Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Samankaltaiset tiedostot
Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Meritaimen Pohjanlahdella Isojoki, Lestijoki

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Perämeren vaellussiikaistutusten tulokset

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Kokemäenjoen ankeriastutkimus

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

- toiminnanharjoittajan

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella

Ovatko merialueen kalanpoikasistutukset kannattavia, ja mitä hyötyä niistä on ammattikalastajille? Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU

Siikamuodot ovat perimältään niin samanlaisia, että ne luetaan kaikki samaksi lajiksi, vaikka kiduskaarien siivilähampaiden lukumäärässä huomattavia

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Meritaimen Suomenlahdella

Siika (Coregonus lavaretus)

Istutussuositus. Kuha

Siikatutkimukset ja seurannat ja arvio mereisten siikakantojen tilasta

PÄÄTÖS Nro 58/06/2 Dnro Psy-2005-y-168 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla tutkimussuunnitelma

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Montan Lohi Oy / Jussi Tulokas Marja Savolainen GEN-OJO-561 SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Jokitalkkari hanke

Saaristomeren meritaimenen kalastus 1990-luvulla Carlin-merkintöjen perusteella

Kala- ja vesijulkaisuja nro 217. Sauli Vatanen. Lokkiluodon ja Koirasaarenluotojen läjitysalueet. Kalatalousvelvoitteiden toteuttamissuunnitelma

Kalatalousvelvoitteen joustavuus

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

LAHNA vk 2005 ARS 20 ppm 2 h (ikä 0+)

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO Hyväksytyn suunnitelman mukainen toimeenpano

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

KYMIJOEN LANGINKOSKENHAARAN VAELLUSSIIAN POIKASTUOTANTO VUONNA 2013

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Kalajoen vaellussiika

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

Uudenmaan rannikon siiat

Kala- ja vesijulkaisuja nro 218. Petri Karppinen

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Siian luontainen lisääntyminen Kokemäenjoessa

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Sateenvarjo III

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Istutusten tuloksellisuuden seuranta: PIT-telemetriasta ratkaisu?

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Simojoen lohitutkimukset vuosina

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 2. kokous

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

- Tavoitteet, toimintastrategiat, tulevaisuuskuvat ja kehittämisehdotukset. Hankkeen lähtökohtia sekä ajatuksia sisällöstä ja toteutuksesta

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Suonteen siioista 2016

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Iijoen vesistöalueen lohen ja meritaimenen kotiutusistutukset ja sähkökalastukset

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Lokan ja Porttipahdan tekojärvien ammattikalastuksen toimintaedellytysten kehittäminen

Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

LIIKENNETILASTO KEMIN SATAMASSA

Transkriptio:

Siikaistutukset merialueella Ari Leskelä, RKTL 12.11.2013

1. Vaellussiian velvoiteistutusten tuloksellisuus 2. Selkämeren vaellussiikamerkinnät 3. Vastakuoriutuneiden istutus

Vaellussiian velvoiteistutusten tuloksellisuus Selvitettiin massiivisilla kesänvanhojen siianpoikasten värimerkinnöillä Merenkurkku: 1995-1996, 1,6 miljoonaa poikasta Kemijoen suu: 1996-1998, 4,2 miljoonaa poikasta

Vaellussiian velvoiteistutusten tuloksellisuus Istutuksen tuotto Merenkurkun merkinnöissä 55-117 kg / 1000 istukasta Kemijoen merkinnöissä 27-52 kg / 1000 istukasta Tietoa myös saaliin maantieteellisestä jakautumisesta, eri ikäryhmien osuudesta saaliissa, kalastuskuolevuudesta ym. Meressä ja kalastuksessa moni asia on muuttunut 2000-luvulla ovatko tulokset enää valideja?

Selkämeren siikamerkinnät 2006 => (Kokemäenjoki ja Raumanmeri) Keskeiset kysymykset: Miten tuottoisia ovat Kokemäenjoen/Raumanmeren vsistutukset? Kannattaako mädinhankintapyynti-viljely-istutus -kuviota Kokemäenjoella jatkaa? Näkyvätkö istutukset lähialueen siikasaaliissa? Samalla tarjoutui myös mahdollisuus tutkia: Vaikuttaako istutuspaikka takaisinsaantiin / kotiutumiseen? Missä määrin mereen / jokisuuhun / jokeen istutettuja poikasia harhautuu muihin jokiin?

Selkämeren siikamerkinnät 2006 => Kokemäenjoen siikakanta Kasvatettu Taivalkoskella Istutettiin 2006-2008 Kolme istutuspaikkaa: Kokemäenjoki, Harjavallan padon alle 268 000 poikasta Porin merialue, 283 000 poikasta Raumanmeri 439 000 poikasta Seuranta jatkuu 2014 loppuun

Merkittyjen siikojen seuranta Harjavallan emokalapyynnin yhteydessä pyyntivuosi Siikoja tutkittu, kpl Merkittyjen osuus 2010 295 22 % 2011 283 35 % 2012 306 39 %

Vuonna 2012 Harjavallasta pyydetyt Vuosiluokka Ikä Merkittyjä, kpl Merkkaamatto mia, kpl 2003 9 Ei merkintää 2 2004 8 Ei merkintää 9 2005 7 Ei merkintää 23 2006 6 37 52 2007 5 42 73 2008 4 37 30 2009 3 Ei merkintää 1

Vaikuttiko istutuspaikka jokeen nousuun? Pyyntivuosi Padon alle istutettuja Kokemäenjoen suulle istutettuja Rauman merialueelta harhautuneet 2010 24 37 4 2011 49 35 15 2012 45 43 28 Yksi merkitty siika löydettiin Kyrönjoesta, sen pohjoisempaa ei ole havaintoja Pari kappaletta löytynyt Ahvenanmaalta

Merkittyjen siikojen seuranta merikalastuksen saaliissa Seurantaa tehdään pohjaverkkojen ja siikarysien/-loukkujen saaliista (alkuvaiheessa myös silakkarysät). Istutuspaikasta riippumatta poikaset vaelsivat etelään, aina Saaristomerelle asti. Ammattikalastuksen saaliissa siikoja alkaa näkyä, kun ne ovat meressä kolmatta kasvukauttaan. Nuoria siikoja saadaan pohjaverkkokalastuksen saaliista istutuspaikoilta etelään. Istutuspaikkojen lähistöltä siikoja aletaan saada, kun ne ovat saavuttaneet sukukypsyyden ja palaavat kohti istutuspaikkaa/kotijokea. Valtaosa saaliista saadaan syksyllä.

Pori, siikarysä 200 180 160 140 120 100 80 merkittyjä merkityt merkittömät näytteet 60 40 20 0 huhti touko kesä heinä elo syys loka

Poikkesiko merkittyjen kasvu ei-merkityistä?

Vastakuoriutuneiden istutus Pohjanlahdella vk-poikasia istutetaan Iijoen, Oulujoen ja Pyhäjoen hautomoista Vuosittain istutetaan kymmeniä miljoonia vaellussiian vkpoikasia. Istutusten tuloksellisuudesta ei ole tietoa. Säkylän Pyhäjärveen istutetaan vuosittain satojatuhansia-pari miljoonaa vk-poikasta. Pyhäjärven vk-istukkaat päätettiin merkitä alizariinilla, ja kerätä näytteitä seuraavan talven muikunnuottauksen sivusaaliista Merkinnät tehtiin 2008-2011

Säkylän Pyhäjärvi Vuosiluokka 2008: Istutettiin 2 250 000 merkittyä vkpoikasta: talvinuottasaaliissa alle 1 % edellisen kesän siianpoikasista oli merkittyjä Vuosiluokka 2009: haudonta epäonnistui, istukkaita ei käytännössä saatu ollenkaan Vuosiluokka 2010: 100 000 kesänvanhaa + 125000 vkpoikasta merkittiin ja istutettiin: talvinuottasaaliissa 1,2 % edellisen kesän siianpoikasista oli merkittyjä Vuosiluokka 2011: Istutettiin 550 000 merkittyä vkpoikasta: talvinuottasaaliissa yli 50 % edellisen kesän siianpoikasista oli merkittyjä

KIITOS!

Indalsälven