PERHEHOIDON OHJEISTUS

1 PERHEHOIDON OHJEISTUS 1 PERHEHOIDON MÄÄRITTELYÄ 2 1.1 Toimeksiantosuhteinen perhehoito 2 1.2 Perhehoidon muodot 2 1.2.1 Lasten ja nuorten perhehoito 2 1.2.2 Vammaisten perhehoito 3 1.2.3 Mielenterveyskuntoutujien perhehoito 4 1.2.4 Ikäihmisten perhehoito 4 1.3 Perhehoidon lainsäädäntö 5 2 PERHEHOITAJAKSI HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET 5 2.1 Perhehoitaja ja perhe 5 2.2 Perhehoitajan valmennus ja koulutus 7 2.3 Hoidettavien määrä perhehoidossa 8 3 PERHEHOITOA MÄÄRITTELEVÄT SUUNNITELMAT JA SOPIMUKSET 9 3.1 Suunnitelmat 9 Lasten/nuorten perhehoidossa: 10 Ikäihmisten, vammaisten ja kehitysvammaisten sekä mielenterveyskuntoutujien perhehoidossa: 10 3.2 Toimeksiantosopimus 10 3.3. Sopimus perhehoidon järjestämisestä 11 3.3 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen 12 3.4 Oikeus vapaaseen 13 3.5 Perhehoitajan sosiaaliturva 13 3.6. Hyvinvointi ja terveystarkastukset..13 4 PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET 14 4.1 Hoitopalkkio 14 4.2 Kulukorvaus 15 4.3 Käynnistämiskorvaus 17 5 ILMOITTAMISVELVOLLISUUS 6 VALVONTA 7 SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS 18 8 EDUNVALVOJA 19 9 VOIMAANTULO 19

2 1 PERHEHOIDON MÄÄRITTELYÄ 1.1 Perhehoito Perhehoidosta säädetään perhehoitolaissa 20.3.2015/263 Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Kunta tai kuntayhtymä tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa (Perhehoitolaki 3 ) Perhehoitolakia sovelletaan henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämiseen perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Jollei toisin säädetä, se mitä tässä laissa säädetään perhehoidosta, koskee myös ammatillista perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 7 :ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa(perhehoitolaki 2 ). Toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa toimeksiantaja eli kunta/kuntayhtymä on vastuussa perhehoidosta ja sen järjestämisestä. Kunnan hyväksymä perhehoitaja ja kunta/kuntayhtymä tekevät toimeksiantosopimuksen jokaisen perhehoidettavan henkilön osalta erikseen. Perhehoito voi olla pitkä- tai lyhytaikaista tai osavuorokautista. Toimeksiantosuhteinen perhehoito ei ole yritystoimintaa. 1.2 Perhehoidon muodot 1.2.1 Lasten ja nuorten perhehoito Lasta tai nuorta ja hänen perhettään tuetaan ensisijaisesti siten, että lapsi voi kasvaa ja asua omassa kodissaan. Mikäli lapsen tilanne ei riittävästi korjaannu yhdessä sovittujen tukitoimien avulla viimesijaisena toimenpiteenä on lapsen huostaanotto ja sijoitus kodin ulkopuolelle perhehoitoon. Perhehoidon tehtävänä on auttaa lasta palaamaan takaisin syntymäperheeseen, silloin kun se on mahdollista ja lapsen edun mukaista. Lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle myös avohuollon tukitoimena.

3 Tavoitteena on, että lapsen ei tarvitse muuttaa toiseen perhehoitokotiin, vaikka hänen elämäntilanteensa muuttuu ja hän tarvitsee lyhytaikaisen, tuki- tai kriisiperhehoidon sijasta jatkuvaa perhehoitoa. Lapsen/ nuoren perhehoito on lyhytaikaista perhehoitoa kun lapsi on esimerkiksi avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitettu perheeseen vanhempien kuntoutumisen ajaksi ja hänelle etsitään jatkuvaa perhehoitopaikkaa tai kun lapsi odottaa adoptiota. Lyhytaikaisen perhehoidon kestettyä 3 kk on tarkistettava onko huostaanoton kriteerit olemassa (Lastensuojelulaki 2007). Tukiperhetoiminnalla tuetaan ja vahvistetaan vanhempien jaksamista ja kasvatuskykyä ja sen tarkoitus on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä. Hoito tukiperheessä kestää yleensä yhden viikonlopun kuukaudessa tai tarvittaessa pidempäänkin esim. koululaisten lomien aikana. Mikäli tukiperhehoito kestää yli 14 pv/kk, sijoitus muuttuu jatkuvaksi perhehoidoksi. Tukiperhetoiminnan tavoitteena on tukea perusperhettä niin, että se jatkossa selviytyy omin voimavaroin. Jatkuva perhehoito on kodinomainen tapa järjestää huostaan otetun lapsen tai nuoren hoito ja kasvatus. Sijoitukset tehdään yleensä toistaiseksi eli niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Lasten ja nuorten perhehoidossa tulee sijaishuoltopaikan valinnassa kiinnittää huomiota huostaanoton perusteisiin ja lapsen tarpeisiin sekä lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja hoidon jatkuvuuteen. Lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon kielellinen, kulttuurinen ja uskollinen tausta. Laitoshoitoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. (Laki lastensuojelulain 50 :n muuttamisesta, voimaan 1.1.2012 lukien) Jälkihuolto voi olla perhehoitoa, joka jatkuu sijoituksen jälkeen lapsen täytettyä 18 vuotta. Jälkihuoltoon kuuluu mm. sijaisperheessä asumiseen, toimeentuloon, työhön ja opiskeluun liittyvä tukitoiminta. 1.2.2 Vammaisten perhehoito Kehitysvammainen lapsi voi sijoittua perhehoitoon sekä lastensuojelullisista syistä Lastensuojelulaki 2007) että kehitysvammahuollon palveluna (Laki kehitysvammahuollon erityishuollosta 1977). Jatkuva perhehoito on ensisijainen vaihtoehto lapsille ja nuorille, jotka eivät voi asua omassa kodissaan. Aikuisten pitkäaikainen perhehoito voi olla joko itsenäiseen elämään kuntouttava välivaihe tai pysyvän asumisen ja elämisen järjestely. Tällöin perhehoito tarjoaa mahdollisuuden pysyviin ja kiinteisiin ihmissuhteisiin niille, joilla ei ole edellytyksiä itsenäisempään asumiseen. Tilapäinen perhehoito on enintään 7 päivää/kk tai 90 pv/v. Tarve määritellään asiakassuunnitelmassa. Tilapäinen perhehoito on tarkoitettu erityisesti kehitysvammaisten kotona asumisen tukemiseen. Tämä perhehoitomuoto mahdollistaa kehitysvammaisten vakituisen perhehoitajan vapaapäivien pitämisen ja

4 tukee heidän arjessa jaksamista. Jatkuvaan perhehoitoon siirryttäessä voidaan aluksi tehdä tilapäinen toimeksiantosopimus ns. kokeilujakson ajaksi. Jatkuva vammaisen perhehoito on tarkoitettu vammaisille henkilöille, jotka eivät voi asua omassa kodissa, mutta joilla ei ole palveluasumisen tarvetta. Tilapäinen vammaisten perhehoito on tarkoitettu vammaisen henkilön kotona asumisen tukemiseen. Tämä perhehoitomuoto mahdollistaa vammaisten vakituisen perhehoitajan vapaapäivien pitämisen ja tukee hänen arjessa jaksamistaan. Jatkuvaan perhehoitoon siirryttäessä voidaan aluksi tehdä tilapäinen toimeksiantosopimus ns. kokeilujakson ajaksi, kuitenkin enintään kolmeksi kuukaudeksi (90 pv). Vammaisilla on mahdollisuus saada tarvittavia tukipalveluja ja vammaispalvelulain mukaisia palveluja. Ratkaisun tekee vammaispalvelun sosiaalityöntekijä. 1.2.3 Mielenterveyskuntoutujien perhehoito Pitkäaikainen mielenterveyskuntoutujien perhehoito on asumisvaihtoehto kuntouttavalle palveluasumiselle. Perhehoito tukee toimintakykyä ja päivittäistä itsenäistä selviytymistä arjessa, asioiden hoidossa ja harrastuksissa. Pitkäaikainen perhehoito voi olla sopiva vaihtoehto, kun mielenterveyskuntoutuja tarvitsee tukea ja huolenpitoa ja hänen sairautensa oireet ovat sen luonteisia, että hän kykenee asumaan kodinomaisissa olosuhteissa. 1.2.4 Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito tarjoaa turvaa, välittämistä ja huolenpitoa. Perhehoito, omaisten ja läheisten ja kotihoidon palvelujen kanssa yhteistyönä on yksi hoidon porras vanhusten palvelujen kokonaisuudessa. Ikäihmisten perhehoito voi olla ikäihmisten tarpeista lähtevää: lyhytaikaista tai osavuorokautista tai jatkuvaa perhehoitoa: Lyhytaikainen perhehoito tarjoaa turvallista hoitoa niille, jotka tarvitsevat pientä ja rauhallista perheenomaista hoitoa tutussa lyhytaikaishoito perhekodissa. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää yhtäjaksoisesti enintään 1 kk Lyhytaikainen perhehoito ja osavuorokautinen perhehoito (päivähoito) antaa omaishoitajille ja perhehoitajille mahdollisuuden pitää vapaata tukee kotihoitoa, kun on kyse kuntouttavasta lyhytaikaisesta hoidosta kotihoidon tukena Osavuorokautinen hoito voi kestää enintään 10 h/vrk. Ikäihminen voi saada jatkuvaa perhehoitoa silloin, kun hän ei enää selviä kotiasumisesta kotiavun turvin, mutta ei tarvitse jatkuvaa ympärivuorokautista

5 valvontaa/ohjausta ja hoitoa. Perhehoito sopii esim. kun ikäihmisen toimintakykyä heikentää muistiin vaikuttava sairaus, iän tuoma hauraus tai turvattomuuden tunne. 1.3 Perhehoidon lainsäädäntö Perhehoitoon liittyviä ja perhehoitoa määrittäviä lakeja ja asetuksia ovat: Perhehoitolaki 263/2015 (voimaan 1.4.2015) Lastensuojelulaki (13.4.2007/417) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (3.4.1987/380) Kotikuntalaki (11.3.1994/201) Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (3.8.1992/734 ja 9.10.1992/912) Tapaturmavakuutuslaki (20.8.1948/608) Hallintolaki (6.6.2003/434) Hallintolainkäyttölaki (26.7.1996/586) Laki ja asetus lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta (8.4.1983/361) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (14.6.2002/504) Vammaispalvelulaki ja -asetus (380/1987) Tietosuojalaki (16.6.2004/516) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980) Mielenterveyslaki (1116/1990) 2 PERHEHOITAJAKSI HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET 2.1 Perhehoitaja ja perhe Perhehoitajan kelpoisuus Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennen 10 :ssä tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta.

6 Ammatillisessa perhehoidossa edellytetään 1 momentissa säädetyn lisäksi olevan vähintään kaksi perhehoitajaa, joista ainakin yhdellä perhehoidon hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoitotai kasvatustehtävistä (Perhehoitolaki 6 ). Perhekodin olosuhteet Perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva (Perhehoitajalaki 5 ). Perhehoitajana voi toimia: Vastuullinen aikuinen, joka voi tarjota perhehoidettavalle kodin ja sitoutuu tehtävään pitkäksi aikaa. Parisuhteessa elävä tai yksinasuva Aikuinen, jolla ei ole rikollista taustaa. Alle 18-vuotiaita perhehoidossa hoitavalta perhehoitajalta vaaditaan rikosrekisteriote (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Terveyden tilaltaan tehtävään sopiva. Pitkäaikaiselta perhehoitajalta pyydetään lääkärinlausunto: T-todistus terveydentilasta. Perhe, joka on suorittanut tehtävän edellyttämän ennakkovalmennuksen. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluttua sijoituksen alkamisesta (esim. sukulaissijaisvanhemmuus). Perhe, jossa perheenjäsenten ihmissuhteet ovat kunnossa ja perheen talous on vakaa. Perhe, joka omaa hyvät yhteistyötaidot. Yhteistyötahoja ovat biologiset vanhemmat, sukulaiset ja lähiomaiset, sosiaalityöntekijät, koulu, terapia ja muut yhteistyötahot. 2.2 Perhehoitajan valmennus ja koulutus Perhehoitajuudesta kiinnostuneille on annettava riittävästi tietoa ja tukea ennen perhehoitajaksi ryhtymistä. Perhehoito on koko perheen asia ja se vaatii käytännössä kaikkien perheenjäsenten hyväksymisen. Perhehoitajien valmennus auttaa tekemään tietoisen päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä ja antaa valmiuksia ryhtyä perhehoitajaksi. Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä vastaa toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää (Perhehoitolaki 15 ). Valmennuksen tavoitteena on:

7 taata perhehoidon hyvä laatu kouluttamalla ja valmentamalla perheitä taata perhehoidon tarpeessa olevalle henkilölle mahdollisuus päästä valmennettuihin perheisiin turvata perhehoitajalle riittävä koulutus ja valmennus perhehoitotyöhön, jotta perhehoitoa ohjaavat arvot, toimintaperiaatteet ja laatuvaatimukset toteutuvat käytännössä. Lasten ja nuorten perhehoitajalla tulee olla valmius: suojella ja hoivata lasta tukea lapsen kehitystä ja ottaa huomioon hänen kehitykselliset viiveensä sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan tehdä yhteistyötä lapsen asioissa tukea hoidettavan ja hänen läheisensä suhdetta Aikuisen perhehoitajalla tulee olla valmius: ymmärtää aikuisen elämänkulkua ja sen mukana tuomia erityistarpeita. ohjata ja tukea aikuista hoidettavaa ja hänen kehitystään, ottaen huomion hänen kehitykselliset tarpeensa. tukea hoidettavan ja hänen läheisensä suhdetta ja yhteydenpitoa. sitoutua, kunnioittaa ja kohdella aikuista sijoitettua perheenjäsenenä. tehdä yhteistyötä hoidettavan asioissa. Ikäihmisten perhehoitajalla tulee olla valmius: Pitää huolta ikäihmisten hyvinvoinnista (hoivata). Auttaa ja tukea ikäihmistä hänen omien voimavarojensa hyödyntämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä Mahdollistaa ja tukea ikäihmisen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa Tehdä yhteistyötä ikäihmisen asioissa Sitoutua perhehoitajan tehtävään Perhehoitaja tekee yhteistyötä perhehoidettavan lähiomaisten, perhehoidon vastuuhenkilön ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Perhehoitajan tulee mahdollisuuksien mukaan ylläpitää sijoitetun ja omaisen välistä tiivistä yhteydenpitoa ja kanssakäymistä. Perhehoidettavan läheisiin ystäviin ja sukulaisiin pidetään myös yhteyttä. Perhehoitajan vastuulla on ilmoittaa perhehoidon vastuuhenkilölle hyvissä ajoin: 1. asiakkaissa ja asiakasmäärässä tapahtuvat muutokset 2. elämäntilanteen muutokset; sairastumiset, muut esteet työnteolle 3. perhesuhteiden muutokset 4. suunnitellut vapaat ja niiden aikaiset järjestelyt 5. ulkomaanmatkat perhehoidossa olevan henkilön kanssa 6. sattuneet tapaturmat, väkivallanteot ja pakkotoimenpiteet ilmoitetaan aina kirjallisena 7. muut mahdolliset tärkeät perhehoitotyöhön vaikuttavat seikat

8 7.3 Hoidettavien määrä perhehoidossa Perhekodissa hoidettavien määrä Perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää (4) henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset tai muut erityistä huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina (Perhehoitolaki 7 ). Perhekodissa saadaan kuitenkin hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on 6 :n 1 momentissa ja toisella 3 momentissa säädetty kelpoisuus Ammatillisessa perhekodissa hoidettavien määrä Ammatillisessa perhekodissa saadaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin yhdellä on 6 :n 1 momentissa ja yhdellä 3 momentissa säädetty kelpoisuus. Samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt lasketaan mukaan enimmäismäärään (Perhehoitolaki 8 ). Hoidettavien määrästä poikkeaminen Jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille, voi perhekodissa tai ammatillisessa perhekodissa olla samanaikaisesti hoidettavana useampi henkilö kuin 7 ja 8 :ssä säädetään. Lisäksi erityisestä syystä voidaan 7 ja 8 :ssä säädetyistä samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä. Hoidettavien määrä on kuitenkin suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen (Perhehoitolaki 9 ). 3 PERHEHOITOA MÄÄRITTELEVÄT SUUNNITELMAT JA SOPIMUKSET 3.1 Suunnitelmat

9 Jokaiselle perhehoitoon sijoitetulle tehdään tarvittavat suunnitelmat, jotka arvioidaan vähintään 1 x vuosi. Suunnitelma tehdään ja tarkistetaan yhteistyössä perhehoidettavan asioista vastaavan työntekijän, asiakkaan ja hänen huoltajansa/huoltajiensa/lähiomaisten, perhehoitajan sekä tarvittavien muiden yhteistyötahojen kanssa. Lasten/nuorten perhehoidossa: Asiakassuunnitelma ja tarvittaessa erillinen hoito- ja kasvatussuunnitelma. Huostaan otetun lapsen vanhemmille vanhemmuuden tukemiseksi asiakassuunnitelma (Lastensuojelulaki 2007,30, 53, 76, 75 ) Jälkihuollossa (ikä 18 21v) olevien nuorten asiakassuunnitelma (Lastensuojelulaki 2007, 75 ja 76 ) Ikäihmisten, vammaisten ja kehitysvammaisten sekä mielenterveyskuntoutujien perhehoidossa: Hoito-, palvelu- tuki- tai kuntoutussuunnitelma 3.2 Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimus tehdään ennen perhehoitoon siirtymistä jokaiselle perhehoitoon siirtyvälle erikseen. Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa sopijaosapuolet; perhehoitaja ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä (sijoittaja) sopivat hoitosuhteeseen liittyvät velvollisuudet ja oikeudet. Toimeksiantosopimuksen allekirjoittavat molemmat avio/avopuolisot, kun on tarkoitus, että he molemmat vastaavat perhehoitoon sijoitettujen hyvinvoinnista. Jos puolisot ovat yhdessä perhehoitajina, palkkio voidaan maksaa molemmille jaettuna tai vain toiselle puolisoista. Toimeksiantosopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja sitä ei voi muuttaa yksipuolisesti. Tarkistamisesta käydään neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii. (Perhehoitolaki 10 ) Perhehoitajan ja kunnan tai kuntayhtymän välisessä toimeksiantosopimuksessa tulee sopia: 1) perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta; 2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta; 3) perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta; 4) hoidon arvioidusta kestosta; 5) perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta; 6 a) hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestämisestä 6) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta; 7) toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta; 8) tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista; 9) yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta.

10 Kohdassa 8 mainittuja muita sovittavia ja toimeksiantosopimukseen kirjattavia asioita ovat: 1. Perhehoitajan oikeus vapaaseen, vapaapäivien toteuttaminen, hoidettavien hoidon järjestäminen, hoitopalkkion ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta. 2. Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio, kulukorvaus sekä hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksaminen vapaan ajalta ja hoidon keskeytyessä 3. Käynnistämiskorvaus sekä mahdollinen takaisinperintä, 4. Perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaaminen (esim. matkakulut, terapiakustannukset, opintoihin liittyvät kustannukset ym.) 5. Perhehoidossa olevan henkilön kuukausittain maksettavat käyttövarat ja edunvalvonta kirjataan myös asiakassuunnitelmaan 6. Perhehoitajan vaitiolovelvollisuudesta sopiminen ja tarvittavien tietojen antaminen/saaminen hoidettavasta 7. Perhehoitajan ja hoidettavan vakuuttaminen Tässä laissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tehnyt ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. 3.3. Sopimus perhehoidon järjestämisestä Kunnan tai kuntayhtymän ja yksityisen perhehoidon tuottajan välisessä sopimuksessa perhehoidon antamisesta tulee sopia: 1) perhehoidosta maksettavasta korvauksesta; 2) perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta; 3) perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta; 4) hoidon arvioidusta kestosta; 5) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta; 6) sopimuksen irtisanomisesta; 7) tarvittaessa muista perhehoitoa koskevista seikoista. Perhehoidosta tehtyä sopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. 7.3 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomisesta seuraavan kahden kuukauden kuluttua.

11 Jos valvonnan yhteydessä perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän( Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä) tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi (Perhehoitolaki 12 ). 7.4 Oikeus vapaaseen Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kaksi vuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Palkkion maksamisesta perhehoitajan vapaan ajalta sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Perhehoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton tulee huolehtia tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi (perhehoitolaki 13 ). Sijaishoito perhehoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä 6 :ssä säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan tai hoidettavan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan edun mukaiseksi. Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan: 1) sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta; 2) tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta; 3) toimeksiantosopimuksen voimassaolosta; 4) tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Sijaishoitajalle järjestettävään koulutukseen ja tukeen sovelletaan 15 :ää ja hänen sosiaaliturvaansa 20 :ää (Perhehoitolaki 14 ) 7.5 Perhehoitajan sosiaaliturva Toimeksiantosuhteisen perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Toimeksiantosopimuksen tehneen kunnan tai kuntayhtymän on vakuutettava perhehoitaja työtapaturma- ja ammattitautilain 459/2015) 3 :n momentin mukaisella vakuutuksella. Perhehoitajaan sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään työntekijästä, ja kuntaan tai kuntayhtymään sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään työnantajasta (30.12.2015/1645). Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on vakuuttanut perhehoitajat työssä tapahtuvan tapaturman varalta.

12 Perhehoidettavan perhehoidossa aiheutuneisiin vahinkoihin ei kuntayhtymällä ole vakuutusta. Vahingonkorvaus on vahingontekijän ja vahingon kärsijän välinen asia. On suositeltavaa, että perhehoitaja hankkii laajennetun kotivakuutuksen. Perhehoitoon sijoitettuja henkilöitä ei ole myöskään vakuutettu tapaturman varalta. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä korvaa lapsen osuuden laajennetusta kotivakuutuksesta sekä lapsen tapaturmavakuutuksen. Tukiperhesuhteessa edellytetään, että lapsen biologinen perhe on vakuuttanut lapsen tapaturman varalta. (Perhehoitolaki 20 ) 7.6 Hyvinvointi ja terveystarkastukset Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä järjestää päätoimisesti perhehoitajajana toimiville hyvinvointi- ja terveystarkastuksia vähintään joka toinen vuosi kuntayhtymän omana palveluna (Perhehoitolaki 15 a). Muille kuin päätoimisille perhehoitajille terveystarkastuksia järjestetään tarvittaessa. 4 PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta sekä hoidon käynnistymisestä aiheutuviin tarpeellisiin kustannuksiin käynnistymiskorvausta. Perhehoitajalle maksettavista hoitopalkkioista ja muista kustannuskorvauksista säädetään perhehoitolain 16, 17 ja 18 pykälissä. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän perhehoidon maksujen määrät ja soveltamisohjeet ovat erillisissä liitteissä. 4.1 Hoitopalkkio Perhehoitolain (263/2015) 16 :n mukaisen hoitopalkkion vähimmäismäärä on perhehoidossa olevaa henkilöä kohden 784,03 kalenterikuukaudessa 1.1.2017 lukien. Hoitopalkkioiden määrää tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Kunnat voivat maksaa myös784,03 euron vähimmäismäärää suurempia hoitopalkkioita. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Jos hoitopalkkio on sovittu toimeksiantosopimuksessa vähimmäismäärää suuremmaksi tai pienemmäksi, korotetaan hoitopalkkiota sosiaali -ja terveysministeriön vuosittain ilmoittaman indeksitarkistuksen johdosta. Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio sovitaan toimeksiantosopimuksessa kutakin perhehoitoon sijoitettua henkilöä kohden erikseen. Tasokorotuksista päättää Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä. Palkkion määrä perustuu hoitoon käytettävään aikaan, hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen. Lisäksi huomioidaan, edellyttääkö työ perhehoitajalta erityisiä valmiuksia, kokemuksia, asiantuntemusta tai ammattikoulutusta. Palkkioon vaikuttaa

13 myös se, edellyttääkö hoitotyö perhehoitajan kotona olemista, jolloin hän ei voi käydä kodin ulkopuolella työssä. Hoitopalkkiota ei makseta henkilölle, joka on kieltäytynyt vastaanottamasta palkkiota, eikä henkilölle, joka hoitaa omaa alle 18-vuotiasta lastaan. Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa ja se kartuttaa eläkettä. Kun lapsen hoito ja huolenpito on järjestetty kodin ulkopuolisen sijoituksen sijasta läheisverkoston kartoituksen perusteella huoltajuus- tai oheishuoltajuusmääräyksellä muun kuin biologisen vanhemman luona, tulee lasta hoitavalle henkilölle maksaa tämän lain mukainen hoitopalkkio, 17 :n mukainen kulukorvaus ja 18 :n mukainen käynnistämiskorvaus. Edellä 1 momentissa mainittu ja toimeksiantosopimuksessa sovittu hoitopalkkion määrä on tarkistettava kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. 4.2 Kustannusten korvaaminen Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus (kulukorvaus), 1.1.2017 lukien kuitenkin vähintään 411,52 perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu. Kulukorvaus voidaan erityisestä syystä maksaa myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Kulukorvaus kattaa perhehoidossa olevan ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Lisäksi kulukorvaus sisältää lastensuojelulain (417/2007) nojalla perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä mainitun lain nojalla annettavat käyttövarat. Kulukorvauksen lisäksi perhehoitajalle maksetaan korvaus sellaisista perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvista terapian ja terveydenhuollon sekä alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvista erityisistä kustannuksista, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Edellä 2 4 momentissa tarkoitettujen kustannusten lisäksi voidaan korvata perhehoidossa olevan lomanvietosta johtuvat ja erityisten harrastusten tai harrastusvälineiden aiheuttamat ja muut jatkuvaluontoiset tai kertakaikkiset erityiset kustannukset (Perhehoitajalaki 17 ). Kulukorvaus on perhehoitajalle verotettavaa tuloa. Perhehoitaja voi verotuksessa ilmoittaa saamansa kulukorvaukset verovähennyskelpoisena tulonhankkimiskuluna. Kustannuskorvaus kannattaa huomioida perhehoitajan verokortissa ja hakea pidätysprosentti etukäteen vuoden vaihtuessa. Ikäihmisten, kehitysvammaisten ja vammaisten perhehoidossa vaatteiden hankintaan käytetään perhehoidossa olevan omia varoja virkistys- ja harrastustoiminnasta aiheutuvat menojen käytöstä voidaan sopia toimeksiantosopimuksessa esim. jos asiakkaalla on omia varoja, joista menot voidaan kustantaa kokonaan 4.3 Käynnistämiskorvaus

14 Perhehoitajalle maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista korvaus (käynnistämiskorvaus), jonka suuruus on perhehoidossa olevaa henkilöä kohti 1.1.2017 enintään 2922,52 (Perhehoitolaki 18 ). Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa sijoitusvaiheessa perhehoidon käynnistämisen kannalta välttämättömät uuden perhehoidossa olevan henkilön henkilökohtaiset ja yhteiseen talouteen liittyvät hankinnat. Korvattavia kohteita voivat olla mm. asuntoon kohdistuvat välttämättömät pienet korjaus- ja muutostyöt, kalustaminen, vuodevaatteet, harrastusvälineet. Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää myös uusien perhehoitajien ennakkovalmennukseen liittyvien kulujen korvauksiin (kansiot, kirjat)..käynnistämiskorvauksesta sovitaan toimeksiantosopimuksessa ja hankinnoista sovitaan aina etukäteen kunnan/kuntayhtymän perhehoidon yhteyshenkilön kanssa. Laissa säädetty enimmäismäärä koskee pitkäaikaista perhehoitoa. Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää kahden vuoden kuluessa perhesijoituksen tapahduttua. Käynnistämiskorvausta voidaan myöntää silloin, kun korvausta ei voi saada muun lainsäädännön nojalla esim. vammaisen tarvitsemat asunnon muutostyöt tai apuvälineet, jotka tulee ensisijaisesti hankkia vammaispalveluna tai lääkinnällisenä kuntoutuksena. Käynnistämiskorvauksen määrä tarkistetaan kalenterivuosittain sosiaali - ja terveysministeriön ilmoittamalla indeksillä. Perhehoitaja laatii luettelon tarvitsemista tarvikkeista ja mahdollisista kodissa tehtävistä muutostöistä. Tämän perusteella arvioidaan käynnistämiskorvauksen suuruus. Jos perhehoitaja lopettaa toimintansa neljän vuoden kuluessa tai perhehoito päättyy muista syistä, voi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä periä osan käynnistämiskorvauksesta takaisin. Indeksisidonnaisuus Tämän lain 17 ja 18 :ssä mainitut määrät sekä toimeksiantosopimuksessa sovitut kulukorvausten määrät on tarkistettava kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu 1951=100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti (Perhehoitolaki 19 ). 5 ILMOITTAMISVELVOLLISUUS Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle siihen kuntaan, joka on sijoittanut hoidettavan sekä kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee (Perhehoitolaki 21 ) 6 VALVONTA Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu tämän lain mukaisesti ja hoidettava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka järjestetään sen kunnan toimesta, johon henkilö on sijoitettu. Sekä sijoittajakunnan että sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi tarkastaa

15 perhehoitopaikan tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Jos perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, toimielimen on pyrittävä ohjauksen avulla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, toimielimen on tällöin huolehdittava, että hoidettavan hoito järjestetään hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Tarvittaessa hoidettavat siirretään heidän tarpeitaan vastaavaan muuhun hoitopaikkaan. Palvelujen valvontaan ja toimenpiteisiin valvonnan yhteydessä havaittujen puutteiden korjaamiseksi sovelletaan ammatillisten perhekotien ja muiden yksityisten perhehoidon palveluntuottajien osalta, mitä yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 4 luvussa säädetään (Perhehoitolaki 22 ). 7 SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS Perhehoitajalle voidaan antaa välttämättömät tiedot sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi (Asiakaslaki 14.4 ). Perhehoitajalla on salassapitovelvollisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000 15 ), mikä tarkoittaa sitä, että asiakasta koskevia salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin, kun ne koskevat muita kuin asiakasta itseään. Salassa pidettäviä tietoja ei saa myöskään käyttää omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella (edustajalla on laillinen oikeus saada tietoja). 8 EDUNVALVOJA Perhehoidossa olevalle henkilölle nimetään tarvittaessa edunvalvoja, mikäli henkilö ei kykene itse valvomaan etuaan ja huolehtimaan itsestään. Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle (yli 18-vuotiaalle) tai alle 18-vuotiaalle lapselle vanhempien rinnalla hoitamaan raha-asioita. Lapselle tulee lastensuojeluasioissa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta puhevaltaa, jos: 1) on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa; ja 2) edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. (Lastensuojelulaki 2007).

16 Edunvalvojan on pidettävä kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä annettava vuositilitykset maistraatille. 9 VOIMAANTULO Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän perhehoidon ohjeistus tulee voimaan 1.1.2017.