OPINTO-OPAS

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2009 OPINTO-OPAS 2009-2010 Toimittanut: Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kanslia Opintotoimisto

Rakkaat fuksit, Tervetuloa Teknilliseen korkeakouluun! Tervetuloa opiskelemaan Tuotantotalouden laitokselle! Tuotantotaloudella on maine menestyvien huippuammattilaisten yliopistona. Valmistuttuaan useimmat meistä ovat sijoittuneet hyviin organisaatioihin ja jännittäviin tehtäviin, myös yrittäjiksi. Haluamme tarjota Sinulle mahdollisuudet erilaisiin uravaihtoehtoihin kaikkialla elinkeinoelämässä ja julkisyhteisöissä, jotta laitoksemme maine toteutuisi myös Sinun kohdallasi. Sinulla on edessäsi suuri muutos. Useilla vaihtuu kotipaikkakunta ja asunto. Myös ystäväpiiri vaihtuu aikaa myöten. Työtä olisi mittaamattomasti! Paineita asettaa jopa kilta: kuinka saavuttaa teekkarilakki? Laitoksen vaatimuslista on pitkä. Jossain kaukana valtavan työmäärän ja vuosien uurastusten takana lymyilee diplomi-insinöörin tutkinto. Mielessäsi pyörii varmasti paljon kysymyksiä, kuten esimerkiksi, kuinka valmistua niin hyvin arvosanoin, että pääsisit mihin tahansa yritykseen ja kaikkein jännittävimpiin tehtäviin? Myös Teknillinen korkeakoulu on muuttumassa, kun uusi Aalto-korkeakoulu aloittanee toimintansa jo syksyllä 2009. On vielä epäselvää, mikä on Teknillisen korkeakoulun olomuoto uudessa korkeakoulussa. Emme myöskään tiedä, miten Tuotantotalouden laitoksen rooli ja muoto kehittyy. Sen sijaan on selvää, että haluamme tarjota Sinulle vähintäänkin nykyisen tasoisen oppimisympäristön ja sisällön, jotta pystyisit kehittämään tietojasi ja taitojasi yhdessä opiskelutovereittesi kanssa. Kyvykkyyksiä tarvitaan, kun aikanaan roolina on osaltasi edistää elinkeinoelämää globaalitalouden ankarissa oloissa. Tutan henkilökunnan tehtävänä on varmistaa Sinulle häiriöttömät oppimisolot yliopistoympäristömme lähivuosien muutoksista huolimatta. Rakas ystävä, älä kuitenkaan yliarvioi haasteita! Pyri tekemään aina parhaasi, mutta varaa aikaa myös itsellesi ja läheisillesi. Edessäsi on pitkä juoksu, johon opinnot sijoittuvat vasta alkutaipaleelle. Etsi onnellisuutta itsellesi sekä muillekin mielihyvää joka päivä! Muista, että hyvä tutaammattilainen ei ole kävelevä tieto- tai temppupankki vaan ihminen, joka pystyy toimimaan ja saa muutkin toimimaan korkeiden päämäärien saavuttamiseksi. Opintojen arki ei ole aina pelkkää hymyä ja menestystä. Pyri rakentamaan pahan päivän varalle itseäsi ja tovereitasi varten turvaverkko, joka takaa, ettei kukaan meistä olisi yksin vastatuulen iskiessä. Myös minä ja koko yhteisömme on käytettävissäsi kykyjemme sallimissa rajoissa. Toivon vilpittömästi menestystä ja työintoa Sinulle, nyt lähtiessäsi yhteiselle oppimisen taipaleelle! Terveisin, Eero Eloranta

Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto on Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE), Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) ja Teknillisen korkeakoulun (TKK) muodostama uusi yliopisto, joka aloittaa 1.1.2010. Myös kaikki opiskelijat siirtyvät tuolloin Aalto-yliopiston opiskelijoiksi. Aalto-yliopisto on 20 000 opiskelijan ja 4 000 työntekijän kansainvälinen yhteisö. Uudesta yliopistosta valmistuu edelleenkin kauppatieteiden kandidaatteja ja maistereita, taiteen kandidaatteja ja maistereita sekä tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä ja maisemaarkkitehtejä. TKK:n, TaiKin ja HSE:n nykyisiä vahvuuksia voimistetaan. Aalto-yliopiston tavoitteena on edelleen syventää kunkin yliopiston omaa osaamista yhteisten monitieteisten hankkeiden lisäksi. Jo nyt on ollut mahdollista suorittaa opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia kyseisissä yhdistyvissä korkeakouluissa joustavan opinto-oikeuden sopimuksen eli JOO-opintojen kautta. Tavoitteena on lisätä Aallon sisäistä opiskelijaliikkuvuutta. Tätä toteutetaan osittain jo syksyllä 2009. Hakukäytännöistä ja menettelyistä tiedotetaan erikseen. Opiskelija voi suorittaa sisäisesti liikkuen paitsi erillisiä kursseja, myös esimerkiksi sivuainekokonaisuuksia. Suunnitteilla on myös Aalto-yliopiston yhteisiä sivuaineita, kuten esimerkiksi IDBM (International Design Business Management) ja Creative Sustainability. Yhteistä opiskelua tukevat myös Aallon Factoryt eli Design Factory, Media Factory ja Service Factory. Ne ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset tai julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajat tukevat kansainvälisyyttä, avointa innovointia ja uusia opetuksen ja oppimisen tapoja sekä poikkitieteellisyyttä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: http://www.aaltoyliopisto.info/ ja opiskelusta Aalto-yliopistossa: http://www.aaltoyliopisto.info/fi/view/content/opiskelijoille, jossa voit tutustua myös useimmin kysyttyihin kysymyksiin opiskelusta Aalto-yliopistossa.

1. TIEDEKUNTA JA TUOTANTOTALOUDEN LAITOS...1 1.1 Tiedekunnan esittely... 1 1.2 Laitoksen esittely... 2 1.3 Neuvostot ja toimikunnat... 3 1.4 Laitoksen kirjasto... 3 1.5 Laitoksen hallinto ja yhteystiedot... 4 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE...5 2.1 Alempi perustutkinto... 6 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet... 6 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne... 6 2.2 Ylempi perustutkinto... 9 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet... 9 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne... 9 3. TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA...12 3.1 Tavoitteet... 12 3.2 Pääaineet... 13 3.3 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot... 14 3.3.1 Perusopinnot (P)... 14 3.3.1.1 Perusaineiden laaja oppimäärä... 15 3.3.2 Ohjelman yhteiset opinnot (O)... 16 3.3.3 Tuotantotalous - perusmoduuli... 16 3.3.4. Tuotantotalous - jatkomoduuli... 16 3.3.5 Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu (V)... 16 3.3.6 Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari... 17 3.3.6.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet, sisältö ja suorittaminen.. 17 3.3.6.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset... 18 3.3.7 Malliohjelma... 18 3.4 Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot... 19 3.4.1 Pääaineet... 19 3.4.1.1 Teollisuustalous... 19 3.4.1.2 Työpsykologia ja johtaminen... 20 3.4.1.3 Strateginen johtaminen... 24 3.4.1.4 International Design Business Management (IDBM)... 27 3.4.1.5. Framtidens Industriföretag (FIF)... 30 3.4.2 Tieteen metodiikan opinnot (M)... 32 3.4.3 Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu (W)... 34 3.4.4 Diplomityö... 35 3.4.4.1 Ennakkoilmoitus diplomityön aloittamisesta... 35 3.4.4.2 Aiheen vahvistaminen... 35 3.4.4.3 Arvostelu ja valmistuminen... 36 3.4.4.4 Kypsyysnäyte... 36 3.4.4.5 Hyödyllistä tietoa diplomityön laatijalle... 36 3.4 Muut opintokokonaisuudet... 37 3.4.1 Kansantaloustiede... 37 3.4.2 Oikeustiede... 38 3.4.3 Stanfordin yliopistossa suoritettava erikoismoduuli... 39 3.5 Tekniset sivuaineet ja O-moduulit... 39

4. MASTER S PROGRAMME IN SERVICE MANAGEMENT AND ENGINEERING...59 5. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT...62 5.1 Opetus- ja tenttijaksot... 62 5.2 Luku- ja tenttijärjestykset... 62 5.3 Henkilökohtainen opintojen suunnittelu, HOPS... 62 5.4 Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa... 63 5.5 Kurssit ja opintojaksot... 63 5.6 Tentit ja välikokeet... 64 5.7 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri... 65 5.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito... 65 5.9 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista... 66 5.10 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suoritusajat... 66 5.11 Tutkintotodistukset ja valmistuminen... 68 5.11.1 Tekniikan kandidaatin tutkintotodistus... 68 5.11.2 Diplomi-insinöörin tutkintotodistus... 68 5.11.3 Todistuksenjakotilaisuus... 68 5.11.4 Urapalvelut... 69 5.11.5 PoliAlumni TKK:n Alumnitoiminta... 69 5.12 Teknillisen korkeakoulun kirjasto... 69 5.13 Tutkinto-ohjelman vaihtaminen... 70 6. OHJAUS JA OPINTONEUVONTA...71 6.1 Tuutorointi... 71 6.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS... 72 6.3 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus... 73 6.3.1 Opintotuki... 73 6.3.2 Terveydenhoito... 73 6.3.3 Esteetön opiskelu... 74 6.3.4 TKY:n opintososiaaliset palvelut... 74 6.3.5 Muita palveluja... 74 7. OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE...75 7.1 Opetusmenetelmät... 75 7.2 Arviointi ja arvostelu... 76 7.3 Palaute... 77 8. HARJOITTELU...78 8.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:ssa... 78 8.2 Harjoittelun tavoitteet... 78 8.3 Harjoittelua koskevat ohjeet... 78 8.3.1 Harjoitteluraportti... 79 8.3.2 Harjoittelupaikan hakeminen... 79 8.4 Kansainvälinen harjoittelu... 79 8.5 Ulkomaan harjoittelun apurahat... 79 8.6 Harjoittelu omassa yrityksessä... 80 9. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA...81 9.1 Joustava opinto-oikeus (JOO)... 81 9.2 Kansainvälinen opiskelu... 81 9.3 Suomen virtuaaliyliopisto... 85 10. TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS...86 11. STUDIERÅDGIVNING...88

11.1 Examensstruktur och målsättning... 88 11.1.1 Lägre grundexamen... 88 11.1.2 Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad... 90 11.1.3 Praktik... 91 11.2 Studier vid Tekniska högskolan... 92 11.2.1 Undervisning, examination och utvärdering... 92 11.2.2 Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering... 92 11.2.3 Att studera på svenska... 93 11.2.4 Begränsning av studietiderna... 94 11.2.5 Byte av examensprogram... 95 11.3 Aalto-universitetet... 95 11.4 Studier vid andra högskolor... 96 11.5 Studiehandledning... 96 LIITTEET...98 12.1 Perusaineiden laaja oppimäärä tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa 2009 2010... 98 12.2 Kandidaatintutkinnon ohjeellinen mallilukujärjestys... 105 12.3 Miten muutoksia haetaan?... 109

1. TIEDEKUNTA JA TUOTANTOTALOUDEN LAITOS 1.1 Tiedekunnan esittely Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta muodostuu yksiköistä, joilla on pitkät perinteet opetuksen ja tutkimuksen eturintamasta Teknillisessä korkeakoulussa. Tiedekunta muodostuu kolmesta perinteikkäästä tieteenalasta: teknillisestä fysiikasta ja matematiikasta, tietotekniikasta ja tuotantotaloudesta. Näille aloille on yhteistä laajojen tietoaineistojen hyödyntäminen ja informaation jalostaminen. Tiedekuntaan kuuluu myös kielikeskus, joka huolehtii yliopistossa annettavasta kielten- ja viestinnän opetuksesta ja opetuksen kehittämisestä. Matematiikka, fysiikka, tietotekniikka, kieli, viestintä ja talous luovat kestävän pohjan uuden oppimiselle ja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiselle. Tiedekunnan edustamat alat kattavat laskennallisten ja tietoteknisten menetelmien kehittämisen sekä niiden monipuolisen hyödyntämisen tekniikan ja tieteen eri alojen sovelluksissa. Tiedekunnan vahvuutena on monitieteisyys ja siitä syntyvät innovaatiot. Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekuntaan kuuluvat lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, matematiikan ja systeemianalyysin laitos, mediatekniikan laitos, teknillisen fysiikan laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos, tietotekniikan laitos, tuotantotalouden laitos sekä BIT-tutkimuskeskus ja kielikeskus. Yhteistä tiedekunnan yksiköille on laaja yhteisen perusopetuksen vastuu TKK:ssa. Tiedekunnan tarjoamat neljä tutkinto-ohjelmaa ovat informaatioverkostot, teknillinen fysiikka ja matematiikka, tietotekniikka sekä tuotantotalous. Viides tutkinto-ohjelma on kansainvälinen kaksoistutkintoon johtava maisteriohjelma NordSecMob Master's Programme in Security and Mobile Computing (Erasmus Mundus). Tarjolla on myös runsaasti mahdollisuuksia kansainvälisiin opintoihin yhteistyösopimuksilla useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Lisäksi tiedekunta on edelläkävijä TKK:ssa kansainvälisten Master-ohjelmien tarjoajana. Perusopiskelijoiden määrä tiedekunnassa on hiukan vajaa 3000, mikä on noin neljäsosa koko TKK:n opiskelijamäärästä. Jatko-opiskelijoita tiedekunnassa on hieman yli tuhat. Tiedekunnassa on nyt yhteensä noin 80 professoria yhdeksässä eri yksikössä. Tiedekunta profiloituu voimakkaasti perustutkimukseen. Tiedekunnassa on kolme tutkimuksen huippuyksikköä: Adaptiivisen informatiikan huippuyksikkö (AIRC), Laskennallinen kompleksisten systeemien tutkimuksen huippuyksikkö (LCE) ja Laskennallisen nanotieteen huippuyksikkö (COMP). Lisäksi tiedekunta on osallisena muiden yliopistojen kanssa yhteisissä Algoritmisen data-analyysin huippuyksikössä ja Inversio-ongelmien huippuyksikössä. Tiedekunta pähkinänkuoressa perusopiskelijoita 2926 jatko-opiskelijoita 1017 henkilöstö 1116 professoreita 78 1

vuonna 2008 valmistuneita diplomi-insonöörejä 251 tekniikan kandidaatteja 38 vuonna 2008 väitelleitä 58 tutkintoa suorittavat kansainväliset opiskelijat (kevät 2009) 392 kansainvälisten ohjelmien määrä 7 Tiedekunnan verkko-osoite on http://information.tkk.fi/ 1.2 Laitoksen esittely Tuotantotalouden laitos on yksi Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan seitsemästä laitoksesta. Laitoksella tehdään tutkimusta ja annetaan opetusta tuotantotalouden alalla. Laitos vastaa tuotantotalouden tutkinto-ohjelmasta sekä informaatioverkostojen tutkinto-ohjelmasta yhdessä tiedekunnan muiden laitosten kanssa. Laitos on jaettu kolmeen tutkimusryhmään, jotka ovat teollisuustalouden tutkimusryhmä, työpsykologian ja johtamisen tutkimusryhmä ja strategisen johtamisen tutkimusryhmä. Tuotantotalouden laitos toimii läheisessä yhteistyössä BIT-Tutkimuskeskuksen kanssa. Tuotantotalouden laitoksen visiona on kuulua globaalisti johtavien akateemisten asiantuntijaorganisaatioiden joukkoon osaamisalueellaan. Laitoksen missiona on myötävaikuttaa siihen, että Suomi kehittyy varallisuuden luontiyhteiskuntana globaalisti menestyvän elinkeinoelämän siivittämänä. Tuotantotalouden laitoksen strategiana on tutkia arvoa tuottavia prosesseja ja organisaatioita erityisesti tekniseen, taloudelliseen, yksilölliseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen paneutuen. Arvoa tuottavat prosessit voivat olla teollista tuotantoa, palveluja ja erilaisia arvoa lisääviä tukitoimia, kuten suunnittelua, kuljetusta ja hallintoa. Tuotantotalouden tieteenala on laaja. TKK:n tuotantotalouden laitoksen toiminta täsmentyykin sen tutkimusryhmien tutkimus- ja opetusalojen ympärille. Asiakkaita ovat elinkeinoelämä ja opiskelijat. Asiakkaiden tarpeita tyydytetään opetus- ja tutkimuspalveluilla. Tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa on perusopiskelijoita noin 480, joiden lisäksi noin 300 jatko-opiskelijaa. Lisäksi laitoksella opiskelee vuosittain suuri joukko ulkomaalaisia opiskelijoita tiedekunnan sopimusyliopistoista. Tuotantotalouden alan opinnot ovat suosittuja myös muiden tutkinto-ohjelmien ja yliopistojen opiskelijoiden keskuudessa. Vuonna 2008 tuotantotalouden laitokselta valmistui 9 tohtoria, 4 tekniikan lisensiaattia ja 44 diplomi-insinööriä. Lisäksi vuoden 2008 aikana diplomitöitä valvottiin muille laitoksille yhteensä 27 kappaletta. 2

1.3 Neuvostot ja toimikunnat Tiedekuntaneuvosto tekee esitykset hallituksessa käsiteltäviin koulutusta koskeviin asioihin ja vahvistaa tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat. Tiedekuntaneuvosto päättää jatkoopiskelijoiden tutkimusalan, vahvistaa heidän tutkintovaatimuksensa sekä käsittelee jatkoopiskelijoiden opinnäytteisiin liittyvät asiat. Tiedekuntaneuvosto myös arvostelee lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat sekä hyväksyy lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani Olli Simula ja pöytäkirjanpitäjänä sihteeri Riitta Aalto. Tuotantotalouden koulutusneuvosto hyväksyy diplomitöiden valvojat ja ohjaajat, arvostelee diplomityöt sekä hyväksyy diplomi-insinöörin tutkinnot. Tuotantotalouden koulutusneuvosto tekee ehdotukset tiedekuntaneuvostolle opetussuunnitelmasta. Tuotantotalouden koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii professori Eero Eloranta ja pöytäkirjanpitäjänä opintosihteeri Anne Johansson. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvosto käsittelee tiedekunnan kandidaattiohjelmiin liittyviä asioita, mm. nimittää kandidaattiseminaarin vastuuopettajan. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston puheenjohtaja hyväksyy tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kandidaatin tutkinnot. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii varadekaani Hannele Wallenius ja pöytäkirjanpitäjänä opintosihteeri Kirsti Rautavaara. Laitoksella on lisäksi toimikuntia ja työryhmiä, joiden tehtävänä on kehittää laitoksen toimintaa ja valmistella asioita koulutusneuvostojen, tiedekuntaneuvoston ja dekaanin päätettäväksi. Työryhmät ja toimikunnat ovat seuraavat: Laitoksen johtoryhmä puheenjohtajana laitosjohtaja Hannele Wallenius Tohtoriohjelman johtoryhmä - puheenjohtaja professori Markku Maula Opintotoimikunta - puheenjohtaja tutkiva opettaja Jouko Karjalainen 1.4 Laitoksen kirjasto Tuotantotalouden laitoksen kirjasto sijaitsee TUAS-talossa, Otaniementie 17, (PL 5500), 02015 TKK. Kirjasto on avoinna lukukausien aikana ma-to 9-16 ja pe 9-15 ja kesäaikana ma-pe 9-15. Kirjaston puhelinnumerot ovat: 451 4877 ja 451 2846. Tuotantotalouden kirjastossa on voimassa rajoitettu lainausoikeus, mikä tarkoittaa sitä, että vain laitoksen henkilökunnalla ja opiskelijoilla (myös jatko- ja sivuaine-opiskelijoilla) on oikeus lainata tuotantotalouden kirjastosta. Opiskeluoikeudesta vaaditaan todistus, esim. pääaineopiskelijoilta opiskelijakortti ja muilta opintosuoritusote, josta näkyy sivuaineoikeus tai JOO-/erillisopiskelijaoikeus. Lukuoikeus on kaikilla. Samoin tuotantotalouden omia raportteja ja väitöskirjoja lainataan kuitti-lainana kaikille. Diplomitöitä ja lehtiä ei lainata. Tuotantotalouden kirjastoon tulevien paperilehtien lista löytyy kirjaston kotisivulta http://tuta.tkk.fi/fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet/. TKK:n pääkirjasto pitää yllä e-lehtiä. 3

Tuotantotalouteen liittyvää kirjallisuutta on näiden kirjastojen lisäksi Helsingin yliopistolla ja Helsingin kauppakorkeakoululla. Niistä saa tietoa Linda-tietokannasta, TKK:n pääkirjaston henkilökunnalta ja teekkarikalenterista. 1.5 Laitoksen hallinto ja yhteystiedot Osoite: Otaniementie 17, 02150 Espoo (PL 5500, 02015 TKK) (TUAS-talo) Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tkk.fi Verkkosivut: http://tuta.tkk.fi/fi/ Faksinumero: 09 451 3665 Laitoksen johto laitoksen johtaja, professori Hannele Wallenius, 451 3083, 050 387 8109 laitoksen varajohtaja, professori Eero Eloranta tutkinto-ohjelmasta vastaava professori, 451 5026, 050 555 1259 laitoksen hallintopäällikkö Riikka Mäki-Ontto, vv. -31.12.2009. Ilse Muroke, vs. -31.12.2009 - yleishallinto, virantäytöt, talous- ja henkilöstöhallinto, 451 4800 Opintopalvelut opintojen suunnittelija Tarja Timonen - perusopinnot, kansainväliset asiat, 451 4678, 050 560 3078 opintosihteeri Anne Johansson - yleinen opintoneuvonta, opintorekisteri, tutkinnon rakenteet ja tutkintotodistukset, 451 2161, 050 560 9502 (tuta.kanslia@tkk.fi) opintosihteeri Kirsti Rautavaara - yleinen opintoneuvonta, sivuaineopiskelijat, opintorekisteri, luku- ja tenttijärjestyksen koordinointi, 451 4750, 050 337 4914 (tuta.kanslia@tkk.fi) opintosihteeri Salla Määttä yleinen opintoneuvonta, jatko-opinnot, väitösprosessi, JOO/erillisopinnot, 451 3689, 050 576 6517 (tuta.kanslia@tkk.fi) opintoneuvoja Markus Klimscheffskij - tuotantotalouden tutkinto-ohjelman opintoneuvonta, 451 5380 Kirjastopalvelut kirjastoamanuenssi Jaana Vuopala - laitoksen kirjaston toiminnan kehittäminen, asiakaspalvelu, kirjojen ja lehtien hankinta, 451 4877, 050 574 7149 kirjastoamanuenssi Annikki Huttunen - laitoksen kirjaston asiakaspalvelu, kirjojen luettelointi, julkaisuyhdyshenkilö, 451 8172, 050 439 4241 kirjastosihteeri Leena Mellavuo-Aarnio - laitoksen kirjaston asiakaspalvelu, julkaisurekisterin ylläpito, 451 2846, 050 376 1082 (osa-aikainen) Vahtimestaripalvelut vahtimestari Mervi Sillman - vahtimestaripalvelut, 451 5596, 050 469 3957 virastomestari Leena Kadenius - vahtimestaripalvelut, 451 5491, 050 469 3956 toimistosihteeri Taina Liukkonen - vahtimestaripalvelut, 451 3651, 050 376 1079 Tietoa laitoksen muusta henkilöstöstä löytyy laitoksen verkkosivuilta http://tuta.tkk.fi/fi/. 4

2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt 1.8.2005 kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkintoon (alempaan perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomiinsinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (ylempään perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. Tutkintosäännön siirtymäajan päättyminen 31.7.2010 Ennen 1.8.2005 opintonsa aloittaneilla perusopiskelijoilla on oikeus opiskella vuoden 1995 tutkintosäännön mukaan 31.7.2010 saakka tai he voivat jo ennen siirtymäajan päättymistä siirtyä opiskelemaan uuden vuoden 2005 tutkintosäännön mukaan. Kaikki perusopiskelijat opiskelevat vuoden 2005 tutkintosäännön mukaan 1.8.2010 lähtien. Jotta valmistuminen vuoden 1995 tutkintosäännön mukaan olisi mahdollista, käytännössä kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on oltava suoritettuna hyvissä ajoin keväällä 2010. Opinnot ja valmistumiseen liittyvät käytännön asiat kannattaa hoitaa ajoissa kuntoon, sillä erityisesti diplomityön ja kypsyysnäytteen tarkastus ja hyväksyminen vievät aikaa. Opiskelijan kannattaa tarkistaa oman tutkinto-ohjelman kansliasta aikataulu, jota noudattamalla valmistuminen v. 1995 tutkintosäännön mukaan on vielä mahdollista. Jos on todennäköistä, että tutkinto ei valmistu ennen 31.7.2010, opiskelijan kannattaa hakea siirtymistä opiskelemaan vuoden 2005 tutkintosäännön mukaan mahdollisimman pian. Siirtymistä haetaan lomakkeella, joka löytyy osoitteesta: http://www.tkk.fi/fi/opinnot/lomakkeet/perus/ Jos vuoden 1995 tutkintosäännön mukainen tutkinto ei ole valmis 31.7.2010 mennessä, opiskelija siirretään opiskelemaan vuoden 2005 tutkintosäännön mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jo suoritetut opinnot sijoitetaan uuteen tutkintorakenteeseen. Myös tekniikan kandidaatin tutkinto on suoritettava, vaikka vuoden 1995 tutkintosäännön mukainen diplomi-insinöörin tutkinto olisi melkein valmis. Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluvat kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö, joiden korvaamisesta tai suorittamisesta sovitaan siirtymisen yhteydessä. Lisätietoa tutkintosäännön siirtymäajan päättymisestä osoitteessa http://www.tkk.fi/fi/opinnot/neuvonta/siirtyminen/ 5

2.1 Alempi perustutkinto 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; 5) kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; 6) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; 7) riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op 6

Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja-alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 3.3.6. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Lisäksi opiskelijan tulee osoittaa hyvä äidinkielen ja viestinnän taito. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Vanhan tutkintosäännön mukaan opiskeleville viestinnän perusopintojakso on yleensä pakollinen. Toinen kotimainen kieli Toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) taidolla tarkoitetaan kielitaitoa, joka lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikieliseltä viranomaiselta ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). 7

Merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suorittamisesta voi saada seuraavien vaihtoehtoisten suoritusten perusteella: 1. TKK:n toisen kotimaisen kielen koe (Kie-98.5001 + Kie-98.5002) 2. Suorittamalla jonkin TKK:n ruotsin kursseista 3. Ruotsinkielinen kurssi TKK:ssa 4. Valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus täydennettynä Teknillisessä korkeakoulussa suoritetulla suullisella kokeella 5. Jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe Pakollinen vieras kieli Tutkintosäännön mukaiseen alempaan korkeakoulututkintoon sisältyy vähintään kolmen opintopisteen laajuiset vieraan kielen opinnot, joilla opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Kurssin arvosanan tulee olla vähintään 3 tai hyväksytty (arvostelussa hyväksytty/hylätty), jotta suoritus hyväksytään pakollisen vieraan kielen suoritukseksi tai osaksi sitä. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Lista tutkintosäännön vaatimukset täyttävistä pakollisista vieraan kielen kursseista löytyy osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/fi/opetus/tutkintoon_kuuluvat/pakollinen/ Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 8. Teknisyysvaatimus tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa Tuotantotalouden opinnot nojaavat matemaattis-luonnontieteelliseen perustaan. Tutkintoon kuuluvan teknisen opintokokonaisuuden tarkoitus on syventää jonkin tekniikan alan ymmärrystä matemaattis-luonnontieteellistä perustaa hyödyntäen. Vuoden 2005 tutkintosäännön mukaan opiskeleville tutkinnon teknisyys muodostuu kahdesta pääkokonaisuudesta: Matemaattis-luonnontieteelliset ja tietotekniset perusopinnot sijoittuvat P-moduuliin (TU901-P). Niiden laajuus on 53 op. Varsinaiset tekniset aineopinnot sijoittuvat tuotantotalouden perustutkintojen rakennekaavioissa O-, B1- ja B2-laatikoihin. Laatikoiden sisältö eli opiskeltavat moduulit määräytyvät tek- 8

nisen sivuaineen mukaan. Näiden opintojen laajuus on 60 op. Niistä 40 op (eli kaksi moduulia) suoritetaan alemmassa tutkinnossa ja 20 op (yksi moduuli) ylemmässä tutkinnossa. Määrällisesti teknisyysvaatimus tarkoittaa siis yhteensä 113 opintopistettä tuotantotalouden tutkinto-ohjelman näkökulmasta teknisiä opintoja. 2.2 Ylempi perustutkinto 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; 3) valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; 4) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5) hyvä viestintä- ja kielitaito (TS 11.12.2006); sekä 6) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli (20 op) voi olla tutkinto-ohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön tiedekunta hyväksyy. 9

Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin moduuleihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta opettaja (professori), jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä ylemmän perustutkinnon tutkintoohjelmasta vastaava koulutusneuvosto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Koulutusneuvosto vahvistaa diplomityön aiheen ja kielen sekä nimittää diplomityölle valvojan ja yhden tai kaksi ohjaajaa. Koulutusneuvosto voi tarvittaessa määrätä valvojan toimimaan myös diplomityön ohjaajana. Koulutusneuvosto päättää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan perehdyttyään työn valvojan kirjalliseen lausuntoon. Diplomityön valvojan tulee olla yliopiston professori tai yliopistossa päätoimisessa palvelussuhteessa toimiva dosentti ja työn ohjaajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Diplomityöstä lisää luvussa 3.4.4. 10

Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto 2.1.2.) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 8. Tekniset opinnot Tekninen sivuaine muodostuu tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa pääsääntöisesti jonkin toisen TKK:n tutkinto-ohjelman tarjomasta perus- ja jatkomoduulista. Teknisten aineopintojen on laadultaan vastattava tutkintosäännön 24 :n määrittelemää sivuainetta. Tämän lisäksi teknisten opintojen kokonaisuuteen kuuluu sivuainetta täydentävä, yleensä esitietoja antava 20 op:n kokonaisuus. Lisää tietoa teknisten opintojen sijoittumisesta tutkintoon saa luvusta 3. 11

3. TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA 3.1 Tavoitteet Tutkinto-ohjelman tavoitteet Tuotantotalous on liiketaloustiedettä lähellä oleva oppiaine, joka korostaa teknisen, taloudellisen ja sosiaalisen osaamisen yhdistämistä. Opintojen ensimmäisessä vaiheessa korostuukin tuotantotalouden ja sitä tukevien oppiaineiden keskeisten käsitteiden ja menetelmien hallinta, mikä antaa edellytykset ymmärtää liiketoimintaa, sen osaprosesseja sekä vaikutuksia yksilöihin ja yhteiskuntaan. Viimeistään kandidaatintyöstä alkaen opiskelijan pitäisi myös järjestelmällisesti kehittää taitojaan tiedon itsenäisessä hankinnassa, kriittisessä arvioimisessa sekä soveltamisessa relevanttien ongelmien määrittelemiseen ja ratkaisuun. Tätä tavoitetta tukevat syventävien opintojen laajat harjoitustyöt ja erikoistyöt. Tuotantotalouden diplomi-insinöörit pääsevät usein jo uransa alussa vaativiin asiantuntijatehtäviin ja mahdollisesti esimiesasemaan. Tehtävänimikkeestä riippumatta tuleva rooli edellyttää kykyä monimutkaisten kokonaisuuksien jäsentämiseen, kykyä vastuulliseen toimintaan ja päätöksentekoon sekä kykyä yhteistyöhön erilaisten ihmisten kanssa. Menestyminen tulevissa työtehtävissä edellyttää koko opiskeluajan kestävää määrätietoista muutosta ajattelua ja oppimista vaativissa taidoissa. Opintojen lähestyessä loppua opiskelijan omat valinnat (pää- ja sivuaine, harjoitus- ja erikoistyöt sekä diplomityö) määrittelevät, mistä muodostuu hänen asiantuntemuksensa keihäänkärki työuran alussa. Hyvät akateemiset valmiudet tekevät kuitenkin mahdolliseksi tietojen ja taitojen jatkuvan kehittämisen. Nopea ja päättäväinen reagointi kilpailutilanteen muutoksiin tekee usein johtajista ihailtuja. Taustalla vaikuttavat kuitenkin vankka osaaminen ja ongelmanratkaisutaito. Niiden avulla tuotantotalouden asiantuntija pystyy yhdistämään tietoa ja arvioimaan kriittisesti myös omia intuitiivisia ratkaisujaan. Keskeistä on erityisesti uusien ongelmien ratkaisutaitojen kehittyminen. Tehokas ongelmanratkaisu vaatii laajan ja jäsentyneen tietopohjan liittyen sekä fakta- että menetelmätietoihin. Tieteellinen lähestymistapa ja tieteellisten menetelmien tuntemus ovat tällöin erittäin tärkeitä. Diplomi-insinöörin on osattava soveltaa tieteellistä tietoa teknis-taloudellissosiaalisten käytännön ongelmien ratkaisuun. Menestyksekäs liiketoiminta vaatii monien yksilöiden osaamisen yhdistämistä, joten tuotantotalouden diplomi-insinöörin on kyettävä toimimaan paitsi yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa myös jakamaan osaamistaan organisaatiossa. Todellinen ammattilainen sitoutuu yhteisön tavoitteisiin ja on valmis ottamaan vastuuta yhteisön kannalta tärkeistä asioista, vaikka niitä ei olisikaan määritelty yksilön työnkuvauksessa tai toimeksiannossa. Vaikka oppiminen on henkilökohtainen prosessi, niin yhteistyö ja kontaktiverkostojen luominen auttavat saavuttamaan opiskelussakin tuloksia, joihin olisi yksin äärimmäisen vaikea päästä. Opintojen aikana luodut kontaktit ovat myös arvokasta sosiaalista pääomaa tulevaisuudessa. 12

Oma opintosuunnitelma ei ole pelkkä muodollisuus tai kurssien luettelo, vaan sen taustalla ovat sinun itsellesi asettamat kehittymistavoitteet. Ainoastaan laadukas harjoittelu vie huipulle. Siksi tärkeää ei ole vain opiskeltava asiasisältö vaan myös se, miten opiskellaan. Vaikka valmistumisajat tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa ovat korkeakoulun lyhyimpiä ja arvosanat korkeita, niin opiskeluajan minimointi tai suoritettujen opintopisteiden ja arvosanojen maksimointi eivät ole tutkinnon tavoitteita. Tutkinto-ohjelman vastaava professori: Eero Eloranta 3.2 Pääaineet Tuotantotalouden tekniikan kandidaatin tutkinnossa pääaine muodostuu tuotantotalouden perus- ja jatkomoduulista. Pääaineen tavoitteena on tarjota syvempää tietoa tutkinto-ohjelman keskeisistä aihealueista. Diplomi-insinöörin tutkinnossa pääainevaihtoehtoja on kuusi. Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaineet perusmoduuli A1 jatkomoduuli A2 syventävät moduulit A3 Teollisuustalous Työpsykologia ja johtaminen Strateginen johtaminen Tuotantotalous Tuotantotalous International Design Business Management (IDBM)* Framtidens Industriföretag (FIF)* Service Management and Engineering** Service Management and Engineering** *) Erillinen haku ** Vain Master s Programme in Service Management and Engineering ohjelmaan hyväksytyille. 13

3.3 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyvät seuraavat opinnot: perusopinnot moduuli (P), ohjelman yhteiset opinnot moduuli (O), perusmoduuli (A1), jatkomoduuli (A2), sivuaineen perusmoduuli (B1), kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (K) sekä vapaasti valittavat opinnot (V). 3.3.1 Perusopinnot (P) Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) Perusopinnot P (80 op) TU901-P Opintopisteet Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi C2 10 Mat-1.1131/1132 Matematiikan peruskurssi C3-I/C3-II 5 Mat-1.2600/2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta A/B 5 Tfy-x.xxxx Fysiikka I A 3* Tfy-x.xxxx Fysiikka I B 3* Tfy-x.xxxx Fysiikka II A 3* Tfy-x.xxxx Fysiikka II B 3* Tfy-3.1540 Fysiikan laboratoriotyöt I 3 Kie-98.xxxx Vieraan kielen opintoja 3 ** Kie-98.5001/ Kie- Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio (ruotsi/suomi) 1 98.7001 Kie-98.5002/ Kie- Toisen kotimaisen kokeen suullinen osio (ruotsi/suomi) 1 98.7002 T-106.1111 Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin 2 T-106.1203 Ohjelmoinnin perusteet L 5*** Tai T-106.1206 Ohjelmoinnin perusteet Y 5 T-106.1041 Tietotekniikan peruskurssi 3 Tai T-106.1061 Tietotekniikan työkurssi 3 TU-0.1111 Johdatus tuotantotalouden opiskeluun 1 TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi 4 tai TU-22.1102 Grundkurs i industriell ekonomi 4 TU-22.1103 Tuotantotalouden harjoitustyö 1 TU-53.1010 Työpsykologian ja johtamisen perusteet 4 TU-53.1150 Filosofia ja systeemiajattelu 3 TU-91.2500 Markkinointi 3 TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus 4 Yhteensä 80 op 14

*) Fysiikan peruskurssit valitaan seuraavista kokonaisuuksista. Opintojen sujuvuuden kannalta hyvä perusvaihtoehto on Tfy-3.1241 Fysiikka IA (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy-3.1242 Fysiikka IB (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy-3.1253 Fysiikka IIA (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy-3.1254 Fysiikka IIB (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Halutessaan opiskelija voi valita myös sivuaineopintojansa paremmin tukevan fysiikan kokonaisuuden, esimerkiksi: Tfy-3.1181 Fysiikka IA (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy-3.1182 Fysiikka IB (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy-3.1193 Fysiikka IIA (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy-3.1194 Fysiikka IIB (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tai S-104.1010 Fysiikka I (AUT, BIO, EST, TLT) 6 S-104.1020 Fysiikka II (AUT, BIO, EST, TLT) 6 Opintojen suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon fysiikan kurssien valinta ja ajoittuminen omaan lukujärjestykseen. Fysiikan peruskurssien kokonaisuus tarjotaan myös ruotsiksi. Opiskelijan tulee huomata, että fysiikan opinnot valitaan aina yhdestä kokonaisuudesta. **) Kieliopinnot on valittava tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta kielestä täyttävistä kursseista ***) Tämä kurssi on esitieto tietotekniikan sivuaineelle 3.3.1.1 Perusaineiden laaja oppimäärä Perusopinnot antavat kaikissa insinöörialojen tutkinto-ohjelmissa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Teknillisessä korkeakoulussa voi myös suorittaa matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10% uusista opiskelijoista valintakoemenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi hakea. Lisätietoja saa verkko-osoitteesta http://www.tkk.fi/fi/opinnot/perusopinnot/tutkinto-ohjelmat/laaja/index/. Perusaineiden laajan oppimäärän rakennekaaviot liitteessä 1. 15

3.3.2 Ohjelman yhteiset opinnot (O) TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot (20 op) Vastuuprofessori Eero Eloranta O-moduulissa suoritetaan teknistä sivuainetta pohjustavia ja tukevia opintoja. Moduuli valitaan sivuaineen mukaan. Luvussa 3.6 esitellään tekniset sivuaineet ja niitä tukevat O-moduulit. 3.3.3 Tuotantotalous - perusmoduuli Vastuuprofessori Karlos Artto TU100-1 Tuotantotalouden perusmoduuli A1 Koodi Kurssin nimi Opintopisteet TU-22.1144 Yrityksen rahoitus 3 TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus 3 TU-53.1020 Johtaminen organisaatiossa 3 TU-22.1202 Logistiikka 3 TU-22.1302 Quality Management 3 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 5 Yhteensä 20 3.3.4. Tuotantotalous - jatkomoduuli Vastuuprofessori Kari Tanskanen TU100-2 Tuotantotalouden jatkomoduuli A2 Koodi Kurssin nimi Opintopisteet TU-22.1113 Design of Production Systems A 6 TU-91.1003 Principles of Strategic Management 4 TU-91.2505 Markkinatutkimus 5 TU-53.1030 Knowledge and Competence Management 3 TU-22.1160 Business Game 2 Yhteensä 20 3.3.5 Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu (V) Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy vapaasti valittavia opintoja vähintään 10 opintopistettä. Esimerkiksi kieliopinnot, talousoikeus ja tekniikan opintojen täydentäminen ovat suositeltavia vaihtoehtoja. Vapaasti valittavat opinnot voivat olla mitä tahansa TKK:n opetusohjelmassa olevia kursseja. Vapaasti valittaviin opintoihin on mahdollista sisällyttää myös muissa korkeakouluissa Suomessa (mm. JOO-sopimuksen puitteissa) tai ulkomailla suoritettuja opintoja. Alemman tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää harjoittelua enintään 5 opintopistettä siten, että samoista työtehtävistä voi hyväksyttää 2-4 opintopistettä harjoittelua. Kansainvälisen harjoittelun perusteella harjoitteluopintopisteiden maksimimäärää voidaan korottaa 7 opintopistee- 16

seen. Yhdestä kansainvälisestä harjoittelujaksosta hyväksytään kuitenkin korkeintaan 4 opintopistettä. 3.3.6 Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu opinnäytetyönä kandidaatintyö, joka laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta. Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kandidaattiseminaarin vastuuopettajana toimii professori Eila Järvenpää. 3.3.6.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet, sisältö ja suorittaminen Kandidaatintyö on osa 10 opintopisteen opintokokonaisuutta, johon kuluu lisäksi kandidaattiseminaari ja kypsyysnäyte. Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin opintokokonaisuuden tavoitteena on luoda: tiedonhaun tieteellisen ajattelun tiedon jäsentämisen ja käsittelyn sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyön aiheesta sovitaan kandidaatintyön ohjaajan kanssa, joka seuraa kandidaatintyön etenemistä ja tukee opiskelijaa työn tekemisessä. Kandidaatintyön ohjaajana voi toimia TKK:ssa päätoimisesti työskentelevä, vähintään ylemmän perustutkinnon suorittanut opettaja tai tutkija. Kandidaattiseminaarin aloittamisen edellytyksenä on, että opiskelijan HOPS on vahvistettu. Opiskelija laatii kandidaattiseminaarin aikana kandidaatintyön, esittelee sen julkisesti yleisölle ja opponenteille, puolustaa työtään sekä opponoi muiden opiskelijoiden kandidaatintöitä. Kandidaattiseminaarin edetessä opiskelija osallistuu lisäksi tieteellistä ajattelua ja tieteen etiikkaa, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja käsitteleviin luentoihin ja harjoituksiin, jotka tukevat tekeillä olevaa kandidaatintyötä. Kandidaatintyön rakenteen tulee olla hyvän tieteellisen kirjoittamisen käytänteiden mukainen, esitystavaltaan hyvin jäsennelty sekä tyylillisesti ja kielellisesti viimeistelty. Kandidaatintyön arvostelee vastuuopettaja ohjaajan esityksestä. Kandidaatintyön arvostelussa käytetään arvosanoja kiittäen hyväksytty, hyväksytty ja hylätty. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka arkistoidaan sähköisesti. Lisätietoja sähköisestä arkistoinnista löytyy verkko-osoitteesta http://peppi.hut.fi/pub/kandi/kandi.php. Opiskelija voi valita, osallistuuko hän tutkinto-ohjelman omaan suomenkieliseen seminaariin vai TKK:n yhteiseen ruotsinkieliseen seminaariin. Suositellaan, että opiskelija osallistuu koulusivistyskielensä mukaiseen kandidaattiseminaariin. Tuotantotalouden kandidaattiseminaari järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa. Seminaariin ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Lisätietoja ruotsinkielisestä kandidaattiseminaarista löytyy verkko-osoitteesta http://www.tkk.fi/enheter/studiebyran/grundstud/kandidatsemi.html 17

3.3.6.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin opetuskielenä on joko suomi tai ruotsi ja kandidaatintyö kirjoitetaan seminaarin opetuskielellä. Kandidaattiseminaarin yhteydessä laaditaan kypsyysnäyte, joka kirjoitetaan aina sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen tarkoituksena on tarkistaa opiskelijan perehtyneisyys hänen kandidaatintyönsä alaan sekä sen kotimaisen kielen erinomainen taito, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen suoritettuaan opiskelija on osoittanut omaavansa suullisen ja kirjallisen kielitaidon, joka on vaatimuksena julkishallinnollisissa työtehtävissä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintyön ohjaajan tai vastuuopettajan antamasta aiheesta. Kypsyysnäyte järjestetään valvotussa kirjoitustilaisuudessa tai tenttitilaisuudessa. Kypsyysnäytteen kielen tarkastaa kielikeskuksen suomen tai ruotsin kielen opettaja ja sisällön työn ohjaaja tai vastuuopettaja. Kypsyysnäytteen arvostelussa käytetään arvosanoja hyväksytty ja hylätty. Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, osallistuu suomen- tai ruotsinkieliseen kandidaattiseminaariin. Edellä mainittu opiskelija voi kandidaattiseminaarin vastuuopettajan suostumuksella laatia kandidaatintyönsä ja kirjoittaa kypsyysnäytteen myös muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. 3.3.7 Malliohjelma Täsmällisen mallilukujärjestyksen esittäminen kandidaatin tutkinnon osalta on tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa hankalaa monestakin syystä: Pakolliset fysiikan kurssit voi valita eri kokonaisuuksista, ja näiden luennointiajat vaihtelevat. O-moduuliin valitaan sivuainetta tukeva opintopaketti, jolloin tekniseen kokonaisuuteen kuuluvien opintojen suoritusaika voi vaihdella suurestikin. Lisäksi sivuainemoduuli B1 voidaan valita useasta vaihtoehdosta ja eri vaihtoehtojen suoritusaika vaihtelee. Edellä mainituista syistä johtuen on päädytty seuraavanlaiseen esitystapaan: lukujärjestysrungossa on esitetty kaikki yhteiset kandidaatin tutkinnon kurssit. O-moduulin opintoja kannattaa yhdistellä ensimmäisen ja toisen vuoden opintoihin. O-moduuli suositellaan suoritettavaksi ennen sivuainemoduulin kursseja. Kurssit ovat kahden ensimmäisen vuoden kohdalla lajiteltu erittäin suositeltaviin ja suositeltaviin. Erittäin suositeltavat kurssit on syytä suorittaa ohjeen mukaisesta, suositeltavilla kursseilla täydennetään omaa lukujärjestystä. Suositeltavat kurssit ovat kuitenkin myös pakollisia ja ne on suoritettava osana kandidaatin tutkintoa. Tässä esitelty mallilukujärjestys ei sovi kaikkien opintosuunnitelmaksi, mutta sen tarkoitus on antaa suuntaviivoja omien opintojen suunnitteluun. Mallilukujärjestys on kuvattu liitteessä 2. 18