ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 341/420/2012 JULKINEN 12.10.2012 1 ASIA Tutkintapyyntö Fortum Sähkönsiirto Oy:n toiminnasta suurjännitteisen sähköverkon (110 kv) kunnossapidon ja vianselvityksen osalta 2 ASIANOSAINEN Fortum Sähkönsiirto Oy PL 100 00048 FORTUM 3 TUTKINTAPYYNNÖN TEKIJÄ Satapirkan Sähkö Oy Paneliantie 27 27430 PANELIA 4 VIREILLETULO 9.3.2012 5 SALASSAPITO Tähän päätökseen sisältyy viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24.1 :n 20) kohdan nojalla salassa pidettäviä tietoja. Liikesalaisuudet on merkitty päätöksessä kursivoituina [hakasulkeissa]. 6 SELOSTUS ASIASTA Satapirkan Sähkö Oy:n (jäljempänä myös SPS ) tutkintapyyntö on saapunut Energiamarkkinavirastoon (jäljempänä myös EMV ) 9.3.2012. EMV on pyytänyt 4.4.2012 päivätyllä kirjeellä Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä (jäljempänä myös FSS ) vastinetta SPS:n toimenpidepyynnön johdosta. FSS toimitti vastineen EMV:lle 8.5.2012 päivätyllä kirjeellä. EMV on pyytänyt lisätietoja FSS:ltä 11.5.2012 päivätyllä kirjeellä. FSS on antanut vastineen lisätietokyselyyn 31.5.2012 päivätyllä kirjeellä. FSS täydensi vielä 11.6.2012 lähetetyllä sähköpostilla lisätietokyselyn vastauksia puuttuvien tietojen osalta. EMV on pyytänyt SPS:ltä lisäaikaa asian käsittelyyn 27.6.2012 ja 3.9.2012 lähetetyllä sähköposteilla. EMV on pyytänyt lausuntoa ja tilastoja kantaverkonhaltija Fingrid Oyj:ltä (jäljempänä myös FG ) kantaverkkoon liittyvillä 110 kv johdoilla tapahtuneista häiriöistä. FG on toimittanut lausuntonsa 5.10.2012. EMV on myös varannut Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin 029 5050 000 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket 00530 Helsinki Telefax 09 6221 911 Internet www.energiamarkkinavirasto.fi
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 2 (26) 6.1 Tutkintapyyntö FSS:lle mahdollisuuden antaa lausunto päätösluonnoksen johdosta 24.9.2012. FSS toimitti lausuntonsa 8.10.2012. Tutkintapyynnössään Satapirkan Sähkö Oy pyytää Energiamarkkinavirastoa tutkimaan, onko FSS:n toiminta alueverkon kunnossapidon ja vianselvityksen osalta täyttänyt sähkömarkkinalain velvoitteet verkon kehittämisvelvollisuudesta. FSS:n 110 kv verkossa tapahtuneiden vikojen johdosta Sallila Sähkönsiirto Oy:lle (jäljempänä myös Sallila ) aiheutui mittavia keskeytyksiä aikavälillä 26.12.2012 27.12.2012. Sallila on reklamoinut asiasta 4.1.2012 päivätyllä kirjeellä SPS:lle. Sallilan reklamaatiossa on todettu, että Sallila ostaa alueverkkopalveluita SPS:ltä, joka omistaa usealla sähköasemalla 110 kv kentät. SPS puolestaan ostaa alueverkkopalvelut suoraan FSS:ltä. Sallilan jakelualuetta syötetään FSS:n haarajohtojen kautta Fingrid Oyj:n (jäljempänä myös FG ) kantaverkon johdosta Kolsi-Forssa. Sallilan reklamaation mukaan kyseisestä FSS:n 110 kv verkosta hävisi sähköt 26.12.2011 aamulla noin klo 08:11. Reklamaation mukaan keskeytys koski kaikkia Sallilan yhdeksää eri sähköasemaa, koska kaikki kyseiset sähköasemat saavat normaalitilanteessa syöttönsä FG:n Kolsi-Forssa johdon kautta. Edellä mainitun FG:n johdon suojaukset ovat Forssassa ja Kolsissa. Reklamaation mukaan FG sai kytkentätoimenpiteillään sähköt nopeasti takaisin Ypäjän, Haaran ja Loimaan johdoille. Reklamaatiossa esitetyt sähköasemakohtaiset keskeytysajat ennen FG:ltä saatuja tarkkoja tietoja ovat seuraavat: Lauttakylä 5 tuntia, Jokisivu 7 tuntia, Mauru 7 tuntia, Punkalaidun 8 tuntia, Niinijoensuu 30 tuntia, Loimaa ja Hirvikoski 1 tunti, Haara 1 tunti ja Ypäjä 1 tunti. Sallilan reklamaation mukaan keskeytysten syynä on ollut se, että sekä Palokallio Lauttakylä että Seikunmaa Niinijoensuu johdoilla oli kaatuneita puita. Sallila on katsonut reklamaatiossaan, että alueverkkojen ja kantaverkon 110 kv johdot rakennetaan puuvarmoiksi ja ne on pidettävä kunnossapidolla puuvarmoina. Sallilan mukaan muutaman johdon partiointi ja puun poisto erityisesti Seikunmaa Niinijoensuu johdolta kesti luvattoman kauan eli selvästi yli vuorokauden. Reklamaatiossa Sallila on moittinut FSS:ää myös siitä, että Sallilan tietojen mukaan FSS keskeytti vian selvityksen 26.12 27.12.2011 välisen yön ajaksi, mikä on Sallilan mielestä välinpitämätöntä toimintaa ottaen huomioon sähkönjakelun muutenkin vaikean tilanteen Sallilan alueella tuona ajankohtana. Sallilan reklamaation mukaan FSS on laiminlyönyt kahden edellä mainitun johdon osalta kunnossapidon ja viankorjauksen eikä siten ole täyttänyt sähkömarkkinalain mukaista verkon kehittämisvelvollisuuttaan. Sallila on huomauttanut reklamaatiossaan, että keskeytyksistä aiheutui Sallilalle ja Sallilan asiakkaille Niinijoensuun sähköaseman alueella huomattavat lisäkustannukset, koska sähkö puuttui usealta tuhannelta asiakkaalta turhaan lähes 30 tunnin ajan. Sallila on tuonut reklamaatiossa esille, että esimerkiksi Alastaron taajamassa sähköverkko oli kunnossa koko ajan eikä keskeytyksiä asiakkaille olisi tullut lainkaan ilman FSS:n 110 kv sähköverkon vikaa. Reklamaation mukaan kyseisen 110 kv vian vuoksi Sallila joutui keskittymään Jokisivu Vampula Niinijoensuu 20 kv varayhteyden kuntoon saattamiseen sen sijaan, että Sallila olisi voinut ryhtyä toimittamaan sähköä asiakkailleen Alastarolla ja lähiseudulla.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 3 (26) Sallila on todennut reklamaatiossa, että se tulee esittämään FSS:lle korvausvaatimuksen, joka vastaa vähintään FSS:n 110 kv sähköverkon keskeytyksistä aiheutuneita vakiokorvauksia lisättynä mahdollisesti asiakkaillensa maksettavilla vahingonkorvauksilla. Sallila on lisännyt reklamaatiossa vielä, että se tulee laskuttamaan myös kulut osallistumisesta FSS:n 110 kv sähköverkon vian selvitykseen sekä kulut, jotka vaikeuttivat Sallilan oman verkon vian selvittelyä. Reklamaation mukaan Palokallio - Lauttakylä johdon vian selvityksessä ei ollut FSS:n tai sen alihankkijoiden edustajia lainkaan paikalla. Sallila on reklamaation lopussa vaatinut selvitystä siitä, miksi verkkojen kunnossapito on lyöty laimin. Sallila on edellyttänyt myös, että edellä mainittujen johtoreittien kunto tarkastetaan välittömästi ja tarvittavat kunnossapitotoimenpiteet suoritetaan. SPS on välittänyt Sallilan reklamoinnin eteenpäin FSS:lle 13.1.2012 päivätyllä kirjeellä, koska FSS vastaa syöttävän 110 kv verkon käytöstä, kunnossapidosta ja viankorjauksesta. SPS on lisännyt reklamaatioon myös muita SPS:n alueella tapahtuneita vastaavia tapauksia, kuten Köyliön-Säkylän Sähkö Oy:n Säkylän sähköasemaa syöttävän FSS:n 110 kv (Lieto-Yläne) johdon vikakeskeytyksen, joka aiheutui puun kaatumisesta johdolle. SPS:n reklamaation mukaan FSS on toistuvasti pitkäaikaisesti laiminlyönyt 110 kv verkkojensa kunnossapitoraivauksia SPS:n osakasyhtiöiden jakelualueella. SPS:n näkemyksen mukaan kyse on vähintäänkin törkeästä huolimattomuudesta. Reklamaatiossa SPS toteaa, että vikojen korjaus on ollut liian hidasta. SPS vaatii Sallilan vaatimien ohella FSS:n tehostavan kunnossapitoaan ja viankorjaustaan. FSS on vastannut SPS:n reklamaatioon 24.1.2012 päivätyllä kirjeellä. SPS on pyytänyt 2.2.2012 päivätyllä kirjeellä lisäselvityksiä asiaan liittyen. Toimenpidepyynnön mukaan FSS ei vastannut kuitenkaan SPS:n esittämiin kysymyksiin, vaan toimitti vastauksena 17.2.2012 päivätyllä kirjeellä selvityksen johto-osien keskeytysajoista. 6.2 Energiamarkkinaviraston vastinepyyntö Vastinepyynnössään Energiamarkkinavirasto on pyytänyt FSS:ltä tietoja liittyen kunnossapitoon ja vianselvitykseen erityisesti SPS:n ja Sallilan reklamaatiossa esitettyjen johto-osuuksien osalta. Energiamarkkinavirasto on pyytänyt FSS:ltä selvitystä seuraavasti: 1. Kaikki kunnossapito-, tarkastus- ja raivausraportit johto-osuuksilta Palokallio- Lauttakylä, Seikunmaa-Niinijoensuu ja Lieto-Yläne viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. 2. Vianselvitys- ja korjausraportit sekä keskeytyshistoria kohdan 1. mukaisilta johto-osuuksilta viimeiseltä viideltä vuodelta. 3. Tiedot seuraavista asioista koskien 26. 27.12.2011 ilmenneitä vikoja kohdan 1. mukaisilta johto-osuuksilta vikatapauksittain jaoteltuna: a. Milloin viat alkoivat b. Milloin viat tulivat Fortum Sähkönsiirto Oy:n tietoon
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 4 (26) c. Milloin FSS hälytti asentajat vikoja korjaamaan d. Milloin asentajat saapuivat vikapaikoille e. Milloin viat saatiin korjattua f. Viankorjauksessa yhtaikaa olleiden asentajien määrä. 4. Fortum Sähkönsiirto Oy:n 110 kv sähköverkon vioista aiheutuneiden liityntäpisteiden (omat sähköasemat + muiden verkonhaltijoiden liityntäpisteet) keskimääräinen keskeytysaika ja lukumäärä viimeiseltä viideltä vuodelta. 5. Fortum Sähkönsiirto Oy:n 110 kv sähköverkon vioista aiheutunut muiden verkonhaltijoiden liityntäpisteiden keskimääräinen keskeytysaika ja lukumäärä viimeiseltä viideltä vuodelta. 6. Fortum Sähkönsiirto Oy:n 110 kv sähköverkon vioista aiheutuneiden omien liityntäpisteiden (sähköasemien) keskimääräinen keskeytysaika ja lukumäärä viimeiseltä viideltä vuodelta. 7. Kuinka paljon FSS:n 110 kv verkossa on ollut kaatuneista puista johtuneita vikoja viimeisen viiden vuoden aikana. 8. Energiamarkkinaviraston saaman tiedon mukaan 26.12.2011 useita puita oli kaatunut ainakin kolmelle eri Fortum Sähkönsiirto Oy:n omistamalle 110 kv johto-osuudelle. Pyydämme perustelemaan, katsooko Fortum Sähkönsiirto Oy tämän johdosta tai muutoin, että se on onnistunut pitämään 110 kv verkkonsa puuvarmana ja että sen toiminta kunnossapidon osalta on ollut moitteetonta. 6.3 Fortum Sähkönsiirto Oy:n vastine 8.5.2012 FSS on vastineessaan katsonut Tapaninpäivän myrskyn olleen voimakkain myrsky 30 vuoteen, mitä kuvaa muun muassa se, että Suomen verkostoasentajaresurssit kävivät riittämättömiksi. Tapaninpäivän myrsky ja sitä seurannut vähäisempi Hannu-myrsky aiheuttivat suuria tuhoja FSS:n sähköverkkoon. Tuulen nopeus puuskissa ylitti paikoin 30 metriä sekunnissa, jonka lisäksi myrskyn vaikutuksia lisäsivät hyvin poikkeukselliset olosuhteet: täysin sula, märkä ja pehmeä maaperä, josta puut kaatuivat juuripaakkuineen. FSS:n mukaan korjaustyöt veivät aikaa, koska kahden ensimmäisen vuorokauden aikana olosuhteet vaaransivat asentajien turvallisuuden siinä määrin, että kaikkia korjaustöitä ei voitu turvallisuussyistä aloittaa välittömästi. Esimerkiksi johto-osuudella Seikunmaa-Niinijoensuu vianetsintä jouduttiin keskeyttämään yön ajaksi olosuhteiden vuoksi. 26.12.2011 voimakkaat tuuliolosuhteet estivät myös lentokaluston hyödyntämisen vianetsinnässä kyseisellä alueella. FSS toteaa vastanneensa SPS:n reklamaatioon kirjallisesti 24.1.2012. FSS on toimittanut Energiamarkkinavirastolle kopion vastauksestaan SPS:lle. Vastineessaan FSS on esittänyt pyydetyn mukaisesti eri johto-osuuksien kuntotiedot vastineensa liitteinä. FSS toteaa noudattavansa tarkastuksissa ja kunnossapidossa val-
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 5 (26) takunnallisesti yleisesti käytössä olevia toimintaperiaatteita ja käyttää sopimusurakoitsijana tunnettuja alan toimijoita, jotka tuottavat vastaavia palveluita muillekin verkkoyhtiöille. FSS:n toimittamien liitteiden kuntotiedot on esitetty Fingrid Oyj:n Voimajohtotarkastajan käsikirja nimisessä julkaisussa käytettyjen määritelmien mukaisesti. Vastineensa liitteissä FSS on toimittanut myös vianselvitys- ja korjausraportit sekä keskeytystiedot. Vikatapauksittain johto-osuuksittain jaoteltuna FSS on ilmoittanut vikojen alkamisajankohdat, vikojen tulemisen FSS:n tietoon, ajankohdan jolloin FSS hälytti asentajat vikoja korjaamaan, asentajien saapumisen vikapaikoille, ajankohdan jolloin viat saatiin korjattua ja viankorjauksessa yhtä aikaa olleiden asentajien määrän seuraavasti: Palokallio Lauttakylä Seikunmaa - Niinijoensuu Lieto-Yläne Milloin viat alkoivat: 26.12.2011 klo 8:03 Milloin viat tulivat FSS:n tietoon: 26.12.2011 klo [ ] Milloin FSS hälytti asentajat vikoja korjaamaan: [ ] Milloin asentajat saapuivat vikapaikoille: [ ] Milloin viat saatiin korjattua: 26.12.2011 klo 14:09 Viankorjauksessa yhtä aikaa olleiden asentajien määrä: [ ] Milloin viat alkoivat: 26.12.2011 klo 8:03 Milloin viat tulivat FSS:n tietoon: 26.12.2011 n. klo [ ] Milloin FSS hälytti asentajat vikoja korjaamaan: [ ] Milloin asentajat saapuivat vikapaikoille: [ ] Milloin viat saatiin korjattua: 27.12.2011 klo 13:40 Viankorjauksessa yhtä aikaa olleiden asentajien määrä: [ ] Milloin viat alkoivat: 26.12.2011 klo 9:14 Milloin viat tulivat FSS:n tietoon: 26.12.2011 klo [ ] Milloin FSS hälytti asentajat vikoja korjaamaan: [ ] Milloin asentajat saapuivat vikapaikoille: [ ] Milloin viat saatiin korjattua: 27.12.2011 klo 15:15 Viankorjauksessa yhtä aikaa olleiden asentajien määrä: [ ] FSS on ilmoittanut, että sen 110 kv sähköverkon vioista aiheutuneiden FSS:n omien liityntäpisteiden (omat sähköasemat + muiden verkonhaltijoiden liityntäpisteet) keskimääräinen keskeytysaika on vaihdellut vuosina [ ] välillä [ ] ja lukumäärä välillä [ ]. Vastaavia tietoja vuodelta 2007 ei FSS:llä ole ollut esittää, koska tuolloin käytössä oli eri käytönvalvontajärjestelmä, eikä koottuja tietoja tältä ajalta ole. FSS on toimittanut liitteenä yksityiskohtaiset keskeytystiedot. FSS on ilmoittanut, että sen 110 kv sähköverkon vioista aiheutuneiden muiden verkonhaltijoiden liityntäpisteiden keskimääräinen keskeytysaika on vaihdellut vuosina [ ] välillä [ ] ja lukumäärä välillä [ ]. Vastaavia tietoja vuodelta 2007 ei FSS:llä ole ollut esittää, koska tuolloin käytössä oli eri käytönvalvontajärjestelmä eikä koottu-
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 6 (26) ja tietoja tältä ajalta ole. FSS on toimittanut liitteenä yksityiskohtaiset keskeytystiedot, johon eivät sisälly Tapaninpäivän myrskyn aikaiset keskeytykset. FSS on ilmoittanut, että sen 110 kv sähköverkon vioista aiheutuneiden omien liityntäpisteiden (sähköasemien) keskimääräinen keskeytysaika on vaihdellut vuosina [ ] välillä [ ] ja lukumäärä välillä [ ]. Vastaavia tietoja vuodelta 2007 ei FSS:llä ole ollut esittää, koska tuolloin käytössä oli eri käytönvalvontajärjestelmä, eikä koottuja tietoja tältä ajalta ole. FSS on toimittanut liitteenä yksityiskohtaiset keskeytystiedot, johon eivät sisälly Tapaninpäivän myrskyn aikaiset keskeytykset. Vastineessaan FSS on todennut, että viimeisen viiden vuoden aikana 110 kv verkossa on ollut kaatuneista puista johtuneita häiriöitä seuraavasti: maaliskuussa 2009 johtoosuudella Leväsjoki-Tuorila tapahtui puun kaatuminen johdolle raivaustöiden yhteydessä, kun linjaraivaajat joutuivat sääolosuhteiden yllättämiksi. Tapahtumasta laadittiin selvitys heti tapahtumien jälkeen, josta tapauksesta raivausurakoitsijan antama lausunto on toimitettu vastineen liitteenä. Hyvinkäällä elokuussa 2010 tapahtui 110 kv johdon vika, kun puu kaatui johdon päälle. Kyse ei ollut tällöin raivaustilanteesta, eikä viasta seurannut merkittävän mittaista jakelukeskeytystä asiakkaille. Näiden kahden mainitun vian ja Tapani-myrskyn aikaisten vikojen lisäksi FSS:n 110 kv verkon osalta ei ole raportoitu muita puun kaatumisista aiheutuneita vikoja. Puuvarma-termin osalta FSS toteaa, että sille ei tunnu olevan löydettävissä yksiselitteistä määritelmää. Puuvarmuus ymmärrettäneen FSS:n mukaan yleensä siten, että puut on poistettu johtoreitiltä tai ainakaan puut eivät pääsisi aiheuttamaan keskeytyksiä sähköntoimitukseen. Näin ymmärrettyyn alueverkon puuvarmuuteen FSS pyrkii 110 kv verkkonsa toiminnassa. FSS toteaa hoitavansa 110 kv verkkoaan alalla yleisesti noudatettavien kunnossapitoperiaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti. FSS toteaa, että kolmella selvityspyynnössä nimetyllä FSS:n omistamalla johtoosuudella tapahtui mainittuna ajankohtana vikoja, jotka johtuivat reunavyöhykkeillä kasvaneiden puiden kaatumisista. Jälkikäteen voidaan siten todeta, että verkko ei ole ollut kaikilta osin täysin puuvarma Tapani-myrskyn kaltaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa erittäin voimakkaan tuulen lisäksi maaperä oli täysin sula, märkä ja pehmeä. FSS on ilmoittanut selvityspyynnössä todettujen johto-osuuksien osalta yleisenä tietona sekä tehtyjä että tulevia kunnossapitotoimenpiteitä seuraavasti: Palokallio Lauttakylä Johto on rakennettu vuonna 1986. Johtoaukea on 30 metriä leveä ja reunavyöhykkeen leveys on 10 metriä johtoaukean molemmin puolin. Tehdyt kunnossapitotoimenpiteet: Kävelytarkastus 2010 Alustaraivaus 2012 Johtokadun kaventumat 2012 Reunavyöhykkeen käsittely 2012
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 7 (26) Seikunmaa Niinijoensuu Tulevat kunnossapitotoimenpiteet: Lahotarkastukset 2012 Maadoitustarkastukset 2021 (tehty viimeksi 2009) Johto on rakennettu vuonna 1972. Johtoaukean ja reunavyöhykkeen leveydet ovat vastaavat johdon Palokallio Lauttakylä kanssa. Lieto - Yläne Tehdyt kunnossapitotoimenpiteet: Reunavyöhyke latvottu helikopteriraivauksella 2005 Kävelytarkastus 2010 Alustaraivaus 2010 Johtokadun kaventumat 2012 Tulevat kunnossapitotoimenpiteet: Reunavyöhykkeen käsittely helikopteriraivauksella 2012 Maadoitustarkastukset 2021 (tehty viimeksi 2009) Lahotarkastukset 2033 (tehty viimeksi 2008) Johto on rakennettu vuosina 1973 ja 1983. Johtoaukea on 26 metriä leveä ja reunavyöhykkeen leveys on 10 metriä johtoaukean molemmin puolin. Tehdyt kunnossapitotoimenpiteet: Reunavyöhyke käsitelty 1985 ja valtaosin 1999 2001 Alustaraivaus 2009 Kävelytarkastus 2010 Johtokadun kaventumat 2012 Tulevat kunnossapitotoimenpiteet: Reunavyöhykkeen käsittely helikopteriraivauksella 2012 Maadoitus- ja lahotarkastukset johto-osan iän mukaan alkaen 2012 FSS toteaa, että sen toimittamien liitteiden kuntotiedoista on havaittavissa, että johtoaukeiden osalta voimajohtojen puuvarmuus on säilynyt. Johtoaukeat onkin tarkoitus pitää puhtaina, joten siellä ei kasva lainkaan kookkaampia puita, jotka olisivat maanomistajille taloudellisesti merkittäviä. Tämä osaltaan helpottaa raivauksien suorittamista. Tapani-myrskynkään yhteydessä johdoille kaatuneet puut eivät FSS:n mukaan sijainneet johtoaukeilla, vaan johtoalueiden reunavyöhykkeillä. Lisäksi FSS on todennut, että johtoalueiden reunavyöhykkeillä voi kasvaa isoja puita, joilla on maanomistajille monesti myös kaupallinen merkitys. Tämä luo osaltaan haasteita reunapuiden käsittelylle, koska puiden kaatamisesta on aina sovittava erikseen maanomistajien kanssa. Reunavyöhykkeen puut luokitellaan tarkastuksissa kiireellisyysluokkiin 1-3, joista 3. luokka kuvaa sähkölinjaa uhkaavaa, välittömästi poistettavaa puuta. Yleensä verkonhaltijalla on oikeus vain tällaisten uhkaavien puiden poistamiseen. Luokkaan 3 määritellyt puut FSS onkin poistanut reunavyöhykkeeltä aina viipymättä.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 8 (26) FSS on myös ilmoittanut aloittaneensa Tapani-myrskyn kokemusten perusteella laajoja kehityshankkeita sähköverkon käyttövarmuuteen liittyen, joita FSS kuvailee vastineessaan. FSS katsoo verkon kehittämisvelvollisuuden arvioinnin osalta, ettei kyseistä velvollisuutta lähtökohtaisesti tule arvioida yhden täysin poikkeuksellisen myrskyn yksittäisille linjoille aiheuttamien sähkökatkosten perusteella. Arvioinnin ainoana lähtökohtana ei tulisi FSS:n mukaan olla se, onko tutkintapyynnössä mainituilla yksittäisillä linjoilla ylletty täydelliseen puuvarmuuteen myös täysin poikkeuksellisissa oloissa. FSS katsoo, että verkon kehittämisvelvollisuuden täyttämistä arvioitaessa on verkonhaltijan toimia tarkasteltava laajemmin ja kokonaisuutena. FSS katsoo, että olennaista on kiinnittää huomiota siihen, ovatko kyseiseen tavoitetasoon pääsemiseksi tai sen ylläpitämiseksi suoritetut verkon kehittämis- ja ylläpitotoimet riittäviä ja miten havaittuihin puutteisiin puututaan. FSS on lopuksi katsonut vastineessaan, että sen toiminta täyttää sähkömarkkinalain 9 :n mukaisen kehittämisvelvollisuuden asettamat vaatimukset myös tutkintapyynnössä nimettyjen linjojen osalta. 6.4 Energiamarkkinaviraston lisävastinepyyntö Lisävastinepyynnössä Energiamarkkinavirasto on pyytänyt FSS:ltä selvitystä seuraavasti: 1. Onko tehdyistä maastotarkastuksista ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä olemassa muita raportteja tai tietoja kuin mitä FSS jo vastineessaan on EMV:lle lähettänyt. Jos näitä on, EMV pyytää lähettämään kyseiset tiedot EMV:lle. Lähetettyjen Excelien yleistä välilehdellä on mainittu toimenpiteitä, joista ei löydy tarkempia tietoja. Esimerkiksi vuoden 2010 maastotarkastuksien sekä vuosien 2009, 2010 ja 2011 johtoalueen raivauksien osalta ei löytynyt kaikilta osin tietoja. 2. Oliko FSS:llä myös muilla kuin edellä mainituilla johto-osuuksilla keskeytyksiä johtuen Tapaninpäivän myrskyistä? Jos on, niin pyydämme FSS toimittamaan myös näiden osalta kaikki mahdolliset raportit (kunnossapito-, tarkastus-, korjaus- ja raivausraportit) viimeiseltä viideltä vuodelta. Näistä raporteista riittää tieto vain vikapaikkojen ja niitä läheisten pylväiden osalta. 3. Koottuna seuraavat tiedot: a. Tarkat tiedot vikapaikoista ja vikojen syistä (niiden jännevälien pylväsnumerot, joille puita kaatunut tai jokin muu myrskyn aiheuttama syy aiheutti vian). b. Vikapaikkojen ja niiden läheisyyteen tehtyjen maastotarkastusten tulokset (mm. toimenpide-ehdotukset ja kiireellisyysluokitukset sekä näiden jännevälin pylväsnumerot) viimeiseltä viideltä vuodelta. c. Korjaus-, raivaus- ja kunnossapitotoimenpiteet vikapaikoissa ennen tapaninpäivän myrskyjä viimeiseltä viideltä vuodelta (päivämäärä, jännevälin pylväsnumerot ja tehdyt toimenpiteet).
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 9 (26) 4. Tieto FSS:n 110 kv ilmajohtojen vikatiheydestä viimeiseltä viideltä vuodelta (vikojen määrä/100 km ja vikojen aika/100 km) 5. Liityntäpisteen (muut verkonhaltijat, sähköasemat, 110 kv asiakkaat) keskimääräinen keskeytysaika ja määrä viimeiseltä viideltä vuodelta eli liityntäpisteiden kokemien keskeytyksien määrällinen tai ajallinen summa jaettuna kaikilla 110 kv liityntäpisteillä. 6. Mikä oli syy suuriin aikaviiveisiin vian alkamisesta vikatiedon saamiseen ja edelleen asentajien lähettämisessä vikapaikalle? 7. Vuonna 2010 kaatuneen puun aiheuttamasta 110 kv viasta (Hyvinkää) samat tiedot kuin kohdassa 3. 6.5 Fortum Sähkönsiirto Oy:n lisävastine 31.5.2012 päivätyssä lisävastineessaan FSS on todennut toimittaneensa kaiken maastotarkastuksiin ja niiden aiheuttamiin toimenpiteisiin liittyvän raportointimateriaalin. FSS on todennut, että [ ] Yleisesti ottaen FSS on todennut, että sen kunnossapitoseuranta pohjautuu dokumentoituihin kuntohavaintotietoihin sekä näiden pohjalta laadittuihin johtokokonaisuuksia koskeviin toimenpide-ehdotuksiin. Lisäksi FSS:n mukaan [ ] Palokallio Lauttakylä FSS toteaa, että sen 8.5.2012 päivätyssä vastineessa todetun mukaisesti kyseisellä johto-osuudella oli kaatuneena useita puita. Tarkkoja vikapaikkoja ei tilanteen kiireellisyyden vuoksi ole yksilöity tarkemmin. FSS toteaa toimittaneensa vikapaikkojen ja niiden läheisyyteen tehtyjen maastotarkastusten tulokset, toimenpide-ehdotukset ja kiireellisyysluokitukset sekä näiden jännevälien pylväsnumerot 8.5.2012 päivätyn vastineensa liitteissä, samoin kuin korjaus-, raivaus- ja kunnossapitotoimenpiteet. FSS esittää vielä yhteenvedon viimeksi mainituista: Seikunmaa Niinijoensuu Maastotarkastus, vuosi 2007 Maadoitusten jälkimittaus, vuosi 2009 Maastotarkastus, vuosi 2010 Johtoalueen raivaus, vuosi 2011 Johtoalueen kaventuminen ja reunavyöhykkeen käsittely, vuosi 2012 FSS on todennut, että puita kaatui johdolle jännevälillä 20 21. FSS toteaa toimittaneensa vikapaikkojen ja niiden läheisyyteen tehtyjen maastotarkastusten tulokset, toimenpide-ehdotukset ja kiireellisyysluokitukset sekä näiden jännevälien pylväsnumerot 8.5.2012 päivätyn vastineensa liitteissä, samoin kuin korjaus-, raivaus- ja kunnossapitotoimenpiteet. FSS esittää vielä yhteenvedon viimeksi mainituista:
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 10 (26) Lieto Yläne Maastotarkastus, vuosi 2007 Lahotarkastus, vuosi 2008 Maadoitusten jälkimittaus, vuosi 2009 Maastotarkastus, vuosi 2010 Johtoalueen raivaus, vuosi 2010 Johtoalueen kaventuminen ja vaarallisten reunapuiden poisto, vuosi 2012 FSS toteaa, että puita on kaatunut johdolle jänneväleillä 17 18, 18 19 ja 61 62. FSS toteaa toimittaneensa vikapaikkojen ja niiden läheisyyteen tehtyjen maastotarkastusten tulokset, toimenpide-ehdotukset ja kiireellisyysluokitukset sekä näiden jännevälien pylväsnumerot 8.5.2012 päivätyn vastineensa liitteissä, samoin kuin korjaus-, raivausja kunnossapitotoimenpiteet. FSS esittää vielä yhteenvedon viimeksi mainituista: Lieto-Lankkinen Maastotarkastus, vuosi 2007 Johtoalueen raivaus, vuosi 2009 Maastotarkastus, vuosi 2010 Johtoalueen kaventumat, vuosi 2012 Lankkinen Yläne Maastotarkastus, vuosi 2007 Lahotarkastus, vuosi 2008 Johtoalueen raivaus, vuosi 2009 Maastotarkastus, vuosi 2010 Johtoalueen kaventuminen ja vaarallisten reunapuiden poisto, vuosi 2012 FSS:n omistamien 110 kv ilmajohtojen vikatiheys viimeiseltä viideltä vuodelta: [ ] Liityntäpisteen keskimääräinen keskeytysaika ja määrä viimeiseltä viideltä vuodelta eli liityntäpisteiden kokemien keskeytysten määrällinen tai ajallinen summa jaettuna kaikilla 110 kv liityntäpisteillä: [ ] Edelleen FSS on todennut kuvanneensa tapaninpäivän myrskyn olosuhteita 8.5.2012 päivätyssä vastineessaan. Tilannetta vaikeutti sekä FSS:n vikapäivystyksen ruuhkautuminen että käytettävissä olevien urakoitsijaresurssien rajallisuus. Samat urakoitsijat tuottavat palveluita myös muille verkonhaltijoille ja kantaverkkoyhtiölle. Lisäksi FSS on todennut, että [ ] Vuonna 2010 kaatuneen puun aiheuttaman 110 kv vian (Hyvinkää) osalta FSS on todennut yksittäisen reunapuun kaatuneen johdolle 8.8.2010 johto-osuudella Erkylä-
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 11 (26) Taipaleenlehto pylväsvälillä 19 20. FSS on toimittanut johdon kuntotiedot lisävastineensa liitteenä. Lisäksi FSS esittää yhteenvetona toimenpiteet viimeiseltä viideltä vuodelta: Maastotarkastus ja johtoalueen raivaus, vuosi 2008 Maastotarkastus ja maadoitusten jälkimittaus, vuosi 2010 FSS on vielä tarkentanut vastaustaan varsinaisen vastineen kysymykseen 4 niin, että keskimääräinen keskeytysaika on [ ], (Tapani-myrsky mukaan lukien [ ].) Vikojen lukumäärä on [ ]. FSS toteaa, että sillä ei ole raportoituna keskeytystietoja erikseen omien ja vieraiden liityntäpisteiden osalta. Lopuksi FSS on todennut verkon kehittämisvelvollisuuden arvioinnista, ettei sitä tule FSS:n käsityksen mukaan lähtökohtaisesti arvioida yhden täysin poikkeuksellisen myrskyn yksittäisille linjoille aiheuttamien sähkökatkosten perusteella. Arvioinnin lähtökohtana ei FSS:n mukaan tulisi olla, onko tutkintapyynnössä mainituilla yksittäisillä linjoilla ylletty täydelliseen puuvarmuuteen myös täysin poikkeuksellisissa oloissa. FSS omistaa 110 kv sähköverkkoa yhteensä noin 1800 km, joten vikaantuneet johto-osuudet edustavat melko pientä osaa koko verkkokokonaisuudesta. FSS:n mielestä kehittämisvelvollisuuden arvioinnissa tulee tarkastella verkonhaltijan toimia laajemmin ja kokonaisuutena. Olennaista on FSS:n mukaan kiinnittää huomiota siihen, onko verkonhaltijan asettama tavoite kehittämisvelvollisuuden näkökulmasta riittävä ja toisaalta siihen, onko verkonhaltijan asettama tavoite kehittämisvelvollisuuden näkökulmasta riittävä ja toisaalta siihen, ovatko kyseiseen tavoitetasoon pääsemiseksi tai sen ylläpitämiseksi suoritetut verkon kehittämis- ja ylläpitotoimenpiteet riittäviä ja miten havaittuihin puutteisiin puututaan. FSS toteaa tuoneensa esille 110 kv linjoja koskevan tavoitetason (puuvarma yleisesti ymmärrettynä) sekä tutkintapyynnössä mainituilla linjoilla suoritetut ja suunnitellut kunnossapitotoimenpiteet. Lisäksi FSS on tuonut esille sen, miten kunnossapitotoimenpiteitä ollaan tehostamassa myös kyseisten linjojen osalta Tapani-myrskyn kokemusten perusteella. Tähän viitaten FSS katsoo, että sen toiminta täyttää sähkömarkkinalain 9 :n mukaisen kehittämisvelvollisuuden asettamat vaatimukset myös tutkintapyynnössä esitettyjen linjojen osalta. 6.6 Fortum Sähkönsiirto Oy:n lausunto Fortum Sähkönsiirto Oy on toimittanut Energiamarkkinavirastolle lausunnon päätösluonnoksen johdosta asiassa 8.10.2012. Lausunnossaan FSS on tarkentanut salassa pidettäväksi ilmoittamiaan tietoja. Lausunnossaan FSS on esittänyt, ettei puuvarmuudelle ole olemassa määritelmää. Lisäksi FSS toteaa, että sen mukaan ei ole oikeusvarmuuden kannalta hyväksyttävää, että EMV on määritellyt nyt käsillä olevan asian yhteydessä puuvarmuuden ja on edellyttänyt sen FSS:n verkon käyttövarmuudelta tämän määritelmän täyttämistä. Lisäksi FSS esittää, että mikäli Tapani-myrskyn aikana olisi vallinnut muutoin normaalit olosuhteet eli maaperä ei olisi ollut täysin sula, märkä ja pehmeä, nyt myrskyn aikana kaatuneet puut olisivat hyvin suurella todennäköisyydellä pysyneet pystyssä.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 12 (26) Lisäksi FSS on esittänyt käsityksensä sen tiedonvälityksestä 110 kv alueverkon keskeytyksistä, 110 kv verkon keskeytystilastosta sekä verkon kunnossapidosta. FSS on lisäksi kiistänyt EMV:n päätösluonnoksen taulukon 1 tietojen vertailukelpoisuuden ja toimittanut oman vastaavan tilastonsa. FSS on esittänyt kasvattaneensa 110 kv verkkonsa kunnossapitobudjettia vuosittain useamman vuoden ajan. Kokonaisuutena asiaa arvioiden FSS on katsonut, että sen verkon kunnossapito- ja kehitystoiminta on ollut yleisesti hyväksyttävällä tasolla. 7 ASIAAN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Sähkömarkkinalain (386/1995) 9 :n mukaan verkonhaltijan tulee ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin asiakkaiden kohtuullisten tarpeiden mukaisesti ja turvata osaltaan riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti asiakkaille (verkon kehittämisvelvollisuus). Tarkemmin verkon kehittämisvelvollisuutta on käsitelty hallituksen esityksessä sähkömarkkinalaiksi (HE 138/1994, 9 :n yksityiskohtaiset perustelut). Hallituksen esityksen mukaan verkonhaltijalla olisi yleinen velvollisuus ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sähkömarkkinoiden tarpeiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että verkonhaltijan tulisi pitää verkon käyttövarmuus yleisesti hyväksyttävällä tasolla. Lisäksi verkonhaltija rakentaisi ja vahvistaisi verkkoaan niin, että asiakkaiden tavanomaiset, ennakoitavissa olevat palvelutarpeet tulevat tyydytetyiksi. Asiakkaalle tulee turvata myös riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti. Sähkön laatu ja sähkökatkosten tiheys ja pituus riippuvat pääasiassa sähköverkoston rakenteesta ja kunnosta. Verkonhaltijan tulee huolehtia, että sähköverkosto on tältä osin riittävässä kunnossa myös haja-asutusalueilla. Tarkempia määräyksiä sähkön laadusta ja sallituista sähkökatkoksien pituuksista annettaisiin 26 :n nojalla annettavissa sähkönmyyntiehdoissa sekä sähkön laatustandardeissa, joihin myyntiehdoissa viitattaisiin. Edelleen hallituksen esityksessä todetaan, että verkon kehittämisvelvollisuus olisi tarpeen, koska verkonhaltija on pääsääntöisesti monopoliasemassa. Muilla ei ole yleensä mahdollisuuksia rakentaa verkkoa olemassa olevan verkon vaikutusalueelle; se olisi jakeluverkkojen osalta lailla estetty ja muissakin verkoissa useimmiten taloudellisesti tai ympäristösyistä mahdotonta. Asiakkaan mahdollisuudet saada verkkopalveluja ovat siten riippuvaisia sen verkonhaltijan toimenpiteistä, jonka verkkoon on liittynyt tai haluaisi liittyä. Asiakkaalla tarkoitetaan tässä sähkönkäyttöpaikkaa tai sähköntuotantolaitosta. Verkonhaltijan velvollisuuden kehittää verkkoaan rajoittuvat kuitenkin siihen, mitä voidaan pitää kohtuullisena. Asiakkaan haluaman palvelun poikkeuksellinen laatu, tarvittavan verkonvahvistamisen vaatima aika, verkonrakentamisen lupamenettelyt ynnä muut seikat voivat estää tai rajoittaa verkonhaltijaa toimimasta asiakkaan haluamalla tavalla. Tämän lisäksi sähkömarkkinalain esitöissä (HE 218/2002 vp. s. 24) käsitellään kehittämisvelvollisuutta. Hallituksen esityksessä todetaan, että sähkömarkkinalain 9 mukaan verkonhaltijalla on sähköverkon kehittämisvelvoite, jonka mukaan tämän tulee ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin asiakkaiden kohtuullisten tarpeiden mukaisesti ja turvata osaltaan riittävän hyvälaatuisen
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 13 (26) sähkön saanti asiakkaille. Lain esitöiden mukaan lain nykyinen sanamuoto mahdollistaa kehittämisvelvollisuuden tulkitsemisen suppeimmillaan siten, että sillä tarkoitetaan velvoitetta rakentaa riittävän laadukkaita yksittäisiä johtoyhteyksiä. Sähkömarkkinalain tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille siten, että kohtuuhintaisen ja riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti voidaan turvata. Kehittämisvelvoitteen mainitunlainen suppea tulkinta ei ole tämän tarkoituksen mukainen. Lain sisältöä olisi myös tältä osin selkeytettävä. Sähkömarkkinalain 38 :n 2 momentin mukaan sähkömarkkinaviranomaisen tehtävänä on valvoa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten sekä verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1228/2003 noudattamista. Sähkömarkkinalain 3 :n 13) kohdan mukaan sähkömarkkinaviranomaisella tarkoitetaan Energiamarkkinavirastoa. Sähkömarkkinalain 39 :n 1 momentin mukaan jos joku rikkoo tai laiminlyö tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä taikka verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa säädettyjä velvoitteitaan, valvontaviranomaisen on velvoitettava hänet korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä. Velvoitepäätöksessä voidaan määrätä, millä tavoin virhe tai laiminlyönti tulee korjata. Sähkömarkkinalain 39 a :n mukaan sähkömarkkinaviranomaisen on käsiteltävä verkonhaltijoita koskevat tutkintapyynnöt kahden kuukauden kuluessa tutkintapyynnön vastaanottamisesta. Sähkömarkkinaviranomainen voi pidentää käsittelylle asetettua määräaikaa, jos tutkintapyyntö koskee teholtaan yli 40 megavolttiampeerin suuruisen voimalaitoksen liittämisestä perittäviä maksuja taikka jos tutkintapyynnön käsittely edellyttää lisätietojen hankkimista. Jälkimmäisessä tapauksessa määräaikaa voidaan pidentää enintään kahdella kuukaudella, jonka jälkeen määräaikaa voidaan pidentää edelleen tutkintapyynnön tekijän suostumuksella. 8 PERUSTELUT 8.1 Energiamarkkinaviraston toimivalta asiassa ja asian rajaus 8.2 Yleistä Energiamarkkinavirasto on sähkömarkkinalain 38 :n 2 momentin nojalla tutkinut tutkintapyynnön mukaisesti sitä, onko FSS noudattanut sähkömarkkinalain 9 :n 1 momentissa säädettyä verkon kehittämisvelvollisuutta. Verkon kehittämisvelvollisuuden noudattamisen arvioinnissa on kiinnitetty huomiota vuoden 2011 joulukuun lopulla tapahtuneisiin FSS:n 110 kv verkossa tapahtuneisiin sähkökatkoksiin ja niiden syihin sekä FSS:n 110 kv sähköverkon kunnossapitoon ja sen korjaustoimintaan sähkökatkojen aikana. Sähkömarkkinalain 9 :n 1 momentin mukaan verkonhaltijan tulee ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin asiakkaiden kohtuullisten tarpeiden mukaisesti ja turvata osaltaan riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti asiakkaille (verkon kehittämisvelvollisuus). Verkonhaltija vastaa siitä, että verkkoon va-
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 14 (26) litut rakenneratkaisut ja komponenttivalinnat soveltuvat vallitseviin olosuhteisiin ja että niillä saavutetaan verkolle asetetut pitoaikavaatimukset. Jos valitut komponentit ja rakenneratkaisut sekä kunnossapito eivät vastaa vallitsevia olosuhteita ja niillä ei saavuteta suunnitelman mukaisia pitoaikoja, tilanteesta kärsivät viimekädessä verkonhaltijan vastuualueella olevat asiakkaat kohonneina siirtomaksuina ja sähkön toimituksen epävarmuutena. Hallituksen esityksessä (HE 138/1994) on todettu muun muassa, että verkonhaltijalla olisi yleinen velvollisuus ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sähkömarkkinoiden tarpeiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että verkonhaltijan tulisi pitää verkon käyttövarmuus yleisesti hyväksyttävällä tasolla. Lisäksi verkonhaltija rakentaisi ja vahvistaisi verkkoaan niin, että asiakkaiden tavanomaiset, ennakoitavissa olevat palvelutarpeet tulevat tyydytetyiksi. Lisäksi lain esitöiden mukaan asiakkaalle tulee turvata myös riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti. Sähkön laatu ja sähkökatkosten tiheys ja pituus riippuvat pääasiassa sähköverkoston rakenteesta ja kunnosta. Verkonhaltijan tulee huolehtia, että sähköverkosto on tältä osin riittävässä kunnossa myös haja-asutusalueilla. Verkon kehittämisvelvollisuus on tarpeen, koska verkonhaltija on pääsääntöisesti monopoliasemassa. Muilla ei ole yleensä mahdollisuuksia rakentaa verkkoa olemassa olevan verkon vaikutusalueelle; se on jakeluverkkojen osalta lailla estetty ja muissakin verkoissa useimmiten taloudellisesti tai ympäristösyistä mahdotonta. Liittyjän mahdollisuudet saada verkkopalveluja ovat siten riippuvaisia sen verkonhaltijan toimenpiteistä, jonka verkkoon on liittynyt. Energiamarkkinavirasto toteaa, että alan yritykset ovat toiminnassaan osaltaan toisistaan teknisesti riippuvia. Yhden verkonhaltijan toimenpiteet ja keskeytykset saattavat vaikuttaa merkittävästi myös toisten verkonhaltijoiden toimintaan. Tästä johtuen perusteellinen kunnossapito ja toimintavarma sähköverkko ovat edellytys suurjännitteisten sähköverkkojen toiminnalle. 110 kv suurjänniteverkoilta edellytetään lähes 110 kv kantaverkolta edellytettävää käyttövarmuutta ja siten lähes häiriötöntä sähkönsiirtoa. Energiamarkkinavirasto toteaa, että sähkömarkkinalaissa ja sitä koskevan hallituksen esityksen perusteluissa tai sähkömarkkinalain nojalla annetuissa muissa normeissa ei oteta kantaa käyttövarmuuden yleisesti hyväksyttävään tasoon. Energiamarkkinaviraston aiemmassa päätöskäytännössä 1 yleisesti hyväksyttävää käyttövarmuustasoa on arvioitu siihen vaikuttavien tekijöiden kautta. Näitä käyttövarmuuden osatekijöitä ovat muun muassa seuraavat: esiintyvien vikojen lukumäärä; vian aiheuttajan / vikaantuneen laitteen erottaminen järjestelmästä; ja vian aiheuttaneen häiriön vaikutukset sähköjärjestelmään. Energiamarkkinaviraston aiemmassa hallintokäytännössä on katsottu, että sähköverkkojen tarkastelun yhteydessä käyttövarmuus-sanaa käytetään puhuttaessa yleisesti jär- 1 Energiamarkkinaviraston päätös dnro 185/429/2003, 6.4.2004.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 15 (26) jestelmän kyvystä kestää äkillisiä häiriöitä (kuten vikatilanteita tai verkon komponenttien vahingoittumisia) siten, että verkon käytölle asetetut vaatimukset eivät rikkoudu. Käyttövarmuustasoa voidaan arvioida esiintyvien vikojen ja niiden vaikutusten avulla. Sähköjärjestelmässä vikoja esiintyy johdoilla, asemilla sekä järjestelmään kytketyissä voimalaitoksissa ja kuormituksissa. Viat voivat olla yksi- tai monivaihevikoja. Ne voivat olla ohimeneviä tai pysyviä. Vikojen vaikutukset riippuvat vian tyypistä, vikojen poiskytkentätavasta ja ajasta sekä sähköjärjestelmän käyttötilanteesta ennen vikaa. Energiamarkkinavirasto on katsonut, että esiintyvien vikojen lukumäärä riippuu verkoston rakenteesta ja kunnosta sekä ilmastollisista olosuhteista. Myös käyttö- ja kunnossapitotoiminnassa esiintyvät inhimilliset virheet vaikuttavat vikojen lukumäärään. Vikojen lukumäärää voidaan vähentää pitämällä verkon laitteet hyvässä kunnossa, jolloin voidaan välttää ikääntymisen ja kulumisen aiheuttamia vikoja. Ilmastollisten olosuhteiden, kuten ukkonen, tuuli, lumi ja pakkanen, vaikutuksia vikamääriin voidaan vähentää kaapeloinnin sekä puuvarmojen johtoalueiden ja reunavyöhykkeiden avulla. Inhimillisten virheiden vaikutuksia voidaan rajoittaa toteuttamalla käyttö- ja kunnossapitotoimenpiteet huolellisesti ennakkoon laadittujen suunnitelmien mukaisesti. 8.3 Verkon kehittämisvelvollisuuden arviointi Energiamarkkinavirasto on tutkinut sähkömarkkinalain 9 :ssä säädetyn verkon kehittämisvelvollisuuden noudattamista FSS:n 110 kv verkon osalta. Energiamarkkinavirasto katsoo, että 110 kv linjat rakennetaan Suomessa noudatetun yleisen käytännön mukaan puuvarmaksi, ja se tulee sellaisena myös ylläpitää kunnossapitotoimenpitein. 110 kv linjan vikaantuessa vaikutukset ovat huomattavasti pienjänniteverkkoa merkittävämmät ja ne koskevat usein lisäksi myös muita kuin vikaantuneen sähköverkon haltijaa ja sen asiakkaita. Tästä johtuen kehittämisvelvollisuuden noudattamiselta edellytetään enemmän suurjännitteisen jakeluverkon kuin keski- ja pienjänniteverkon osalta. Energiamarkkinavirasto katsoo, että nyt käsillä olevassa tapauksessa on perusteltua arvioida käyttövarmuuden yleisesti hyväksyttävää tasoa ja siten verkon kehittämisvelvollisuuden noudattamista lähtökohtaisesti yllä lueteltujen kriteerien avulla. Kuitenkin nyt käsillä olevan tapauksen tosiseikasto huomioiden Energiamarkkinavirasto katsoo, että vian aiheuttajan / vikaantuneen laitteen erottamisen järjestelmästä sijasta asiassa on perusteltua arvioida vikojen lukumäärää, vikojen aiheuttajaa ja vikojen korjaamiseen kulunutta aikaa. Näin on sen vuoksi, että Energiamarkkinaviraston aiemmin viitatussa tapauksessa oli kyse vikaantuneen laitteen vaikutuksista verkkoon. Nyt käsillä olevassa tapauksessa on kyse verkon vikaantumisen syistä, vikojen lukumäärästä, niiden kestosta ja vikojen korjaamiseen kuluneesta ajasta sekä toisaalta myös siitä, mitä nämä syyt, määrät ja ajat kertovat verkonhaltijan verkon käyttövarmuuden tasosta. Lisäksi Energiamarkkinavirasto katsoo perustelluksi arvioida verkon kehittämisvelvollisuuden noudattamista kokonaisuutena siten, että myös 110 kv suurjännitteisen verkon käyttövarmuudelta ja kunnossapidolta yleisesti edellytettävä taso verrattuna keski- ja pienjänniteverkkoon ja toisaalta myös kantaverkkoon otetaan huomioon vikojen aiheuttajaa arvioitaessa.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 16 (26) 8.3.1 110 kv verkon käyttövarmuus ja kunnossapidolta edellytettävä taso Energiamarkkinavirasto toteaa, että 110 kv sähköverkolla siirretään suuria tehoja pitkiä matkoja. 110 kv jännitteellä toimivalla verkolla on tarkoitus siirtää sähkö kantaverkon liityntäpisteistä eteenpäin verkonhaltijoille ja heidän asiakkailleen. Yhdellä 110 kv linjalla on usein monia sähköasemia ja sen kautta siirtyy pääosa loppukäyttäjien kuluttamasta energiasta. Jakeluverkonhaltija voi olla liittynyt itse joko suoraan FG:n omistamaan kantaverkkoon tai vaihtoehtoisesti jakeluverkonverkonhaltija on liittynyt toisen verkonhaltijan 110 kv verkkoon. Viimeksi mainitussa tilanteessa jakeluverkonhaltija on riippuvainen tämän toisen verkonhaltijan 110 kv verkon toimitusvarmuudesta. Sähkömarkkinalain mukaisella, kaikkia verkonhaltijoita koskevalla verkon kehittämisvelvollisuudella turvataan myös tällaiseen toisen verkonhaltijan verkkoon liittyvän jakeluverkonhaltijan kohtuullisia odotuksia toimitusvarmuudesta. Edellä esitetyn perusteella 110 kv verkko voidaan rinnastaa toimitusvarmuusvaatimuksiltaan lähes kantaverkolta edellytettävään toimitusvarmuuden tasoon. Verkonhaltijoiden tulee saada toimitusvarmuudeltaan samanlaatuista sähköä, eikä tämä saa riippua verkonhaltijan maantieteellisestä sijainnista. Toisin sanoen verkonhaltijan saama sähkönsyötön toimitusvarmuus ei saa olennaisesti riippua siitä, onko verkonhaltija liittynyt toisen verkonhaltijan 110 kv verkkoon vai suoraan FG:n kantaverkkoon. Energiamarkkinavirasto katsoo, että osin juuri tämän takia 110 kv verkko rakennetaan puuvarmaksi ja myös ylläpidetään sellaisena kunnossapitotoimenpitein. Energiamarkkinavirasto katsoo, että sen näkemykselle 110 kv verkon kunnossapidolta edellytettävältä tasolta on saatavissa tukea myös kantaverkonhaltija FG:n voimassa olevista yleisistä liittymisehdoista YLE 2007, jotka Energiamarkkinavirasto on vahvistanut FG:n noudatettavaksi sähkömarkkinalain 38 a :n nojalla (Energiamarkkinaviraston päätös dnro 219/425/2006). Näiden liittymisehtojen kohdan 3.1 mukaan sopimuspuolet vastaavat kumpikin hallinnassaan olevan sähkölaitteiston toimivuudesta, kunnosta ja käytöstä siten, ettei sen tekninen taso olennaisesti poikkea kantaverkon yleisestä tasosta. Lisäksi kohdassa 1.1 edellytetään nimenomaisesti, että nimellisjännitteeltään 110 400 kv avojohdot on varustettava ukkosköysillä ja rakennettava puuvarmoiksi. FSS on todennut vastineessaan 8.5.2012, että sen verkko ei ole ollut kaikilta osin täysin puuvarma Tapani-myrskyn kaltaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa erittäin voimakkaan tuulen lisäksi maaperä oli täysin sula, märkä ja pehmeä. Energiamarkkinavirasto katsoo, että 110 kv verkon osalta puuvarmuudella tarkoitetaan sitä, että tällaiselle verkolle ei aiheudu häiriöitä sen lähettyvillä kasvavista puista. Tällä tarkoitetaan muun muassa sitä, että johtoalueella tai reunavyöhykkeellä kasvavat puut tai muu kasvusto eivät kaatuessaan aiheuta häiriöitä kyseiselle johdolle. Energiamarkkinaviraston saamien tietojen perusteella tuulen nopeus Tapani- ja Hannu-myrskyjen aikana ei ole noussut niin poikkeuksellisiin lukemiin, että puuvarmuuden vaatimuksia olisi syytä arvioida toisin. Energiamarkkinavirasto katsoo, että mikäli johtoalueet ja reunavyöhykkeet on hoidettu riittävin tavoin ja ylläpidetty yleisesti hyväksyttävällä tasolla, puut eivät kaatuessaankaan aiheuta häiriöitä 110 kv verkolle. Mainituilla maaperän olosuhteilla, jotka eivät myöskään ole Suomessa millään tapaa poikkeuksellisia, ei ole siten asiassa merkitystä.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 17 (26) 8.3.2 Esiintyvien vikojen lukumäärä ja aika FSS:n keskeytysten keskimääräinen aika ja lukumäärä liityntäpistettä kohti on ollut verrattain suuri. Energiamarkkinavirasto on käyttänyt tässä vertailukohtana Suomen suurinta alueverkkoyhtiötä EPV Alueverkko Oy:tä (jäljempänä EPV ), koska EPV on ainoa alueverkkotoimintaa harjoittava verkonhaltija, joka on rinnastettavissa FSS:n 110 kv verkkoon verkon laajuuden osalta. Vuonna 2011 EPV:n verkkopituus on ollut noin 710 km ja 110 kv liittymien lukumäärä on ollut 67 kpl, kun vastaavasti FSS:n vuoden 2011 verkkopituus on ollut noin 1730 km ja 110 kv liittymien lukumäärä on ollut 67 kpl. Muut alueverkot ovat huomattavasti FSS:n ja EPV:n verkkoja suppeammat ja suuri osa näistä alueverkoista palvelee lähinnä vain näiden omia tuotantolaitoksia. Alla olevassa taulukossa on esitetty viimeisen neljän vuoden ajalta FSS:n, EPV:n ja SPS:n keskimääräiset häiriömäärät ja häiriökeskeytysajat liityntäpistettä (110 kv liittymää) kohden. SPS on otettu vertailuun mukaan, koska se on liittymien määrällä mitattuna toiseksi suurin alueverkkoyhtiö. Edellä mainittujen yhtiöiden lisäksi FG on otettu vertailuun mukaan tuomaan lisäperspektiiviä, koska 110 kv verkolta voidaan edellyttää lähes samaa tasoa, kuin FG:n 110 kv verkolta. Lisäksi FG:n 110 kv verkko on Suomessa laajin tätä jännitetasoa edustava verkko, jolloin sen vikamääriä voidaan verrata myös FSS:n verkkoon. Taulukko 1. EPV:n, SPS:n, FSS:n ja FG:n häiriökeskeytykset 110 kv sähköverkossa vuosi EPV SPS FSS FG min/liityntäpiste 2011 2,40 0,00 [ ] 0,78 2010 0,04 5,65 [ ] 4,80 2009 0,30 1,83 [ ] 2,50 2008 0,85 0,06 [ ] 1,50 lkm/liityntäpiste 2011 0,29 0 [ ] 0,47 2010 0,40 0,35 [ ] 0,39 2009 0,23 0,17 [ ] 0,19 2008 0,40 0,03 [ ] 0,17 Taulukosta 1. voidaan havaita, että FSS:n 110 kv verkon keskeytysajat 110 kv liityntäpistettä kohti ovat olleet jokaisena tarkasteltavana vuotena kestoltaan merkittävästi EPV:n, FG:n ja SPS:n aikoja pidempiä. Myös keskimääräinen häiriökeskeytysten lukumäärä 110 kv liityntäpistettä kohti on ollut jokaisena tarkasteltavana vuotena EPV:tä, FG:tä ja SPS:ää määrällisesti huomattavasti suurempi. Taulukon tiedot on laskettu EMV:n valvontatietoihin perustuvien teknisten tunnuslukujen ja FSS:n lisävastineessa saatujen tietojen perusteella. Taulukosta 1. voidaan myös havaita, että FSS:n 110 kv verkon luotettavuus ja käyttövarmuus on tarkasteltavalla ajanjaksolla kehittynyt lähes lineaarisesti huonompaan suuntaan. Myös lähtötilanne on ollut huonompi kuin verrokkiyhtiöillä.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 18 (26) Energiamarkkinaviraston pyynnöstä FG on toimittanut lausunnossaan muun ohella tilaston, jossa esitetään FG:n 110 kv voimajohtojen muiden omistamien haarajohtojen pysyvät viat sekä puista aiheutuvat viat vuosina 2001-2011 kymmenen johtopituudeltaan suurimman haarajohdon omistajan osalta. Tilastosta ilmenee, että FSS:llä on ollut pysyviä vikoja [ ] ja puuvikoja [ ] vuosien 2001 2011 aikana. Seuraavaksi eniten puuvikoja olleella verkonhaltijalla näitä vikoja on ollut [ ]. Muilla johtopituudeltaan suurimmilla haarajohdon omistajilla puuvikoja on ollut kaikilla [ ]. 8.3.3 Vikojen aiheuttaja Talven 2011 myrskyt aiheuttivat FSS:lle useita vikoja 110 kv sähköverkkoon. Alla on listattuna talvella 2011 kaatuneista puista vikaantuneet johto-osuudet ja vikapaikan tai sen läheisyyden pylvään numero (jos on ollut tiedossa) sekä kunnossapitotarkastuksen vuosi, havainto ja kiireellisyysluokka. Kiireellisyysluokka 1 tarvitsee 5 vuoden sisällä tehtävää toimenpidettä, kiireellisyysluokka 2 tarvitsee 1-3 vuoden sisällä tehtävää toimenpidettä ja kiireellisyysluokka 3 tarvitsee välittömästi tehtävää toimenpidettä. Palokallio - Lauttakylä: Linja on rakennettu 1986. Johto-osuudelle on kaatunut useita puita. Tarkkoja vikapaikkoja ei ole yksilöity tilanteen kiireellisyyden vuoksi, mutta yksi merkintä on kuitenkin löydettävissä. Pylvään 12 läheisyydessä on ollut kaatuneita puita, jotka ovat aiheuttaneet oikosulun. Johto-osuudelle on tehty vuonna 2007 maastotarkastus, jossa saman pylvään kohdalla on todettu [ ]. Kiireellisyysluokaksi on merkitty [ ]. Ennen joulukuun 2011 myrskyjä kyseiseen kohtaan ei ole tehty reunavyöhykkeen käsittelyä. Samalle johto-osuudelle vuonna 2007 tehdyssä tarkastuksessa on todettu myös, että pylvään 1 kohdalla [ ]. Pylväiden 4 ja 5 läheisyydessä on todettu [ ] ja kiireellisyysluokiksi on [ ]. Kyseisiin kohtiin ei ole tehty korjaavia toimenpiteitä ennen joulukuun 2011 myrskyjä. Samalla johto-osuudella on siivottu johtokatua pylväiden 6 ja 19 alueelta kesäkuussa 2007. Vuonna 2010 johto-osalle on tehty maastotarkastus, jossa on todettu [ ]. Pylväiden 4 ja 12 kohdalla kiireellisyysluokaksi on merkitty [ ]. Pylvään 12 kohdalla on todettu, että [ ]. Pylvään 5 kohdalla johtoalueen on todettu kaventuneen ja kiireellisyysluokaksi on merkitty [ ]. Pylväiden 1-4, 13 14 ja 19 kohdalla [ ] on todettu olevan [ ]. Kiireellisyysluokaksi on merkitty näiltä [ ]. Kyseisille jänneväleille ei ole tehty kunnossapitoraportin mukaan korjaavia toimenpiteitä vuoden 2007 maastotarkastuksen ja joulukuun 2011 myrskyjen välillä. FSS:n mukaan johto-osalla on tehty johtoalueen raivauksia vuonna 2011. Reunavyöhykkeen käsittelyä on tehty vasta vuonna 2012. Näistä EMV ei ole saanut dokumentteja. Seikunmaa - Niinijoensuu: Linja on rakennettu 1972. Puita on kaatunut [ ] kappaletta jännevälille 20 21. Myös pylvään 12 lähellä on tapahtunut luonnonilmiöstä johtuva pysyvä maasulku. Johto-
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 19 (26) osuudelle on tehty vuonna 2007 maastotarkastus. Maastotarkastuksessa pylvään 23 läheisyydessä on todettu [ ]. Kiireellisyysluokaksi on merkitty [ ]. Vuonna 2010 johto-osuudelle on tehty maastotarkastus. Tarkastuksessa on todettu pylvään [ ]. Kiireellisyysluokaksi on merkitty [ ]. Kyseisille jänneväleille ei ole tehty kunnossapitoraportin mukaan korjaavia toimenpiteitä vuoden 2007 maastotarkastuksen ja joulukuun 2011 myrskyjen välillä. FSS:n mukaan johto-osan johtoalueita on raivattu vuonna 2010 ja reunapuita on poistettu joulukuun myrskyn jälkeen vuonna 2012. Näistä EMV ei ole saanut dokumentteja. Lieto - Lankkinen: Puita kaatui jänneväleille 17 18, 18 19 ja 61 62. Linja on rakennettu vuonna 1973. Johto-osalle on tehty maastotarkastus vuonna 2007. Tarkastuksessa pylväiden 4, 18, 19, 21 sekä 63 kohdalla on todettu [ ]. Kiireellisyysluokiksi on merkitty [ ]. Pylvään 4 kohdalla on todettu [ ] ja kiireellisyysluokaksi on merkitty [ ], ja pylvään [ ] ja kiireellisyysluokaksi on merkitty [ ]. Kyseisille jänneväleille ei ole tehty kunnossapitoraportin mukaan korjaavia toimenpiteitä vuoden 2007 maastotarkastuksen ja joulukuun 2011 myrskyjen välillä. Lisäksi pylväiden 6, 7, 15, 31, 32, 42, 57, 58, 62, 64, 65, 66, 80, 48 ja 51 kohdalla on vuoden 2007 maastotarkastuksessa todettu [ ]. Kiireellisyysluokiksi kyseisille kohdille on merkitty [ ]. Vuonna 2008 lokakuussa on tehty havainto pylväiden 1 ja 2 kohdalla, että [ ] ja kiireellisyysluokaksi on merkitty [ ]. Kyseisille jänneväleille ei ole tehty kunnossapitoraportin mukaan korjaavia toimenpiteitä vuoden 2007 maastotarkastuksen ja joulukuun 2011 myrskyjen välillä. Vuonna 2010 tehdyssä maastotarkastuksessa pylväiden 62 64, 66 ja 80 kohdalla todettiin [ ] ja kiireellisyysluokaksi merkittiin [ ]. Yhteensä 33 eri pylvään kohdalla on kiireellisyysluokaksi merkitty [ ]. Syynä tähän on ollut pääasiassa [ ]. Kuntohavainnot ovat jakautuneet tasaisesti koko johto-osalle ja myös vikapaikoissa jänneväleillä 17 18 sekä 18 19 on [ ]. Näiden kiireellisyysluokiksi on merkitty [ ]. 12 eri pylvään kohdalla kiireellisyysluokaksi on merkitty [ ]. Kyseisille jänneväleille ei ole tehty kunnossapitoraportin mukaan korjaavia toimenpiteitä vuoden 2007 maastotarkastuksen ja joulukuun 2011 myrskyjen välillä. FSS:n mukaan johto-osan johtoalueita on raivattu vuonna 2009 ja johtoalueen kaventumia on korjattu vuonna 2012 joulukuun 2011 myrskyjen jälkeen. Näistä EMV ei ole saanut dokumentteja. Lankkinen - Yläne: Linja on rakennettu 1983. Viimeisin asemaväli Ortenoja-Oripää on valmistunut vuonna 1987. Johto-osalle on tehty maastotarkastus vuonna 2007. Pylväiden 23 24, 88 ja 90 kohdalla on todettu [ ]. Kiireellisyysluokaksi on merkitty pylvään [ ]. Pylvään 19 kohdalla [ ].
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 20 (26) Vuonna 2010 tehdyssä maastotarkastuksessa on pylvään 55 kohdalla merkitty kiireellisyysluokaksi [ ]. Saman vuoden tarkastuksessa on pylvään [ ], jolle kiireellisyysluokaksi asetettu [ ]. Myös pylvään [ ]. [ ]. Edellä mainituille jänneväleille ei ole tehty kunnossapitoraportin mukaan korjaavia toimenpiteitä vuoden 2007 jälkeen ja ennen talven 2011 myrskyjä. FSS:n mukaan johto-osan johtoaluetta on raivattu vuonna 2009 ja johtoalueen kaventumia ja reunapuita on poistettu vuonna 2012 joulukuun myrskyjen jälkeen. Näistä EMV ei ole saanut dokumentteja. Leppävaara - Nuijala: Linja on rakennettu 1972. Puita kaatui pylväsvälille 3-4, mutta se ei aiheuttanut keskeytystä asiakkaille rengassyötön ansiosta. Maastotarkastuksessa vuonna 2008 on [ ]. Kiireellisyysluokaksi on merkitty [ ]. Maastotarkastuksessa vuonna 2009 on [ ]. Kiireellisyysluokiksi on merkitty [ ]. Maastotarkastuksessa vuonna 2010 on [ ]. Kiireellisyysluokaksi on merkitty [ ]. Maastotarkastuksessa toukokuussa vuonna 2011 on todettu kolmen pylvään kohdalla (pylväät 0, 1, 5) kiireellisyysluokaksi 2. Pääasiassa havainnot olivat [ ]. Kyseiselle johto-osalle on tehty FSS:n mukaan säännöllisesti maastotarkastuksia vuodesta 2007 vuoteen 2011. FSS:n mukaan johtoaluetta on raivattu vuosina 2008 ja 2010. Näistä EMV ei ole saanut dokumentteja. Matinsuo - Loppi: Johto-osa on rakennettu vuonna 1987. Puita kaatui jännevälille 9-10. Maastotarkastuksessa vuonna 2010 on todettu, että pylväiden [ ]. Kiireellisyysluokaksi on merkitty [ ]. Johto-osalle ei ole tehty korjaustoimenpiteitä vuoden 2007 ja vuoden 2011 joulukuun myrskyjen välillä. EMV ei ole saanut vuoden 2007 maastotarkastuksen tietoja. FSS:n mukaan johto-osan johtoaluetta on raivattu vuonna 2007. Tästä EMV ei ole saanut dokumentteja. Yhteenveto vikojen aiheuttajasta FSS on vastineessaan todennut, että se soveltaa yleisiä käytössä olevia kunnossapitoperiaatteita. Näitä periaatteita ovat muun muassa säännöllisesti 110 kv linjoihin tehtävät FG:n Voimajohtotarkastajan käsikirjan mukaiset kunnossapitotarkastukset ja toimenpiteet. Energiamarkkinavirasto katsoo, että FSS ei ole toiminut täysin näiden yleisten periaatteiden mukaisesti, sillä yleisten periaatteiden mukaan tarkastuksessa huomattu reunapuu poistetaan sille luokitellun kiireellisyysluokan mukaisen ajan sisällä, jotta linja pysyisi puuvarmana. Edellä esitetyn mukaisesti näin FSS ei ole todellisuudessa menetellyt.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 21 (26) Edellä todetun perusteella EMV toteaa, että FSS:n suorittama verkon kunnossapito ei ole ollut moitteetonta, eikä se ole noudattanut yleisiä kunnossapitoperiaatteita. Lisäksi kyse ei ole ollut yksittäisestä tapauksesta. Kunnossapitotoimenpiteitä on jäänyt tekemättä monelta eri jänneväliltä. Maastotarkastusraporteista voidaan nähdä, että erityisesti vikaantuneiden paikkojen läheisyydessä on aikaisemmissa maastotarkastuksissa todettu kiireellisyysluokaksi 2 tai jopa 3. Syinä tähän on ollut liian pitkät reunapuut tai vaarallisen pitkä kasvusto johtoalueella. Tästä huolimatta FSS ei ole kunnostanut kyseisiä kohtia EMV:n saamien tietojen mukaan ennen joulukuun 2011 myrskyjä. Lisäksi FSS ei ole tehnyt yhdellekään edellä mainituille vikaantuneille johto-osuuksille vuoden 2007 ja 2011 joulukuun myrskyjen välillä reunavyöhykkeen vaarallisten reunapuiden poistoa, vaikka maastotarkastuksen perusteella se olisi ollut tarpeellinen toimenpide useassa kohdassa ennen vuoden 2011 joulukuun myrskyjä. Erityisesti Lieto-Yläne linjan johtokadut ja reunavyöhykkeet ovat olleet maastotarkastusraporttien mukaan laajojen toimenpiteiden tarpeessa. 8.3.4 Vikojen korjaaminen Johto-osuudella Palokallio - Lauttakylä vika alkoi klo 8:03. FSS sai vian tietoonsa klo [ ]. Johto-osuudella Seikunmaa Niinijoensuu vika alkoi klo 8:03. FSS sai tiedon tästä viasta klo [ ]. FSS:llä on kestänyt [ ] vian tietoon tulemisen jälkeen ennen kuin asentajia on hälytetty paikan päälle. Energiamarkkinavirasto katsoo, että kyseinen aika on moitittavan pitkä, erityisesti kun kyseessä on jännitetasoltaan 110 kv sähköverkko. FSS:n asentajien saapuminen vikapaikoille kesti asentajien hälyttämisestä noin [ ]. Energiamarkkinavirasto katsoo, että tätä voidaan pitää kohtuullisena aikana. Sekä Palokallio - Lauttakylän että Seikunmaa - Niinijoensuun vikapaikalle saapui yhteensä [ ]. Lieto-Yläne linjalla tapahtuneen vian korjauksessa olleiden asentajien määrästä ei ole ollut FSS:llä tietoa. FSS:n sähköntoimitus sen 110 kv johdoilla on ollut keskeytyneenä seuraavasti: johtoosuudella Palokallio Lauttakylä noin kuusi tuntia, johto-osuudella Seikunmaa Niinijoensuu 29 tuntia 37 minuuttia ja johto-osuudella Lieto Yläne 30 tuntia 1 minuuttia. Kaikki keskeytykset ovat aiheutuneet 110 kv johdoille kaatuneista puista. Energiamarkkinavirasto katsoo, että mainittuja yhtäjaksoisia keskeytysaikoja johtoosuuksilla Seikunmaa Niinijoensuu ja Lieto - Yläne voidaan pitää moitittavan pitkinä huomioiden keskeytyksen syyn ja erityisesti sen seikan, että kyseessä on 110 kv verkko. Energiamarkkinavirasto katsoo, että keskeytysajat johto-osuuksilla Lieto-Yläne ja Seikunmaa - Niinijoensuu ovat moitittavan pitkiä ottaen huomioon, että kyseessä ovat 110 kv linjat sekä sen, että viat ovat kummallakin johto-osuudella ilmaantuneet aamulla ja valoisaa työaikaa on ollut riittämiin. FSS:n todennut vastineessaan, että viiveet vian korjauksessa ovat johtuneet ruuhkautuneesta vikapäivystyksestä sekä urakoitsijaresurssien rajallisuudesta. FSS on todennut myös vastineessaan, että [ ]. FSS on todennut, että viivettä aiheuttivat myös inhimilliset tekijät ilmoitusketjussa. Energiamarkkinavirasto katsoo, että nämä seikat kuuluvat verkonhaltijan vastuulle ja pitää niitä merkityksellisinä arvioitaessa verkon-
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 22 (26) haltijan verkon käyttövarmuuden yleisesti hyväksyttävää tasoa ja kehittämisvelvollisuuden noudattamista. Yhteenveto vikojen korjaamisesta FSS:n vikojen korjaamisessa on ilmennyt pitkiä viiveitä. Merkittäviä viiveitä on ollut niin tiedon saamisessa viasta, asentajien hälyttämisessä paikalle kuin myös vian korjaamisessa. 110 kv verkon kunnossapidolta ja vian korjaamiselta edellytetään huomattavasti enemmän kuin keski- tai pienjännitteiseltä jakeluverkolta. Energiamarkkinavirasto katsoo, että 110 kv verkon käyttövarmuus ei ole yleisesti hyväksyttävällä tasolla mikäli viasta, joka tapahtuu suurjännitteisellä johto-osuudella ja joka vaikuttaa myös muihin verkonhaltijoihin ja suureen määrään asiakkaita, saadaan tieto lähes [ ] vian alkamishetken jälkeen. Energiamarkkinavirasto katsoo, että verkon käyttövarmuus ei myöskään ole yleisesti hyväksyttävällä tasolla, mikäli 110 kv vian tietoon tulemisesta on kulunut [ ] ennen kuin asentajia on hälytetty paikalle. Myös asentajien saavuttua vikapaikoille vian korjaamiseen on kulunut moitittavan pitkiä aikoja. Edellä esitetyn perusteella Energiamarkkinavirasto katsoo, että FSS:n varautuminen 110 kv verkon vikoihin on ollut puutteellista. Jos FSS olisi [ ] ja hälyttänyt välittömästi asentajat paikalle, vian korjaamisessa olisi säästynyt useita tunteja. Tällöin asentajat olisivat hyvin saattaneet ennättää korjata viat saman päivän aikana. Asian vakavuutta lisää se, että ajankohtana keskeytyksille oli talvi ja viat ovat vaikuttaneet kokonaisiin verkkoyhtiöihin ja niiden useisiin tuhansiin asiakkaisiin. FSS olisi pystynyt parantamaan korjauksen vasteaikoja esimerkiksi [ ], sekä yksinkertaisesti varautumalla vastaavanlaisiin tilanteisiin paremmin. 110 kv linjoilta vaaditaan huomattavasti korkeampitasoista käytön ja kunnossapidon hallintaa kuin keski- ja pienjänniteverkoilta. Energiamarkkinavirasto pitää moitittavana sitä, että [ ]. Näiltä osin FSS:n nykyistä käytäntöä, jossa [ ] ei voida pitää riittävänä, kuten myös joulukuussa 2011 tapahtuneet pitkät viiveet osoittavat. [ ] 8.3.5 Vikojen aiheuttaneiden häiriöiden vaikutukset FG:n lausunnon mukaan sen 110 kv linjojen haarajohdoilla esiintyvät puuviat aiheuttavat koko FG:n voimalinjalle ja siihen liittyneille asiakkaille häiriön. Jos kyseessä on pysyvä vika, joista puuvioissa on yleensä kyse, voimajohto on jännitteetön siihen saakka kunnes vika on paikallistettu ja vikaantunut osuus erotettu muusta johdosta. Jos haarajohto on liittynyt runkojohtoon erottimien välityksellä, haarajohto saadaan erotettua runkojohdosta jonkin ajan kuluttua vian paikallistamisesta. Muussa tapauksessa haarajohdon erottamiseksi on aloitettava muut toimenpiteet tai odotettava vian korjauksen valmistumista. Tässä tapauksessa FSS:n viat ovat vaikuttaneet kokonaisiin verkkoyhtiöihin ja niiden asiakkaisiin. Viat ovat aiheuttaneet keskeytyksiä ainakin FG:lle, SPS:lle, Sallilalle ja Köyliön - Säkylän Sähkö Oy:lle. Sallilalla oli lukuisia sähköasemia ilman sähkönsyöttöä johtuen FSS:n 110 kv vioista. Vaikutuksiltaan vakavin tilanne oli Sallilan Niinijoensuun sähköasemalla, joka oli ilman sähkönsyöttöä noin 30 tuntia.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 23 (26) Suuri osa Suomen kotitalouksista on sähkölämmitteisiä ja näin ollen riippuvaisia sähkön toimitusvarmuudesta. Suomen olosuhteissa 110 kv verkon kunnossapidon tulee olla vastuullista ja keskeytysaikojen minimaalisia. SPS ja Sallila ovat riippuvaisia FSS:n 110 kv verkon toimitusvarmuudesta, koska FSS:n omistamille 110 kv johdoille rinnakkaisia sähköverkkoja ei ole joko lain mukaan mahdollista tai vaihtoehtoisesti kansantaloudellisesti kannattavaa rakentaa. Sähkömarkkinalain esitöiden mukaan verkon kehittämisvelvollisuus on tarpeen juuri siksi, että verkonhaltija on pääsääntöisesti monopoliasemassa ja muilla ei ole yleensä mahdollisuuksia rakentaa verkkoa olemassa olevan verkon vaikutusalueelle. Kehittämisvelvollisuudella on toisin sanoen pyritty estämään myös joulukuussa 2011 tapahtuneen kaltaisia tilanteita, joissa keskeytyksistä pahasti kärsinyt yhtiö ei ole vastuussa itse keskeytyksien aiheuttamista vioista. 110 kv verkkoon liittyvien verkonhaltijoiden ja muiden tulee voida luottaa siihen, että tällaisen verkon haltija ylläpitää näitä verkkoja yleisesti hyväksyttävällä tasolla. 8.4 Energiamarkkinaviraston kokonaisarviointi verkon kehittämisvelvollisuuden noudattamisesta Energiamarkkinavirasto toteaa, että FSS on tehnyt 110 kv linjoille säännöllisesti maastotarkastuksia. FSS ei ole kuitenkaan kaikilta osin korjannut maastotarkastuksissa havaittuja puutteita. Tällaisia tilanteita esiintyi juuri erityisesti vikapaikoissa. Reunavyöhykkeen vaarallisen pitkille puille FSS ei ollut tehnyt mitään toimenpiteitä. Vikoja on ollut usealla eri johto-osuudella ja näissäkään kyse ei ole ollut yksittäisestä puusta, vaan linjoille on kaatunut useita puita. Kyse ei ole siten ollut yksittäisestä tapauksesta. Asiassa saadun selvityksen perusteella voidaan todeta, että FSS:n 110 kv verkko on ollut alttiina häiriöille useasta eri kohdasta puiden vuoksi, eikä korjaavia toimenpiteitä ole tehty, vaikka tämä on tiedostettu. Lisäksi selvityksen perusteella voidaan todeta, että FSS:n 110 kv verkon käyttövarmuus ja luotettavuus on viimeisen neljän vuoden aikana ollut huomattavasti verrokkiyhtiöitä huonompi ja on lisäksi kehittynyt tarkasteltavana ajanjaksona tasaisesti huonompaan suuntaan. Merkille pantavaa on myös se, että verrokkiyhtiöllä joulukuun 2011 olosuhteet eivät ole juurikaan vaikuttaneet 110 kv verkon käyttövarmuuteen tai luotettavuuteen. Erityisesti FSS:n haarajohdoilla on ollut pysyviä puuvikoja merkittävän paljon. Kymmenellä suurimmalla 110 kv haarajohdon omistajalla on ollut yhteensä 7 puuvikaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Näistä vioista kuusi kappaletta on ollut FSS:n puuvikoja. 110 kv verkko rakennetaan puuvarmaksi ja se tulee myös kunnossapitotoimenpitein ylläpitää puuvarmana. Nyt käsillä olevassa tapauksessa FSS:n 110 kv verkko ei ole ollut kaikilta osin puuvarmaa johtuen kunnossapidossa tehdyistä laiminlyönneistä. Näitä laiminlyöntejä on tapahtunut useilla eri johto-osuuksilla. Maastotarkastuksen raporttien perusteella FSS:n 110 kv johdoille olisi voinut pahemmassa tapauksessa kaatua enemmänkin puita. Energiamarkkinavirasto katsoo, että 110 kv verkon kunnossapidossa on otettu tietoisia riskejä. Vikojen syynä on ollut yksiselitteisesti FSS:n verkon kunnossapitotoimenpiteiden laiminlyönti. Viat olisivat olleet FSS:n ennaltaehkäistävissä ylläpitämällä 110 kv linjat puuvarmoina. Joulukuun 2011 sääolosuhteet eivät myöskään ole olleet mitenkään poikkeukselli-
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 24 (26) sia sillä tavoin, että sanottua olisi syytä arvioida toisin. Jos reunavyöhyke ja johtoalue pidetään yleisesti hyväksyttävässä kunnossa, puita ei pääse kaatumaan linjalle tuulen johdosta. Edellä esitetyn perusteella Energiamarkkinavirasto katsoo, että FSS on laiminlyönyt 110 kv linjojen ylläpitoa. FSS:n varautuminen tapahtuneisiin vikatilanteisiin on myös ollut puutteellista. Vikojen korjausprosessissa on ollut kohtuuttoman pitkiä viiveitä. Erityisesti se, että [ ], ei ole hyväksyttävää. Kokonaisuutena katsoen viivettä on ilmennyt niin tiedon saannista vioista, asentajien hälyttämisessä vikapaikalle kuin itse vian korjaamisessa. Korjausajat vian ilmenemisestä sen korjaamiseen ovat olleet moitittavan pitkiä erityisesti johto-osuuksilla Seikunmaa - Niinijoensuu ja Lieto Yläne. Energiamarkkinavirasto toteaa, että vikojen korjausajat olisivat olleet lyhyemmät, jos FSS olisi varautunut vastaaviin tilanteisiin paremmin. Vikojen pitkä korjausaika on siten aiheutunut osin puutteellisesta varautumisesta 110 kv vikoihin. Sähkönjakelu FSS:n 110 kv sähköverkossa on ollut joulukuussa 2011 yhtäjaksoisesti keskeytyneenä pitkiä aikoja useista eri paikoista, eikä keskeytyksiä ja niiden vaikutuksia sähköjärjestelmään voida pitää vikojen syyt ja olosuhteet kokonaisuutena huomioiden vähäisenä. Keskeytyksistä on aiheutunut sekä haittavaikutuksia kantaverkonhaltija FG:lle että sähkönjakelun keskeytyminen useille jakeluverkonhaltijoille ja näiden useille tuhansille asiakkaille. Edellä esitettyjen tosiseikkojen perusteella asiaa kokonaisuutena arvioiden Energiamarkkinavirasto katsoo, että FSS:n 110 kv verkon kunnossapito- ja kehitystoiminta eivät ole olleet yleisesti hyväksyttävällä tasolla yllä mainituilta osin. Näistä laiminlyönneistä johtuen FSS:n 110 kv verkon käyttövarmuus ja luotettavuus eivät ole olleet yleisesti hyväksyttävällä tasolla. Energiamarkkinavirasto katsoo, että asiaa pahentaa FSS:n vastuuton toiminta 110 kv linjojen kunnossapidossa, sillä FSS on ollut tietoinen 110 kv linjojen tarvitsemista kiireellisistä kunnossapitotoimenpiteistä, mutta siitä huolimatta FSS ei ole niitä tehnyt. Lisäksi FSS on ollut tietoinen, että näiden kunnossapitoa vaatineiden kohtien mahdollisesti vikaantuessa, vian vaikutukset koskevat FG:tä sekä muita verkonhaltijoita ja useita tuhansia asiakkaita. Energiamarkkinavirasto toteaa, että FSS on vasta vuonna 2012 suorittanut korjaavia toimenpiteitä ja korjannut johtoalueen kaventumia sekä poistanut vaarallisen pitkiä reunapuita vikaantuneilta linjoilta. Energiamarkkinavirasto pitää kuitenkin hyvänä sitä, että FSS on oma-aloitteisesti ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin 26. 27.12.2011 tapahtuneiden myrskyjen korostamien puutteiden osalta. 9 RATKAISU Energiamarkkinavirasto katsoo, että Fortum Sähkönsiirto Oy ei ole noudattanut sähkömarkkinalain 9 :n 1 momentin mukaista verkon kehittämisvelvollisuutta laiminlyödessään verkkonsa käyttövarmuuden yleisesti hyväksyttävän tason ylläpidon. Kehittämisvelvollisuuden laiminlyönti on johtunut siitä, että Fortum Sähkönsiirto Oy on tietoisesti jättänyt tekemättä tarvittavia kunnossapitotoimenpiteitä 110 kv linjoihin sekä siitä, että FSS:n varautuminen 110 kv vikatilanteisiin on ollut puutteellista. Tämä on johtanut useisiin eri puuvikoihin 110 kv linjoilla aiheuttaen vaikutuksiltaan laajoja ja kestoltaan huomattavan pitkiä keskeytyksiä useille tuhansille asiakkaille sekä muille verkonhaltijoille.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 25 (26) 10 KORJAAVAT TOIMENPITEET Energiamarkkinavirasto velvoittaa Fortum Sähkönsiirto Oy:n korjaamaan maastotarkastuksissa havaitut puutteet. Energiamarkkinavirasto velvoittaa Fortum Sähkönsiirto Oy:n varmistamaan, että kaikki Fortum Sähkönsiirto Oy:n 110 kv linjat ovat tulevaisuudessa puuvarmoja. Lisäksi Fortum Sähkönsiirto Oy:n tulee myös muutoin parantaa nykyistä 110 kv verkon käyttövarmuutta ja luotettavuutta. Fortum Sähkönsiirto Oy:n tulee myös parantaa varautumista suuriin vikatilanteisiin ja varmistaa, että [ ] Energiamarkkinavirasto velvoittaa Fortum Sähkönsiirto Oy:n toimittamaan Energiamarkkinavirastolle dokumentit vikaantuneille johto-osille vuoden 2011 jälkeen tehdyistä reunavyöhykkeen ja johtoalueen raivauksista siten, että tiedoista käy ilmi mille osalle johto-osaa raivaus on tehty. Lisäksi Fortum Sähkönsiirto Oy:n tulee toimittaa Energiamarkkinavirastolle kirjallinen selvitys siitä, miten se aikoo parantaa seuraavan kolmen vuoden sisällä sen nykyistä 110 kv suurjännitteisen verkon käyttövarmuutta ja luotettavuutta sekä lyhentää viiveitä vian syntymishetkestä itse vian korjaamiseen. Kirjallinen selvitys korjaavien toimenpiteiden suorittamisesta sekä yllä mainitut dokumentit tulee toimittaa Energiamarkkinavirastolle 1.2.2013 mennessä. 11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Sähkömarkkinalaki (386/1995) 9 1 momentti, 38 2 momentti, 39, 39 a. 12 MUUTOKSENHAKU Valitusosoitus Fortum Sähkönsiirto Oy:lle on päätöksen liitteenä. Tutkintapyynnön tekijän osalta päätös ei sisällä hallintolainkäyttölain (586/1996) 5 :ssä tarkoitettua ratkaisua, josta voisi valittaa hallintolainkäyttölain mukaisessa järjestyksessä.
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 26 (26) Ylijohtaja Riku Huttunen Verkkoinsinööri Lasse Simola LIITE Valitusosoitus JAKELU Fortum Sähkönsiirto Oy Satapirkan Sähkö Oy Sallila Sähkönsiirto Oy Energiateollisuus ry Työ ja elinkeinoministeriö/energiaosasto
ENERGIAMARKKINAVIRASTO Liite VALITUSOSOITUS Muutoksenhakuoikeus Energiamarkkinaviraston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valituskelpoisella päätöksellä tarkoitetaan toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Valitusoikeus on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Valitusviranomainen Valitusviranomainen Energiamarkkinaviraston päätökseen on markkinaoikeus. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmän sisältö Valitus tehdään kirjallisesti. Markkinaoikeudelle osoitetussa valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: muutoksenhaun kohteena oleva päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu Energiamarkkinavirastolle tai markkinaoikeudelle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. Valituskirjelmän toimittaminen valitusviranomaiselle Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa markkinaoikeuteen, jonka osoite on: Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki Faksi: 029 56 43314 sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi