien, tavaroiden, palveluiden, tiedon ja energian saavutettavuuden. Sijainti hyödynnetään Häme on eri tavoin kilpailukykyisesti saavutettavissa. Saavutettavuus edellyttää hyvin toimivia yhteyksiä sekä kuljetus- ja liikennepalveluita. Maankäytön ja liikenteen kestävä yhteistyö on avainasemassa. Liikennehankkeiden rahoituksen järjestyminen ja toteutuminen edellyttää jatkuvasti yhteistä edunvalvontaa ja toimintaa kaikilta maakunnan toimijoilta. Häme on osa Itämeren aluetta, Etelä-Suomea ja Helsingin laajaa metropolialuetta. Sijainti keskellä kasvavaa Etelä-Suomea tarjoaa erinomaiset lähtökohdat maakunnan kehittämiselle. Hyödynnämme täysimääräisesti Hämeen sijainnin kansallisten ja kansainvälisten liikenne- ja kehityskäytävien varrella. Hämeen kautta kulkevat Helsinki-Hämeenlinna-Tampere ja Helsinki-Forssa-Pori kehityskäytävät sekä niitä tukevat poikittaiset runkoyhteydet. Valtakunnalliset pääliikenneyhteydet linkittävät maakunnan kolme omaleimaista kaupunkiseutua osaksi Etelä-Suomen tiivistyvää kaupunkiverkostoa ja Helsingin metropolialuetta. Väylät palvelevat Vuonna 2035 Suomessa on jo tehty julkiseen liikenteeseen suuria kansallisia panostuksia. Varsinkin raideliikenteen rooli on vahvistunut sekä paikallisesti että valtakunnallisesti ja tämä näkyy myös Hämeen kaikissa osissa. Häme hyödyntää sijaintinsa valtakunnan rajat ylittävien liikennekäytävien solmukohdassa. Hämeestä on suorat raideyhteydet Helsinki/Vantaan ja Tampere/Pirkkalan lentokentille, Vuosaaren satamaan sekä Pietariin. Forssan seudun valmistunut kansainvälinen rahtilentokenttä välittää eri-
tyisesti mannertenvälistä liikennettä. Hämeestä on tehokkaat yhteydet Tallinnaan ja siitä edelleen Keski-Eurooppaan. Rautatiet ja päätiet palvelevat tehokkaina joukkoliikennekäytävinä ja muodostavat kehittämisvyöhykkeiden rungon. Liikennejärjestelmä on toimiva ja ympäristöllisesti kestävä. Se perustuu toimivaan joukko- ja raideliikenteeseen. Toimivat rakenteet Yhdyskuntien perusrakenteiden toimivuus on turvattu myös muuttuvissa olosuhteissa ja erityistilanteissa. Vesihuolto, jätehuolto ja sähkön saanti on turvattu kaikissa olosuhteissa. Puhtaan veden saatavuus perustuu pohjavesien suojeluun ja maakunnallisiin ja seudullisiin verkostoihin. Jätevedet puhdistetaan tehokkaasti laajoina kokonaisuuksina. Jätettä käytetään turvallisesti energian lähteenä kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. Energia tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla. Nopeat ja edulliset tietoliikenneyhteydet ja -palvelut ovat Hämeen kaikkien asukkaiden ja yritysten käytettävissä. Tulevaisuuteen varaudutaan pitämällä kansallisomaisuus rakennuksineen, väylineen ja muine rakenteineen hyvässä kunnossa. Palvelujen saavutettavuus Liikkumisen merkitystä on ilmastonmuutoksen hillitsemisen vuoksi jouduttu arvioimaan uudelleen ja esimerkiksi liikenteen ja kaupan suhde on osittain muuttunut. Erityisesti maaseudulla tavarat ja palvelut kohtaavat tarvitsijat kohtaavat uudelleen ajatelluilla tavoilla. Ikääntyvä väestön osa on parempikuntoista kuin koskaan aiemmin ja liikkuvaan elämään tottuneena asettaa haasteita elinkeinoelämän eri sektoreille. Julkisten palveluiden murrosvaihe on pakottanut kehittämään uusia tapoja huolehtia palvelujen saavutettavuudesta yhteiskunnan heikoimmista, nuorimmista ja vanhimmista. (Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2009, Asumisen Häme 2009- ym.) 5. Asuminen Asuntojen pitkän käyttöiän seurauksena asuntorakentamisella on erittäin kauaskantoiset seuraukset. Tämän vuoksi asuntorakentamista ja siihen liittyviä muita investointeja täytyy tarkastella nykyisten tarpeiden lisäksi pitkän aikavälin tavoitteiden kautta. Asumisen ajankohtaiset ilmiöt Maailma on tänään hyvin erilainen kuin se oli vaikkapa viisikymmentä vuotta sitten, ja voimme olla varmoja siitä että muutos jatkuu edelleen tietyiltä osin jopa kiihtyen. Tulevaisuuden asumiseen kohdistuvia tavoitteita muotoiltaessa on hyvä osata tunnistaa jo nykyhetkessä esiintyvät ilmiöt ja erilaiset - heikotkin - signaalit, jotka kertovat omalta osaltaan kehityksen suunnasta. Ilmastonmuutoksen vaikutus asumiseen Tulevaisuuden hyvän asumisen on oltava hyvää paitsi asukkaan, myös ympäristön kannalta. Kestävyyden ja ekologisuuden vaatimus tulee jo lähivuosina näkymään entistä selvemmin asuntorakentamisessa. Asumisella on merkittävät ilmastovaikutukset, joten muutoksen vaatima kehitystyö tarjoaa asumiseen ja asuntorakentamiseen liittyville toimialoille huomattavat markkinat. Maakunnallisen kilpailu-
kyvyn kannalta on tärkeää toimia aktiivisesti kehitystyön etulinjassa sen sijasta että vain sopeuduttaisiin tilanteeseen ja passiivisesti noudatettaisiin uusiutuvia määräyksiä. Uudet teknologiat asumisen mullistajina Tekniikan kehitys on mahdollistanut työn luonteen muuttumisen. Yhä useamman hämäläisen työn suorituspaikkana onkin vuonna 2035 tavalla tai toisella oma koti. Tämä kasvattaa asumisen, asunnon ja kodin elämyksellistä roolia ihmisten arjessa entisestään. Vuonna 2035 takana on ensimmäinen todella suurten ympäristöteknologiaan liittyvien investointien aalto. Asumisen osalta investoinnit ovat kohdistuneet erityisesti energiantuotantoon ja lämmöneristykseen. Valtio on tukenut määrätietoisesti uuden energiaa säästävän ja ns. puhtaan teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa. Asumisen kehitystyö paikallisen kilpailukyvyn vahvistajana Vuoteen 2035 mennessä hämäläinen asuntosuunnittelun ja asuntorakentamisen osaaminen on kasvanut mm. erilaisten asumisen kehittämishankkeiden myötä. Asumisen laadun suhteen kuluttajien vaatimukset ovat koventuneet sekä rakennetekniikan että yksilöllisten tilaratkaisujen osalta ja rakennusalan paikalliset ammattimaiset toimijat ovat osanneet kääntää tämän positiiviseksi haasteeksi omalle kehitystyölleen. Ennakkoluulottomista asuntokohteista ja yksilölliselle asumiselle onkin syntynyt Hämeeseen oma hämäläisen asumisen brändi, joka viihtyisän asuinympäristön ohella houkuttelee asukkaita seudulle muualta. Myös kulttuurimyönteisyyden merkitys alueen vetovoimatekijänä on osattu nähdä ja kulttuuritoimintaan on alueen kunnissa tehty onnistuneita satsauksia. Hämäläinen asukas on tyytyväinen arjen sujumiseen, mutta saa luonto- ja kulttuurielämysten kautta myös elämää rikastuttavia, arjen ylittäviä kokemuksia. Hämäläistä asumista kylissä ja kaupungeissa Kaupunkien rakennetta on eheytetty avaamalla käyttöön muilta toiminnoilla vapautuneita muutosalueita ja muuttamalla asunnoiksi aiempia tuotantolaitoksia ja muussa julkisessa käytössä olleita rakennuksia. Asuntomarkkinoille on tämän innostamana syntynyt aivan uudenlaisia asumisen muotoja. Asumista tarkastellaan ennemmin asumistapaan liittyvien valintojen kautta kuin vain pientaloina, rivitaloina tai kerrostaloina. Maaseudulla asutus on keskittynyt sekä vanhoihin kyliin että hyvien kulkuyhteyksien varteen muodostuneisiin uusiin taloryhmiin. Vanhoissa kylissä vaalitaan alueelle ominaista rakennusperinnettä kunnostamalla rakennuksia perinteisillä rakentamistavoilla ja -materiaaleilla. Maaseudun vanha rakennuskanta nähdään alueellisen identiteetin tärkeänä ilmentymänä ja tästä perinteestä ollaan paikallisesti ylpeitä. Uusi maaseutuasuminen hyödyntää täysipainoisesti erilaisia ekologisia tekniikoita. Aktiivinen ja monin tavoin eri osapuolia hyödyttävä kanssakäyminen maaseudulla synnyttää modernia, vapaata ja luontevaa yhteisöllisyyttä sekä uusissa ekokylissä että vanhaan rakennuskantaan asettuneiden perheiden parissa. Uuden ajan hyvä hämäläinen koti taipuu aiempaa notkeammin perheiden muuttuviin toiveisiin ja tarpeisiin ja luo tukevan perustan asukkaidensa hyvinvoinnille. (Asumisen Häme 2009-, ym.)
Läpäisevät teemat Häme 2035 maakuntasuunnitelman läpäiseviä teemoja ovat kestävä kehitys, hyvinvointi, yhteistyö ja vetovoima. Ne näkyvät kaikkien viiden painopisteen tavoitteissa, linjauksissa ja tekemisissä. Kestävyys Kestävyys lähtee siitä, ettemme valinnoillamme sulje pois mahdollisia hyviä tulevaisuuksia. Tavoitteena on, että Häme säilyy elinvoimaisena ja ympäristö paranee: puhtaat vedet, hyvä ilman laatu, monimuotoinen luonto, terveellinen elinympäristö ja rikas kulttuuriympäristö. Häme ja hämäläiset vastaavat osaltaan ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta. Uusia riskejä ehkäistään ennakolta. Kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee merkittävästi. Hämäläinen yhdyskuntarakenne tukee energian ekotehokasta käyttöä, säilyttää ympäristöä ja säästää luonnonvaroja. Häme on rikkaaseen kulttuuriperintöön tukeutuva luonnonläheinen, viihtyisä ja toimiva elinympäristö. Hämäläinen luonto on monimuotoinen vesien, metsien, viljelymaiden, lehtojen, harjujen ja soiden tasapainoinen kokonaisuus, jossa ihmisten yhteys luontoon on arkipäivää. (Hämeen ympäristöstrategia 2008, ym.) Hyvinvointi Mikään alue ei voi hyvin, mikäli siellä asuvat ja toimivat ihmiset eivät voi hyvin. Hämäläinen hyvinvointi on turvallista ja viihtyisää asumista ja arjen elämää, fyysistä ja psyykkistä terveyttä. taloudellista hyvinvointia sekä osallisuutta, itsensä toteuttamista ja yhteisvastuuta Turvallisuus ja viihtyisyys kuvaavat ihmisten koettua tai havaittua käsitystä elinympäristön turvallisuudesta ja viihtyisyydestä. Strategisen hyvinvointitarkastelunydin perustuu tämän määrittelyn mukaan selkeästi todennettaviin seikkoihin, kuten leikkipuistojen siisteyteen ja tilastojen paljastamiin rikoslukuihin. Fyysinen ja psyykkinen terveys ovat hyvän elämän kannalta ensiarvoisen tärkeitä asioita. Hyvää fyysistä ja psyykkistä terveyttä pidetään monesti kaiken hyvinvoinnin lähtökohtana. Hyvä terveys mahdollistaa hyvinvoinnin. Vaikka terveys on sairauden poissaolon ohella monesti myös henkilökohtaisesti koettu asia, sen vaaliminen myös valtion tasolla on otettu hyvin vakavasti. Tästä ovat esimerkkinä monet kansalliset terveyttä edistävät ohjelmat ja strategiat. Taloudellinen hyvinvointi on ehkä yksi mitatuimmista asioista niin Suomessa kuin koko maailmassa. Taloudellinen hyvinvointi riippuu toimeentulosta ja työllisyystilanteesta. Se mahdollistaa riittävät elinolot ja elintason. Taloudellinen hyvinvointi lisää yksilöiden mahdollisuuksia huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan kokonaisvaltaisemmin. Osallisuus ja itsensä toteuttaminen ovat hyvinvoinnin kannalta merkittäviä asioita. Osallistuminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, jolla on todettu olevat vaikutusta hyvinvoinnille ja terveydelle. Osallisuuteen ja itsensä toteuttamiseen vaikuttavat mm. asema yhteiskunnassa, koulutustausta sekä jossain määrin myös taloudellinen tilanne. Osallistuminen luo yhteistä kulttuuria ja edistää suvaitsevaisuutta ihmisten välillä. (Hämeen hyvinvointistrategia 2006, ym.)
Yhteistyö Aluekehitys perustuu yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Yhteistyötä tarvitaan maakunnan sisällä, mutta yhä enemmän maakuntarajojen yli, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Helsingin laajan metropolialueen käsittävä yhteistoiminta-alue on luonteva yhteistyön suunta, mutta myös Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat tärkeitä kumppaneita. Alueen kehittäminen toteutuu arkisena palveluna, mutta jatkuvassa toimintaympäristön muutoksessa tarvitaan yhä vahvempaa edelläkävijyyttä. Esimerkiksi HämePro-prosessi vahvistaa voimavarojen kokoamista ja kohdentamista. Hämäläinen yhteistyön toimintatapa on jatkuvasti uudistuva, yleistavoitteita toteuttavia toimia hakeva ja löytävä. Toiminnallisena tavoitteena on, että aluekehittäjien työn vaikuttavuus Kanta- Hämeen alueella paranee ja näkyy vetovoimatekijänä kansallisella tasolla. (HämePro tahtosopimus 2008, ym.) Vetovoima Vetovoima on maakunnan keskeisimpiä menestystekijöitä. Vetovoima perustuu mielikuviin ja todellisuuteen niiden takana. Häme on brändi, lupaus korkeasta laadusta, joka sisältyy kaikkeen tekemiseen maakunnassa. Maakunnallisen markkinoinnin keinoin tehdään yrittämisen, asumisen, matkailun, opiskelun ja työnteon vetovoimatekijöitä Hämeessä tunnetuksi.
Liite: vaikutusten arviointi Liite: kartta