URJALAN KUNTA VÄINÖ LINNAN LUKIO Väinö Linnan lukio Opetussuunnitelma 2013- Jarno Hautamäki 29.5.2013 Väinö Linnan lukion opetussuunnitelma 2013
Sisä llysluettelo 1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA ARVIOINTI... 1 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 1 1.1.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 1 1.1.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset... 1 1.2. OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 2 1.2.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 2 1.2.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset... 2 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 3 2.1. VALTAKUNNALLISET OHJEET JA MÄÄRÄYKSET... 3 2.2. KUNTA- JA KOULUKOHTAISET TARKENNUKSET... 3 2.2.1. Laaja-alainen yleissivistys... 3 2.2.2. Vastuuntunto... 4 2.2.3. Terve itsetunto... 4 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 5 3.1. OPPIMISKÄSITYS... 5 3.1.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 5 3.1.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset... 5 3.2. OPISKELUYMPÄRISTÖ JA -MENETELMÄT... 5 3.2.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 5 3.2.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset... 5 3.3. TOIMINTAKULTTUURI... 6 3.3.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 6 3.3.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset... 6 3.3.3. Oppiva oppilaitosyhteisö... 6 3.3.4. Ohjeet ja säännöt... 6 3.3.5. Väinö Linnan lukion järjestyssäännöt... 6 3.3.6. Työajat... 7 3.3.7. Tiedotus... 7 3.3.8. Juhlat, tapahtumat ja muu oheistoiminta... 7 3.3.9. Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa... 7 3.3.10. Yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa... 7 3.4. OPINTOJEN RAKENNE... 8 3.4.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 8 3.4.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset... 9 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN...10 4.1. KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ... 10 4.1.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 10 4.1.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset... 10 4.2. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 10 4.2.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 10 4.2.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset... 11 4.2.3. Väinö Linnan lukion ohjaussuunnitelma... 11 4.2.4. Ohjauksen toteutus... 12 4.3. OPISKELIJAHUOLTO... 12 4.3.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 12 4.4. OPISKELUN ERITYINEN TUKI... 13 4.4.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 13 4.4.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset... 13 4.5. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 14 4.5.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 14 II
4.5.2. Kieli- ja kulttuuriryhmien erityispiirteitä... 14 5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT...16 5.1. OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET... 16 5.1.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 16 5.1.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset... 17 5.2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 17 5.2.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 17 5.2.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset... 18 5.2.3. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys... 18 5.2.4. Hyvinvointi ja turvallisuus... 19 5.2.5. Kestävä kehitys... 19 5.2.6. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus... 20 5.2.7. Teknologia ja yhteiskunta... 21 5.2.8. Viestintä ja mediaosaaminen... 21 5.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 22 5.3.1. Opetuksen tavoitteet... 23 5.3.2. Arviointi... 23 5.3.3. Pakolliset kurssit... 23 5.3.4. Syventävät kurssit... 27 5.3.5. Koulukohtaiset soveltavat kurssit... 31 5.4. TOINEN KOTIMAINEN KIELI: RUOTSI (B1-KIELI)... 32 5.4.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 32 5.4.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1)... 33 5.5. VIERAAT KIELET... 36 5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A)... 37 5.5.2. Saksa B2 (peruskoulun 8. luokalla alkanut oppimäärä)... 41 5.5.3. Saksa B3 (lukiossa alkava oppimäärä)... 43 5.5.4. Ranska B2 (Perusopetuksen vuosiluokilla 8-9 alkanut oppimäärä )... 45 5.5.5. Ranska B3 (Lukiossa alkava oppimäärä)... 48 5.6. MATEMATIIKKA... 52 5.6.1. Opetussuunnitelman perusteet... 52 5.6.2. Arviointi... 52 5.6.3. Oppimäärän vaihtaminen... 52 5.6.4. Matematiikan pitkä oppimäärä... 52 5.6.5. Matematiikan lyhyt oppimäärä... 62 5.7. BIOLOGIA... 67 5.7.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 67 5.7.2. Eliömaailma (BI1)... 68 5.7.3. Syventävät kurssit... 69 5.7.4. Ympäristöekologia (BI3)... 69 5.7.5. Ihmisen biologia (BI4)... 71 5.7.6. Bioteknologia (BI5)... 72 5.7.7. Soveltavat kurssit... 73 5.7.8. Kertauskurssi (BI6)... 73 5.7.9. Maantiede... 74 5.7.10. Pakolliset kurssit... 74 5.7.11. Sininen planeetta (GE1)... 74 5.7.12. Yhteinen maailma (GE2)... 76 5.7.13. Riskien maailma (GE3)... 77 5.7.14. 4. Aluetutkimus (GE4)... 78 5.7.15. Soveltavat kurssit... 79 5.7.16. Kertauskurssi (GE5)... 79 5.8. FYSIIKKA... 80 5.8.1. Opetussuunnitelman perusteet... 80 5.8.2. Pakolliset kurssit... 81 5.8.3. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)... 81 III
5.8.4. Syventävät kurssit... 82 5.8.5. Lämpö (FY2)... 82 5.8.6. Aallot (FY3)... 82 5.8.7. Liikkeen lait (FY4)... 83 5.8.8. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)... 84 5.8.9. Sähkö (FY6)... 84 5.8.10. Sähkömagnetismi (FY7)... 85 5.8.11. Aine ja säteily (FY8)... 85 5.9. KEMIA... 86 5.9.1. Opetussuunnitelman perusteet... 86 5.9.2. Pakollinen kurssi... 87 5.9.3. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)... 87 5.9.4. Kemian mikromaailma (KE2)... 88 5.9.5. Reaktiot ja energia (KE3)... 89 5.9.6. Metallit ja materiaalit (KE4)... 89 5.9.7. Reaktiot ja tasapaino (KE5)... 90 5.9.8. Kertauskurssi (KE 6)... 90 5.10. USKONTO... 91 5.10.1. Opetussuunnitelman perusteet... 91 5.10.2. Arviointi... 91 5.10.3. Opetuksen tavoitteet... 91 5.10.4. Evankelis-luterilainen uskonto, pakolliset kurssit... 91 5.10.5. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)... 91 5.10.6. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)... 92 5.10.7. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)... 93 5.10.8. Uskontojen maailmat (UE4)... 94 5.10.9. Mihin suomalainen uskoo? (UE5)... 94 5.10.10. Abien kertauskurssi (UE6)... 95 5.10.11. Ortodoksinen uskonto... 96 5.10.12. Ortodoksinen maailma (UO1)... 96 5.10.13. Uskonoppi ja etiikka (UO2)... 96 5.10.14. Raamattutieto (UO3)... 96 5.10.15. Uskontojen maailmat (UO4)... 97 5.10.16. Ortodoksinen Suomi (UO5)... 97 5.10.17. Elämänkatsomustieto... 98 5.10.18. Pakolliset kurssit... 98 5.10.19. Hyvä elämä (ET1)... 98 5.10.20. Maailmankuva (ET2)... 99 5.10.21. Yksilö ja yhteisö (ET3)... 99 5.10.22. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4)... 100 5.10.23. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5)... 101 5.11. FILOSOFIA... 101 5.11.1. Opetuksen tavoitteet... 102 5.11.2. Arviointi... 102 5.11.3. Pakolliset kurssit... 102 5.11.4. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)... 102 5.11.5. Syventävät kurssit... 103 5.11.6. Filosofinen etiikka (FI2)... 103 5.11.7. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3)... 103 5.11.8. Yhteiskuntafilosofia (FI4)... 104 5.11.9. Kertauskurssi (FI5)... 104 5.12. HISTORIA... 105 5.12.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 105 5.12.2. Opetuksen tavoitteet :... 105 5.12.3. Pakolliset kurssit... 105 5.12.4. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)... 105 5.12.5. Eurooppalainen ihminen (HI2)... 107 IV
5.12.6. Kansainväliset suhteet (HI3)... 108 5.12.7. Suomen historian käännekohtia (HI4)... 109 5.12.8. Syventävät kurssit... 111 5.12.9. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5)... 111 5.12.10. Kulttuurien kohtaaminen (HI6)... 112 5.13. YHTEISKUNTAOPPI... 113 5.13.1. Yhteiskuntatieto (YH1)... 113 5.13.2. Taloustieto (YH2)... 115 5.13.3. Kansalaisen lakitieto (YH3)... 116 5.13.4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4)... 117 5.14. PSYKOLOGIA... 118 5.14.1. Pakollinen kursi... 119 5.14.2. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)... 119 5.14.3. Syventävät kurssit... 119 5.14.4. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2)... 119 5.14.5. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3)... 120 5.14.6. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4)... 121 5.14.7. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5)... 122 5.14.8. Sosiaalipsykologia (PS 6)... 122 5.14.9. Soveltava kurssi... 123 5.14.10. Kertauskurssi (PS7)... 123 5.15. MUSIIKKI (MU)... 123 5.15.1. Pakolliset kurssit... 123 5.15.2. Musiikin työpaja (MU1)... 123 5.15.3. Suomalaisena musiikin maailmassa (MU2)... 123 5.15.4. Syventävät kurssit... 123 5.15.5. Maailmanmusiikista populaarimusiikkiin (MU3)... 123 5.15.6. Musiikkia näyttämöllä (MU4)... 123 5.15.7. Laulu- ja soitinmusiikin helmiä (MU5)... 123 5.15.8. Soveltavat kurssit... 124 5.15.9. Kuoro- ja orkesteritoiminta (MU6)... 124 5.16. KUVATAIDE... 124 5.16.1. Pakolliset kurssit... 125 5.16.2. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1)... 125 5.16.3. Ympäristö, paikka ja tila (KU2)... 125 5.16.4. Syventävät kurssit... 126 5.16.5. Media ja kuvien viestit (KU3)... 126 5.16.6. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4)... 126 5.16.7. Nykytaiteen työpaja (KU 5)... 127 5.16.8. Tuotesuunnittelun työpaja (KU6)... 127 5.16.9. Soveltavat kurssit... 127 5.16.10. Lukiodiplomi (KU7)... 127 5.17. LIIKUNTA... 128 5.17.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 128 5.17.2. Pakolliset kurssit... 128 5.17.3. Perusliikunta (LI1, LÍ2)... 128 5.17.4. Syventävät kurssit:... 129 5.17.5. Yhdessä liikkuen (LI3)... 129 5.17.6. Yhdessä harrastaen (LI4)... 129 5.17.7. Koulun ulkopuoliset lajit (LI5)... 129 5.17.8. Soveltavat kurssit... 130 5.17.9. Palloilukurssi (LI6)... 130 5.17.10. Musiikkiliikuntakurssi (LI7)... 130 5.17.11. Kunto korkealle kurssi (LI8)... 130 5.17.12. Jääpelikurssit (LI9 LI10)... 131 5.18. TERVEYSTIETO... 131 5.18.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 131 V
5.18.2. Pakollinen kurssi... 132 5.18.3. Terveyden perusteet (TE1)... 132 5.18.4. Nuoret, terveys ja arkielämä (TE2)... 132 5.18.5. Terveys ja tutkimus (TE3)... 133 5.18.6. Terveystiedon kertauskurssi (TE4)... 134 5.19. OPINTO-OHJAUS... 134 5.19.1. Pakollinen kurssi... 134 5.19.2. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1)... 134 5.19.3. Syventävä kurssi... 136 5.19.4. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2)... 136 5.20. ILMAISUTAITO... 137 5.20.1. Soveltavat kurssit... 137 5.20.2. Ilmaisutaito (IT 1)... 137 5.20.3. Ilmaisutaito (IT 2)... 137 5.21. NUISKU ELI NUORTEN IHMISSUHDETAITOJEN KURSSI (NU1)... 137 5.22. TIETOTEKNIIKKA (AT)... 137 5.22.1. Soveltavat kurssit... 137 5.22.2. Työvälineohjelmat (AT1)... 137 5.22.3. AT 2 Kotisivukurssi... 138 5.23. TEKSTIILITYÖ (TS)... 138 5.23.1. Soveltava kurssi... 138 5.23.2. Tekstiilikurssi (TS1)... 138 5.24. TEKNINEN TYO (TN)... 138 5.24.1. Soveltava kurssi... 138 5.24.2. Teknisen työn kurssi (TN1)... 138 5.25. KOTITALOUS (KO)... 139 5.25.1. Soveltava kurssi... 139 5.25.2. Kotitalouskurssi (KO1)... 139 6. YRITTÄJYYSKASVATUS VÄINÖ LINNAN LUKION OPETUSSUUNNITELMASSA... 140 6.1.1. Biologia... 140 6.1.2. Maantiede... 140 6.1.3. Yhteiskuntaoppi... 140 6.1.4. Kielet... 141 6.1.5. Matematiikka... 143 6.1.6. Opintojen ohjaus... 143 6.1.7. Filosofia... 144 6.1.8. Uskonto... 144 6.1.9. Psykologia... 144 6.1.10. Terveystieto... 144 6.1.11. Äidinkieli ja kirjallisuus... 144 7. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI... 145 7.1. ARVIOINNIN TAVOITTEET... 145 7.1.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 145 7.1.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset... 145 7.2. KURSSISUORITUSTEN ARVIOINTI... 145 7.2.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 145 7.2.2. Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen... 146 7.2.3. Opinnoissa eteneminen... 146 7.2.4. Opintojen hyväksilukeminen... 147 7.2.5. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset... 147 7.3. OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI... 149 7.3.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 149 7.3.2. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet... 150 7.3.3. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset... 150 7.4. LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS... 150 VI
7.4.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 150 7.4.2. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu... 151 7.4.3. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset... 151 7.5. TODISTUKSET JA NIIHIN MERKITTÄVÄT TIEDOT... 151 7.5.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset... 151 7.5.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset... 153 8. TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI... 153 8.1. VALTAKUNNALLISET OHJEET JA MÄÄRÄYKSET... 153 8.1.1. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset... 153 LIITE 1 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 2013-2016... 154 LIITE 2 - KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUKSIA KUVAAVA KAAVIO... 157 LIITE 3 - KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO... 158 LIITE 4 - VALTIONEUVOSTON ASETUS LUKIOKOULUTUKSEN YLEISISTÄ VALTAKUNNALLISISTA TAVOITTEISTA JA TUNTIJAOSTA (955/2002)... 168 LIITE 5 VÄINÖ LINNAN LUKION TYÖNJAKO OHJAUKSESSA... 173 LIITE 6 VÄINÖ LINNAN LUKION JA HUHDIN KOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 174 VII
1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA ARVIOINTI 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen 1.1.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin tarvittaessa myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. (Lukiolaki 11 ) Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opetussuunnitelma laaditaan tähän asiakirjaan sisältyvien lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Opetussuunnitelmassa päätetään lukion opetus- ja kasvatustyöstä. Opetussuunnitelman pohjalta lukio laatii lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon lukion toimintaympäristö, paikalliset arvovalinnat ja osaamisvahvuudet sekä erityisresurssit. Lukiopaikkakunnan tai -alueen luonto ja ympäristö, kieliolosuhteet, historia sekä elinkeino- ja kulttuurielämä tuovat opetussuunnitelmaan paikallisuutta. Käytännön yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa lisää opiskelun elämänläheisyyttä ja syvällisyyttä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa myös ajankohtaistetaan opetussuunnitelman perusteissa määrättyjä asioita. Koulutuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman ennen sen käyttöönottoa erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten. Koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelman kunta- tai lukiokohtaisena. Siinä voi olla alueellisia sekä kunta- ja lukiokohtaisia osia. Opiskelijan mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa on turvattava järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla tarvittava erityinen tuki. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten opetussuunnitelma laaditaan perusteiden pohjalta. Lukion opetussuunnitelma laaditaan sidosryhmäyhteistyössä. Tällä pyritään varmistamaan lukiokoulutuksen korkeatasoisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys sekä koko yhteisön sitoutuminen yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee pyrkiä ratkaisuihin, jotka kehittävät lukion toimintakulttuuria, rohkaisevat resurssien joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä monipuolistavat vuorovaikutteisuutta sekä lukion sisällä että suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Kaikilla kouluyhteisön jäsenillä ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua opetussuunnitelmaan. (Lukion opetussuunnitelman perusteet 15.8.2003) 1.1.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset Urjalassa opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman hyväksyy sivistyslautakunta. 1
Lukuvuosisuunnitelma (Lukioasetus 3 ) sisältää seuraavat selvitykset: Koulutyön yleinen järjestäminen, Tuntijako ja tuntikehyksen käyttö, Luettelo koulun opettajista, Opettajatiedot palkanmaksua varten, Opettajan työmäärä viikkotunteina, Lukion opettajien tunnit oppiaineittain, Opettajien päivittäiset työ- tai jaksojärjestykset. 1.2. Opetussuunnitelman sisältö 1.2.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset Lukion opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: toiminta-ajatus ja arvopainotukset toimintakulttuurin pääpiirteet, opiskeluympäristö ja työtavat ohjaustyön suunnitelma eheyttäminen ja aihekokonaisuudet tuntijako kieliohjelma tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain itsenäisen opiskelun periaatteet tietostrategia yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus kieli- ja kulttuuriryhmien opetus opiskelijahuolto opiskelijan oppimisen arviointi toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Opetussuunnitelman tulee sisältää kaikkien kurssien kuvaukset. Myös soveltavien kurssien tavoitteet ja sisällöt pitää määritellä opetussuunnitelmassa. Mikäli lukio järjestää vieraskielistä opetusta, etäopetusta tai mahdollisuuden suorittaa lukiodiplomeita, se tulee määritellä opetussuunnitelmassa. (Lukion opetussuunnitelman perusteet 15.8.2003) 1.2.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset Opetussuunnitelma koostuu valtakunnallisista ohjeista ja määräyksistä, kunta- ja lukiokohtaisista tarkennuksista sekä lukuvuosisuunnitelmasta. 2
2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laajaalainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatkoopintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. (Määräys 33/011/2003 Lukion opetussuunnitelman perusteet) Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Lukion arvoperustaa syventävät kohdassa 5.2 esitettävät aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperustan tulee välittyä lukion toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulutyön organisointiin. (Määräys 33/011/2003 Lukion opetussuunnitelman perusteet) 2.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset 2.2.1. Laaja-alainen yleissivistys Yleissivistys on tietoja, taitoja ja valmiuksia. Se luo perustan jäsentyneen maailmankuvan rakentamiselle. Laaja-alaisen yleissivistyksen turvaamme monipuolisella opintotarjonnalla. Opiskelijat voivat halutessaan painottaa opintojaan esimerkiksi kieliin, ihmis- ja yhteiskuntatieteellisiin, matemaattisluonnontieteellisiin aineisiin tai taito- ja taideaineisiin. 3
2.2.2. Vastuuntunto Tuemme oppimishaluisen elämänasenteen syntymistä ja ylläpitämistä. Arvostamme määrätietoista ja pitkäjänteistä työskentelyä ja edellytämme opiskelijalta sitoutumista ja vastuunottoa opintojen suunnitteluun ja suorittamiseen. Näin luomme perustan myös elinikäiselle opiskelulle. 2.2.3. Terve itsetunto Tuemme oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä kohti vahvempaa itsetuntoa. Tavoitteena on itseään arvostava yksilö, joka puolestaan kunnioittaa kouluyhteisömme erilaisia persoonallisuuksia. Tyytyväisyys omaan itseen tuottaa myönteisiä tunteita. Eheään minäkuvaan pyrkivä yksilö motivoituu opiskelemaan ja etsimään omaa lahjakkuuttaan. Haluamme luoda kouluumme kannustavan ja rohkaisevan ilmapiirin. 4
3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Oppimiskäsitys 3.1.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. (Määräys 33/011/2003 Lukion opetussuunnitelman perusteet) 3.1.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset Ei kuntakohtaisia tarkennuksia. 3.2. Opiskeluympäristö ja -menetelmät 3.2.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. (Lukiolaki 21 ) Lukion tulee olla opiskelijalle henkisesti ja fyysisesti turvallinen, oppimisen ja osallistumisen mahdollistava avoin ja myönteinen opiskeluympäristö. Lukion tulee tukea vuorovaikutteisuutta sekä oppilaitoksen sisällä että yhteydenpidossa ympäristöön. Opiskelijan itsenäisen toiminnan ja vastuullisuuden lisäksi lukiossa korostetaan opiskelijan asemaa osana opiskeluyhteisöä. (VN:n asetus N:o 955/2002 14.11.2002 2 ) Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukion on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä tulee ohjata tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia. Opiskelijoille tulee antaa välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Opiskelutilanteita tulee suunnitella siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. (Määräys 33/011/2003 Lukion opetussuunnitelman perusteet) 3.2.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset Huolehdimme rakentavasta, turvallisesta ja kannustavasta työskentelyilmapiiristä sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan jaksamisesta ja viihtymisestä. Käytetään sekä yhteisöllisiä että yksilökeskeisiä työtapoja. Myös itsenäinen opiskelu on mahdollista. Pyritään lisäksi käyttämään hyväksi koulun ulkopuolisia opiskelumahdollisuuksia. 5
3.3. Toimintakulttuuri 3.3.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. Opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin. Tavoitteena on, että lukion kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Myös aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua lukion toimintakulttuurissa. Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyden arviointi on perusedellytys lukion jatkuvalle kehittämiselle. Toimintakulttuurin pääpiirteet tulee kuvata opetussuunnitelmassa. (Määräys 33/011/2003 Lukion opetussuunnitelman perusteet) 3.3.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset 3.3.3. Oppiva oppilaitosyhteisö Tavoitteena on, että opiskelija saa tarpeellisen yleissivistyksen ja perustan jatko-opinnoille. Koulun käytänteiden on tuettava tätä päämäärää. Osallistumis-, kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuus on kaikilla lukiossa toimivilla osapuolilla. Tämä turvataan erilaisilla yhteistyöelimillä. Opettajainkokous. Opettajainkokouksia pidetään jokaisen jakson loputtua ja aina tarvittaessa. Puheenjohtajana toimii rehtori. Opettajainkokouksissa päätetään keskeisistä lukion toimintaan liittyvistä periaatteista ja säännöistä. Oppilaskunnan kokous. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu tarpeen mukaan. Kokoukseen osallistuvat oppilaskunnan ohjaava opettaja ja oppilaskunnan edustajat. Kokouksen voi kutsua koolle ohjaava opettaja tai kuka tahansa hallituksen jäsenistä. Kokousten puheenjohtajana toimii ohjaava opettaja. Opiskelijahuoltoryhmä. Opiskelijahuollosta vastaa oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori. Se kokoontuu tarvittaessa ja sen tehtävä on ehkäistä nuorten syrjäytymistä sekä kartoittaa ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Tarvittaessa perustetaan myös muita työryhmiä. 3.3.4. Ohjeet ja säännöt 3.3.5. Väinö Linnan lukion järjestyssäännöt 1. Oppitunneille ja koulun yhteisiin tilaisuuksiin saavutaan säännöllisesti ja myöhästymättä. 2. Jokainen huolehtii, että koulu ja sen ympäristö pysyvät siisteinä. Koulun omaisuutta käsitellään huolellisesti. Vahingontekijä korvaa tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttamansa vahingot. 3. Kouluyhteisön jäsenten on käyttäydyttävä kaikissa kouluun liittyvissä tilanteissa asiallisesti ja noudatettava hyviä tapoja. (Esim. matkapuhelimen käyttö on kielletty.) Jokaisella on oikeus häiriöttömään työskentelyyn. 4. Erikoistilojen (esim. kirjasto, ATK-luokka ja kielistudio) käytöstä annettuja ohjeita ja määräyksiä on tarkoin noudatettava. 5. Autot ja muut moottoriajoneuvot sekä polkupyörät pidetään niille varatuilla pysäköintialueilla. 6
6. Tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty koulun tiloissa ja koulun alueella sekä koulun ulkopuolisessa opetuksessa. 7. Niissä asioissa, joita järjestyssäännöissä ei mainita, noudatetaan lukiolakia, -asetusta sekä koulumme käytänteitä. Muut ohjeet ja säännöt Opettajat kertovat kunkin kurssin alussa ko. kurssin suorittamiseksi vaadittavat velvoitteet ja kurssin käytänteet. Läsnäolovelvoite. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (lukiolaki 25 ). Poissaolot. Etukäteen tiedossa olevan syyn nojalla opiskelija voi hakea poissaololupaa yksittäiseksi tunniksi ao. aineen opettajalta, enintään kolmeksi päiväksi ryhmänohjaajaltaja sitä pitemmäksi ajaksi rehtorilta.yllättävästä syystä tapahtuneesta poissaolosta tulee antaa selvitys välittömästi seuraavan oppitunnin aikana tai viimeistään viikon kuluessa sille opettajalle, jonka tunnilta oppilas on ollut poissa. Selvittämätön poissaolo aiheuttaa kurssin hylkäämisen. Jos opiskelija on poissa kurssikokeesta tai uusintakuulustelusta, johon hän on ilmoittautunut, se tulkitaan suoritusyritykseksi, ellei hän toimita luotettavaa selvitystä (esim. terveydenhoitajan tai lääkärin antama todistus). Myöhästyminen. Oppilaan on oltava läsnä ennen tunnin alkua. Myöhästynyttä opiskelijaa ei oteta kyseiselle tunnille ilman pätevää syytä. 3.3.6. Työajat Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon. Kunkin jakson päätteeksi järjestetään koeviikko. Koetta edeltävänä päivänä on mahdollisuus järjestää kokeen valmistelutunti. 3.3.7. Tiedotus Lukuvuoden alussa oppilaille jaetaan tiedote koteihin, jossa on henkilökunnan yhteystiedot, lukuvuoden tärkeät päivämäärät, kurssijärjestys ja tietoa opintososiaalisista eduista ja mahdollisuuksista. Kevätlukukaudella jaetaan opinto-opas, joka sisältää seuraavan vuoden kurssitarjonnan, tietoa kurssien sisällöstä ja arvioinnista. Kouluyhteisön ja oppilaiden huoltajien yhteisenä tiedotuskanavana toimii Wilma. Lukuvuoden lopuksi oppilaat saavat vuosikertomuksen. 3.3.8. Juhlat, tapahtumat ja muu oheistoiminta Eri kielten puitteissa tehdään leirikoulumatkoja ulkomaille ja oppilaat ovat mukana myös vaihtooppilastoiminnassa. Juhlat ja tapahtumat. Lukuvuosittain vietettäviä juhlia ovat joulujuhla, penkkarit, vanhojen tanssit ja kevätjuhla. Syksyllä ylioppilaaksi pääseville pidetään valmistumisjuhla itsenäisyyspäivän aattona. Opiskelijat ja opettajat järjestävät myös muita teemapäiviä ja tapahtumia. Yrittäjyyskasvatuksen yhteydessä oppilaat tekevät retkiä yrityksiin ja yrittäjät vierailevat myös oppitunneilla. Teemaan liittyen voidaan järjestää erilaisia tapahtumia. Myös opettajat vierailevat mahdollisuuksien mukaan paikallisissa yrityksissä. 3.3.9. Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa Väinö Linnan lukio osallistuu Pirkanmaan seutukunnan toisen asteen oppilaitosyhteistyöhön (PAOKohjelma, Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri). 3.3.10. Yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa PAOK-verkoston toiminnan lisäksi opiskelijat käyvät tutustumiskäynneillä korkea-asteen oppilaitoksissa. Psykiatrinen sairaanhoitaja osallistuu tarvittaessa koulun opiskelijahuoltoryhmään. 7
3.4. Opintojen rakenne 3.4.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset Nuorille annettavan lukio-opetuksen rakenne Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota valittaviksi. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja. (VN:n asetus N:o 955/2002 14.11.2002 7 ) Nuorille annettavan lukio-opetuksen tuntijako Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako on seuraava: Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit 8 Syventävät kurssit Soveltavat kurssit Valtakunnalliset Omat Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 3 2 Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 6 2 2 0,5 1-6 alkava kieli (A-kieli) perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 5 2 1 3 alkava kieli (B-kieli) muut kielet ( SA ja RA ) 8 1 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 1 0,67 pitkä oppimäärä 10 3 1 2,67 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 1 Maantiede 2 2 1 Fysiikka 1 7 1 Kemia 1 4 1 Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2 1 Filosofia 1 3 1 Psykologia 1 4 1 1 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 1 Taito- ja taideaineet Liikunta 2 3 2 Musiikki 1-2 3 1 Kuvataide 1-2 3 1 Terveystieto 1 2 1 Opinto-ohjaus 1 1 Ilmaisutaito 2 Nuisku 1 (nuorten ihmissuhdetaidot) Tietotekniikka 2
Tekninen työ 1 Tekstiilityö Kotitalous 1 1 Pakolliset kurssit 47-51 Syventävät kurssit vähintään 10 Kurssit yhteensä vähintään 75 Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppituntien lisäksi opinto-ohjauksessa opiskelijalle annetaan muuta ohjausta. Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A-kieltä. Jos toista kotimaista kieltä opiskellaan A- oppimäärän mukaisesti, on pakollisten kurssien määrä kuusi. Saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan hänen omaa äidinkieltään, opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kielten pakollisten kurssien yhteismäärät sekä opiskelijalle pakollisten kurssien kokonaismäärä voivat olla 1 momentissa säädettyä pienemmät. Tässä tapauksessa toista kotimaista kieltä opiskellaan valinnaisena aineena. Jos vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan suomen tai ruotsin kieltä suomi/ruotsi toisena kielenä - oppimäärän mukaan, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen kotimaisen kielen tunnit saadaan jakaa mainittujen aineiden opetukseen siten kuin koulutuksen järjestäjä päättää. (VN:n asetus N:o 955/2002 14.11.2002 8 ) Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valta-kunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty kohdassa 5. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kaikki soveltavat kurssit tulee määritellä lukion opetussuunnitelmassa. Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään lukion opetussuunnitelmassa. (Määräys 33/011/2003 Lukion opetussuunnitelman perusteet) 3.4.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset Katso edellä olevaa taulukkoa. Kaikkia koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja ei tarjota vuosittain. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan arvosanoin. Koulukohtaisista soveltavista kursseista annetaan suoritusmerkintä. 9
4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 4.1.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. (Lukiolaki 2 ) Huoltajilla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö tulee järjestää niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa laaditaan yhteistyössä erityisesti kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. (Lukion opetussuunnitelman perusteet 15.8.2003) 4.1.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset Huoltajille järjestetään riittävät edellytykset tutustua Väinö Linnan lukion toimintaan. Lukion opetussuunnitelma on huoltajien nähtävillä ja kommentoitavissa koulun kotisivuilla. 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden huoltajille järjestetään kerran lukuvuodessa vanhempainilta. Lisäksi lukion päättöluokkalaisten huoltajille järjestetään tiedotustilaisuus. Opiskelijoiden opintojen etenemisestä tiedotetaan tarvittaessa huoltajille. Luontevana yhteydenpitokanavana toimii Wilma. Huoltajat allekirjoittavat 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden jaksoarvostelut neljännen (4.) jakson jälkeen. 4.2. Ohjauksen järjestäminen 4.2.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion ohjaustoimintaan tulee kaikkien koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien osallistua. Opinto-ohjaajalla on oltava päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijaa tulee ohjata suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijan tulee saada opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tulee tiedottaa perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat tulee perehdyttää oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä tulee kehittää ja pitää yllä lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta tulee huolehtia yhteistyössä kotien kanssa. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat on tarkistettava säännöllisesti sekä seurattava heidän opintojensa etenemistä. 10
Opetussuunnitelmaan on laadittava kuvaus ohjaukseen osallistuvien tehtävistä ja työnjaosta ja joka osaltaan toimii koko oppilaitoksen opetustyön kehittämisen välineenä. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, miten hän voi saada tukea ohjaustoimintaan osallistuvilta henkilöiltä ja mitkä ovat näiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa. Opetussuunnitelmasta on käytävä ilmi, miten opinto-ohjausta koskeva yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa on järjestetty. Samoin siinä tulee määritellä yhteistoiminnan puitteet eri asiantuntijoiden ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Myös huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on kuvattava opetussuunnitelmassa. (Lukion opetussuunnitelman perusteet 15.8.2003) 4.2.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset Lukion ohjaustoiminta jakautuu kolmeen osaan. Ohjaus tarjoaa psykososiaalista tukea nuorten hyvinvoinnin ja kasvun edistämiseksi. Ohjaustoiminnalla tuetaan myös opiskelutaitojen omaksumista sekä opiskelun ja oppimisen edistämistä. Viimeinen ohjaustoiminnan osa-alue on ammatillisen suuntautumisen ohjaus. 4.2.3. Väinö Linnan lukion ohjaussuunnitelma Työnjako Rehtori: Luo ohjaustoiminnalle toimintamahdollisuudet, jossa erilaisten ohjausmenetelmien ja työnjaon toteuttaminen onnistuu Tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista Toimii opiskelijahuoltoryhmän yhdyshenkilönä Opinto-ohjaaja: Vastaa opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Toimii ryhmänohjaajien yhdyshenkilönä. Ohjaa opiskelijoiden opintosuunnitelmien tekoa sekä vastaa heidän opintosuunnitelmiensa muutoksista. Tiedottaa opiskelijan itse keskeyttämistä kursseista ryhmänohjaajalle ja ko. aineenopettajalle. Ohjaa opiskelijoiden jatkokoulutuksen ja ammatinvalinnan suunnittelua. Pitää yhteyttä työvoimatoimistoon ja järjestää ammatinvalinnanohjaajan vierailut oppitunneille. Osallistuu oppilashuoltoryhmän toimintaan. Pitää yhteyttä muihin oppilaitoksiin. Auttaa ja tukee opiskelijaa ongelmatilanteissa sekä ohjaa tarvittaessa ammattiauttajalle. Ryhmänohjaaja: Vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannasta ja raportoi ryhmänsä tuloksista jaksoarvostelujen jälkeen pidettävissä opettajainkokouksissa. Keskustelee tarvittaessa opiskelijoiden kanssa heidän käyttäytymisessään tai opintomenestyksessään tapahtuneista muutoksista sekä lisääntyneistä poissaoloista. Hoitaa ryhmänsä ohjaustuokiot sovitun aikataulun mukaisesti. Tiedottaa tarvittaessa huoltajille opiskelijan ongelmista: keskeytyneet kurssit, runsaat poissaolot, vähäinen kurssikertymä (ei kuitenkaan enää toisen opiskeluvuoden joulun jälkeen). Ohjaa opiskelijoita ryhmäytymään; opiskelijat oppivat tuntemaan oman ryhmänsä jäsenet ja ryhmänsä ohjaajan. Aineenopettaja: Tiedottaa opiskelijoille oman aineensa kursseista ja niiden suoritusjärjestyksestä. 11
Ohjaa opiskelijoita kehittämään opettamansa aineen opiskelutekniikkaa. Tiedottaa keskeytyneistä kursseista ryhmänohjaajalle ja opinto-ohjaajalle. Tiedottaa ryhmänohjaajalle opiskelijan runsaista poissaoloista. Opiskelija: Laatii lukio-opintojen alkuvaiheessa henkilökohtaisen opintosuunnitelman koko lukioajalle ja seuraa opintojensa etenemistä vuosittain täytettävällä seurantalomakkeella. Tarkentaa keväällä opintosuunnitelmansa seuraavaksi lukuvuodeksi. Hyväksyttää kaikki opintosuunnitelmamuutokset opinto-ohjaajalla. Kts.Liite 7 4.2.4. Ohjauksen toteutus Ennen lukio-opintoja: Opinto-ohjaaja informoi perusopetuksen yhdeksännen luokan oppilaita lukio-opiskelusta yleisesti sekä Väinö Linnan lukion ja PAOK:n piiriin kuuluvien oppilaitosten kurssitarjonnasta. Lukio-opintojen alkuvaiheessa: Opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman koko lukioajalle ja kirjaavat suunnitelmansa seurantalomakkeeseen. Opinto-ohjaaja tarkistaa ensimmäisen lukuvuoden opintosuunnitelman. Lukio-opintojen aikana: Opiskelijat päivittävät opintosuunnitelmansa joka kevät seuraavaksi lukuvuodeksi luokkatunnin aikana. Opiskelijat voivat tarkentaa opinto- ja yo-kirjoitussuunnitelmaansa myös pitkin vuotta kun heidän jatkokoulutussuunnitelmansa vähitellen selkiytyvät. Tätä koko lukioajan kestävää prosessia tukevat opinto-ohjauksen luokkatunnit sekä opinto-ohjaajan antama henkilökohtainen ohjaus. Ryhmänohjaaja seuraa opinto-ohjelman toteutumista ja opintomenestystä. Lukio-opintojen loppuvaiheessa: Opinto-ohjaaja antaa abiturienteille henkilökohtaista ohjausta urasuunnitteluun, eri vaihtoehtojen pohdintaan sekä jatko-opintojen valintaperusteiden ja hakuaikataulujen selvittämiseen. Ryhmänohjaaja varmistaa kokonaiskurssimäärän riittävyyden ennen ylioppilaskirjoituksia. 4.3. Opiskelijahuolto 4.3.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. (Lukiolaki 21 ) Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä tulee tukea. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahuoltoa voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa opiskelijahuoltoryhmässä. 12
Opiskelijahuoltoa sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa laaditaan yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön periaatteet, yhteistyö huoltajien kanssa ottaen huomioon oppilaitoksessa olevat alaikäiset ja täysi-ikäiset opiskelijat opiskelijalle tarjottava tuki ja ohjaus opiskeluun sekä kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa eri hallintokuntien yhteistyö ja paikalliset tukiverkostot opiskelijan tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi ja opiskelijan ohjaamiseksi tarvittaviin palveluihin oppilaitoksen suunnitelma, jossa määritellään toiminta opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä menettelytavat ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa kuten kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteiden käyttö, erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. (Lukion opetussuunnitelman perusteet 15.8.2003) Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset Lukiossa toimii oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat koulun terveydenhoitaja, kuraattori, rehtori ja opinto-ohjaaja sekä tarpeen mukaan psykiatrinen sairaanhoitaja, ryhmänohjaaja. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa. Opettajainkokouksissa sovitaan oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi siirrettävät tapaukset. Väinö Linnan lukion turvallisuussuunnitelma ja kriisiohjelma ovat erillisinä liitteinä. 4.4. Opiskelun erityinen tuki 4.4.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukiolain 13 :ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi. Opetussuunnitelmassa määritellään, miten erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus ja tukitoimet järjestetään. (Lukion opetussuunnitelman perusteet 15.8.2003) 4.4.2. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset Oppilashuoltoryhmä koordinoi erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukitoimia. Opinnoissaan tukea tarvitseville opiskelijoille annetaan tukiopetusta. Opiskelija tai huoltaja voi pyytää sitä aineenopettajalta 13
4.5. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 4.5.1. Valtakunnalliset ohjeet ja määräykset Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja vieraskielisiä. Opetussuunnitelmassa määrätään opetuskielestä ja opetussuunnitelman perusteiden kohdan 5 mukaan äidinkielen opetuksesta. Lukiokoulutuksessa voi lukiolain 6 :n 1 momentin mukaan opetuskielenä suomen ja ruotsin kielen lisäksi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Mikäli tätä mahdollisuutta käytetään, opetussuunnitelmaan tulee kirjata, missä oppiaineissa, missä määrin ja millä tavoin yllä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa. Saamenkielisille voidaan opettaa jotakin ainetta tai joitakin kursseja saameksi, käyttää saamenkielisiä oppimateriaaleja tai käyttää saamen kieltä suullisesti oppimateriaalin ollessa suomenkielistä. Viittomakieltä voidaan käyttää sekä apukielenä että varsinaisena opetuskielenä. Jos osa opetuksesta halutaan edellä mainitun momentin mukaan antaa jollakin muulla kuin alussa mainitulla kielellä, siis toisella kotimaisella tai vieraalla kielellä, on tämäkin määriteltävä opetussuunnitelmassa ja samalla huolehdittava siitä, että osittainen muunkielinen opetus ei vaaranna oppimista. Äidinkielen opetus noudattaa lukiolain 8 :n mukaan opiskelijan opetuskieltä, joka voi olla suomi, ruotsi tai saame. Mikäli opetuskieli on pääasiallisesti saamen kieli, myös äidinkielen ja kirjallisuuden - oppiaineena opetetaan saamen kieltä. Saamen kieltä voidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineena, vaikka koulu ei antaisikaan opetusta saamen kielellä. Saamea äidinkielenä opiskeleville annetaan suomen kielen opetus joko erillisen saamenkielisille tarkoitetun oppimäärän tai suomenkielisten äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaan. Myös viittomakielisille on näissä opetussuunnitelman perusteissa oma suomen kielen oppimäärä. Äidinkielenä voidaan lukiolain 8 :n 2 momentin mukaan opettaa myös viittomakieltä, romani-kieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan tai suomi/ruotsi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Koulutuksen järjestäjä päättää mainittujen säännösten rajoissa, missä laajuudessa omakielistä opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta järjestetään, miten se organisoidaan ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä. 4.5.2. Kieli- ja kulttuuriryhmien erityispiirteitä Saamelaiset Saamelaisopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat saamen kielen ja kulttuurin ytimen, jota lukiokoulutuksen tulee tukea. Lukio-opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota perusopetuksesta tulevien opiskelijoiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Niille, jotka perusopetuksessa ovat saaneet saamenkielistä opetusta, jatketaan sitä lukiossa mahdollisuuksien mukaan. Opetuksen tulee tukea opiskelijoiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen vahvistamiseen ja yleisten kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Lukiokoulutuksen tulee edistää oman kulttuurin, historian ja pohjoismaisen saamelaisyhteisön tuntemusta ja tietoisuutta saamelaisista kansana ja yhtenä maailman alkuperäiskansoista. Opiskelun tavoitteena on, että saamelaisopiskelijat tulevat yhä tietoisemmiksi juuristaan, kulttuuriperinnöstään, eri saamenkielistä, kulttuurialueista ja saamelaisryhmistä. Lukion tulee antaa opiskelijoille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että he voivat säilyttää saamelaisen identiteettinsä. Saamenkielistä opetusta voidaan antaa pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamenkielisten opiskelijoiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kasvua aktiiviseen kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen ja antaa valmiudet saamenkieliseen jatko-opiskeluun korkea-asteella. Saamenkielisessä opetuksessa kaikki oppiaineet tukevat opiskelijan äidinkielen taitojen kehittymistä. 14