1 (21) Aluevalvontalain muuttaminen Lausuntoyhteenveto
2 (21) Sisällysluettelo 1. Johdanto. 3 2. Lausunnonantajat.. 3 3. Yhteenveto lausunnoista.. 5 3.1 Yleiset huomiot.. 5 3.2 Huomiot taloudellisista vaikutuksista... 8 3.3 Pykäläkohtaiset huomiot 9
3 (21) 1 Johdanto Puolustusministeriö asetti aluevalvontalain tarkistamista koskevan säädösvalmisteluhankkeen 13.9.2013. Valmistelu on tehty virkatyönä. Valmistelun aikana esitysluonnosta on käsitelty myös puolustusministeriön johdolla kokoontuvassa aluevalvontaviranomaisista ja muiden sidosryhmien edustajista koostuvassa aluevalvonnan yhteistyökokouksessa. Esityksessä ehdotetaan aluevalvontalakiin sisällytettäväksi nykyistä täsmällisempi sääntely tilanteista, joissa kiireellisen aluevalvontatehtävän hoitaminen edellyttää ilmatilan nopeaa käyttöön saamista, ja samalla säännöksiä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan ja ilmatilan hallintayksikön tehtävistä erityisesti näissä tilanteissa. Sääntelyllä varmistettaisiin osaltaan edellytykset puolustusvoimien lakisääteisten aluevalvontatehtävien suorittamiselle. Lakiin sisällytettäisiin myös sääntely aluevalvonnan tilannekuvan kokoamisesta sekä henkilötietojen käsittelystä, joka liittyy aluevalvontalaissa säädettyjen lupa-asioiden käsittelyyn sekä käytännön aluevalvontaan. Samalla täsmennettäisiin tietojen luovuttamista koskevaa sääntelyä. Lakiin ehdotetaan lisäksi uutta sääntelyä salassa pidettävän tiedon antamisesta vieraan valtion viranomaiselle ja kansainväliselle toimielimelle, jos tieto on tarpeen vieraan valtion aluevalvontaa varten. Sääntelyyn, joka koskee Liikennevirastoa aluevalvontaviranomaisena, esitetään täsmennyksiä. Lakiin ehdotetaan sääntelyä myös teknisestä valvonnasta ilmatilassa. Ilmakuvausta koskevaa säännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi niin, että säännös kattaa toimintaan käytettävät tekniset sovellukset nykyistä laajemmin. Luvanvaraisen toiminnan ehtoja koskevaa sääntelyä esitetään täsmennettäväksi niin, että lupaviranomainen voisi rajoittaa luvanvaraisella toiminnalla hankittujen tallenteiden julkaisemista. Ilmakuvausta rajavyöhykkeellä koskevien asioiden käsittely ja ratkaiseminen esitetään siirrettäväksi rajavartiolaitokselta puolustusvoimille. 2 Lausunnonantajat Lausunnon antoivat ulkoasiainministeriö oikeusministeriö (virallisen lausunnon sijasta kommentteja) valtiovarainministeriö maa- ja metsätalousministeriö
4 (21) liikenne- ja viestintäministeriö Puolustusvoimien pääesikunta Poliisihallitus Liikenteen turvallisuusvirasto Liikennevirasto Finavia Oyj tietosuojavaltuutetun toimisto puolustusministeriön hallintopoliittinen osasto Ei-lausuttavaa -sisältöisen lausunnon antoivat sisäministeriö Tulli Lausuntopyyntöön eivät vastanneet työ- ja elinkeinoministeriö ympäristöministeriö Rajavartiolaitoksen esikunta Suomen ympäristökeskus Mikkelin kaupunki Rengonharju-säätiö
5 (21) 3 Lyhteenveto lausunnoista 3.1 Yleiset huomiot Esitysluonnoksen ehdotukset katsottiin yleisesti perustelluiksi. Kuitenkin ilmatilaa koskevista ehdotuksista näkemykset erosivat. Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainministeriö pitää esitystä kannatettavana. Ulkoasiainministeriö pitää tärkeänä, että ilmatilavalvonnan nopeus ja tehokkuus parantuu. Ulkoasiainministeriö katsoo myös, että Ahvenanmaan erityisasema on asianmukaisesti otettu huomioon esitysluonnoksessa. Kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla määrättyjen yksilön ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimääräisen täytäntöönpanon osalta pidämme myönteisenä, että luonnos hallituksen esitykseksi käsittelee lakiehdotuksen sisältämää sääntelyä yksityisyyden suojaan ja sananvapauteen liittyvien oikeuksien osalta. Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö puoltaa esityksen antamista ja lausuu lisäksi taloudellisista vaikutuksista. Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa lausuntonaan, että ministeriön hallinnonalalla esitetyt muutokset koskevat lähinnä yleisiin kartastotöihin liittyvää ilmakuvausta. Aluevalvontalakiin esitettävät muutokset noudattavat niitä linjauksia, joita Maanmittauslaitoksen ilmakuvaus- ja laserkeilaustoiminnasta vastaavat ovat esittäneet. Näitä ovat olleet mm. lupa-asioissa yhden luukun -periaate sekä lupaviranomaisen mahdollisuus rajoittaa tarvittaessa kerätyn tiedon käyttöä ja julkaisemista. Ministeriö katsoo, että esitetyt muutokset ovat perusteltuja yleisten kartastotöiden kannalta. Liikenne- ja viestintäministeriö Ilmaliikenteen osalta liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että lausunnolla oleva hallituksen esitys tulisi yhdenmukaistaa hallituksen esityksen (HE 79/2014 vp) uudeksi ilmailulaiksi kanssa. Asia on tuotu esille myös aluevalvonta-asioihin liittyvien tahojen yhteistoimintakokouksessa, joka on käsitellyt lausunnolla olevaa esitystä. Ilmailulaki koskeva esitys annettiin eduskunnalle 5.6.2014. Puolustusministeriö on ollut edustettuna työryhmässä, joka on laatinut ilmailulakiesityksen. Ministeriö nostaa vielä erikseen erityisesti esille muutamia seikkoja ilmailulakia koskevan hallituksen esityksen (79/2014 vp) valossa. (Yllä olevan) meriliikennettä koskevan osion ohella ministeriö toteaa, että Liikennevirastolle esitetyt ilmatilaan liittyvät tekniset valvontatehtävät (esityksen 30 ) vaikuttaisivat olevan ristiriidassa myös mm. ilmailulain lennonvarmistuksen tallenteita koskevan sääntelyn kanssa (ilmailulain 116 ). Lennonvarmistuspalvelun tarjoajalla on velvollisuus tallentaa liikenteen tilannekuva ja lennonvarmistuksen viestiliikenne. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tarkemmat määräyksen tallenteiden säilyttämistavoista ja ajoista.
6 (21) Liikenne- ja viestintäministeriö korostaa sitä, että aluevalvontalain tulee olla linjassa Liikenneviraston toimialalainsäädännön, erityisesti alusliikennepalvelulain, kanssa sekä ilmaliikenteen osalta eduskunnassa käsiteltävänä olevan ilmailulakiesityksen kanssa. Lausunnolla oleva luonnosta on tarpeen täsmentää liikenne- ja viestintäministeriön esittämällä tavalla ennen kuin hallituksen esitys tuodaan valtioneuvoston käsittelyyn. Liikenne- ja viestintäministeriö toivoo, että asiasta järjestettäisiin vielä neuvottelut puolustusministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kesken osastopäällikkötasolla ennen asian viemistä valtioneuvoston esittelyyn. Puolustusvoimien pääesikunta Puolustusministeriö on johtanut aluevalvontalain muutostyötä tiiviissä yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Puolustusministeriö on koko valmistelun ajan ollut aktiivinen valmistelun johtamisessa ja ottanut huomioon muun muassa ilmavoimien näkökulman. Poliisihallitus Poliisihallitus toteaa, että hallituksen esityksessä aluevalvontalain muuttamiseksi on kuvattu ja perusteltu seikkaperäisesti lain sisältöön kohdistuvat muutostarpeet. Nämä johtuvat suurimmaksi osaksi aluevalvontalain (755/2000) säätämisen jälkeen tapahtuneesta käytännön kehityksestä aluevalvonnan eri osa-alueilla. Hallituksen esityksellä saatetaan aluevalvontalain sisältö vastaamaan nykytilan käytäntöjä ja tarpeita asianmukaisella tavalla, myös poliisitoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole heikentävää vaikutusta poliisin ja muiden aluevalvontaviranomaisten väliseen yhteistyöhön ja virka-apuun. Liikennevirasto Liikennevirasto pitää ehdotusta kannatettavana ja nykytilannetta selkeyttävänä. Luonnoksessa ehdotetut toimivaltuudet ovat aluevalvontatehtäviin ja niihin liittyvään tiedonvaihtoon tarkoituksenmukaisia. Finavia Oyj Aluevalvontalain muuttamista koskeva esitysluonnos sisältää useita viittauksia voimassaolevaan ilmailulakiin. Kun Valtioneuvosto on kesäkuussa 2014 antanut uutta ilmailulakia koskevan hallituksen esityksen (HE 79/2014 vp) eduskunnalle ja uusi ilmailulaki on tarkoitus tulla voimaan viimeistään marraskuussa 2014 ennen aluevalvontalain uudistuksen voimaantuloa, aluevalvontalain muuttamista koskevan hallituksen esityksen tulisi olla linjassa ilmailulain uudistusesityksen kanssa. Ilmailulain uudistusesityksen mukaan FUA-asetuksessa tarkoitettu ilmatilan hallintayksikkö toimii ilmaliikennepalvelun tarjoajan yhteydessä ja sen tehtävät ja toimivaltuudet koskevat paitsi päivittäistä ilmatilan käytön suunnittelua ja koordinointia, myös pääosin viranomaisen esityksestä erityistilanteissa toteutettavaa ilmailun kieltämistä tai rajoittamista. Aluevalvontalain muutosesitysluonnoksessa ilmatilan hallintayksikölle on sen sijaan annettu edellä kuvatusta poikkeavia tehtäviä ja toimivaltuuksia, jotka eivät liity ilmatilan hallintayksikön toimintaan. Esitysluonnos on Finavian näkemyksen mukaan tältä osin ristiriidassa ilmailulain uudistusesityksen sekä ilmatilan hallintayksikön vakiintuneen toiminnan kanssa, joten viittaukset ilmatilan hallintayksikköön tulisi jäljempänä kuvatuin tavoin poistaa esitysluonnoksesta.
7 (21) Ilmailulain uudistusesityksen valmistelussa on käyty tarkkaan läpi esitykseen sisältyvät muulle kuin viranomaiselle annetut julkiset hallintotehtävät siten, että nämä tehtävät ilmenisivät uudesta ilmailulaista mahdollisimman yksiselitteisesti. Aluevalvontalain muutosesitysluonnoksessa on osin poikettu ilmailulakiuudistuksessa omaksutusta julkisten hallintotehtävien määrittelystä, joten esitysluonnos tulisi tältäkin osin yhdenmukaistaa ilmailulain uudistusesityksen kanssa. Kohta 1.3 - nykytilan arviointi Esitysluonnoksen kohdassa 1.3 on laajalti referoitu Eduskunnan oikeus-asiamiehen antamaa ilmailualan julkisia hallintotehtäviä koskenutta päätöstä. Ottaen huomioon toisaalta se, että ilmailualan julkiset hallintotehtävät on käyty tarkkaan läpi ilmailulakiesityksessä ja toisaalta, että EOA:n päätöksen linjaukset ovat julkisten hallintotehtävien osalta osin eriävät sekä ilmailulakiesityksessä että aluevalvontalakia koskevassa esitysluonnoksessa omaksutun kanssa, EOA:n päätöksen laaja referointi ei ole tarkoituksenmukaista. EOA:n päätökseen on viitattu erikseen myös esitysluonnoksen kohdassa 3.1. Jälkimmäisen viittauksen suppeampi kirjoitusasu on sen sijaan yhdenmukainen ilmailulakiesityksen kanssa, joten kohdan 1.3 teksti tulisi yhdenmukaistaa kohdan 3.1 tekstin kanssa. Kohta 3.1 - julkiset hallintotehtävät Esitysluonnoksen kohdan 3.1 mukaan 34 a :n nojalla aluevalvontaviranomaisen pyynnöstä tapahtuva ilmatilan käytön rajoittaminen olisi julkinen hallintotehtävä. Viitattu pykäläluonnos ehdotetaan tässä lausumassa jäljempänä esitetyin perustein poistettavaksi päällekkäisenä sääntelynä. Mikäli se kuitenkin säilytetään esitysluonnoksessa, luonnoksen kohtaa 3.1 tulee muokata siten, ettei tehtävää määritellä julkiseksi hallintotehtäväksi. Ilmailulain uudistusesityksen mukaan uuteen ilmailulakiin sisältyvä vastaava tehtävä ei ole julkinen hallintotehtävä, joten esitysluonnos tulisi tältäkin osin olla yhdenmukainen ilmailulakiesityksen kanssa. Tietosuojavaltuutetun toimisto Yksityiselämän suoja on perusoikeus. Suomen perustuslain 10 :n 1 momentti sisältää lainsäädäntötoimeksiannon, jonka mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Eduskunnan perustuslakivaliokunta ja hallintovaliokunta ovat lausunnoissaan ottaneet kantaneet siihen, minkälaisista henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä asioista tulee säätää lain tasolla. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan (mm. PeVL 35/2008 vp), todennut, että henkilötietojen suojaa koskevan perusoikeussäännöksen kannalta tärkeitä sääntelykohteita ovat ainakin: * rekisteröinnin tavoite, rekisteröitävien henkilötietojen sisältö, niiden sallitut käyttötarkoitukset mukaan luettuna tietojen luovutettavuus ja tietojen säilytysaika henkilörekisterissä sekä rekisteröidyn oikeusturva samoin kuin näiden seikkojen sääntelemisen kattavuus ja yksityiskohtaisuus lain tasolla.
8 (21) Asetustasolla on hallintovaliokunnan kannan mukaan mahdollista antaa rekisterin tietosisältöä täydentäviä ja tarkentavia säännöksiä, kunhan lakitekstin perusteella voidaan riittävän selkeästi päätellä asetuksen tasoisen sääntelyn sisältö. Hallintovaliokunta on pitänyt kuitenkin asianmukaisena lähtökohtana pyrkimystä mahdollisimman yksityiskohtaisesti säätää henkilötietojen suojaan liittyvistä seikoista jo lain tasolla. Perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan edellä mainitut linjanvedot henkilörekistereiden ja henkilötietojen käsittelyn sääntelystä on otettava huomioon myös silloin, kun tällaisia säännöksiä on tarkoitus sisällyttää erityislainsäädäntöön. Lähtökohtana on, että henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan yleislakia, henkilötietolakia. Siitä poikkeamisen tai sen täsmentämisen tarve on perusteltava. Nyt lausunnon kohteena olevassa esityksessä lakiin ehdotetaan muun muassa uutta sääntelyä aluevalvonnan lupa- ja valvonta-asiain rekisteristä, sen käyttötarkoituksesta ja tietosisällöstä sekä tietojen säilytysajasta ja tietojen luovuttamisesta. Rekisterin tietosisältö, tietolähteet ja tietojen käsittely perustuu puolustusvoimille ja muille aluevalvontaviranomaisille laissa säädettyihin tehtäviin. Näiden tehtävien edellyttämä henkilötietojen käsittely on siten mahdollista jo henkilötietolain nojalla. Tietojen luovuttaminen vieraan valtion viranomaisille edellyttää kuitenkin erityissääntelyä, koska tietoihin, joita on tarve luovuttaa, voi sisältyä myös salassa pidettäviä tietoja. Henkilötietolaki on esityksen kohteena olevaan lainsäädäntöehdotukseen yleislaki, jota sovelletaan toissijaisesti. Ehdotuksen mukaisia henkilörekistereitä koskevat siis henkilötietolain säännökset siltä osin, kun lailla ei toisin säädetä. Kokonaisuudessaan arvioituna lausunnon kohteena olevassa esityksessä on huomioitu hyvin Perustuslain 10 :n 1 momentin sekä perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan tulkintakäytännön vaikutukset ja vaatimukset henkilötietojen käsittelyyn sekä sitä koskevaan sääntelyyn liittyen. Luonnos hallituksen esitykseksi aluevalvontalain muuttamisesta näkemykseni mukaan täyttää henkilötietojen käsittelyn asianmukaisuuden sekä tarpeellisuuden vaatimuksen ja näin ollen ehdotetut säännökset ovat perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia. Eräitä täsmennyksiä on kuitenkin mahdollista tehdä nyt kysymyksessä olevaan muutosehdotukseen jäljempänä esitettyjen kommenttien pohjalta. 3.2 Huomiot taloudellisista vaikutuksista Liikenne- ja viestintäministeriö Ministeriö kiinnittää huomiota myös lausunnolla olevan luonnoksen taloudellisia vaikutuksia koskevaan kohtaan 3.1. Kyseisessä kohdassa todetaan, että aluevalvontalain 40 :n mukaan kukin aluevalvontaviranomainen suorittaa aluevalvonnasta aiheutuneet kustannukset sille valtiontalousarviossa osoitetuista määrärahoista. Liikenneviraston määrärahat on tarkoitettu viraston toimialaan liittyvien tehtävien hoitamiseen. Alusliikennepalvelun osalta on lisäksi huomioitava, että alusliikennepalvelu (VTS) rahoitetaan kauppa-aluksilta väylämaksulain (1122/2005) nojalla perittävällä väylämaksulla, jolla lain perustelujen ja valtiontalousarvion mukaan katetaan merenkulussa käytettävien julkisten kulkuväylien ja vesiliikenteelle tarpeellisten turvalaitteiden rakentamisesta, ylläpidosta ja hoidosta, alusliikennepalvelusta sekä jäänmurtajien avustustoiminnasta valtiolle aiheutuneet kustannukset.
9 (21) Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö kiinnittää huomiota siihen, että lakiehdotuksen taloudellisissa vaikutuksissa ei ole arvioitu lupa- ja valvonta-asioiden rekisterin perustamisen kustannuksia, vaan niistä on pyydetty Pääesikunnalta arvio lausuntokierroksen yhteydessä. Käytettävissä olevan tiedon perusteella esitetty rekisteri ei kuitenkaan vaikuta kovin mittavalta tiedon määrän eikä käyttäjämäärän suhteen. Siten rekisterin toteuttamis- ja ylläpitokustannusten ei pitäisi esitettyjen tietojen perusteella olla merkittäviä. Jos kuitenkin rekisteriin liittyvät kustannukset osoittautuisivat merkittäviksi, rekisterin perustamiseen liittyvistä hankinnoista tulee pyytää valtiovarainministeriöltä tietohallintolain mukainen lausunto ennen hankinnan toteutusta. Lisäksi tulisi tarkistaa, onko puolustusvoimauudistuksessa tehdyt päätökset Kauhavan ja Hallin osalta huomioitu esityksen taloudellisissa vaikutuksissa. Pääesikunta Puolustusministeriö on lausuntopyynnössään pyytänyt arviota esitysluonnoksen mukaisen aluevalvonnan lupa- ja valvonta-asioiden rekisterin perustamisesta aiheutuvista kustannuksista. Pääesikunta ei ole tehnyt tarjouspyyntöä kustannusarvion perustaksi. Pääesikunnan arvio perustuu olettamaan, että 1) rekisteri perustettaisiin olemassa olevaan infrastruktuuriin, ja 2) sitä ei integroitaisi olemassa oleviin tietojärjestelmiin. On lisäksi huomioitava, että kustannuksia voi lisätä merkittävästi esimerkiksi rekisteriltä vaadittava suojaustaso ja käyttäjämäärä. Edellä mainituin varaumin pääesikunta arvioi viiteasiakirjaan 3 perustuen kustannusten olevan 100.000 euron luokkaa. 3.3 Pykäläkohtaiset huomiot 5 Valtionalus ja valtionilma-alus Trafi Ehdotetun 5 :n viimeisessä momentissa esitetään seuraavaa tekstiä: vieraan valtion valtionilma-aluksen lennosta on ennen ilma-aluksen tuloa Suomen alueelle toimitettava Suomessa noudatettavien ilmailumääräysten mukainen lentosuunnitelma aluelennonjohdolle. Lentosuunnitelman esittämisestä säädetään Euroopan unionin komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 923/2012 yhteisistä lentosäännöistä, lennonvarmistuspalveluja ja -menetelmiä koskevista operatiivisista säännöksistä sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1035/2011 ja asetusten (EY) N:o 1265/2007, (EY) N:o 1794/2006, (EY) N:o 730/2006, (EY) 1033/2006 ja (EU) N:o 255/2010 muuttamisesta (jäljempänä EU:n yhteiset lentosäännöt tai SERA, Standardised Rules of the Air). Trafi esittää, että viittaus ilmailumääräyksiin poistettaisiin, koska lentosuunnitelman esittämisestä säädetään ensisijaisesti komission täytäntöönpanoasetuksessa eikä ilmailumääräyksessä. Lisäksi Trafi esittää, että viittaus aluelennonjohtoon poistettaisiin ja tekstissä noudatettaisiin lentosuunnitelman esittämisen osalta SERA:n muotoiluja (SE- RA.4001(b)(4) kohta). SERAn mukaan lentosuunnitelma on esitettävä asianomaiselle ilmaliikennepalvelutoimistolle ennen lentoa tai lennon aikana ilmaliikennepalveluyksikölle. Lause voisi kuulua esim. seuraavasti: vieraan valtion valtionilma-aluksen lennos-
3 Luku, otsikko 10 (21) ta on toimitettava ilmaliikennepalvelun tarjoajalle asianmukainen lentosuunnitelma ennen ilma-aluksen tuloa Suomen alueelle. 12 Merenpohjan tutkiminen ja kartoittaminen 14 Maanpuolustuksen kannalta merkityksellisten kohteiden tutkiminen ilma-aluksesta Pääesikunta Pääesikunta esittää harkittavaksi 14 :n 1 momentin 2 kohdan tai sen perustelujen täsmentämistä käsitteen kasarmialue osalta. Kasarmialue on ilmauksena varsin laaja ja jättää epäselväksi, sisältyvätkö sen piiriin myös esimerkiksi kohteet, joissa sijaitsee esikunta, mutta joissa ei ole varsinaista kasarmialuetta. Trafi Mm. ilmakuvausta koskevaan 14 pykälään esitetään seuraavaa viimeistä momenttia: Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske tiedon taltioimista yleisessä liikenteessä lentoreitillä liikkuvasta ilma-aluksesta yksityiseen tarkoitukseen. Trafi on ollut jo valmisteluvaiheessa mukana hakemassa tähän momenttiin muotoilua, joka parhaiten vastaisi säädöksen tavoitetta. Trafi näkee ehdotetun sanamuodon, jossa viitataan lentoreittiin, edelleen ongelmalliseksi. Suomessa ollaan valmistautumassa nk. free route ilmatilaan, jossa ilma-alukset saavat vapaammin valita tarkemman reitityksensä. Lentoreitti-käsitteen merkitys on siis hämärtymässä, kun sillä toistaiseksi tarkoitetaan erikseen vahvistettua reittiä, kun jatkossa sillä voidaan tarkoittaa reittiä, jonka ilma-aluksen päällikkö itse valitsee. Trafi esittäisi tekstin tarkistamista edelleen seuraavasti: Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske tiedon taltioimista yleisessä liikenteessä lentoreitillä liikkuvasta olevasta ilma-aluksesta yksityiseen tarkoitukseen. 19 Luvan myöntäminen ja peruuttaminen Oikeusministeriö Pykälän 3 momentin mukaan lupaviranomainen voisi rajoittaa (aiemmin annetun luvan perusteella) otettujen tallenteiden julkaisemista tai kieltää sen kokonaan. Ehdotettu toimivaltasäännös on muotoilultaan liian avoin, ja sitä tulisi tarkentaa lupaviranomaisen toimivaltaa rajaavilla kriteereillä. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan ehdotettu toimivalta olisi tarpeen, jos materiaaliin sisältyy maanpuolustuksen kannalta tärkeää tietoa, jonka julkistaminen voisi vahingoittaa tai vaarantaa maanpuolustuksen etua. Tällainen toimivallan rajaus olisi syytä näkyä jo itse lakitekstistä. 20 Lupaviranomainen ja lupahakemus 22 Muutoksenhaku 23 Aluevalvontaviranomaiset Liikenne- ja viestintäministeriö Meriliikenteen osalta liikenne- ja viestintäministeri toteaa seuraavaa:
11 (21) Aluevalvontaviranomaisia koskevaan 23 :ään ehdotettu täsmennys on hyvä ja perusteltu. Se selventää Liikenneviraston aluevalvontaan liittyviä tehtäviä niin, että ne ovat linjassa aluevalvontalain 24 :n ja alusliikennepalvelulain (623/2005) 18 :n kanssa. Ministeriö pyytää lisäksi huomioimaan, että perustelujen tulisi olla linjassa edellä mainittujen lainkohtien kanssa. Liikenneviraston tehtäviin liittyen perusteluissa olevaa tekstiä on tarpeen täsmentää 23 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa sekä yleisperustelujen kohdassa 1.1. erityisesti VTS- toiminnan osalta. Liikenne- ja viestintäministeriön yksityiskohtaiset tarkennukset on esitetty luonnoksessa hallituksen esitykseksi ja ne on merkitty jäljitä muutokset toiminnolla. Ilmaliikenteen osalta Esityksen 23 :n osalta ja yllä olevan meriliikennettä koskevan osion ohella ministeriö esittää, että Liikenneviraston ohella myös Liikenteen turvallisuusvirasto lisättäisiin toimimaan omalla toimialallaan aluevalvontaviranomaisena mm. ilmatilaan liittyvien viranomaisvastuidensa nojalla. Trafi Ehdotetun 23 :n toisen momentin mukaan Liikennevirasto toimii toimialallaan aluevalvontaviranomaisena. Liikenteen turvallisuusvirastolle tällaista roolia ei ole ehdotuksessa esitetty. Kuitenkin Trafi nykyiselläänkin osallistuu säännöllisesti aluevalvontakokouksiin. Trafi on ilmailulaissa tarkoitettu ilmatilaviranomainen, jolla on ilmatilan jäsentämiseen ja käyttöön liittyviä viranomaisvastuita ja joka valvoo lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia. Lisäksi Trafi on lentopaikkoja valvova viranomainen. Ilmailulain uudistamista koskevassa ehdotuksessa vahvistetaan vielä Trafin roolia ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelua valvovana viranomaisena. Näillä perusteilla Trafi esittää harkittavaksi, että se mainittaisiin Liikenneviraston rinnalla 23 :n 2 momentissa aluevalvontaviranomaisena. 24 a Nimetyn ilmaliikennepalvelujen tarjoajan ja ilmatilan hallintayksikön aluevalvontatehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö Ilmatilan hallintayksikön osalta ministeriö toteaa, että esityksessä on annettu ilmatilan hallintayksikölle tehtäviä, jotka eivät liity sen toimintaan ja jotka ovat ristiriidassa ilmailulakiesityksen kanssa. Ministeriö esittää, että esityksen 24 a :n sanamuoto, jonka mukaan ilmaliikennepalvelujen tarjoaja ja ilmatilan hallintayksikkö toteuttaisivat aluevalvontatehtävää poistetaan ja säilytetään ainoastaan muotoilu, että ilmaliikennepalvelun tarjoaja avustaa omalla tehtäväalueellaan aluevalvontaviranomaisia näiden aluevalvontatehtävän hoitamisessa. Ministeriö viittaa tältä osin perustuslakivaliokunnan lausuntoihin PeVL 32/2009 vp sekä PeVL 48/2005 vp. Ilmaliikennepalvelun tarjoajalla voi olla ainoastaan viranomaista avustava tai täydentävä asema. Trafi Ehdotetun 24 a :n muotoilu, jonka mukaan ilmaliikennepalvelujen tarjoaja ja ilmatilan hallintayksikkö toteuttaisivat aluevalvontatehtävää, vaikuttaa sangen vahvalta ottaen huomioon, että kyseessä on yksityiselle toimijalle osoitettu julkinen hallintotehtävä. Käsityksemme mukaan kyse on siitä, että nämä toimijat avustavat omalla tehtäväalueellaan aluevalvontaviranomaisia näiden aluevalvontatehtävän hoitamisessa. Trafi esittääkin, että muotoilua lievennettäisiin, jotta pykälä ei antaisi väärää kuvaa näiden toimijoiden roolista ja vastuista. Momentin voisi muotoilla esim. seuraavasti: toteuttavat
12 (21) aluevalvontaa ja muutoin avustavat omalla tehtäväalueellaan aluevalvontaviranomaisia näiden aluevalvontatehtävän hoitamisessa hoitamalla tässä laissa tarkoitettuja aluevalvontatehtäviä omalla toimialallaan. Tällainen muotoilu vahvistaisi kokonaisvastuun aluevalvonnan toteuttamisesta nimenomaan aluevalvontaviranomaisille. Finavia Voimassa olevan aluevalvontalain mukaan ilmaliikennepalvelun tarjoajan tehtävät ovat aluevalvontaviranomaista avustavia. Lakiesitysluonnoksella ei ole asiallisesti tarkoitettu muuttaa ilmaliikennepalvelun tarjoajan aluevalvontatehtäviä tai niiden avustavaa luonnetta. Pykäläluonnoksesta tulisi poistaa mahdollisesti harhaanjohtava viittaus aluevalvonnan toteuttamiseen. Kun esitysluonnoksen 34 a poistetaan jäljempänä esitetyn mukaisesti, luonnoksen 24 a :ssä ei ole enää perusteltua viitata ilmatilan hallintayksikköön aluevalvontatehtävien osalta. Esitysluonnoksessa viitatut aluevalvontatehtävät kuuluvat ilmaliikennepalvelun tarjoajan toimivaltuuksiin ja tehtäviin. 24 b Aluerikkomuksesta ja alueloukkauksesta ilmoittaminen Liikenne- ja viestintäministeriö Esityksen 24 b :n osalta ministeriö toteaa, että aluerikkomuksesta ja alueloukkauksesta ilmoittaminen ja siihen liittyviin toimenpiteisiin ryhtyminen ei liity ilmatilan hallintayksikön toimintaan vaan ne kuuluvat ilmaliikennepalvelun tarjoajan tehtäviin. Ministeriö esittää, että viittaus ilmatilan hallintayksikköön poistetaan lakitekstistä ja perusteluista. Finavia Pykäläluonnoksessa asetettu ilmoitus- ja toimenpidevelvollisuus ei liity ilmantilan hallintayksikön toimivaltuuksiin ja tehtäviin, joten viittaukset ilmatilan hallintayksikköön tulisi poistaa pykäläluonnoksesta ja sen perusteluista. 24 c Valtion ilma-aluksen aluevalvontatehtävän turvaaminen Liikenne- ja viestintäministeriö Esityksen 24 c :n osalta ministeriö toteaa, että eduskunnalle annetussa HE 79/2014 vp:ssä esitetään ilmailulain 107 :ssä säädettäväksi siviili- ja sotilasilmailun yhteensovittamiseksi noudatettavista periaatteista, joita toteutettaessa on varmistettava sotilasilmailun ja valtion ilmailun toimijoiden mahdollisuus suorittaa niille säädetyt tehtävät. Lakiesityksen 107.2 :ssä säädetään, että ilmatilan joustavan käytön menetelmät sisältyvät ilmatilan hallintaa ohjaavaan käsikirjaan. Käsikirja perustuu liikenne- ja viestintäministeriön ja puolustusministeriön väliseen sopimukseen. Käsikirjassa kuvataan ne periaatteet, joiden mukaisesti annetaan etusija erityyppisille lennoille. Näin ollen esityksen 24 c :n sanamuoto, jonka mukaan ilmaliikennepalvelujen tarjoajan ja ilmatilan hallintayksikön on turvattava aluevalvontaviranomaisen pyynnöstä ilmatilan esteetön käyttö aluevalvontatehtävää suorittavalle valtionilma-aluksille on ristiriidassa ilmailulain 107 :n kanssa. Ministeriö esittää, että esityksen 24 c poistetaan tai vaihtoehtoisesti siinä viitataan ainoastaan ilmailulain 107 :n mukaisiin menettelyihin.
13 (21) Pääesikunta Pääesikunta esittää harkittavaksi 24 c :n perustelutekstissä käytetyn sanojen hävittäjä ja hävittäjäkalusto korvaamista sanalla puolustusvoimien ilma-alus. Pykälän tekstissä on käytetty sanaa valtionilma-alus. Pääesikunnan näkemyksen mukaan lain ja perustelutekstin yhteneväisyyden vuoksi olisi suotavampaa käyttää pykälässä ja sen perusteluissa samaa sanaa. Käytännössä alueellisen koskemattomuuden valvontatehtävät (AKV) suoritetaan pääsääntöisesti ilmavoimien hävittäjäkalustolla. Myös alueellisen koskemattomuuden turvaamistehtävissä (AKT) pääkalustona käytettäisiin hävittäjiä. AKV-tehtäviä voidaan suorittaa kuitenkin myös Hawk-, yhteyskone- ja helikopterikalustolla. Esimerkiksi laivan tunnistukseen voidaan käyttää maavoimien helikopteria sekä ilmavoimien Hawk-, Learjet- tai Pilatus-kalustoa. Pääesikunta pitää tärkeänä, ettei synny epäselvyyttä, voidaanko 24 c :n tarkoittamia aluevalvontatehtäviä suorittaa kaikilla puolustusvoimien ilma-aluksilla. Edellä mainituin perustein pääesikunta esittää harkittavaksi pykälää koskevan perustelutekstissä käytettyjen sanojen hävittäjä ja -kalusto korvaamista sanalla puolustusvoimien ilma-alus. Poliisi Esityksen 24 c sääntelee valtion ilma-aluksen aluevalvontatehtävän turvaamista. Yksityiskohtaisissa perusteluissa viitataan voimassa olevan ilmailulain (1194/2009) 8 ja eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen esityksen (79/2014) 11 säännöksiin ilmailun kieltämisestä ja rajoittamisesta tietyllä alueella. Aluevalvontaa koskien aluevalvontalaki on erityislaki ilmailulain ollessa yleislaki. Poliisin näkökulmasta esitetyn ilmailulain 11 :n mukaiset ja siinä mainittuja pykäläviittauksia koskevat muutokset lentokieltorajoituksiin ja vaara-alueisiin ovat sen toiminnan turvaamisen kannalta keskeisiä antaen poliisille mahdollisuuden työnsä laadukkaaseen toteuttamiseen vaativissakin tilanteissa. Yleislaissa olevan sääntelyn lisäksi samankaltaisen sääntelyn ottaminen erityislakiin uutena säännöksenä on oikea toimenpide. Trafi Ehdotetussa 24 c :ssä säädettäisiin valtion ilma-aluksen aluevalvontatehtävän turvaamisesta. Pykälän perusteluissa viitataan valtion ilma-aluksille myönnettävään etusijaan. Liikenteen turvallisuusvirasto kiinnittää huomion siihen, että eduskunnalle annetussa ilmailulain uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä HE 79/2014 vp. esitetään ilmailulain 107 :ssä säädettäväksi siviili- ja sotilasilmailun yhteensovittamiseksi noudatettavista periaatteista, joita toteutettaessa on varmistettava sotilasilmailun ja valtion ilmailun toimijoiden mahdollisuus suorittaa niille säädetyt tehtävät. Samaisen 107 :n toisen momentin mukaan ilmatilan joustavan käytön menetelmät sisältyvät ilmatilan hallintaa ohjaavaan käsikirjaan. Käsikirja perustuu Liikenne- ja viestintäministeriön ja Puolustusministeriön väliseen sopimukseen. Käsikirjassa kuvataan ne periaatteet, joiden mukaisesti erityyppisille lennoille annetaan etusija. Ilmatilanhallintayksikkö toimii näiden priorisointien mukaisesti. Edellä olevan pohjalta Liikenteen turvallisuusvirasto katsoo, että 24 c :n sanamuoto, jonka mukaan ilmaliikennepalvelujen tarjoajan ja ilmatilan hallintayksikön on turvattava aluevalvontaviranomaisen pyynnöstä ilmatilan esteetön käyttö aluevalvontatehtävää suorittavalle valtionilma-aluksille vaikuttaisi olevan ristiriidassa ilmailulakiin esitettyjen periaatteiden kanssa. Ilmailulain mukaan lentojen priorisointi tehdään ministeriöiden välisen sopimuksen ja siihen perustuvan ilmatilanhallinnan käsikirjan pohjalta, kun nyt ehdotetun aluevalvontalain tekstin mukaan aluevalvontalennoille annettaisiin etusija ohi
14 (21) kaiken muun toiminnan (esim. pelastuslennot) riippumatta siitä, onko kyseessä rutiiniluonteinen partiointilento vai reagoidaanko tunnistettuun uhkaan. Viraston käsityksen mukaan tällainen ristiriita on omiaan hämärtämään tilannetta nykytilanteeseen verrattuna. Edellä mainitun ilmailulain 107 :n valossa Trafi ei pidä 24 c :ää tarpeellisena. Jos se kuitenkin halutaan säilyttää, Trafi pitää tärkeänä, että etusijajärjestyksestä päättämisestä säädetään aluevalvontalaissa samojen linjausten mukaisesti kuin ilmailulaissa. Nykyisen tekstin voisi korvata esim. seuraavasti: Aluevalvontatehtävää suorittavan valtionilma-aluksen oikeus liikkua esteettömästi ilmatilassa määritetään tarkemmin ilmailulain 107 :n mukaisessa menettelyssä. Finavia 30 Tekninen valvonta Valtion ilma-aluksen aluevalvontatehtävän turvaamista koskeva pykäläluonnos tulisi päällekkäisen sääntelyn välttämiseksi korvata viittauksella ilmailulakiesitykseen sisältyvään siviili- ja sotilasilmailun yhteensovittamista koskevaan 107 :ään. Liikenne- ja viestintäministeriö Teknistä valvontaa koskevaan 30 :ään ehdotettu uusi 3 momentti on liikenne- ja viestiministeriön käsityksen mukaan ristiriidassa aluevalvontalain 23 ja 24 kanssa sekä Liikenneviraston toimialalainsäädännön kanssa, erityisesti alusliikennepalvelulain kanssa. Liikenneviraston toimialaan ei kuulu rikosten ennalta ehkäisy eikä Liikennevirastolla voi siten olla esitetyn kaltaista oikeutta tekniseen valvontaan. Liikenneviraston alusliikenteen valvonta perustuu alusliikennepalvelulakiin, jonka tarkoituksena on alusliikenteen turvallisuuden lisääminen ja tehokkuuden parantaminen sekä alusliikenteestä ympäristölle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Liikenne- ja viestintäministeriön käsityksen mukaan aluevalvontalain 44 :ssä tarkoitettu toiminta, kuten liikkuminen ja ankkurointi suomalaisiin merikarttoihin merkityillä suoja-alueilla, kuuluu aluevalvontalain 24 :ssä ja alusliikennepalvelulain 18 :ssä tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Näin ollen ministeriö katsoo, että ehdotettua 3 momenttia ei voida sisällyttää aluevalvontalakiin ja kyseinen momentti ja sen perustelut olisi poistettava hallituksen esityksestä. Pääesikunta Pykälän 2 momentissa säädetään teknisessä valvonnassa syntyneiden esitutkintaaineistoon liittymättömien tallenteiden hävittämisestä. Pykälän mukaan esitutkintaaineistoon liittymättömät tallenteet on hävitettävä viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun aineistoa ei enää todennäköisesti tarvita siihen tarkoitukseen, mihin se on hankittu. Pykälässä annetaan viranomaiselle laaja harkintavalta tallenteiden hävittämisen suhteen. Lain esitöissä ei ole tarkemmin määritelty todennäköisen tarpeen sisältöä, mistä johtuen pykälä aiheuttaa lain soveltajien toiminnassa epävarmuutta. Pääesikunta esittää harkittavaksi, olisiko säännöstä mahdollista yksinkertaistaa esimerkiksi määrittämällä tallenteen hävittämiselle jokin tietty kiinteä ajankohta tallenteen syntymisen jälkeen, jota noudatettaisiin, ellei tallenteen säilyttämiselle olisi tarvetta.
15 (21) Poliisi Esityksen 30 a mukainen uusi säännös puolustusvoimien aluevalvonnan yhteydessä tuottamista meri- ja ilmatilannekuvista ajantasaistaa nykykäytännön lain tasolle. Poliisin toiminnan ohjaamisessa ja johtamisessa erilaisten tilannekuvien merkitys korostuu ja on hyvä, että myös poliisilla on edelleen oikeus em. tilannekuvien hyödyntämiseen oman erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa, joissa tarvitaan puolustusvoimien erityisasiantuntemusta, henkilöstöä tai kalustoa. Trafi Teknistä valvontaa koskevaa aluevalvontalain 30 :ää esitetään muutettavaksi niin, että tekninen valvonta voi ulottua myös ilmatilaan. Trafilla ei ole huomautettavaa muutosehdotukseen siltä osin kuin toimivalta ilmatilan tekniseen valvontaan osoitetaan puolustusvoimille ja rajavartiolaitokselle. Liikenteen turvallisuusvirasto vastustaa kuitenkin saman pykälän 3 momentissa Liikennevirastolle esitettyä toimivaltaa siltä osin kuin Liikenneviraston toimivalta kohdistuisi ilmatilaan. Liikenteen turvallisuusvirasto kiinnittää huomion siihen, että Liikennevirastolla ei ole toistaiseksi ollut toimivaltaa ilmailun alalla. Uuden ilmailulain myötä sille esitetään siirrettäväksi Liikenne- ja viestintäministeriölle nykyisin kuuluva tehtävä päättää lentoliikenteen julkisesta palveluvelvoitteesta, mutta tätä siirtoa ei voida pitää aluevalvontalakiin kaavaillun tehtävän arvioinnin kannalta merkityksellisenä. Liikennevirastolle ei ole ilmailulainsäädännön puolelta kaavailtu tässä esitetyn tehtävän kaltaisia tehtäviä. Luonnoksen 30 :n perustelutekstistä ei ilmene, miten Liikennevirasto käytännössä suorittaisi teknisin laittein ilmatilan teknistä valvontaa. Liikennevirastolle luonnoksessa kaavailtujen ilmatilaan liittyvien teknisten valvontatehtävien suhde mm. ilmailulain lennonvarmistuksen tallenteita koskevien tehtävien hoitamiseen on epäselvä (ilmailulakihe:ssa 116 ). Lennonvarmistuspalvelun tarjoajalla on velvollisuus tallentaa liikenteen tilannekuva ja lennonvarmistuksen viestiliikenne. Trafi antaa tarkemmat määräyksen tallenteiden säilyttämistavoista ja ajoista. Trafi katsoo, että toimivallan antaminen ilmatilan osalta Liikennevirastolle on ristiriidassa valtionhallinnon tehostamistarpeiden ja hallinnon keskinäisen työnjaon kanssa. Ilmatilan osalta ehdotus loisi päällekkäisyyttä viranomaistoimintoihin. Lisäksi, että ehdotus loisi päällekkäisyyden lisäksi turhaa monimutkaisuutta viranomaisten toimivaltakysymyksiin. Trafin käsityksen mukaan ilmatilan osalta teknisen valvonnan tarpeet turvataan jo luonnoksen 30 a :n säädöksillä, jotka antavat Puolustusvoimille oikeuden saada ilmaliikennepalvelun tarjoajalta ja lentopaikan pitäjältä tietoja aluevalvonnan tarpeisiin. Trafi esittääkin, että 30 :ään ehdotetun uuden 3 momentin soveltamisalasta poistetaan ilmatilaan kohdistuva tekninen valvonta. 30 a Aluevalvonnan tilannekuva Liikenne- ja viestintäministeriö Aluevalvonnan tilannekuvaa koskevan uuden 30 a :n osalta liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että lainkohdan perusteluita on tarpeen täsmentää niin, että ne vastaavat Liikenneviraston osalta aluevalvontalain 23 ja 24 ja alusliikennepalvelulain 18 säännöksiä. Täsmennys on tarpeen myös siksi, että tehdään selkeä ero aluevalvonta-
16 (21) laissa tarkoitetun aluevalvonnan tilannekuvan ja alusliikennepalvelulaissa tarkoitetun tilannekuvan välillä. Alusliikennepalvelulain mukainen kauppa-alusten valvonta perustuu kansainvälisiin säännöksiin (kuten SOLAS yleissopimus) ja sen tarkoituksena on merenkulun turvallisuuden varmistaminen. Alusliikennepalvelulain 16 :ssä tarkoitetun, VTS keskuksessa ylläpidettävän tilannekuvan perusteella VTS viranomainen valvoo ja ohjaa alusliikennettä ja puuttuu siihen tarvittaessa lain suomilla valtuuksilla. Valvonta kohdistuu kauppa-aluksiin ja se perustuu VTS järjestelmän tutkakuvaan sekä alusten VHF radiolaitteilla antamiin pakollisiin ilmoituksiin. Valvonnassa hyödynnetään myös kansallisen AIS maa-asemaverkon sekä alusten satamakäynteihin liittyvien ilmoitusten automaattiseen vastaanottamiseen ja käsittelyyn käytettävän Portnet järjestelmän ja EU:n alusliikenteen seurantajärjestelmän, SafeSeaNet, kautta saatavaa tietoa. VTS keskukset saavat tietoja myös luotseilta, jotka luotsauslain (940/2003) 8 :n mukaan ovat velvollisia ilmoittamaan alusliikennepalvelulle kaikista havainnoistaan, joilla on merkitystä merenkulun, aluksen ja siinä olevien ihmisten turvallisuuden, ympäristönsuojelun tai meri- ja tullivalvonnan kannalta. Aluevalvonta kohdistuu sota- aluksiin ja valtion aluksiin, joiden liikkuminen Suomen aluevesillä on luvanvaraista. Aluevalvontalaissa tarkoitettu luvanvaraisuus ja valvonta eivät lähtökohtaisesti koske kauppa-aluksia, joiden liikkumista rantavaltio voi YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) mukaan rajoittaa ja valvoa merenkulun turvallisuuden varmistamiseksi esimerkiksi reititysjärjestelmillä ja pakollisella VTS palvelulla. Liikenne- ja viestintäministeriön yksityiskohtaiset tarkennukset 30 a :n yksityiskohtaisiin perusteluihin on esitetty luonnoksessa hallituksen esitykseksi ja ne on merkitty jäljitä muutokset toiminnolla. Pääesikunta Pääesikunta esittää säännökseen lisättäväksi puolustusvoimille oikeus saada tilannekuvaa varten vastaavat tiedot sataman alusliikenteestä sataman pitäjältä kuin mitä 1 momentissa säädetään ilmaliikenteen osalta tiedonsaantioikeudesta ilmaliikennepalvelun tarjoajalta ja lentoaseman pitäjältä. Lentoasemien ohella satamat ovat tärkeässä asemassa liikenteen solmu- ja maahantulokohtana. Suuremman materiaali- ja henkilökapasiteetin johdosta satamat voidaan katsoa erittäin tärkeiksi aluevalvonnan tilannekuvan, Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen, näitä koskevan päätöksenteon sekä muiden viranomaisten tukemisen kannalta tarpeellisten tietojen osalta. Pääesikunta esittää 30 a :n 1 momenttia täydennettäväksi esimerkiksi seuraavaan muotoon: "Puolustusvoimilla on lisäksi oikeus tilannekuvaa varten saada ilmaliikennepalvelun tarjoajalta ja lentoaseman pitäjältä tietoja ilmaliikenteestä, sataman pitäjältä tietoja alusliikenteestä satamassa, sekä mainituilta tahoilta myös muita aluevalvonnan kannalta merkittäviä tietoja."
17 (21) Liikennevirasto Säännösehdotuksen 30 a :ssä käytetään termiä Aluevalvonnan tilannekuva. Tätä termiä tulisi johdonmukaisesti käyttää myös perusteluissa meritilannekuvan sijasta selvyyden vuoksi erotuksena Rajavartiolaitoksen ylläpitämästä meripelastustilannekuvasta ja Liikenneviraston VTS-viranomaisena ylläpitämästä VTS-tilannekuvasta. Merivalvonnan tilannekuva tulisi muuttaa muotoon aluevalvonnan tilannekuva 30 a :n yksityiskohtaisiin perusteluihin sivulle 16. Lisäksi kohdan kolmannen kappaleen alku tulisi muuttaa muotoon Merialueella tehtävästä aluevalvonnasta ja viidennessä kappaleessa meritilannekuva muuttaa muotoon aluevalvonnan tilannekuva. Liikennevirasto katsoo tarpeelliseksi avata 30 a :n yksityiskohtaisissa perusteluissa sitä, mitä kyseisessä säännöksessä tarkoitetaan ilmaisulla; Tilannekuvatietoihin sisältyy aluevalvonnan kannalta tarpeellisia tietoja meri- ja ilmaliikenteestä sekä aluevalvonnan kannalta tärkeää tietoa muusta liikenteestä valtakunnan rajoilla. Liikennevirasto on alusliikennepalvelulain mukainen VTS-viranomainen. Lain 20 a :n mukaan VTS-viranomainen pitää yllä merenkulun sähköistä tiedonhallintajärjestelmää (Portnet) ilmoitusmuodollisuusdirektiivissä (2010/65/EU) ja seurantadirektiivissä (2002/59/EY) määriteltyjä, alusta ja sen lastia koskevien tietojen keräämiseksi, käsittelemiseksi ja tallentamiseksi. Nämä tiedot annetaan Portnetin kautta tullille. Mainituissa direktiiveissä edellytetään, että kerättyjä tietoja käsitellään luottamuksellisina. Myös muut VTS:n keräämät tiedot (mm AIS-tiedot) saattavat olla luottamuksellisia. Liikennevirasto VTS-viranomaisena ylläpitää VTS-tilannekuvaa VTS-alueella olevista aluksista ja niiden liikkeistä sekä muista liikenteeseen vaikuttavista seikoista. tilannekuvan tuottamiseen käytetään mm. edellä viitattuja luottamuksellisia tietoja. VTStilannekuva ei ole sellaisenaan osa aluevalvontatilannekuvaa vaan Liikennevirasto aluevalvontaviranomaisena luovuttaa Puolustusvoimille aluevalvontatilannekuvan tuottamista varten sellaisia tietoja, jotka Puolustusvoimilla on aluevalvontalain nojalla oikeus saada. Liikennevirasto kiinnittää huomiota siihen, että aluevalvontalaki koskee pääasiassa sota-aluksia ja valtion aluksia, ei periaatteessa kauppa-aluksia, elleivät ne syyllisty aluevalvontalain 44 :ssä tarkoitettuihin rikkomuksiin, kuten esimerkiksi merenpohjan luvattomaan tutkimiseen ja kartoittamiseen tai ankkurointiin suomalaisiin merikarttoihin merkittyjen ankkuripaikkojen ulkopuolelle suoja-alueelle. Tämän kaltaisten rikkomusten selvittämiseksi sekä viranomaisten valvontavälineistön yhteiskäyttösyiden tehostamiseksi on perusteltua, että myös VTS-viranomaisena toimivalle Liikennevirastolle säädetään oikeus tekniseen valvontaan. Trafi Trafi kiinnittää huomion siihen, että ehdotetussa 30 a :ssä viitataan vain lentoasemien pitäjiin. Lentopaikka olisi lentoasemaan verrattuna laajempi käsite, joka kattaa myös lentoasemat. Trafi esittää harkittavaksi, olisiko tässä pykälässä tarkoituksenmukaisempaa viitata lentoaseman pitäjien sijasta lentopaikkojen pitäjiin Tietosuojavaltuutetun toimisto Nyt lausunnon kohteena olevassa esityksestä tai sen perusteluista ei ilmene, mihin 30 :n 2 momentissa teknisen valvonnan yhteydessä mahdollisesti syntyvät henkilötiedot tallentuvat siksi aikaa, kun niitä ei vielä ole liitetty esitutkinta-aineistoon. Vastaavalla
18 (21) tavalla nyt lausunnon kohteena oleva esitys ja sen perustelut jättävät osin epäselväksi sen, minne 30 a :n 2 momentissa mainitut henkilötietoja sisältävät tilannekuvat tallentuvat tai siirtyvät. Sisältyvätkö tällaiset kuvat esimerkiksi aluevalvonnan lupa- ja valvonta-asioiden rekisteriin siten, kuin ehdotetun lain 36 a :n 3 momentissa mainitaan tai kyseisten tilannekuvien ollessa tarpeellisia esitutkinnan kannalta, liitetäänkö ne osaksi esitutkinta-aineistoa? Niiltä osin, kun teknisen valvonnan yhteydessä tai aluevalvonnan tilannekuvien yhteydessä käsitellään henkilötietoja, tulee huomioida tietosuojasäännöksistä tulevat periaatteet asianmukaisesti. Toimintatapoja voidaan näiltä osin selkeyttää esimerkiksi säännösten perusteluissa. 34 a Voimakeinojen käytön turvaaminen ilmatilassa Liikenne- ja viestintäministeriö Esityksen 34 a esitetään poistettavaksi, koska se on päällekkäinen eduskunnassa käsiteltävänä olevan ilmailulain 11.3 :n 1-kohdan kanssa. Mikäli katsotaan, että aluevalvonta ei sisälly käsitteenä maanpuolustukseen, ministeriö esittää, että sana aluevalvonta lisätään yllä mainittuun ilmailulain kohtaan. Lisäksi ministeriö toteaa, että ilmailulaissa (HE 79/2014 vp) säädetään julkisista hallintotehtävistä, jonka mukaan ilmatilan käytön rajoittaminen ei olisi julkinen hallintotehtävä. Tältäkin osin ministeriö toteaa, että esityksen tulisi olla yhdenmukainen ilmailulakia koskevan hallituksen esityksen kanssa ja esittää kohdan poistamista myös perustelujen kohdasta 3.1. Trafi Luonnoksen 34 a on Trafin käsityksen mukaan päällekkäinen ehdotetun ilmailulain 11 :n 3 momentin ensimmäisen kohdan kanssa. Mainitussa ilmailulain kohdassa ei tosin viitata aluevalvontaan vaan maanpuolustukseen. Trafin käsityksen mukaan aluevalvonta on kuitenkin osa maanpuolustusta. Jos Puolustusministeriö pitää ilmailulain 11 :n ehdotettua muotoilua aluevalvonnan näkökulmasta riittämättömänä, Trafi pitäisi kuitenkin tarkoituksenmukaisempana tarkentaa ilmailulakia tältä osin kuin säätämällä asiasta aluevalvonnan osalta erikseen. Muutoin voidaan olla tilanteessa, jossa ilmatilan rajoittamista harkittaessa joudutaan vielä erikseen miettimään, onko kyseessä ilmailulain mukainen rajoitus maanpuolustuksen tarpeita varten vai aluevalvontalain mukainen rajoitus aluevalvonnan tarpeita varten. Finavia Ilmailulakiluonnokseen sisältyy vastaava säännös ilmailun rajoittamista ja kieltämistä koskevasta ilmatilan hallintayksikön tehtävästä, joten pykälä-luonnos tulisi poistaa päällekkäisenä sääntelynä. 36 a Aluevalvonnan lupa- ja valvonta-asioiden rekisteri, sen käyttötarkoitus ja tietojen tallettaminen rekisteriin Poliisi 36 a esittää lupahallinnon selkiyttämiseksi lakiin sääntelyä aluevalvonnan lupa- ja valvonta-asiain rekisteristä. Rekisteriä koskeva säännös systematisoi kerättävän tiedon laatua ja asettaa sille kohderyhmät. Näille tiedoille on myös poliisitoiminnan aluevalvontaan liittyvissä tehtävissä tarvetta. Siksi on hyvä, että salassa pidettävien tietojen antamista aluevalvontatehtävää varten koskevassa säännöksessä (esityksen 37 ) pi-
19 (21) detään voimassa myös poliisin mahdollisuus saada aluevalvontatehtävässään näitä tietoja. Tietosuojavaltuutetun toimisto Nyt lausunnon kohteena olevan ehdotuksen 36 a :n 4 momentissa todetaan, että Aluevalvonnan lupa- ja valvonta-asioiden rekisteriin voi kuulua myös manuaalisesti pidettäviä asiakirjoja. Henkilötietolain 2 :n 2 momentin mukaan Tätä lakia sovelletaan henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn. Myös muuhun henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tätä lakia silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa. Henkilötietolain 3 :n 1 momentin mukaan henkilörekisterillä tarkoitetaan käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta. Edellä esitettyyn (30 a ) viitaten, henkilörekisterin käsitteeseen sisältyy jo itsessään oletus manuaalisten aineistojen kuulumisesta henkilörekisteriin, kun ne edellä mainitulla tavalla on kerätty samaa käyttötarkoitusta varten. Tätä taustaa vasten voidaan arvioida sitä, onko nyt kysymyksessä olevan henkilörekisterien manuaalisista osista tarpeen säätää erikseen siten, kun nyt ehdotetussa 36 a :n 4 momentissa on säädetty? Eri paikoissa olevat ja eri muodossa olevat (manuaalinen/sähköinen) tiedot kuuluvat samaan loogiseen henkilörekisteriin, vaikka ne sijaitsisivat ja niitä käsittelisivät eri tahot, jos käyttötarkoitus on sama. Jos säännöksellä on puolestaan pyritty säätämään jotain muuta, kuin mitä olen edellä esittänyt, voitaisiin tätä tarkoitusta selkeyttää esimerkiksi esityksen perusteluissa. 36 b Tietojen poistaminen 37 Salassa pidettävien tietojen antaminen aluevalvontatehtävää varten Liikenne- ja viestintäministeriö Esityksen 37 :ssä säädetään salassa pidettävien tietojen antamisesta aluevalvontatehtävää varten. Ministeriö toistaa aiemmin mainitsemansa ja katsoo, että tämä ei liity ilmatilan hallintayksikön toimintaan ja esittää, että viittaus ilmatilan hallintayksikköön poistetaan lakitekstistä ja perusteluista. Finavia Pykäläluonnoksessa asetettu oikeus ei liity ilmantilan hallintayksikön toimivaltuuksiin ja tehtäviin, joten viittaukset ilmatilan hallintayksikköön tulisi poistaa pykäläluonnoksesta ja sen perusteluista. Tietosuojavaltuutetun toimisto Nyt lausunnon kohteena olevan lain 37 :n 2 momentissa sekä 42 :n 3 momentissa säädetään, että Tiedot saadaan luovuttaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona. Epäselväksi jää, mitä tarkoitetaan tietojen luovuttamisella tietojoukkona. Se, mitä tällä on pyritty säätämään, tulisi selkeyttää esimerkiksi säännöksen perusteluissa. Jollei kyseiselle terminologiselle valinnalle ole olemassa erityisiä perusteluita, säätämisen tarpeellisuutta olisi syytä arvioida uudelleen.
20 (21) Niiltä osin nyt lausunnon kohteena olevan lain 37 :ssä ja 42 :ssä tarkoitetut salassa pidettävät tiedot sisältävät henkilötiedoiksi katsottavia tietoja, luovuttamista koskevan sääntelyn yhteydessä tulisi korostaa rekisterinpitäjän velvollisuutta varmistua vastaanottajan lainmukaisesta oikeudesta käsitellä kyseisiä tietoja sekä siitä, ettei mahdollinen luovutus heikennä henkilötietojen suojaustasoa (henkilötietolain 5 :n mukainen huolellisuusvelvollisuus sekä 32 :n mukainen suojausvelvoite) tai muutoinkaan vaaranna henkilötietojen käsittelyyn liittyvien tietosuojaperiaatteiden toteutumista. 42 Salassa pidettävien tietojen antaminen vieraan valtion viranomaiselle ja kansainväliselle toimielimelle Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainministeriö pitää perusteltuna, että lakiin sisällytetään säännös siitä, että tiedonvaihdon perustana on puolustusvoimien päätös tapauskohtaisesta tietojen luovuttamisesta. Ulkoasiainministeriö ehdottaa harkittavaksi, että ehdotetun 42 :n yksityiskohtaisiin perusteluihin sisällytettäisiin viittaus lakiin viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja selostettaisiin mainitun lain 30 :n suhdetta ehdotettuun 42 :ään. Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 30 :ssä todetaan seuraavasti: Sen lisäksi, mitä laissa erikseen säädetään, viranomainen voi antaa salassa pidettävästä asiakirjasta tiedon ulkomaan viranomaiselle tai kansainväliselle toimielimelle, jos ulkomaan ja Suomen viranomaisen välisestä yhteistyöstä määrätään Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa tai säädetään Suomea velvoittavassa säädöksessä ja tieto asiakirjasta voitaisiin tämän lain mukaan antaa yhteistyötä Suomessa hoitavalle viranomaiselle. Ulkoasiainministeriö ehdottaa myös harkittavaksi, että esitysluonnoksen yksityiskohtaisiin perusteluihin lisättäisiin yleinen maininta siitä, että jos aluevalvontalain kattamassa yhteistyössä luovutetaan tai vastaanotetaan turvallisuusluokiteltua tietoa, sitä käsitellään sen mukaisesti, miten on sovittu Suomen tekemissä sopimuksissa turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta. Suomi on tehnyt sopimukset Saksan (SopS 96 ja 97/2004), Ranskan (SopS 66 ja 67/2005), Slovakian (SopS 116 ja 117/2007), Viron (SopS 12 ja 13/2008), Italian (SopS 23 ja 24/ 2008), Latvian (SopS 33 ja 34/2008), Puolan (SopS 46 ja 47/2008), Bulgarian (SopS 116 ja 117/2008), Slovenian (SopS 22 ja 23/2009), Tsekin (SopS 53 ja 54/2009), Espanjan (SopS 38 ja 39/2010), Pohjoismaiden (Tanska, Islanti, Norja ja Ruotsi, SopS 10,11 ja 12/2013), Amerikan yhdysvaltojen (SopS 41 ja 42/2013), Ison-Britannian (SopS 49 ja 50/2013), Luxemburgin (SopS 59 ja 60/2013) ja Israelin (SopS 34 ja 35/2012) kanssa. Lisäksi Suomi on tehnyt sopimuksen Euroopan Avaruusjärjestön (ESA) (SopS 94 ja 95/2004), Länsi-Euroopan unionin (WEU) (SopS 41 ja 42/1998), Eurooppalaisen puolustusmateriaaliyhteistyöjärjestön (OCCAR) (SopS 109 ja 110/2008) ja Pohjois-Atlantin liiton (Nato) (SopS 7 ja 8/2013) kanssa. Suomi on myös 10 päivänä toukokuuta 2012 hyväksynyt EU:n jäsenvaltioiden välillä toukokuussa 2011 allekirjoitetun sopimuksen turvallisuusluokitellun tiedon suojaamisesta. Suomi on 8 päivänä elokuuta 2014 hyväksynyt Sveitsin kanssa 28 päivänä tammikuuta 2014 allekirjoitetun tietoturvallisuussopimuksen ja 11 päivänä helmikuuta 2014 allekirjoittanut tietoturvallisuussopimuksen Kroatian kanssa. Tietosuojavaltuutetun toimisto Nyt lausunnon kohteena olevan lain 37 :n 2 momentissa sekä 42 :n 3 momentissa säädetään, että Tiedot saadaan luovuttaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai tie-