AJANTASAINEN METSÄVARATIETO NEUVONNAN JA OPERATIIVISEN SUUNNITTELUN VÄLINEEKSI 2004-2007 1 Metsäsuunnitteluseminaari Kuortane 10.9.2007 Risto Helle, Pohjois-Savon metsäkeskus
Hankkeen tausta ja tarve Nykyisten metsäsuunnitelmien vaikutusaika jää usein lyhyeksi Ajan tasalla oleva yksityismetsien metsävaratietokanta mahdollistaisi toimenpiteiden tarkan ajoittamisen ja toimijoiden säännölliset ja oikeille tiloille suunnatut neuvontayhteydenotot Täsmällisesti suunnatuilla ja ajoitetuilla yhteydenotoilla voidaan huomattavasti parantaa neuvonnan vaikuttavuutta ja yksityismetsien hoitoa ja alentaa sen kustannuksia Jatkossa perussuunnittelu voitaisiin ainakin osittain korvata määrävälein tehtävillä tilannetarkistuksilla. 2
Tavoitteet Hankkeen tarkoituksena on kehittää menetelmä, jolla yksityismetsien metsävaratieto voidaan pitää jatkuvasti ajan tasalla. Ajantasaisen metsävaratiedon avulla voidaan nykyistä paremmin saavuttaa seuraavat tavoitteet: Parantaa yksityismetsien operatiivista suunnittelua Lisätä metsänhoitotöitä ja parantaa niiden ajoitusta Luoda mahdollisuus kytkeä laadun valvonta metsänhoitopalveluihin Parantaa hakkuiden ajoitusta ja rakennetta Pienentää metsäsuunnittelun kustannuksia Varmistaa korkeatasoisen metsänhoidon tulevaisuus myös työvoimapulan aikana 3
4 AJANTASAINEN METSÄVARATIETO NEUVONNAN JA OPERATIIVISEN Toimijat ja yhteistyökumppanit PS TE keskus rahoittaa hankkeen pääosin (EU -tavoite 1 ohjelma) PS Metsäkeskus koordinoi hanketta ja vastaa metsävaratietojen päivitysmenetelmän ja yhteistyömallin kehittämisestä ja hankkeeseen kuuluvista erillisinventoinneista Metla Suonenjoki suunnittelee yhteistyössä mk:n kanssa päivittyvään metsäsuunnitelmaan perustuvan OSOn ja hankkeen aikana kertyvän aineiston avulla päivityksen laadunvalvontamenetelmän ja arvioi koko päivitysmenetelmän toimivuuden ja vaikuttavuuden Metla Vantaa vastaa puuston kasvun laskennallisen päivityksen kehittämisestä Sisä-Savon mhy toimii yhteistyökumppanina päivitystiedon tuottajana ja neuvontapalvelujen tarjoajana Metsäyhtiöt (StoraEnso ja Metsäliitto) ovat yhteistyökumppaneita lähinnä hakkuita koskevien päivitystietojen tuottajina sekä sähköisen tiedonsiirron testaamisessa Bitcomp Oy toteuttaa kuviotietojen päivitystietokannan, verkkoliittymät ja mobiilisovellukset
Metsävaratiedon jatkuvan päivityksen tiedonkeruumenetelmien kehittäminen Hankkeessa kehitetään tiedonkeruumenetelmä, jonka avulla eri toimijoiden järjestelmissä oleva tieto ja maastomittauksin tarkistettava tieto yhdistetään yhteen tietokantaan. Tärkeimpiä ratkaistavia kysymyksiä ovat toimivien tietolähteiden varmistaminen yhdessä metsäalan toimijoiden kanssa ja tarvittavan maastopäivityksen suoritustapa. Lisäksi organisoidaan koko päivityksen laadunvalvonta. 5
Päivitetyn tietokannan perustaminen ja ylläpitäminen Eri toimijoilta ja maastotarkastuksista tulevaa tietoa ylläpidetään keskitetyssä rekisterissä, joka sisältää sekä kuvio- että paikkatiedon. Ratkaistavia asioita on sähköisessä tiedonsiirrossa ja puuston kasvun laskennallisessa päivityksessä. Päivitetyn metsävaratiedon käyttöliittymä metsänomistajille ja toimijoille (metsänomistajan luvalla) - kaksisuuntainen tiedonvaihto voisi vähentää eri organisaatioissa olevan päällekkäisen metsävaratiedon tarvetta 6
7 Pilottiarkkitehtuuri
Hankkeen suunnittelualueet Kerkonjoensuu, Rautalampi (valm. 1999) jatkuva päivitys laatuarviointi (tehdyt työt 1999-2005) toimenpide-esitykset 2006 2009 Vesanto, Ahveninen (valm. 2003) jatkuva päivitys toimenpide-esitykset 2006 2009 Karttula, Karttula (valm. 1999) jatkuvan päivityksen vertailualue normaali 10 -vuotiskierto tehdään loppuarviointi 8
Toimenpide-esitykset vuosittain (ha) (yksi alue) 2005 2006 2007 2008 2009 YHT. MEK.PERKAUS - 10 41 32 19 102 REIKÄPERK. 2 5 12 12 4 35 TAIM.HOITO 12 93 82 96 45 328 NMH 33 141 55 8 3 240 ENSIHARV. 13 159 122 107 77 478 P-ALA/V 60 408 312 255 148 1183 9
Työllisyysvaikutus (pv/v) (yksi alue) 2005 2006 2007 2008 2009 YHT MEK.PERKAUS - 10 41 32 19 102 REIKÄPERK. 2 5 12 12 4 35 TAIM.HOITO 12 93 82 96 45 328 NMH 33 141 55 8 3 240 Työpäiviä/v (oletus 0,4 ha/pv) 117 622 475 370 177 1761 10
OSO:n kehittäminen Tehtyjen toimenpiteiden perusteella selvitetään päivittyvän metsäsuunnitelman vaikutukset metsänhoitotöiden määrään, laatuun ja kustannuksiin Päivitettävien suunnittelualueiden metsänomistajille tiedotetaan vuosittain ajankohtaisista metsänhoitotöistä (Toimenpideohjelmat) Vertailualueen tiloja hoidetaan perinteiseen tapaan Projektin loppuvaiheissa tehdään loppuinventoinnit ja analysoidaan niiden ja muun aineiston perusteella uuden menetelmän vaikuttavuus Päivitystyön kustannuksista tehdään vertailu perinteisten suunnittelukustannusten kanssa 11
Toimenpide-ohjelmat Tilakohtaiset kansiot metsänomistajille (n. 150) Tilakartta Teemakartat - Metsänhoitotyöt - Hakkuut Kuvioluettelo toimenpiteistä - toimenpiteen toteutusvuosi tekstinä Omatoimisten töiden toteutusilmoitus Esitteet (taimikonhoito, ensiharvennus) 12
Kasvun laskennallinen päivitys Pro gradu tutkielma 8/2006 (Mikko Vastaranta, Helsingin yliopisto) Selvitys tehtiin kuvioittaisena koealainventointina. Inventointi rajattiin kustannussyistä sellaisille kuvioille, joiden metsätaloudellinen merkitys Pohjois-Savon alueella on suurin. (ensiharvennusmänniköt ja kuusikot sekä varttuneet kuusikot) Tästä kuvioiden perusjoukosta tehtiin otanta. Kullekin otoskuviolle tehtiin systemaattinen koeala-inventointi. Mittaustietojen avulla määritettiin kuvion puustotunnukset inventointihetkellä ja alkuperäisen metsäsuunnitelman tekohetkellä. 13
Kasvun laskennallinen päivitys Metsikön kehitys ennustettiin metsäsuunnitelman tekohetkestä koealainventoinnin hetkeen Metlassa kehitetyllä MOTTI -ohjelmistolla Kuvion kehitysennusteiden lähtötietoina käytettiin Solmu - kuviotietokannan tietoja ja kuvioittaisen koealainventoinnin tietoja Vertaamalla molemmista lähtötiedoista ennustettua metsikön kehitystä koealainventoinnin tuloksiin selvitettiin inventointitiedon ja laskennallisen kasvun päivityksen virheitä ja niiden vaikutuksia laskennallisesti määriteltyyn harvennustarpeeseen 14
Kasvun laskennallinen päivitys Kuvioittaisen arvioinnin systemaattiset ja satunnaiset virheet olivat selvästi suurin epävarmuuden aiheuttaja ajantasaistetuissa puustotunnuksissa ja niistä johdetuissa toimenpide-ehdotuksissa Jatkuva kuviotietojen ajantasaistus vaatisi tarkempia lähtötietoja kuin kuvioittainen arviointi tällä hetkellä tuottaa, jos tietojen luotettavuus halutaan pitää vähintään nykyisellä tasolla Ajantasaistetuilla tarkoilla puustotiedoilla saatiin männiköissä lähes aina oikea harvennuspäätös, kuusikoissa pohjapinta-alan kasvun aliarvion takia harvennuskohteita jäi löytymättä 15
Alustavia havaintoja Tarkempi toimenpideajoitusesitys on aktivoinut metsänomistajia - erityisesti välialuetilojen omistajia Henkilökohtainen yhteydenotto ja neuvonta ovat tärkeitä toimenpideohjelman lisäksi Merkittävä ongelma ajantasaisen metsävaratiedon ylläpidossa on toimijoilta saatavien toteutustietojen kuvioiden tunnistetietojen virheet (vanhat, edellisen suunnittelukierroksen tunnisteet tai toimijan omat) 16