Talouden näkymät Joulukuu 2016 Ekonomistit
Talouden näkymät - yhteenveto Maailmantalouden näkymät ovat jatkaneet kohentumistaan. Luottamus talouteen on vahvistunut ja tiedot teollisesta suhdanteesta ja maailmankaupasta ovat pääsääntöisesti olleet odotuksia parempia. Yhdysvalloissa talous kasvoi tarkentuneiden tietojen perusteella kolmannella neljänneksellä 3,2 % annualisoituna edellisestä neljänneksestä. Työttömyysaste painui marraskuussa 4,6 %:iin, mikä on lähellä edellisten suhdannehuippujen tasoa. Tulevan presidentin Donald Trumpin veronalennusten ja investointipanostusten odotetaan tukevan Yhdysvaltain taloutta lähivuosina. Arviot Yhdysvaltain talouskasvusta ovat kohentuneet. Talouden vauhti on piristymässä kohtalaisesti kuluvasta vuodesta. Yhdysvaltain keskuspankki nosti ohjauskorkonsa tavoitetason 0,50-0,75 %:iin joulukuun kokouksessaan. Fedin johdon mediaaniodotus ensi vuonna tarvittavista koron nostoista nousi kolmeen. OPEC ja ryhmä sen ulkopuolisia maita ovat sopineet tuotannon rajoituksista, minkä seurauksina öljyn hinta nousi joulukuun alussa. Kalliimpi öljy nostaa osin inflaatiota seuraavan puolen vuoden aikana. Inflaation suunta on ylöspäin, mutta ei pidemmän päälle niin jyrkästi kuin seuraavan puolen vuoden aikana näyttäisi. Euroalueen talousnäkymät ovat hieman vahvistuneet. Vuotuinen kasvu jatkuu verrattain vakaana. Inflaatio nopeutuu, mutta säilyy vielä ensi vuonna keskuspankin tavoitteen alapuolella. EKP päätti kokouksessaan jatkaa arvopaperien osto-ohjelmaansa kuluvan vuoden loppuun. Ostojen määrä laskettiin 60 mrd. euroon ja ehtoja hieman höllennettiin. Suomessa talous on tuoreimpien tietojen perusteella kasvanut odotuksia paremmin. BKT kasvoi kolmannella neljänneksellä 1,6 % edellisestä vuodesta. Alkuvuoden kasvu oli keskimäärin 1,5 %. Näillä näkymin 1,4 %:n kasvuennusteemme ensi vuodelle on varovaisella laidalla. Kasvu on painottunut kotimarkkinoille, mikä on myös kohentanut työllisyyttä talouskasvuun nähden tavanomaista enemmän. Myös viennin määrä on Tilastokeskuksen lukujen perusteella ollut syksyllä kasvussa.
Globaali talousluottamus piristynyt yhä indeksi 53 52 51 50 49 48 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi * 3 kk:n liukuva keskiarvo muutos ed. vuodesta, % 5 12 13 14 15 16 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa (oikea ast.) 4 3 2 1 0-1 Globaali teollisuuden luottamus vahvistui edelleen marraskuussa. Taso puoltaa globaalin teollisuuden kasvun piristyvän viimeisten kymmenen vuoden keskiarvotasolle. Maailmankauppa on hieman elpynyt syksyn aikana ja suhdannekyselyiden perusteella kasvu on piristymässä parin vuoden takaiseen vauhtiin. Maailmantalouden kasvu on kokonaisuutena elpymässä hieman ensi vuonna. Näköpiirissä on jokseenkin samaa vauhtia kuin vuosina 2013-14 parin hieman vaisumman vuoden jälkeen. Maailmantalouden lyhyen aikavälin riskit liittyvät poliittiseen ympäristöön.
Talouskasvu hyvässä vireessä Yhdysvalloissa 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 % 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi 65 60 55 50 45 40 35 30 25 Tuoreimpien tilastojen mukaan Yhdysvaltojen BKT kasvoi kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä 3,2 % annualisoituna edellisestä neljänneksestä. Talouskasvu oli laajapohjaista. Talouskasvu on piristynyt selvästi vuoden jälkipuoliskolla. Suhdannekyselyt viittaavat kasvun jatkuvan hyvänä. Näkymiä kohentaa myös odotukset elvyttävästä talouspolitikasta. Ensi vuonna talouskasvu yltää 2,3 %:iin. Työttömyysaste painui marraskuussa 4,6 %:iin. Parin edellisen suhdannehuipun aikana työttömyysaste on alimmillaan käynyt 3,8 %- 4,4 %:ssa. Työllisyys on kasvanut hyvin, mutta ei yhtä paljon kuin edellisissä noususuhdanteissa, ja työvoiman ulkopuolella on normaalia enemmän ihmisiä.
Euroalueen talous tasaisessa kasvussa 4 2 0-2 BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 indeksi 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi 10 11 12 13 14 15 16 Lähteet: Macrobond, Markit Economics BKT (määrän muutos) 55 50 45 40 Euroalueen talous jatkoi kolmannella neljänneksellä vakaassa kasvussa. BKT kasvoi 0,3 % edellisestä neljänneksestä ja 1,7 % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Talouskasvu oli verrattain laajalla pohjalla mutta painottui kotimaiseen kysyntään. Suhdannekyselyt puoltavat vauhdin jatkuvan kohtalaisena myös lähitulevaisuudessa. BKT kasvaa marraskuisen arviomme mukaan 1,6 % ensi vuonna, eli neljännesvuosikasvu piristyy hieman viimeisimmistä tiedoista. Työttömyysaste on laskenut trendinomaisesti vuoden 2013 kesästä ja oli lokakuussa 9,8 %, eli samalla tasolla kuin ennen euroalueen velkakriisin alkua.
Luottamusindikaattorit nousussa kehittyvissä talouksissa 60 58 56 54 52 50 48 46 ind. Teollisuuden ostopäälliköiden indeksejä 10 11 12 13 14 15 16 Intia Kiina Luottamus talouteen on kohentunut suurimmissa kehittyvissä talouksissa. Kiinan BKT on kasvanut koko vuoden 6,7 %:n vauhtia. Epävirallisten indikaattorien perusteella talouden vauhti on jopa piristynyt. Kiinan talouden kasvu jatkuu lähes nykyvauhtia lähitulevaisuudessa ja osin talous jopa piristyy. Venäjän talous on vakautunut selvästi kuluvan vuoden aikana, mutta BKT supistui edelleen 0,4 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta kolmannella neljänneksellä. Vuonna 2017 Venäjän talous on silti elpymässä lievästi osin öljyn hinnan nousun tukemana. Intian BKT on pysynyt hieman yli 7 %:n kasvussa kuluvan vuonna ja näkymät ovat vakaat.
Öljyn hinta nousussa indeksi 2015=100 200 180 160 140 120 100 80 60 10 11 12 13 14 15 16 Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 140 120 100 80 60 40 20 Öljyn hinta on noussut korkeimmalle tasolleen yli vuoteen. Taustalla ovat suunnitellut tuotannon leikkaukset. Niin OPEC että joukko öljyntuottajajärjestöön kuulumattomia maita ilmoitti joulukuun alussa tuotannon leikkauksista, jotka toteutuessaan riittäisivät IEA:n arvion mukaan poistamaan ylitarjonnan markkinoilta. Markkinoilla suhtaudutaan varovaisesti leikkaussuunnitelmien onnistumiseen. Odotukset tulevasta öljyn hintatasosta ovat kuitenkin nousseet 60 dollarin tuntumaan barrelilta. Teollisuusraaka-aineiden hinnat ovat nousseet, kun taloustiedot teollisesta suhdanteesta ovat kohentuneet ja odotukset Yhdysvaltain elvyttävästä politiikasta ovat lisänneet luottamusta näkymiin.
Inflaatio nousussa euroalueella ja Yhdysvalloissa 4 3 2 1 0-1 % Kuluttajahintojen vuosimuutos Yhdysvallat Euroalue 10 11 12 13 14 15 16 Euroalueen inflaatio jatkoi nousuaan marraskuussa. Inflaatio oli 0,6 % kokonaisuutena ja ilman energiaa ja ruokatarvikkeita 0,8 %. Euroalueen inflaatio jatkaa nousussa keväälle saakka lähinnä öljyn hintakehityksen seurauksena. Keväällä inflaatio käväisee nykyisellä öljyn hinnalla 1,5-2,0 %:ssa. Pohjimmiltaan inflaatio kiihtyy kuitenkin verkkaisesti, ja hintojen nousu jää ensi vuonna keskimäärin noin 1,5 %:iin. Yhdysvalloissa inflaatio on nopeutumassa euroaluetta selvemmin, koska öljyn hinnan vaihteluilla on suurempi merkitys kuluttajahintaindeksille ja suhdannetilanne on vahvempi. Keväällä inflaatio hätyyttelee Atlantin länsipuolella kolmea prosenttia.
EKP pitää ohjauskorot korkeintaan nykytasolla koko ensi vuoden 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Korkojen kehitys 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko 3 kk:n euribor EKP ei muuttanut ohjauskorkojaan joulukuun kokouksessaan. Keskuspankin mukaan ohjauskorot säilyvät nykytasolla tai matalammalla vielä hyvän aikaa arvopapereiden osto-ohjelman loputtua. Keskuspankki arvioi katsauksessaan inflaation kiihtyvän keskimäärin 1,3 %:iin ensi vuonna ja olevan vielä vuonna 2019 alle tavoitetason. EKP:n ennusteiden mukaan euroalueen talous kasvaa ensi vuonna 1,7 % ja jokseenkin samaa vauhtia myös parina seuraavana vuonna.
EKP pidensi osto-ohjelmaansa, mutta laski ostettavaa summaa EKP aloitti laajennetut arvopapereiden ostot (60 mrd. euroa kuukaudessa) maaliskuussa 2015. Ostojen määrä nostettiin 80 mrd. euroon kuukaudessa huhtikuussa 2016. Joulukuussa päätettiin laskea kuukausittaisten ostojen määrä 60 mrd. euroon vuoden loppuun saakka. Tarvittaessa määrää voidaan nostaa. Joulukuussa päätettiin myös laskea ostettavien lainojen minimimaturiteetti vuoteen kahdesta vuodesta. Lisäksi lainoja voidaan ostaa tarvittaessa myös talletuskorkoa matalammalla korolla. Laajennetussa osto-ohjelmassa ostetaan euroalueen valtionlainoja, omaisuusvakuudellisia arvopapereita sekä katettuja joukkolainoja. Lisäksi ostetaan aluehallinnon ja kuntien velkapapereita. Kesäkuusta 2016 lähtien ostetaan myös yritysten (pl. pankkisektori) investointiluokan joukkolainoja.
Markkinoiden korko-odotukset lyhyellä aikavälillä ennallaan pidemmän päälle nousua Markkinaodotusten perusteella lyhyet korot eivät juuri muutu lähes kahteen vuoteen. Pidemmän ajan korko-odotukset ovat nousseet hieman syksyn matalammista lukemista. Odotukset nousivat erityisesti Yhdysvaltain vaalien jälkeen, kun markkinoiden inflaatioodotukset nousivat ja luottamus talouden näkymiin vahvistui.
EKP:n päätökset laskivat lyhyempiä swap-korkoja Pitkien koronvaihtosopimusten korot ovat nousseet selvästi, kun inflaatio-odotukset ovat nousseet ja luottamus talouteen vahvistunut. Lyhyemmät swap-korot sen sijaan ovat jopa laskeneet viimeaikoina. Tämä johtuu ennen kaikkea EKP:n päätöksestä ostaa myös alle kahden vuoden pituisia lainoja markkinoilta.
Pitkien valtionlainojen korot nousseet Pitkien valtionlainojen korkojen nousun taustalla ovat niin vahvistuneet talousnäkymät kuin tulevan Yhdysvaltain presidentin, Donald Trumpin, suunnitelmat elvyttävästä talouspolitiikasta. Markkinoiden odotukset tulevista Fedin koron nostoista ovat lisääntyneet ja Fedin johto arvioi ensi vuonna tarvittavan kolme koron nostoa, kun vielä syksyllä mediaaniodotus oli kaksi koron nostoa. Korkojen nousu on heijastunut myös euroalueelle. Italiassa myös kansanäänestyksen aiheuttama epävarmuus nosti korkoja, joskin tulos ei enää yllättänyt markkinoita.
Yhdysvaltain dollari vahvistunut USD 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 Euron arvon kehitys EUR/SEK EUR/USD 2014 2015 2016 SEK 10,0 9,5 9,0 8,5 Yhdysvaltain dollari on vahvistunut presidentin vaalien jälkeen. Yhdysvaltain talouden näkymät ovat vahvistuneet ja korko-odotukset nousseet. Euroalueella rahapolitiikka säilyy kevyenä ja talous kasvun odotetaan jatkuvan kohtalaisena. Ruotsin kruunun arvo on hieman vahvistunut heikoimmista luvuistaan, mutta on edelleen hyvin heikko talouden vahvaan vireeseen nähden.
Optimismia osakemarkkinoilla Keskeisiä osakeindeksejä indeksi 1.1.2013=100 170 OMX Helsinki Cap 160 150 140 S&P 500 130 120 110 Euro Stoxx 50 100 90 13 14 15 16 Osakemarkkinat ovat olleet toiveikkaissa tunnelmissa joulukuun alkupuolella. Talouden näkymät ovat vahvistuneet erityisesti Yhdysvalloissa, jossa tulevan talouspolitiikan katsotaan olevan myönteistä osakkeille. Euroopassa tunnelmat ovat olleet varovaisemmat, mutta kevyenä säilyvä rahapolitiikka tukee osakemarkkinoita.
Suomen talous odotuksia paremmassa vireessä 6 4 2 0-2 -4 % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta Työpäiväkorjatut sarjat 11 12 13 14 15 16e 17e Lähteet: Macrobond, OP BKT:n määrä Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta BKT kasvoi kolmannella neljänneksellä 1,6 % edellisestä vuodesta ja 0,4 % edellisestä neljänneksestä. Kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana BKT kasvoi keskimäärin 1,5 %, mikä on odotuksia parempaa vauhtia. Kasvu perustui ennen kaikkea kulutukselle ja investoinneille, mutta myös viennin määrä lisääntyi. Ennusteemme vuoden 2017 BKT:n kasvuksi on 1,4 %. Näillä näkymin on kohtalaiset mahdollisuudet hieman tätä parempaan vauhtiin.
Kotitalouksien luottamus vahvaa saldoluku 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Kotitalouksien luottamus vahvistui marraskuussa: kuluttajien odotukset yleisestä työttömyydestä ja kotitalouden säästämismahdollisuuksista paranivat. Arviot omasta ja Suomen taloudesta pysyivät suunnilleen ennallaan. Vähittäiskaupan myynnin määrä on kasvanut vuoden mittaan kuluttajien luottamuksen kasvun tahdittamana. Maltillinen inflaatio ja työllisyyden koheneminen ovat tukeneet kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta tänä vuonna. Ensi vuonna inflaatio nousee, mutta työllisyyden lisäys ja veronkevennykset pitävät yksityisen kulutuksen 1,2 %:n kasvussa.
Teollisuuden luottamus edelleen vaisuhkoa saldoluku 30 20 10 0-10 -20-30 -40 Luottamusindikaattoreita Suomessa Teollisuus Palvelut Rakentaminen 11 12 13 14 15 16 Yritysten luottamus hieman laski kaikilla päätoimialoilla marraskuussa. Teollisuusyritykset odottavat tuotannon määrän kasvavan hieman. Tilauskanta pysyi kuitenkin lähestulkoon ennallaan, ja se on yhä jonkin verran alle normaalin. Rakentamisen luottamus on tällä hetkellä lähellä keskimääräistä. Tilauskannan kuvataan olevan hieman normaalia matalampi. Palvelujen luottamusindikaattori pysyi marraskuussa lähellä keskimääräistä tasoa. Palvelujen myynti on kasvanut kohtalaisesti, ja kasvun odotetaan jatkuvan myös lähikuukausina.
Lokakuussa tavaraviennin arvo hieman miinuksella Suomen tavaraviennin arvo oli lokakuussa Tullin ennakkotilaston mukaan lähes 4,5 miljardia euroa, eli 6 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vienti EU-maihin laski 12 % ja tuonti EU:sta 6 %. Samaan aikaan vienti EU:n ulkopuolelle nousi 5 % ja tuonti EU:n ulkopuolelta 2 %. Tuonnin arvo laski 3 % lokakuussa ja oli hieman alle 4,7 miljardia euroa. Tammi-lokakuun viennin arvo laski 5 % vuoden takaisesta. Yhteenlaskettu tuonnin arvo vuoden alusta ei juuri muuttunut verrattuna viime vuoteen. Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon tietojen mukaan viennin arvon lasku johtuu pääosin hinnoista, ja viennin määrä on ollut viime aikoina kasvussa. Vuonna 2017 vienti elpyy kohtalaiseen kasvuun.
Vaihtotase alijäämäinen mrd. 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotaseen vaje on jatkanut syvenemistään. Vaihtotaseen 12 kuukauden liukuva summa näytti alijäämää 2,4 mrd. euron verran syyskuussa. Tammi-syyskuussa vaihtotase oli 2,7 mrd. euroa alijäämäinen. Vuosi sitten vastaavana ajankohtana alijäämää oli 1,1 mrd. euroa. Kauppatase oli vastaavaan aikaan jotakuinkin tasapainossa. Vaihtotaselukuja tarkistettiin selvästi alaspäin syyskuussa Tilastokeskuksen toimesta.
Aloitusten kasvu vaimentunut 30 20 10 0-10 -20-30 % 11 12 13 14 15 16 Aloitetut rakennushankkeet muutos vuosisummasta Kaikki rakennukset Asuinrakennukset Asuin- ja muu rakentaminen on vahvassa vedossa, mutta rakennusaloitusten kasvu on hidastunut. Yritysten investoinnit kasvavat myös muun muassa kone- ja laitehankintojen ansiosta. Investointiaktiviteetti on kaikkiaan vahvaa ja laajapohjaista tänä vuonna. Investoinnit kasvavat 4,5 % kuluvana vuonna. Ensi vuonna investointien kasvu hieman rauhoittuu, mutta pysyy edelleen hyvässä 3,5 %:n kasvussa. Suurien investointihankkeiden rakentaminen jatkuu vuonna 2017.
Valtiontalouden alijäämä pienentynyt mrd. 55 53 51 49 47 45 43 41 39 37 10 11 12 13 14 15 16 Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden alijäämä oli 2,2 mrd. euroa tammi-lokakuussa, kun vuosi sitten samaan aikaan alijäämä oli 3,2 mrd. euroa. Näin ollen verotulojen kasvu on kohentanut valtiontalouden rahoitusasemaa. Tänä vuonna julkisen talouden alijäämä on 2,4 % suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee 65,3 %:iin. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä on 2,4 %. Velkasuhde kasvaa edelleen ja asettuu 67,0 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Työttömyys laskussa Avoimet työpaikat ja työttömyysaste 1 000 kpl 45 40 35 30 25 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Työttömyysaste (kt) Avoimet työpaikat (12 kk:n liukuva ka.) % 10 9 8 7 6 Lokakuussa työttömyysaste oli 8,1 %, kun se vuotta aiemmin oli 0,6 %-yksikköä korkeampi. Työttömiä 18 000 vähemmän ja työllisiä oli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Työttömyysasteen trendi oli 8,6 %. Työllisyysasteen trendi oli lokakuussa 68,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 68,3 %. Työllisten määrä kasvaa vuonna 2016 lähes 10 000 hengellä. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi lokakuussa. TE-toimistoihin ilmoitettiin lokakuussa 40 000 uutta avointa työpaikkaa eli 4 000 enemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa. Toisaalta samaan aikaan pitkäaikaistyöttömien määrä nousi selvästi. Työttömyysaste on tänä vuonna 8,9 % ja jatkaa laskuaan ensi vuonna 8,5 %:iin.
Inflaatio aavistuksen ylöspäin 8 6 4 2 0-2 -4 % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta Asuminen ja energia 11 12 13 14 15 16 Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Inflaatio nousi 0,7 %:iin marraskuussa. Inflaation lievään nousuun vaikutti muun muassa ajoneuvoveron, sairaalamaksun, hammaslääkäripalkkion ja omakotikiinteistöjen kallistuminen vuoden takaiseen verrattuna. Edellisvuoteen verrattuna eniten laskivat asuntolainojen- ja kulutusluottojen korot sekä matkapuhelinten kuluttajahinnat. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna inflaation nousuun vaikutti eniten omakotikiinteistöjen kallistuminen. Tänä vuonna inflaatio säilyy matalana ja on 0,3 %. Ensi vuonna inflaatio nousee 1,0 %:iin. Öljyn hinnan nousun vuoksi riskit ovat ylöspäin.
Asuntojen hinnat nousussa, erityisesti pk-seudulla Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 2010=100 114 112 110 Pääkaupunkiseutu 108 106 Koko maa 104 102 100 Muu Suomi 98 96 10 11 12 13 14 15 16 Verrattuna edellisvuoden lokakuuhun asuntojen hinnat nousivat koko maassa. Kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa nousivat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 1,2 %. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 3,2 % ja muualla Suomessa hinnat laskivat 0,6 %. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet kohenivat lokakuussa ja ovat pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle. Asuntojen hinnat jatkavat maltillista nousua myös ensi vuonna.
OPn suhdanne-ennuste Marraskuu 2016 Arvo, mrd. Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 2015 2014 2015 2016e 2017e Bruttokansantuote 209,1-0,7 0,2 1,2 1,4 Tuonti 77,5-0,2 1,9 1,5 2,5 Vienti 76,6-1,7-0,2 0,0 2,3 Kulutus 166,7 0,3 1,1 1,0 0,7 - yksityinen 115,7 0,6 1,5 1,4 1,2 - julkinen 51,0-0,5 0,4 0,2-0,5 Investoinnit 42,7-2,5 0,7 4,5 3,5 Muita keskeisiä ennusteita 2014 2015 2016e 2017e Kuluttajahintojen muutos, % 1,0-0,2 0,3 1,0 Ansiotason muutos, % 1,4 1,4 1,2 1,0 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 8,9 8,5 Vaihtotase, % BKT:sta -1,1-0,4-0,5-0,7 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -3,2-2,8-2,4-2,4 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 60,2 63,6 65,3 67,0 Lähteet: Tilastokeskus, OP
Yhteystiedot: Pääekonomisti Reijo Heiskanen 010 252 8354 Ekonomisti Maarit Lindström 010 252 1695 etunimi.sukunimi@op.fi www.taloudessa.fi @OP_Ekonomistit @Reiskanen @LindstromMaarit