SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PAIKALLINEN SOPIMINEN KUNNASSA X A. Päivystyksen osallistuminen Osallistuminen säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvaan sosiaalipalveluiden järjestämiseen (sosiaalipäivystykseen) perustuu viranhaltijoiden ja työntekijöiden sitä varten antamaan varallaolosuostumukseen. Varallaolosuostumus tapahtuu tämän asiakirjan allekirjoittamisella. Mikäli työntekijä haluaa perua varallaolosuostumuksensa, hänen on ilmoitettava siitä työnantajalle vähintään kuukautta aikaisemmin. B. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat 1. Päivystyksen tarkoitus ja laajuus Kaupunki X, kunnat Y ja Z ovat sopineet keskenään alueellisen sosiaalipäivystyksen järjestämisestä. Sosiaalipäivystys on tarkoitettu tilanteisiin, jolloin kuntalainen tai kunnassa oleskeleva henkilö joutuu virka-ajan ulkopuolella tilanteeseen, jossa tarvitaan kiireellistä sosiaalialan osaamista. Sosiaalipäivystäjinä voivat toimia kunnan virassa tai viransijaisuudessa olevat sosiaalityön johtavat viranhaltijat, johtavat sosiaalityöntekijät, sosiaalityöntekijät ja poliisilaitoksen sosiaaliohjaaja. Poliisilaitoksen sosiaaliohjaajalla tulee olla mahdollisten lastensuojelun toimenpiteiden vuoksi takapäivystystäjänä sosiaalityöntekijä. Sopimus koskee virka-ajan ulkopuolisen sosiaalityön akuuttipalvelun järjestämistä yhteistyössä poliisin ja terveydenhuollon päivystyksen kanssa esim. seuraavissa tilanteissa: - lastensuojelun tai muun huollon tarpeen selvittäminen, jos lapset jäävät vaille hoitoa huoltajan kykenemättömyyden tai perhekriisin vuoksi, esim. päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat, tapaturma, sairaskohtaus, itsemurha tms. äkillinen tapahtuma - perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet - lapsen ja nuoren erityiset vaikeudet (itsemurhauhka, seksuaalinen hyväksikäyttö, päihteet, raiskaus, karkailu, rikokset tai muut nuorten vakavat selviytymisvaikeudet) - Toimeentuloturvan hoitaminen ei kuulu sosiaalipäivystyksen piiriin. 2. Palveluiden järjestäjä ja sen vastuulla olevat asiat Sosiaalipäivystyksen koordinaattorina toimii poliisilaitoksen sosiaaliohjaaja. 1/5
Päivystyksestä ja varallaolosta vastaava kunta maksaa korvaukset omalle työntekijälleen. Poliisilaitoksen sosiaaliohjaajan varallaolokorvaukset maksaa kunta Z, joka laskuttaa korvaukset muilta kunnilta näiden asukaslukujen suhteessa. Päivystysvuorossa oleva kunta maksaa työntekijälleen myös aktiivityöajan korvaukset. Mikäli aktiivityöajan kustannukset ovat aiheutuneet toisen kunnan asukkaalle annetusta päivystyspalveluista, peritään nämä kulut jälkikäteen asiakkaan kotikunnalta erillisellä laskulla. Mikäli kunta joutuu ostamaan varallaolon ostopalveluna toisen kunnan päivystäjältä, on perittävä varallaolokorvaus 40 % korottamattomasta tuntipalkasta. 3. Päivystyksen organisointi Sosiaalipäivystys toteutetaan vapaamuotoisena varallaolona viikonloppuisin ja arkipyhinä, ottaen huomioon mahdollinen hälytysaika (1 tunti). Päivystäjän puhelinnumero tulee hätäkeskuksen, poliisin ja päivystävän lääkärin tietoon. Numeroa ei anneta julkisuuteen eikä yksittäisille asiakkaille. Työtehtävät päivystäjälle tulevat poliisin, hätäkeskuksen ja päivystävän lääkärin kautta. Tehtävät toteutetaan useimmiten yhteistyössä poliisin ja päivystävän terveydenhuollon kanssa konsultaation ja mahdollisen virka-avun keinoin. Kerrallaan päivystäjänä on yksi sosiaalityöntekijä tai poliisilaitoksen sosiaaliohjaaja. Hänen tulee olla jatkuvasti tavoitettavissa GSM-puhelimella tai VIRVEpäätelaitteella. 4. Päivystäjien käytännön ohjeet eri tilanteissa Päivystäjille tehdään Opas sosiaalipäivystyksen työntekijälle, jossa on ohjeistus käytännön tilanteisiin ja päivystysrutiineihin. Sopijakunnat valtuuttavat perusturvalautakuntien päätöksellä sosiaalipäivystysjärjestelmässä mukana olevat sosiaalityöntekijät käyttämään viranhaltijalle uskottua toimivaltaa kaikkien sopimuskuntien alueella kiireellisissä sosiaalityön palveluja vaativissa tehtävissä, mm. tekemään kiireelliset huostaanotot. Päivystäjällä on oikeus lähteä asiakkaan luo taksilla tai omalla autolla. Päivystäjä ei vastaa asiakkaan kuljetuksesta. Mikäli päivystäjä joutuu siirtämään päivystysvuoron sairauden tai muun pakottavan syyn takia, on siitä ilmoitettava virka-aikana välittömästi sosiaalipäivystyksen koordinaattorille. Päivystäjät eivät saa vaihtaa vuoroja keskenään sopimatta siitä poliisilaitoksen sosiaaliohjaajan kanssa. Päivystäjät ovat normaalisti vakuutettuja varallaolon ja aktiivityön aikana. Päivystäjä erittelee varallaolon ja aktiivityöajan Tehty päivystysvuoro lomakkeella päivystyskorvausten laskemista varten. 2/5
5. Päivystysvuorojen suunnittelu Sosiaalipäivystyksen varallaolon viikonloppujen ja arkipyhien jakautuminen kuntien kesken määräytyy kuntien väestömäärien perusteella. Vuoden 2007 päivystysvuorot määräytyvät 31.12.2005 väestötietojen mukaan. Poliisilaitoksen sosiaaliohjaaja päivystää 15 viikonloppuna, mutta ei arkipyhinä. Viikonloppujen ja arkipyhien määrän jakautuminen määritellään erikseen vuosittain, huomioiden myös pidempien varallaoloaikojen tasainen jakautuminen (pääsiäinen, juhannus ja joulu). Jakoperusteena olevat väestömäärät (31.12.2005) ja prosentit: Kaupunki X 27069 (62,3 %) Kunta Z 8419 (19,4 %) Kunta Y 7964 (18,3 %) Varallaolon keskimääräinen jakautuminen kunnittain: Kaupunki X Kunta Z Viikonloput väestömäärän 33 10 9 perusteella Vähenn. poliisilaitoksen -9-3 -3 sos.ohjaajan osuus Varallaoloviikonloput yhteensä 24 7 6 Arkipyhät (10) 6 2 2 Kunta Y Vastaavilla prosenttiosuuksilla jaetaan takapäivystysvuorot poliisilaitoksen sosiaaliohjaajalle. Kunnassa Z päivystysrinkiin voivat tehtäviensä ja pätevyytensä perusteella osallistua 5 työntekijää: perusturvajohtaja, johtava sosiaalityöntekijä ja kolme sosiaalityöntekijää. Kunnalle Z tulee vuodessa keskimäärin 7 varallaoloviikonloppua ja 2 arkipyhävarallaoloa sekä 3 poliisilaitoksen sosiaaliohjaajan takapäivystysvuoroa. Viidelle päivystäjälle tulee näin vuodessa keskimäärin 2-3 varallaolovuoroa. Päivystysvuorot voidaan jakaa päivystäjien kesken mahdollisimman pitkälle omien toiveiden mukaisesti. Näin joku voi tehdä vähemmän ja joku enemmän vuoroja. Varallaolovuorot määräytyvät poliisilaitoksen sosiaaliohjaajan 3 kuukaudeksi etukäteen tekemän vuorolistan mukaan. Sosiaalipäivystys tapahtuu vapaamuotoisena varallaolona eli päivystäjä voi olla kotona tai muualla huomioiden päivystystyön luonteen ja salassapitovelvollisuuden. Päivystäjän on oltava koko varallaoloajan päivystyspuhelimen tavoitettavissa ja sellaisen välimatkan päässä palveltavista kunnista (Kunta Z, Kunta Y, Kaupunki X), että hän tarvittaessa ehtii paikalle noin yhden (1) tunnin kuluttua päivystäjälle tulleesta hätätilanneilmoituksesta. 3/5
C. Työajaksi luettava aika Päivystäjän työaika koostuu varallaolo- ja aktiivityöajasta. Päivystys on varallaoloa niin kauan, kunnes "puhelin soi" eli aktiivityöaika alkaa heti, kun työntekijä vastaa päivystyspuhelimeen ja ryhtyy hoitamaan päivystystehtävää. Aktiivityöaika muuttuu jälleen varallaoloksi, kun työntekijä sulkee puhelimen tai palaa työtehtävältään kotiin/päivystyspaikkaan. Kun varallaolon keskeyttää ryhtyminen aktiivityöhön, tehty työaika korvataan työn suorittamisen ajankohdan mukaan korotettuna (ilta-, yö- ja viikonlopputyö). Lisäksi on korvattava mahdollisesti syntyvä lisä- ja ylityö. Työneuvoston ratkaisujen mukaan jos työtehtävät toistuvat varallaolon aikana niin lyhyin väliajoin, että työntekijän on katsottava olevan jatkuvasti sidottu työhönsä, on tehtävien väliset vapaahetketkin luettava työajaksi. Kulkeminen tai kuljetus viranomaisen tai esimiehen määräämästä lähtöpaikasta työtehtävien suorituspaikkaan ja sieltä palaaminen luetaan aina työajaksi myös sosiaalipäivystyksessä ja korvataan sen mukaisesti. Asioiden kirjaaminen ja raportointi luetaan myös työaikaan. D. Työaikakorvaukset Pääsääntöisesti varallaolo ja aktiivityö korvataan rahana eikä vapaa-aikana. Jos työntekijä kutsutaan varallaoloaikana aktiivityöhön ilta- tai yötyökorvaukseen oikeuttavana aikana, hänelle maksetaan korvaukset riippumatta siitä, onko hänet määritelty johtavaan tai itsenäiseen asemaan vai ei. Varalla olevalla työntekijällä on oikeus lähteä asiakkaan luo taksilla tai omalla autolla. Asiakkaan kotikunta maksaa nämä matkakustannukset. Varallaolosta korvataan: - Vapaamuotoisesta varallaolosta kultakin tunnilta 30 % korottamattomasta tuntipalkasta. Korvausta määriteltäessä otetaan huomioon varallaolon aiheuttamat rajoitukset, kuten esim. liikkumisalueen laajuus ja työpaikalle saapumisen enimmäisaika (työaikaluvun 5 3 mom.). - Varallaolokorvausta maksetaan vain toteutuneilta tunneilta, ei esimerkiksi päivystäjän sairastuttua. - Varallaolokorvauksen laskutus keskeytyy aina aktiivityöajan ajaksi, eli yhtä aikaa ei makseta sekä varallaolokorvausta että palkkaa aktiivityöajalta. - Varallaolo korvataan kaikkina vuorokauden aikoina, myös klo 24-06. Aktiivityöstä korvataan: - Aktiivityöstä maksetaan KVTES:n (2005-2007) mukaiset korvaukset. Kun varalla oleva ryhtyy aktiivityöhön, siihen käytetty aika korvataan työajan määräysten 4/5
mukaan ja maksetaan lisäksi asianmukaiset korotukset, kuten ilta-, yö- tai viikonloppulisät. - Aktiivityöajan korvausminimi on 15 minuuttia eli esim. 20 minuutin aktiivityöajasta maksetaan puolen tunnin mukaan. - Lauantaina, sunnuntaina, arkipyhinä ja sellaisina aattopäivinä, jotka eivät ole työpäiviä, kahdeksan ensimmäistä tuntia ja viikolla (ma-pe), kaksi ensimmäistä tehtyä aktiivityötuntia ovat KVTES:n mukaan ns. lisätyötä, josta maksetaan korvaus sen mukaan, mihin vuorokauden aikaan työ on tehty. Ylityötä on vasta näiden jälkeen tehty työ. - Lisätyöstä eli säännöllisen työajan ylittävästä työstä, joka ei ole ylityötä, maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta. - Ylityötä on toimisto- ja yleistyöajassa 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa ylittävä työaika. - Illalla klo 18-22 tehdystä työstä 15 % korottamattomasta tuntipalkasta (työaikaluvun 20 1 mom.). - Yöllä klo 22-07 tehdystä työstä 30 % korottamattomasta tuntipalkasta (työaikaluvun 19 2 mom.). - sunnuntaina ja juhlapyhänä korvataan työstä varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka (työaikaluvun 19 1 mom.). - lauantaina klo 06-18 tehdystä työstä lauantaikorvaus 20 % korottamattomasta tuntipalkasta. Klo 18 jälkeen maksetaan sunnuntaityökorvaukset. - aattokorvaus: pääsiäislauantailta, juhannusaatolta ja muuksi kuin sunnuntaiksi sattuvalta jouluaatolta mahdollinen aattokorvaus (=sunnuntaityökorvaus) (työaikaluvun 19 3 mom.) E. Tehtäväkohtaisen palkan tarkistaminen Päivystykseen osallistuvien tehtäväkohtaisia palkkoja tarkistetaan työmäärän ja vastuun, päivystyksen toistuvuuden, alueen laajuuden ym. seikkojen mukaan määriteltynä. Palkankorotus lakkaa heti, kun maksuperuste lakkaa esim. henkilön erotessa päivystysrenkaasta. KVTES:n palkkausluvun 5 1 momentin mukaan palkkaa korottavina tekijöinä on otettava huomioon mm. viranhaltijalle/työntekijälle määrätty lisätehtävä ja vastuu, jotka vaikuttavat työn vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtaisen palkan määrään. Tällainen voi olla esim. vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan palkkaryhmään kuuluvilla ei ole. Sosiaalipäivystykseen osallistuminen katsotaan vaativaksi lisätehtäväksi. 5/5