Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata määrittelemällä sen asema merkityskentässä. Leksikko hahmottuu leksikaalisten kenttien sisäisinä verkostoina
TALVI-lekseemin merkitys a; Vuodenajat-merkityskenttä: kesä, talvi ( kaksikenttä ) kesä talvi 2
TALVI-lekseemin merkitys b; Vuodenajat-merkityskenttä: kevät, kesä, syksy, talvi ( nelikenttä ) kesä syksy kevät talvi 3
Semanttisten kenttien analyysi Merkitysoppositiot ero ominaisuuden suhteen > semanttinen piirre: joki vs. kanava [LUONNOLLINEN]/ [- LUONNOLLINEN] tyttö vs. nainen [-AIKUINEN] / [AIKUINEN] Hierarkia (ks. Kuiri) rinnakkaisuus, alakäsite, yläkäsite, osakokonaisuus suhteet Vastakohda (ks. Kuiri) 4
Referentiaalisen merkityksen analyysi Tarkoitteiden oleelliset piirteet (essentialismi, aristoteeliset kategoriat) Perheyhtäläisyys Prototyyppisyys 5
Essentialismi Kategoriaan kuulinen edellyttää tiettyjä ominaisuuksia Välttämättömät ehdot kategoriaan kuuliselle Riittävät ehdot kategoriaan kuuliselle esim. Suomen presidentti: Laki asettaa tietyt välttämättömät ehdot henkilölle Laki asettaa riittävät ehdot presidentille (=valintaprosessi) 6
Perheyhtäläisyys Henkilö Tukanväri asteikko -8 Nenän muoto ast. -5 Pisamat ast. -3 Silmälasit ast. -2 A 4 3 B C 2 D 8 2 7
Prototyyppi Ilmiö kaikilla kielen rakennetasoilla? Onko sama käsite kyseessä? Lekseemin referentit muodostavat searajaisen joukon Prototyyppinen keskus vs. periferia eläin {kissa, hevonen, kurki,...ihminen, kirva, bakteerit, virukset} lintu {talitiainen, pääskynen, mustarastas,... kurki, emu, pingviini} 8
Essentialismin pelastaminen Välttämättömät ja riittävät semanttiset piirteet määritellään kategorian prototyyppiselle jäsenelle Huomautus: Wittgenstein EI hyväksynyt prototyyppisyyden käsitettä Kuka (A-D) olisi prototyyppinen perheenjäsen? (ks. edellä) 9
Määritelmä: samaviitteisyys Samaviitteisiä tai samatarkoitteisia ovat NP:t eli substantiivilausekkeet ja vastaavissa tehtävissä olevat pronominit, jotka viittaavat samaan tarkoitteeseen. Tällaisiksi ymmärretään esim. seuraavan tekstin korostetut ilmaukset: Olen jo kerran nähnyt uuden naapurimme. Mies vaikutti ihan mukavalta, kun tervehdin häntä rappukäytävässä. 0
Semanttinen komponenttianalyysi Semanttiset piirteet lekseemeissä erityisesti substantiivit kaksiarvoisia piirteet eivät eksakteja Semanttiset komponentit lekseemeissä verbit (erityisesti) kausatiivianalyysi Vesi kiehuu > Joku aiheuttaa veden kiehisen Ovi avautui > Veto avasi oven / Joku avasi oven
Jussi tappoi myyrän, mutta myyrä ei ole kuollut. (kontradiktio?) tappaa: X AIHEUTTAA (Y MUUTTUU (EI (ELÄVÄ))) 2
Semanttiset komponentit ja syntaksi Jussi melkein tappoi hiiren.. Jussi MELKEIN AIHEUTTI [HIIRI MUUTTUI] [EI ELÄVÄ] 2. Jussi AIHEUTTI [HIIRI MELKEIN MUUTTUI] [EI ELÄVÄ] 3. Jussi AIHEUTTI HIIRI MUUTTUI [MELKEIN [EI ELÄVÄ]] 3
Järvi-sanan ekstensio prototyyppikategoriana Säteittäinen kategoria (radial category) Pyhäjärvi Iidesjärvi Näsijärvi Likolampi Pulesjärvi Sorsalampi 4
Vesialue-merkityskenttä säteittäisenä kategoriana Täydennä ja korjaa! suvanto joki meri puro järvi lätäkkö oja kanava kaivanto 5
Vesialue-kenttä Semanttisen piirrematriisin avulla Sana/ käsite /-LUON- NOLL. /-VIR- TAAVA /- SISÄ- MAASSA meri -? - järvi - joki oja o kanava -?. 6