VALTUUTETTUJEN KOULUTUS 23.1.2013 kuntalaki pääpiirteittäin, esteellisyys, julkisuus ja salassapito kaupunginlakimies Pekka Virkkunen
TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET LAINSÄÄDÄNTÖ: esim. kuntalaki, hallintolaki, KUNNAN OMAT JOHTOSÄÄNNÖT: Kaupunginvaltuuston työjärjestys, hallintosääntö yms. TOIMIELINTEN PÄÄTÖKSET: esim. toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa
KUNNAN SISÄINEN TOIMIVALTAJAKO 13 : Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Pykälässä on lueteltu ne asiat, jotka ovat aina valtuuston päätettäviä (ei voi delegoida) mm. päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista ja konserniohjauksen periaatteista päättää hallinnon järjestämisen perusteista päättää talouden, rahoituksen, sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyy talousarvion jne. 14 : Valtuusto voi delegoida toimivaltaansa johtosäännöillä muille toimielimille tai viranhaltijoille. Kun valtuusto on johtosäännöllä delegoinut, ei se voi itsekään poiketa tästä ellei se muuta johtosääntöä.
15, 16, 50 : Delegointi toteutetaan johtosäännöillä. valtuuston työjärjestys, joka käsittelee valtuuston kokousta ja toimintaa ja Hallintosääntö, jossa on määräyksiä mm. muiden toimielinten kuin valtuuston kokouksiin liittyvistä asioista sekä tarpeellinen määrä (itse päättämänsä määrä) muita johtosääntöjä, joissa määrätään kunnan eri viranomaiset sekä niiden toiminnasta, toimivallanjaosta ja tehtävistä. 17 : Kunnassa tulee olla valtuuston lisäksi kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta Lisäksi valtuusto voi asettaa tarpeen mukaan erilaisia lautakuntia ja johtokuntia. Lisäksi voidaan asettaa erilaisia jaostoja. 23, 56 : Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. KH valvoo myös kunnan etua sekä edustaa ja käyttää kunnan puhevaltaa. Toimivallan jakamiselle on kuitenkin kunnissa suuri itsemääräämisvalta eli johtosäännöillä toimivaltaa voidaan järjestellä hyvin erilaisilla tavoilla.
9 luku: Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hoitamaan hallinnon ja talouden tarkastusta. Tarkastuslautakunnan tehtävät: Tilintarkastuksen järjestäminen: tilintarkastuksen suorittaa ammattitilintarkastaja. Tarkastuslautakunnalla on poliittinen vastuu tilintarkastuksen asianmukaisesta toteuttamisesta. Kuntakonsernin hallinnon ja talouden tarkastuksen yhteensovittaminen esim. koko kuntakonsernin tilintarkastuksen kilpailutuksen järjestäminen tms. Hallinnon ja talouden tarkastusta koskevien asioiden valmistelu valtuustolle. Valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi (arviointikertomus). Talouden tasapainotuksen toteutumisen arviointi (jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää)
VALTUUSTON KOKOUS 15a : Puheenjohtaja johtaa kokousta ja huolehtii järjestyksestä kokouksessa Jos valtuutettu käytöksellään häiritsee kokousta, voi PJ kehottaa valtuutettua käyttäytymään asianmukaisesti. Jos ei sana tehoa, voi PJ määrätä valtuutetun poistettavaksi kokouksesta Jos syntyy epäjärjestystä, PJ:n voi keskeyttää tai lopettaa kokouksen Valtuutetulla on puheoikeus käsiteltävässä asiassa mutta hänen on pysyttävä asiassa Jos valtuutettu poikkeaa asiasta, PJ:n on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos sana ei tehoa PJ voi kieltää häntä jatkamasta puhetta. Samoin jos valtuutettu tarpeettomasti pitkittää puhettaan. Valtuuston työjärjestyksessä voidaan antaa määräyksiä mm. valtuutetun puheenvuoron pituudesta yksittäisessä asiassa.
53 :Valtuuston asiat valmistelee kaupunginhallitus lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä tai tilapäisen valiokunnan asioita tai tarkastuslautakunnan asioita. Asiat tulevat pääsääntöisesti valtuuston käsittelyyn kaupunginhallituksen tai tarkastuslautakunnan esityksestä. 54 : Valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja silloin kun puheenjohtaja katsoo tarpeelliseksi. Valtuuston kutsuu koolle puheenjohtaja. Kokouskutsu on lähetettävä vähintään 4 päivää aikaisemmin.
55 : Valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja joka on valmisteltu. Kiireellisen asian voi valtuusto ottaa käsiteltäväksi vaikka sitä ei olisi mainittu kokouskutsussa. Jos asia on valmisteltu, riittää yksinkertainen enemmistö kiireellisenä käsittelyyn. Jos asiaa ei ole valmisteltu päätös kiireellisen asian käsittelyyn ottamisesta pitää olla yksimielinen 57 : Valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei käsitellä lain mukaan salaista asiaa. (muiden toimielinten kokoukset ovat julkisia vain jos toimielin itse niin päättää) 58 : Valtuuston kokous on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 osaa valtuutetuista (ja varavaltuutetuista on läsnä). Muissa toimielimissä ½.
59 : Kokouksessa on pohjaehdotuksena yleensä KH:n esitys. Jos valtuutettu esittää päätökseksi jotain muuta niin esitystä pitää kannattaa. Jos esitystä kannatetaan seuraa avoin äänestys. Jos ei kannateta muutosesitys raukeaa. 61 : Jos on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan voi ilmoittaa päätökseen eriävän mielipiteen (sama koskee esittelijää, jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta). Ilmoitus on tehtävä heti päätöksen jälkeen. Perustelut voi lähettää ennen pöytäkirjan tarkastusta. Päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen jättänyt ei ole vastuussa päätöksestä. (koskee myös muita toimielimiä kuin valtuustoa)
VAALIT (kuntalaki 60 ) Valtuuston ensimmäisessä kokouksessa tammikuussa 2013 valitaan muut luottamushenkilöelimet Valinnat suoritetaan vaaleilla, jos valinta ei ole yksimielinen. Vaalitapoja ovat: ENEMMISTÖVAALI: - jos toimielimeen valitaan jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet ehdotuksien tulee sisältää jäsen-varajäsen parit - jos varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia, valitaan eniten ääniä saaneet varsinaisiksi jäseniksi ja seuraavaksi eniten ääniä saaneet varalle - jokaisella on yhtä monta ääntä kuin valittavia jäseniä on - Ääniä voi käyttää vähemmän kuin niitä on mahdollista antaa - Valituksi tulevat eniten ääniä saaneet
* SUHTEELLISET VAALIT Suhteelliset vaalit pidetään jos tarvittava määrä valtuutettuja niin vaatii (paikalla olevien valtuutettujen määrä jaettuna valittujen määrällä + 1, pyöristetään seuraavaan kokonaislukuun esim. jos valitaan 11. henkilöä niin 59/12=4,5 eli 5) Suhteellisissa vaaleissa annetaan vaalilistat (listoilla ehdokkaat siinä järjestyksessä kuin halutaan valittaviksi) Äänestetään listoja Listan ensimmäinen nimi saa vertausluvukseen koko listan saaman äänimäärän, toiseksi asetettu nimi saa listan äänimäärän/2, kolmanneksi asetettu äänimäärä/3 jne. Kun vertausluku on laskettu jokaisen ehdokkaan osalta, valituksi tulevat suurimman vertausluvun saaneet vertauslukujen suuruuden suhteessa Äänestyksen kannalta olennaista on, että suhteellisissa vaaleissa äänestetään listaa (eli laitetaan äänestyslippuun yksi numero) ja enemmistövaaleissa henkilöpareja
LUOTTAMUSHENKILÖN ASEMA 19, 39 : Toimielimen jäsenet valitaan KV toimikaudeksi ellei lyhyemmästä toimikaudesta ole päätetty Jos toimielin (esim. KH) valitsee jäseniä johonkin alaiseensa elimeen (esim. jaostoon tai toimikuntaan), voi toimikausi olla enintään niin pitkä kuin valitsevan elimen toimikausi. Luottamushenkilö hoitaa tointaan niin kauan kuin toimikausi kestää ja sen jälkeenkin niin kauan kunnes uusi toimielin on valittu. Siinä tapauksessa, että valinnasta on esim. valitettu, hoitaa luottamushenkilö tointaan siihen saakka kunnes asia lopullisesti ratkaistu.
21 : Valtuusto voi erottaa vain koko toimielimen kerrallaan mikäli joku tai jotkut ko. toimielimen luottamushenkilöt eivät nauti valtuuston luottamusta. (Erotetut voidaan tosin valita uudelleen) 22 : Em. Erottamista (kuten myös kunnanjohtajan erottamista) varten pitää perustaa tilapäinen valiokunta valmistelemaan asiaa. Tilapäinen valiokunta voidaan asettaa myös lausunnon antamista tai hallinnon tarkastamista varten. 32b : Luottamushenkilöllä on oikeus saada vapaata työstään kunnan toimielimen kokoukseen osallistumista varten. Työnantaja ei voi ilman työhön liittyvää painavaa syytä kieltäytyä tästä. Luottamushenkilön pitää viipymättä toimittaa työnantajalleen kokousaikataulu. 33-36 : Määrittelevät vaalikelpoisuuden eri toimielimiin. Vaalikelpoisuus on eri asia kuin esteellisyys. Vaalikelpoisuus tarkoittaa sitä, että voidaan yleensäkin valita toimielimen jäseneksi.
37 : Vaalikelpoisuuden voi menettää kesken toimikauden esim. kun muuttaa toiseen kuntaan. Tällöin se joka on suorittanut valinnan toimielimeen, toteaa luottamustoimen päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. 40-41 : Virheellinen ja rikollinen menettely luottamustoimessa. Tietyissä tilanteissa valtuusto voi pidättää luottamushenkilön toimestaan rikostutkinnan ja/tai oikeudenkäynnin ajaksi. Jos on tuomittu vähintään 6 kk vankeuteen lainvoimaisella päätöksellä, voi valtuusto erottaa luottamushenkilön toimestaan. 42 : Luottamushenkilöllä on oikeus kokouspalkkioon, ansionmenetyskorvaukseen, matkakustannusten korvaukseen. Jokaisella kunnalla on oma palkkiosääntö. 43 : Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaiselta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisena lukuun ottamatta salassa pidettäviä tietoja/asiakirjoja.
MUUTA OLENNAISTA 51 : KH voi ottaa käsiteltäväkseen päätetyn asian, joka on kuntalain nojalla delegoitu KH:n alaisen viranomaisen käsiteltäväksi. Päätöksen voi tehdä KH, KJ, KH:n PJ tai johtosäännössä määrätty viranhaltija. Samoin voi tehdä myös lautakunta alaisensa viranomaisen tekemän päätöksen osalta, jollei KH ole jo ehtinyt käyttää otto-oikeutta. Otto-oikeusaika on sama kuin oikaisuvaatimusaika. Otto-oikeutta ei voi käyttää mm. asioissa, jotka koskevat lainmukaisia lupa, ilmoitus tms. asioita tai sosiaali-, opetustoimen tai terveydenhuollon yksilöä koskevissa asioissa. 89 92 93 : KH:n ja lautakunnan sekä niiden alaisen viranomaisen päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus tehdään KH:lle tai lautakunnalle niiden omista päätöksistä sekä niiden alaisten viranomaisten päätöksistä. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä asianosainen tai kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusaika on 14 päivää tiedoksisaannista ja/tai päätöksen nähtävillä olosta.
90, 93 : Valtuuston päätökseen sekä oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun KH:n tai lautakunnan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Valituksen voi tehdä vain seuraavilla perusteilla: Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä Päätöksen tehnyt on ylittänyt toimivaltansa Päätös on muuten lainvastainen. Valitusaika on 30 pv päätöksen tiedoksisaannista ja/tai nähtävillä olosta 91 : Jos päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, siitä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta. Jos päätös on tehty jonkin erityislain perusteella, haetaan siihen muutosta hallintovalituksella ko. laissa kerrotuin tavoin.
TERMINOLOGIAA: Esteellisyys = jääviys Esteellisyys vaalikelpoisuus ESTEELLISYYS Esteellisyys kohdistuu yksittäiseen käsiteltävänä olevaan asiaan Vaalikelpoisuus tarkoittaa kelpoisuutta tulla valituksi toimielimeen Kunnallishallinnossa kahta erilaista esteellisyyttä: Valtuutetun esteellisyys (kuntal. 52 ) Muun luottamushenkilön esteellisyys = virkamiehen esteellisyys (hallintol. 28 )
VALTUUTETUN ESTEELLISYYS Valtuutettu on esteellinen, jos - Asia koskee henkilökohtaisesti häntä itseään - Asia koskee hänen lähisukulaistaan tai lähisukulaiseksi rinnastettavaa henk.koht. - Asia koskee valtuutettua henkilökohtaisesti silloin, kun asialla on tai voi olla välittömiä vaikutuksia valtuutetun tai läheisen asemaan On rajoitetumpaa kuin muun luottamushenkilön esteellisyys Tulkintaohje: mitä laajempaa joukkoa koskee ja mitä yleispiirteisempi asia sitä varmemmin ei ole esteellinen
Koskee vain valtuuston kokousta Jos valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa luottamuselimessä, koskevat valtuutettua tämän toimielimen esteellisyysperusteet Toiminta esim. valtuustoryhmässä, puolueessa tms. jää kokonaan kuntalain tai hallintolain esteellisyyssääntelyn ulkopuolelle Valtuutettu ei ole esteellinen: valtuutetulle suoritettavan korvauksen tai palkkio käsittely ehdokkaana luottamushenkilön vaaleissa oleva saa osallistua vaaliin yhtiön osakas tai yhdistyksen jäsen ei automaattisesti ole esteellinen asiassa, jossa yhtiö tai yhdistys on osallisena. Jos hänellä ole tosiasiallinen määräysvalta tai huomattavan vahva asema yhtiössä, esteellisyys syntyy (esim. jos omistaa yhtiön osakkeita niin paljon, että syntyy henk.koht. Etua tai vahinkoa) osakeyhtiön tai yhdistyksen toimielimen jäsen tai johtava toimihenkilö ei myöskään ole automaattisesti esteellinen. Tosiasiallinen määräysvalta tai vahva asema yhtiössä synnyttävät esteellisyyden (esim. jos asia kuuluu yhteisössä ao. valtuutetun vastuulle ja hoidettavaksi asia usein katsotaan koskevan valtuutettu henk.koht.)
MUUN LUOTTAMUSHENKILÖN ESTEELLISYYS Merkitystä on erityisesti sillä, voiko ulkopuoliselle syntyä perusteita epäillä virkamiehen puolueettomuutta ja menettelyn puolueettomuuden edellytyksiä Merkitystä ei ole sillä onko puolueettomuus todellisuudessa vaarantunut vaan sillä että puolueettomuus on objektiivisesti ajatellen saattanut vaarantua. Esteellisyys vaati perusteltuja epäilyjä puolueettomuuden vaarantumisesta. Jos niitä ei ole, niin henkilön on otettava osaa asian käsittelyyn.
ESTEELLISYYS PERUSTEET 1. Osallisuusjäävi: jos virkamies tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen Asianosaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee. 2. Edustusjäävi: henkilö tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa jos henkilö toimii jonkun edustajana tai avustajana jossain yksittäisessä asiassa, hän on esteellinen käsittelemään edustamansa henkilön tätä yksittäistä asiaa jos edustaminen on luonteeltaan pysyvää ja henkilöllä on kokonaisvastuu edustettavan asioiden hoidosta (esim. edunvalvoja tai uskottu mies) esteellisyys koskee kaikkia edustettavan asioita.
3. Intressijäävi: jos päätöksestä on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa virkamiehelle tai tämän lähisukulaiselle. Vahinko voi konkretisoitua myös haittana ja intressi voi olla muukin kuin taloudellinen esim. jos henkilö tai hänen läheisensä omistaa huomattavan osan sellaisen osakeyhtiön osakkeista, jonka asiaa viranomaisessa käsitellään, henkilölle voi olla ratkaisusta hyötyä tai haittaa 4. Palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävi henkilö on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa palvelussuhde tarkoittaa yleensä työsuhdetta (myös sivutointa) eli henkilö ei voi käsitellä viranomaisessa työnantajaansa koskevaa asiaa palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee esteelliseksi käsittelemään kunnan asioita
5. Yhteisöjäävi henkilö tai hänen läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston jäsen tai toimitusjohtajana yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai haittaa. yhteisöjä on mm. osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, säätiö yhteisöjääviä ei pääsääntöisesti sovelleta kunnan tytäryhteisön, kunnallisen liikelaitoksen tai kuntayhtymän hallituksen ym. toimielimen jäseniin tai toimitusjohtajaan Poikkeuksena tilanne, jossa kunnan ja em. liikelaitoksen tai yhteisön edut ovat ristiriidassa keskenään tai jossa asian tasapuolinen käsittely edellyttää jääväystä Eturistiriitatilanteita: kunta käsittelee yhteisön lupaasiaa, kunnan ja yhteisön välinen sopimus, kilpailutilanne yms.
7. Yleislauseke jääviys: LÄHEINEN jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. edellytyksenä on, että on olemassa ulkopuolisen havaittava syy puolueettomuuden vaarantumiseen syyn on oltava suunnilleen samanasteinen kuin erikseen säädetyissä esteellisyysperusteissa puoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi ja muuten erityisen läheinen henkilö samoin kuin tällaisen henkilön puoliso; vanhempien sisarus sekä hänen puolisonsa, virkamiehen sisarusten lapset ja virkamiehen entinen puoliso; sekä puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi ja isovanhempi samoin kuin tällaisen henkilön puoliso sekä puolison sisarusten lapset
ESTEELLISYYDEN VAIKUTUKSET Ei saa osallistua päätöksentekoon EIKÄ KESKUSTELUUN Ei saa olla läsnä asiaa käsiteltäessä Koska valtuuston kokous on julkinen, ei esteellisen tarvitse poistua kokoushuoneesta vaan hän voi jäädä yleisölle tarkoitetuille paikoille. Suljetussa kokouksessa poistuttava kokoushuoneesta käsittelykielto koskee kaikkia asian vaiheita (vireillepano, valmistelu, päätöksenteko, täytäntöönpano) ei saa toimia myöskään toimielimen sihteerinä tai pöytäkirjan pitäjänä esteellisen tilalle tulee esteetön sijainen tai varajäsen tai jos sellainen on paikalla.
ESTEELLISYYDEN TOTEAMINEN Esteellisen on ensisijaisesti itse oma-aloitteisesti reagoitava esteellisyyteensä eli ilmoitettava siitä heti asian käsittelyn aluksi puheenjohtajalle ja poistuttava paikaltaan Lisäksi pitää ilmoittaa peruste esteellisyydelle, joka merkitään pöytäkirjaan Jos asianosainen ei itse reagoi esteellisyyteensä, puheenjohtajan, joka havaitsee esteellisyyden tai hänen huomionsa siihen kiinnitetään, tulee saattaa asia toimielimen ratkaistavaksi. Toimielin ratkaisee voiko asianomainen ottaa osaa asian käsittelyyn (tarvittaessa vaikka äänestämällä). HUOMAUTUS: Esteellisyys vaati perusteltuja epäilyjä puolueettomuuden vaarantumisesta. Jos niitä ei ole, niin henkilön on otettava osaa asian käsittelyyn. Esteelliseksi väitetty henkilö ei saa itse osallistua esteellisyyttä koskevan kysymyksen ratkaisemiseen.
SEURAUKSET ESTEELLISYYSSÄÄNNÖSTEN RIKKOMISESTA Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja se voidaan kumota valituksen johdosta Kaupunginhallitus voi jättää valtuuston päätöksen panematta täytäntöön Jos esteellinen on osallistunut valtuuston päätöksen vaatiman asian käsittelyyn aikaisemmin esim. lautakunnassa, saadaan valtuuston päätös tässäkin tapauksessa yleensä valituksella kumotuksi Esteellisyyssäännösten rikkominen saattaa olla rangaistavaa rikoslain perusteella virkavelvollisuuden rikkomisella. Samoin myös aiheettomasti esteelliseksi tekeytyminen
Epävarmassa tilanteessa on syytä jäävätä itsensä, HUOM. tässäkin tilanteessa esteellisyydestä tulee olla perusteltu epäilys, ilman perusteltua epäilystä esteellisyydestä ei saa vetäytyä asian käsittelystä Jos epäilee olevansa jäävi, kannattaa kysyä asiaa ennakkoon hyvissä ajoin ennen kokousta kokoussihteeriltä, kaupungin lakimieltä tms. virkamieheltä.
ASIOIDEN JULKISUUS/SALASSAPITO Asiaa sääntelevät lukuisat eri lait mm. laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki) ja henkilötietolaki. Pääsääntönä on, että viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole erikseen lailla rajoitettu. Asiakirjat voidaan jakaa julkisiin, ei julkisiin ja salaisiin. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta Ei julkiset asiakirjat ovat sellaisia, jotka eivät vielä ole tulleet julkisiksi esim. kokouspöytäkirja on ei julkinen siihen saakka kunnes se on allekirjoitettu ja tarkastettu. Näistä asiakirjoista tiedon antaminen on viranomaisen harkinnassa. Salaiset asiakirjat (tai salaiset tiedot asiakirjassa) vaativat aina laista tulevan perusteen
Esimerkkejä salaisista asioista: Kunnan oikeudenkäynnin osapuolena oikeudenkäyntiin valmistautumista varten laatimat asiakirjat Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön vuosituloista tai kokonaisvarallisuudesta taikka tuen tai etuuden perusteena olevista tuloista Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta. Liike- tai ammattisalaisuuksia sisältävät asiakirjat Kunnan työmarkkinaosapuolena tai työriidan osapuolena laatimia tai saamia tietoja, jos tiedon antaminen on vastoin julkisyhteisön etua työnantajana Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön psykologisesta testistä. Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai tietoja henkilön yksityiselämän piirissä esittamistä mielipiteistä taikka henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaa jne.
Salainen asiakirja merkitään aina salaiseksi ja merkinnästä pitäisi käydä ilmi myös millä perusteella asiakirja on salainen Salaista asiaa ei saa paljastaa sivulliselle, ei saa käyttää omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. HUOM. Salaiset asiakirjat tulee hävittää asianmukaisesti. Tiedoksisaantioikeuksista on useita eri säännöksiä mm. kunnanjohtajan, luottamushenkilön, tarkastusltk;n ja tilintarkastajan tiedoksisaantioikeuksista. Salaisen tiedon osalta pääsääntö on luottamushenkilön osalta se, että hän saa tiedon salaisesta asiakirjasta, jos hän tarvitsee tietoa päätöksenteossa (esim. varajäsen, joka ei ole kokouksessa ei ole oikeutettu kokouksessa käsiteltyyn salaiseen tietoon). Salaisen tiedon ilmaiseminen on rikoslain mukaan rangaistavaa. HUOM. Suljetun kokouksen keskustelut (jotka eivät käsittele salaisia asioita) ovat luottamuksellisia. Tällaisten keskustelujen vuotaminen ulkopuolisille rikkoo luottamushenkilön kuntalain 32 :n mukaista käyttäytymisvelvollisuutta mutta ei ole salassapidon rikkomista.