1 VUODEN 2016 ENSIMMÄISELLÄ VUOSIPUOLISKOLLA KASVOIVAT VOIMAKKAASTI KAIKKIEN TOIMIALOJEN LIIKEVAIHTO SEKÄ KAIVOS- JA METALLIALAN HENKILÖSTÖMÄÄRÄT - KAINUUN SUHDANNETIEDOT MARRASKUU 2016 Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Kainuun maakunnan kaikkien toimialaklustereiden liikevaihto on kehittynyt positiivisesti. Suurin liikevaihdon nousu on tapahtunut metalliklusterissa, jossa nousua edellisvuoden tammi-kesäkuusta kertyi jopa 61 prosenttia. Toiseksi suurin kasvaja oli kaivannaistoiminta, jonka liikevaihto nousi 49 prosenttia edellisvuoden vastaavasta vuosipuolikkaasta. Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla kaivos- ja metallialan henkilöstömäärät lisääntyivät erittäin voimakkaasti Kainuussa. Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Kainuun maakunnan alueella suotuisammin henkilöstömäärä on kehittynyt kaivannaistoiminnassa, jossa kasvua vuodentakaiseen on kertynyt peräti 90 prosenttia. Samaan aikaan myös metalliklusterin henkilöstömäärä on kasvanut ripeästi, kasvua edellisvuodesta kertyi 10 prosenttia. Kainuun liitossa on laadittu ja maakuntavaltuusto on hyväksynyt (16.6.2014) maakunnan tulevien vuosien kehittämispainotuksia linjaavan Kainuu ohjelman (ks. http://kuiskintaa.fi/kainuu-ohjelma/ ), jossa Kainuun kehittämisen kärjiksi vuosiksi 2014 2017 on valittu matkailu ja palvelut, teknologiateollisuus, biotalous sekä kestävä kaivannaistoiminta. Tilastokeskus (Asiakaskohtainen suhdannepalvelu) tuottaa Kainuun liitolle kaksi kertaa vuodessa suhdannetietoja, jotka seuraavat näiden kehittämisen kärkinä olevien toimialojen kehitystä. Tilastoinnissa toimialojen suhdanteita on tarkasteltu liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityksen avulla. Tuoreimmat Kainuun maakunnan suhdannetiedot ulottuvat liikevaihdon osalta kesäkuulle 2016 ja henkilöstömäärän osalta heinäkuulle 2016 saakka. Laskennan pääasiallisena lähteenä käytetään Verohallinnon kausiveroaineistoa, joka kattaa kaikki arvonlisäverovelvolliset yritykset ja säännöllisesti palkkaa maksavat työnantajat. Laskennan tietolähteinä käytetään lisäksi Tilastokeskuksen myyntitiedustelua sekä yritysrekisteriä. Suhdannetilastoinnissa käytetty Liikevaihto sisältää sekä kotimaan liikevaihdon että vientiliikevaihdon. Liikevaihtoon ei sisälly arvonlisäveroa. Tilastoinnissa käytetyllä henkilöstömäärällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömäärä kuvaa siis tehtyjä henkilötyövuosia. Henkilöstömäärä ei siis ole sama käsite kuin työpaikka, jossa jokaisen työllisen henkilön on ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Liikevaihto vahvassa myötäisessä Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Kainuun maakunnan kaikkien toimialaklustereiden liikevaihto on kehittynyt positiivisesti. Suurin liikevaihdon nousu on tapahtunut metalliklusterissa, jossa nousua edellisvuoden tammi-kesäkuusta kertyi jopa 60,9 prosenttia. Toiseksi suurin kasvaja oli kaivannaistoiminta, jonka liikevaihto nousi 48,9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta vuosipuolikkaasta. Liikevaihdon kehitys oli positiivista vuonna 2015 Kainuun maakunnan alueella elintarvikeklusterissa, jossa lisäystä edellisvuodesta kertyi 6 prosenttia. Muissa toimialaklustereissa liikevaihdon kehitys jäi edellisen vuoden tasoa heikommaksi. Edellisvuoden tason alle jäätiin liikevaihdon osalta energiaklusterissa (-0,9 %), ICT- ja elektroniikkaklusterissa (-1,4 %), matkailuklusterissa (-0.9 %), metalliklusterissa (-26,1 %), metsä- ja puuklusterissa (-4,5 %), kaivannaistoiminnassa (-48,9 %) ja biotaloudessa (-2,5 %). Biotaloudessa käänne tapahtunut vuodesta 2016 tulossa kasvun vuosi Biotalouden liikevaihto Kainuussa laski vielä vuonna 2015, mutta vuonna 2016 kehitys kääntyi positiivisemmaksi ja ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 3,6 prosenttia ja huhti-kesäkuussakin kasvua kertyi 2,1 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2015 tammi-maaliskuussa laskua edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta kertyi vielä 5,2 prosenttia, huhti-kesäkuussa 0,4 prosenttia, heinä-syyskuussa 5,2 prosenttia ja loka-joulukuussa
2 laskua kertyi vielä 0,1 prosenttia. Vuositasolla tarkasteltuna biotalouden liikevaihto oli vuonna 2015 yhteensä 2,5 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Biotalouden liikevaihto oli Kainuussa vuonna 2015 hitusen alle 500 miljoonaa euroa (kuva 1), mutta on laskusuunnassa. Metsä- ja puuklusterin liikevaihto putosi vuonna 2009 noin 200 miljoonaan euroon UPM:n suljettua paperitehtaan Kajaanissa ja on sen jälkeen vuoteen 2015 asti pysynyt kutakuinkin samalla tasolla. Energiaklusterin liikevaihto on pysynyt yli 200 miljoonan euron joskin ollut hienoisessa laskussa koko 2010-luvun. Myös kaivannaistoiminta nousi 2011 energiaklusterin tasolle ohi metsän ja puun, mutta on sittemmin painunut reilusti näiden alapuolelle. Vuonna 2010 2011 kaivostoiminnan liikevaihto oli korkeimmillaan Kainuussa, noin 30 miljoonaa euroa. Viimeisin jyrkkä pudotus kaivannaistoiminnan liikevaihdossa alkoi vuonna 2014, mutta on kääntynyt nousuun kuluvana vuonna 2016. Ala vahvistuu merkittävästi, jos Terrafamen toiminta saadaan kannattavaksi sekä ekologisesti ja taloudellisesti kestäväksi ja jos Sotkamon hopeakaivoksen tuotanto käynnistyy suunnitellusti vuosina 2017 2018. Kuva 1. Elinkeinoklustereiden liikevaihdon kehitys Kainuussa 2005 2015 (euroa). Biotalous on Kainuussa uusi klusteri, jossa on mukana useita toimialoja, kuten maa- ja metsätalous, uusiutuva energia ja puutuoteteollisuus. Näin eri toimialojen liikevaihdon summautuessa biotalouteen se kasvaa muita toimialoja suuremmaksi. Biotalous on säilyttänyt asemansa liikevaihdoltaan suurimpana toimialana Kainuussa koko 2000-luvun.
3 Biotaloudessa on Kainuussa suuret kasvutavoitteet, jotka ovat myös realisoitumassa. Erinomainen esimerkki bio- ja kiertotalouden ideoiden toteutumisesta Kainuussa on North European Biotech (NEB) yhtiön 40 miljoonan euron investointi Renforsin rantaan Kajaaniin tulevaan tuotantolaitokseen, joka tuottaa läheiseltä sahalta saatavasta sahanpurusta liikenteen polttoaineena käytettävää bioetanolia. Tuotantoprosessin sivutuotteena syntyy ligniiniä, furfuraalia ja tärpättiä. Tuotantolaitoksen käyttöön otto alkanee vuoden 2016 aikana ja se luo suoraan noin 40 työpaikkaa. St1 Biofuels Oy vastaa tehtaan teknologiasta ja operoinnista. Todennäköisesti tuotantoa laajennetaan lisäinvestoinneilla: YVA menettelyssä on viisi kertaa nyt toteutuvaa tuotantolaitosta isomman teollisen laitoksen rakentaminen. Sahateollisuus on osa biotaloutta. Kainuussa on kaksi teollista sahalaitosta (Kajaaniwood Oy ja Kuhmo Oy). Niiden suora työllistävyys on 635 henkilötyövuotta ja välillinen työllisyysvaikutus 1430 henkilötyövuotta, vuosittainen liikevaihto noin 135 miljoonaa euroa. Kainuun sahateollisuus tavoittelee 50 % kasvua nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. Onnistuessaan 50 prosentin kasvu tuo 800 uutta työpaikkaa sekä 67 miljoonaa euroa lisää liikevaihtoa. Kuhmossa on Kainuun puutuoteteollisuuskeskittymä. Kantolan teollisuusalueella toimi vuonna 2015 12 yritystä, työpaikkoja oli 240 ja liikevaihto noin 100 miljoonaa euroa. Kantolan teollisuusalueella aloitti joulukuussa 2014 Oy CrossLam Kuhmo Ltd:n CLT-tehdas, joka työllistää suoraan 15 henkilöä. Vuonna 2016 Kantolan alueella aloitti Elementti-Sampo Oy, joka työllistää 50 työntekijää CLT-levyjen jalostuksessa ja varustelussa. Lisäksi Elementti Sampo kouluttaa parhaillaan 15 uutta työntekijää palvelukseensa. Näin vuoden 2016 aikana Kantolan työpaikkamäärä nousee yli 250 työpaikkaan. Kantolan teollisuusalueelle tavoitellaan liikevaihdon kaksinkertaistamista. Mikäli kehitys on tavoitteiden mukaista Kantolan teollisuusalueen liikevaihto kasvaa 170-200 miljoonaan euroon ja 50-70 uutta työpaikkaa syntyy vuoteen 2020 mennessä. Kainuuseen etsitään uudelle biotuotehdaskonseptille investointeja. Toiminnasta on päävastuussa vuoden 2016 alussa Kainuun liiton aloitteesta perustettu KaiCell Fibers Oy. Yhtiön tavoitteena on toteuttaa integroitu biotuotetehdas Kainuuseen. Tavoitteena on saada investointipäätös vuoden 2018 loppuun mennessä ja käynnistää tehtaan rakentaminen vuosina 2019-2020. Investoinnin kokoluokka on noin 800 milj., investoinnin suorat aluetalousvaikutukset noin 270 työpaikkaa ja 119 milj. sekä välilliset vaikutukset arviolta 1 350 työpaikkaa ja noin 67,5 milj.. Kaivostoiminnassa näkyy Talvivaaran vaikeudet toisaalta Sotkamon hopeakaivos lähellä käynnistymistä Myös kaivannaistoiminta nousi 2011 energiaklusterin tasolle ohi metsän ja puun, mutta on sittemmin painunut reilusti näiden alapuolelle. Kaivannaistoiminnan kehityksessä näkyvät Talvivaaran vaikeudet. Talvivaaran tuotantoyhtiö, Talvivaara Sotkamo Oy, ajautui marraskuussa 2014 konkurssiin. Valtion perustama Terrafame osti kaivoksen ja sen liiketoiminnan Talvivaara Sotkamon konkurssipesältä elokuussa 2015 ja Talvivaaran kaivos muuttui Terrafamen kaivokseksi. Malminlouhinta alkoi syyskuun 2015 alussa miltei kahden vuoden tauon jälkeen. Terrafamen kaivoksen ylösajo jatkui vuoden 2015 lopun ja vuoden 2016 ensimmäisen puoliskon suunnitelmien mukaisesti. Samanaikaisesti valtio-omistaja jatkoi neuvotteluja yksityisten toimijoiden mukaansaamisesta kaivoksen rahoitukseen ja operointiin. Vaasan hallinto-oikeus antoi 28.4.2016 päätöksen koskien kaivoksen prosesseista syntyvien vesien Nuasjärveen ohjaavan purkuputken luvasta tehtyjä valituksia ja muita Terrafamen ympäristölupiin liittyviä asioita. Hallinto-oikeus asetti päätöksillään purkuputken sulfaattikiintiöille rajat ja muutti purkuputken ja koko kaivoksen ympäristöluvat määräaikaisiksi. Päätökset mahdollistavat kaivoksen toiminnan ylösajon jatkamisen. Sotkamo Silver AB on käynnistämässä vuosina 2017 2018 hopeakaivosta Sotkamoon. Hankkeen onnistumisen kannalta tärkeä osakeanti toteutettiin kesällä 2016. Sotkamon hopeakaivos on noin 45 milj. teollinen investointi Hopeakaivoksen elinikä on 20 30 vuotta, liikevaihto-oletus 200 milj. ja se tuo arviolta 100 uutta välitöntä työpaikkaa. Kerrannaisvaikutuksineen hopeakaivos aikaansaanee ainakin 400 uutta työpaikkaa Kainuuseen.
4 Matkailun liikevaihdon kehitys tasaista Matkailun liikevaihto on junnannut paikoillaan koko 2000-luvun alalle tehdyistä merkittävistä investoinneista huolimatta. Tulevat investoinnit toivottavasti kääntävät tilanteen. Esimerksi Sotkamon Vuokatin matkailualueen itärinteelle suunnitellaan uutta lomarakentamista sekä vapaa-ajan palveluja. Tämä 120 milj. investointi, joka tuo rakennusvaiheessa arviolta 100 uutta työpaikkaa, käynnistynee vuonna 2017 ja toteutetaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Samoin Vuokatin ydinkeskustaan tavoitellaan useiden kymmenien miljoonien eurojen investointeja seuraavan kymmenen vuoden aikana. Näillä rahoitetaan mm. nykyisen jäähallin korvaava Vuokatti-Areena sekä uusien opiskelija-asuntojen rakentaminen. Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla kaivos- ja metallialan henkilöstömäärät lisääntyneet erittäin voimakkaasti Kainuussa Kainuun maakunnan alueella henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2015 ainoastaan ICT- ja elektroniikkaklusterissa, jossa henkilöstömäärä nousi 4,9 prosenttia. Muilla aloilla henkilöstömäärä laski. Kaivannaistoiminnan henkilöstömäärä laski 6,5 prosenttia vuonna 2015. Matkailuklusterissa vähennystä edellisvuoteen nähden oli 4,2 prosenttia, metalliklusterissa 3,0 prosenttia, metsä- ja puuklusterissa 1,4 prosenttia, biotaloudessa 1,3 prosenttia, elintarvikeklusterissa 3,1 prosenttia ja energiaklusterissa vähennystä 1,5 prosenttia. Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Kainuun maakunnan alueella suotuisammin henkilöstömäärä on kehittynyt kaivannaistoiminnassa, jossa kasvua vuodentakaiseen on kertynyt peräti 90 prosenttia. Samaan aikaan myös metalliklusterin henkilöstömäärä on kasvanut ripeästi, kasvua edellisvuodesta kertyi 10,1 prosenttia. Heikoiten on kehittynyt energiaklusterin henkilöstömäärä, joka väheni 6,1 prosenttia edellisvuoden tammikesäkuusta. Kuva 2. Elinkeinoklustereiden henkilöstömäärän kehitys Kainuussa 2005 2015. Klustereiden henkilöstömäärät poikkeavat jossain määrin liikevaihdosta. Erityisesti energia, liikevaihdoltaan Kainuun toiseksi suurin toimiala, on selkeästi henkilöstömäärältään muita klustereita pienempi (kuva 2). Biotalous
5 tarjoaa eniten työpaikkoja, matkailu toiseksi sekä ICT ja elektroniikka kolmanneksi eniten. Metsä- ja puu klusterin henkilöstömäärä romahti UPM:n paperitehtaan lopettamispäätöksen myötä eikä ole sen jälkeen toipunut entiselleen. Matkailun henkilöstömäärä on junnannut paikoillaan koko 2000-luvun eikä alan kehittämispotentiaalia ole selvästikään saatu täysin realisoitua. Kainuun matkailun kehittämisessä kasvua haetaan nimenomaan kansainvälisten matkailijoiden määrää radikaalisti lisäämällä, mikäli tässä onnistutaan, se varmasti kasvattaa myös alan liikevaihtoa ja henkilöstömäärää. Matkailu sekä ICT- ja elektroniikkaklusteri ovat Kainuussa merkittäviä työllistäjiä. Kymmenisen vuotta sitten vuonna 2005 alan henkilöstömäärä oli runsas 1 500. Vuonna 2015 henkilöstömäärä oli noin 1 600. Alan henkilöstömäärä ei ole juurikaan lisääntynyt: viimeisen kymmenen vuoden aikana se on vaihdellut 1537 henkilöstä 1666 henkilöön. ICT- ja elektroniikkaklusteri on Kainuussa merkittävä työllistäjä, ja alan henkilöstömäärä on noin 1 300. Enimmillään alan henkilöstömäärä oli vuonna 2006 (runsas 1 700), josta se on laskenut noin 1 300:aan vuonna 2015. Kainuun kaivannaistoiminnan henkilöstömäärä kasvoi 2005 2013 saakka varsin vauhdikkaasti. Vuonna 2005 henkilöstömäärä oli noin 280 ja nousi vuoteen 2013 mennessä 766, minkä jälkeen se kääntyi laskuun: vuoteen 2015 mennessä alan henkilöstömäärä oli laskenut noin 600 henkilöön. Talvivaara Sotkamo Oy, ajautui marraskuussa 2014 konkurssiin. Valtion yhtiö Terrafame osti kaivoksen ja on jatkanut kaivoksen toimintaa elokuusta 2015 lähtien. Talvivaaran kasvu ja vaikeudet näkyvät sekä kaivostoiminnan henkilöstömäärän voimakkaana kasvuna että sen jyrkkänä laskuna. Liikevaihdoltaan suuren energiaklusterin henkilöstömäärä ei ole Kainuussa kovin korkea: alalla työskenteli vuonna 2015 noin 228 henkeä. Työpaikat ja henkilöstömäärät Kainuussa 2010 2015 Tilastokeskus tilastoi kaikissa Suomen kunnissa työssäkäyvät henkilöt. Näillä alueella työssäkäyvillä tarkoitetaan kaikkia ko. alueella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän asuinpaikastaan. Alueella työssäkäyvät muodostavat ns. työllisen päiväväestön, jonka määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikkojen määrälle (Tilastokeskus 2016). Oheinen taulukko osoittaa, että työpaikkojen määrä on vähentynyt kaikissa Kainuun kunnissa 2010-luvulla. Yhteensä niiden määrä on vähentynyt noin 2300 työpaikalla.
6 Taulukko 1. Työpaikat Kainuun kunnissa 2010 2014 (Tilastokeskus 2016). Tilastokeskuksen tietokantoihin kootut työpaikkatiedot ovat saatavilla vuoteen 2014 asti. Tilastokeskus tuottaa Kainuun liitolle kaksi kertaa vuodessa suhdannetietoja Kainuu ohjelman kärkitoimialojen kehityksestä sekä liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityksestä Kainuun kuntien alueella ja näistä tuoreimmat tiedot ulottuvat vuoden 2015 loppuun. Henkilöstömäärällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömäärä eroaa työpaikan käsitteestä, jossa jokaisen työllisen henkilön on ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Henkilöstömäärä onkin pienempi luku kuin työpaikkamäärä. Henkilöstömääräindikaattori tuotetaan yritysrekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstömäärätiedosta sekä ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Yrityksille, joilta ei ole kahden vuoden takaista henkilöstötietoa, lasketaan henkilöstömäärä jakamalla yrityksen palkkasumma toimialan keskipalkalla. Henkilöstömäärä kuvaa tehtyjä henkilötyövuosia. Näin lasketun henkilöstömäärän kehitys onkin ollut Kainuussa tasaisempaa ja pudonnut huomattavasti loivemmin kuin työpaikkojen määrä eli yhteensä 641 henkilöllä vuosina 2010 2015. Kuitenkin myös henkilöstämäärä on Kainuussa laskenut koko 2010-luvun vuonteen 2015 asti. Työpaikkojen ja henkilötyövuosien (henkilöstömäärä) määrää kuvaavat indikaattorit alleviivaavat sitä, että Kainuussa on kiireesti kyettävä luomaan uusia työpaikkoja sekä turvaamaan olemassa olevia.
7 Taulukko 1. Yksityisten ja julkisten työnantajien henkilöstömääräestimaatit Kainuun kuntien alueella 2010 2015 (Tilastokeskus 2016). Kaikkien toimialojen liikevaihdon suhdannekehitys Kainuussa Kaikkien toimialojen liikevaihdon suhdannekehitys Kainuun maakunnassa vuosina 2000 2015 on esitetty seuraavassa alla olevassa kuvassa 3, joka havainnollistaa, että talous kehittyi Kainuussa suotuisasti koko 2000- luvun alun aina vuoden 2007 lopulle asti. UPM:n paperitehtaan lopettamispäätös laski voimakkaasti yritysten liikevaihtoa Kainuussa vuoden 2009 lopulla. Myös vienti, joka Kainuussa pääasiassa koostui paperiteollisuuden tuotteiden viennistä, laski samalla ajanjaksolla dramaattisesti. UPM:n paperitehtaan lopettamisen aiheuttamia työpaikkamenetyksiä on saatu pitkälti korjattua, mutta metsäklusterin kokonaismerkitys Kainuun aluetaloudelle ei ole palautunut paperitehtaan lopettamista edeltävälle tasolle.
8 Kuva 3. Liikevaihdon suhdannekehitys Kainuun maakunnassa KAINUUN KÄRKITOIMIALOJEN LIIKEVAIHDON JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS VUODEN 2015 LOPPUUN Biotalous Kainuun maakuntaohjelmassa 2014 2017 maakunnan elinkeinotoiminnan yhdeksi kehittämisen kärjeksi on valittu biotalous. Näin myös alan kehitystä Kainuussa seurataan. Suurin toimiala biotalouden sisällä on metsä- ja puuklusteri, mikä näkyy biotalouden aiemmassa kehityksessä. UPMn paperitehtaan lopettamispäätös vuonna 2008 romahdutti nyt biotaloudeksi määriteltävän toimialan liikevaihdon ja henkilöstömäärän. Metsä- ja puuklusteriin liittyy hyvin merkittävä biotalouden kehittämispotentiaali myös tulevaisuudessa. Suhdannetilastot kertovat, että biotalouden liikevaihdon kehitys jatkui laskusuuntaisena Kainuun maakunnassa vuonna 2015. Vuoden 2015 tammi-maaliskuussa laskua edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta kertyi 5,2 prosenttia, huhti-kesäkuussa 0,4 prosenttia, heinä-syyskuussa 5,2 prosenttia ja loka-joulukuussa laskua kertyi vielä 0,1 prosenttia. Vuositasolla tarkasteltuna biotalouden liikevaihto oli vuonna 2015 yhteensä 2,5 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2016 liikevaihdon kehitys kääntyi positiivisemmaksi ja ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon kehitys kääntyi 3,6 prosentin kasvuun ja huhti-kesäkuussakin kasvua kertyi 2,1 prosenttia vuodentakaisesta.
9 Biotalouden henkilöstömäärä laski vuonna 2015 Kainuun maakunnassa yhteensä 1,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuosineljänneksittäin tarkasteltuna henkilöstömäärä laski tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia. Huhtikesäkuussa toimialan henkilöstömäärä laski 2,9 prosenttia, heinä-syyskuussa vielä 6,6 prosenttia mutta kääntyi loka-joulukuussa 5,1 prosentin kasvuun. Vuoden 2016 tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä kääntyi kuitenkin takaisin laskuun, ollen 4,5 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Huhti-kesäkuussa henkilöstömäärä supistui edelleen, ollen 2,3 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Viimeisenä tarkastelussa olleena kuukautena heinäkuussa 2016 henkilöstömäärä oli jo 1,7 prosentin kasvussa vuoden takaisesta. Kuva 4. Biotalouden henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys Kainuun maakunnassa
10 Kuva 5. Biotalouden henkilöstömäärät 2005 2015 Kainuun maakunnassa Kainuun biotalouden henkilöstömäärä kehittyi varsin tasaisesti vuoteen 2008 saakka. Enimmillään henkilöstömäärä oli vuonna 2007 (noin 3 700). Mm. UPM:n paperitehtaan lopettaminen vuonna 2008 romahdutti biotalouden henkilöstömäärän, mutta on sen jälkeen supistunut vain loivasti. Biotalouden henkilöstömäärä on pudonnut noin tuhannella vuodesta 2008 vuoteen 2015 mennessä (noin 3500 noin 2500 henkilöön). Biotalouden klusteritarkastelusta puuttuu luontomatkailu, jota tarkastellaan osana matkailuklusteria. Elintarvikeklusteri Elintarvikeklusterin liikevaihto kasvoi vuonna 2015 Kainuun maakunnassa 6,0 prosenttia. Vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto vielä laski 1,5 prosenttia edellisvuodesta, mutta toisella vuosineljänneksellä 2015 liikevaihdon kehitys kääntyi nousuun ja se nousi tuolloin 7,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Heinä-elokuussa 2015 liikevaihto nousi voimakkaasti vuodentakaisesta ja kasvua kertyi yhteensä 17,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä toimialan liikevaihdon kehitys tasaantui 1,5 prosenttiin vuoden takaisesta. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa liikevaihdon kasvu kiihtyi jälleen ja ylsi 7,9 prosenttiin edellisvuoden tammi-maaliskuusta. Huhti-kesäkuussa Kainuun elintarvikeklusterin liikevaihdon vuosimuutos oli +5,2 prosenttia. Elintarvikeklusterin henkilöstömäärä jatkoi edellisen vuoden tapaan laskuaan vuoden 2015 aikana. Vuositasolla henkilöstömäärä laski vuonna 2015 Kainuun maakunnassa 1,5 prosenttia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä laskua kertyi 1,8 ja toisella vuosineljänneksellä 1,9 prosenttia edellisvuoden vertailukausista. Seuraavalla neljänneksellä henkilöstömäärän lasku jatkui voimakkaana, vähennystä vuodentakaisesta tuli 3,6 prosenttia. Lokajoulukuussa henkilöstömäärän kehitys kääntyi 1,5 prosentin kasvuun. Mutta kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä elintarvikeklusterin henkilöstömäärä kääntyi uudestaan laskuun ja jäi 4,9 prosenttia alemmaksi vuodentakaisesta tasosta. Samansuuntainen kehitys jatkui myös vuoden 2016 toisella neljänneksellä: supistusta 3,3 prosenttia. Heinäkuussa henkilöstömäärä väheni 2,9 prosenttia vuotta aiemmasta.
11 Kuva 6. Elintarvikeklusterin henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys Kainuun maakunnassa
12 Kuva 7. Elintarvikeklusterin henkilöstömäärät 2005 2015 Kainuun maakunnassa Elintarvikeklusterin henkilöstömäärä on pysynyt kymmenen vuoden ajan melko vakaana. Enimmillään alan henkilöstömäärä oli vuonna 2007 (noin 600). Vuonna 2015 henkilöstömääräksi summautui noin 557. Energiaklusteri Kainuun maakunnan energiaklusterin liikevaihto supistui 0,9 prosenttia vuonna 2015. Tammi-maaliskuussa liikevaihto supistui 0,9 prosenttia, Seuraavilla kahdella vuosineljänneksellä oltiin lähes edellisvuoden vastaavien vuosineljännesten tasoissa: huhti-kesäkuussa (+0,3 %), heinä-syyskuussa (+0,4 %). Viimeisellä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa liikevaihto lähti jälleen laskuun, ollen 2,7 prosenttia alemmalla tasolla vertailukauteen nähden. Vuoden 2016 tammi-maaliskuussa liikevaihto kääntyi jälleen nousuun, ollen 6,4 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Huhti-kesäkuussa liikevaihto kohosi 1,3 prosenttia vuodentakaisesta. Kainuun maakunnan energiaklusterin henkilöstömäärä supistui 4,2 prosenttia vuonna 2015. Ensimmäiselle vuosipuolikkaalle 2015 kirjattiin laskua yhteensä 1,3 prosenttia, kun taas toiselle vuosipuolikkaalla toimialan henkilöstömäärä lasku syveni 7,0 prosenttia vuoden takaisiin vertailukausiin nähden. Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä pieneni edelleen 3,7 prosenttia ja toisella neljänneksellä jo 8,3 prosenttia vuodentakaisesta. Tuoreimmalla tarkastelussa olleena kuukautena heinäkuussa 2016 henkilöstömäärä laski 4,3 prosenttia vuodentakaisesta
13 Kuva 8. Energiaklusterin henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys Kainuun maakunnassa Kuva 9. Energiaklusterin henkilöstömäärät 2005 2015 Kainuun maakunnassa
14 Energiaklusterin suoria työpaikkoja ei ole Kainuussa paljon: alalla työskenteli vuonna 2015 noin 211 henkeä. Henkilöstömäärä on kuitenkin kymmenessä vuodessa hieman kasvanut. ICT- ja elektroniikkaklusteri Kainuun maakunnan ICT- ja elektroniikkaklusterin liikevaihto laski yhteensä 1,4 prosenttia vuonna 2015. Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä oltiin vielä 4,3 prosentin kasvussa vuodentakaisesta mutta sen jälkeen liikevaihto laski vuoden 2015 kaikilla muilla vuosineljänneksillä seuraavasti: huhti-kesäkuussa -0,3 prosenttia, heinä-syyskuussa -5,4 prosenttia ja loka-joulukuussa -3,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden 2016 ensimmäisellä neljännekselle ICT- ja elektroniikkaklusterin liikevaihdon kehitys kääntyi plussalle: kasvua vuoden takaiseen kertyi 4,8 prosenttia ja huhti-kesäkuussa kasvu kiihtyi jo 13,1 prosenttiin. ICT- ja elektroniikkaklusterin henkilöstömäärä kasvoi yhteensä 4,9 prosenttia vuonna 2015. Tammi-maaliskuussa 2015 henkilöstömäärä nousi 2,8 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 7,2 prosenttia. Kolmannella vuosineljänneksellä toimialan henkilöstömäärä nousi 2,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden 2015 viimeisellä vuosineljänneksellä toimialan henkilöstömäärä kasvoi 7,3 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Samansuuntainen kehitys on jatkunut myös kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuolikkaalla: tammi-maaliskuussa 4,6 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 4,8 prosenttia kasvua edellisvuoden vastaavista ajankohdista. Tuoreimmalla tarkastelussa olleena kuukautena heinäkuussa 2016 henkilöstömäärä kasvoi 5,3 prosenttia vuodentakaisesta. Kuva 10. ICT ja elektroniikkaklusterin henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys Kainuun maakunnassa
15 Kuva 11. ICT- ja elektroniikkaklusterin henkilöstömäärät 2005 2015 Kainuun maakunnassa ICT- ja elektroniikkaklusteri on Kainuussa merkittävä työllistäjä, ja alan henkilöstömäärä on noin 1 300. Enimmillään alan henkilöstömäärä oli vuonna 2006 (runsas 1 700), josta se on laskenut noin 1 300:aan vuonna 2015. Matkailuklusteri Kainuun maakunnan matkailuklusterin liikevaihto laski yhteensä 0,9 prosenttia vuonna 2015. Ensimmäisellä neljänneksellä kehitys oli laskevaa liikevaihdon supistuessa 3,8 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2015 toisella vuosineljänneksellä toimialan liikevaihto kääntyi 1,5 prosentin kasvuun, mikä jatkui vielä kolmannella vuosineljänneksellä 1,1 prosentin vauhdissa vuotta aiempaan verrattuna. Viimeisellä vuosineljänneksellä liikevaihto taas laski 1,8 prosenttia vertailukauteen nähden. Vuonna 2016 helmi-maaliskuussa matkailuklusterin liikevaihdot kääntyivät reippaaseen nousuun vuodentakaiseen verrattuna ja nostivat ensimmäisen neljänneksen liikevaihdon yhteensä 9,0 prosentin kasvuun. Toisella neljänneksellä kasvu kuitenkin tasaantui 1,1 prosenttiin vuodentakaisesta. Kainuun maakunnan matkailuklusterin henkilöstömäärä väheni yhteensä 4,2 prosenttia vuonna 2015. Henkilöstömäärän kehitys oli laskusuuntaista jokaisella vuosineljänneksellä vuonna 2015. Vuoden 2015 tammimaaliskuussa toimialan henkilöstömäärä laski 6,2 prosenttia, huhti-kesäkuussa 4,7 prosenttia, heinä-syyskuussa 1,7 prosenttia ja vuoden viimeisellä neljänneksellä laskua kertyi 3,9 prosenttia vuoden takaisiin vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Henkilöstömäärän kehitys kääntyi paremmaksi vuoden 2016 tammi-maaliskuussa, jolloin kasvua vuodentakaiseen kertyi 2,7 prosenttia. Huhti-kesäkuussa kasvu kuitenkin tyrehtyi ja oltiinkin jo lähes vuoden takaisella tasolla, kasvua vain 0,4 prosenttia. Tuoreimmalla tarkastelussa olleena kuukautena heinäkuussa 2016 henkilöstömäärä laski 1,2 prosenttia vuodentakaisesta.
16 Kuva 12. Matkailuklusterin henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys Kainuussa Kuva 13. Matkailuklusterin henkilöstömäärät 2005 2015 Kainuun maakunnassa
17 Matkailu on Kainuussa iso työllistäjä. Kymmenisen vuotta sitten vuonna 2005 alan henkilöstömäärä oli runsas 1 500. Vuonna 2015 henkilöstömäärä oli noin 1 600. Alan henkilöstömäärä ei ole juurikaan lisääntynyt: viimeisen kymmenen vuoden aikana se on vaihdellut 1537 henkilöstä 1666 henkilöön. Metalliklusteri Kainuun maakunnan metalliklusterin liikevaihdon kehitys kääntyi voimakkaaseen laskuun vuonna 2015. Toimialan kehitys oli laskusuuntaista jokaisella vuoden 2015 vuosineljänneksellä. Tammi-maaliskuussa 2015 liikevaihto laski 33,7 prosenttia, huhti-kesäkuussa 43,8 prosenttia, heinä-syyskuussa liikevaihto laski 17,3 prosenttia ja vuoden viimeisellä neljänneksellä laskua kertyi vielä 6,8 prosenttia vuoden takaisiin vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna. Vuositasolla tarkasteltuna metalliklusterin liikevaihto oli vuonna 2015 yhteensä 26,1 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla liikevaihdon kehitys kääntyi kuitenkin takaisin nousuun, kun lukuja verrataan vuoden 2015 tammi-kesäkuun lukuihin. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kohosi 42,7 prosenttia ja toisella neljänneksellä peräti 77,9 prosenttia vuoden 2015 vastaavista neljänneksistä. Kainuun maakunnan metalliklusterin henkilöstömäärä laski 3,0 prosenttia vuonna 2015. Laskua vuodentakaiseen nähden kertyi kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Tammi-maaliskuussa 2015 toimialan henkilöstömäärä laski 11,1 prosenttia, huhti-kesäkuussa 4,6 prosenttia ja heinä-syyskuussa edelleen vielä 5,4 prosenttia vuoden takaisesta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä loka-joulukuussa henkilöstömäärä kääntyi 9,3 prosentin nousuun vuoden takaisesta vertailuajanjaksosta. Samansuuntainen hyvä kehitys on jatkunut myös vuoden 2016 tammi-maaliskuussa, jolloin henkilöstömäärä kohosi 13,0 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 7,7 prosenttia vuodentakaisesta. Tuoreimmalla tarkastelussa olleena kuukautena, heinäkuussa henkilöstömäärä kasvoi 6,8 prosenttia vuodentakaisesta.
18 Kuva 14. Metalliklusterin henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys Kainuun maakunnassa Kuva 15. Metalliklusterin henkilöstömäärät 2005 2015 Kainuun maakunnassa
19 Metalliklusterin henkilöstömäärä on vuonna 2015 samalla tasolla kuin noin kymmenen sitten. Vuonna 2015 henkilöstömäärä oli 728 ja vuonna 2005 noin 738. Alimmillaan henkilöstömäärä oli vuonna 2009 (noin 521). Metsä- ja puuklusteri Kainuun maakunnan metsä- ja puuklusterin liikevaihto supistui yhteensä 4,5 prosenttia vuonna 2015 verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihto väheni tammi-maaliskuussa 10,2 prosenttia vuodentakaisesta. Huhti-kesäkuussa 2015 liikevaihto kasvoi 0,7 prosenttia ja heinä-syyskuussa puolestaan supistui 13,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden 2015 viimeisellä vuosineljänneksellä liikevaihto nousi 3,9 prosenttia vuoden takaisesta. Vuoden 2016 tammi-kesäkuussa Kainuun maakunnan metsä- ja puuklusterin liikevaihdon kehitys on jatkunut vaihtelevana: ensimmäisellä neljänneksellä laskua kertyi 0,5 prosenttia ja toisella neljänneksellä liikevaihto kohosi 1,8 prosenttia. Kainuun maakunnan metsä- ja puuklusterin henkilöstömäärä jatkoi laskuaan vuonna 2015, laskun ollessa koko vuoden osalta 1,4 prosenttia. Henkilöstömäärä pysytteli tammi-maaliskuussa edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla (+0,2 %). Vuoden 2015 toisella neljänneksellä henkilöstömäärän kehitys kääntyi takaisin laskuun: huhtikesäkuussa toimialan henkilöstömäärä supistui 3,7 prosenttia vuodentakaisesta. Heinä-syyskuussakin laskua kertyi vielä 8,6 prosenttia mutta vuoden viimeisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kääntyi nousuun, ollen 6,9 prosenttia korkeammalla tasolla vuoden takaiseen vastaavaan neljännekseen verrattuna. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä kääntyi jälleen laskuun, supistusta vuodentakaiseen kertyi 3,6 prosenttia. Vuoden 2016 toisella vuosineljänneksellä Kainuun maakunnan metsä- ja puuklusterin henkilöstömäärän lasku tasaantui, muutosprosentti vuodentakaiseen oli - 0,3. Tuoreimmilla tarkastelussa olleina kahtena kuukautena henkilöstömäärä kääntyi jo kasvuun: kesäkuussa lisäystä 5,5 prosenttia ja heinäkuussakin 4,6 prosenttia edellisvuoden vastaavista kuukausista.
20 Kuva 16. Metsä ja puuklusterin henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys Kainuun maakunnassa
21 Kuva 17. Metsä ja puuklusterin henkilöstömäärät 2005 2015 Kainuun maakunnassa Metsä- ja puuklusterin henkilöstömäärä on vähentynyt kymmenessä vuodessa yli tuhannella. Vuonna 2015 alan henkilöstömäärä oli noin 1064, kun se kymmennen vuotta aiemmin oli reilut 2100. Taustalla on UPM:n paperitehtaan lakkauttaminen. Vastaavaa isoa työllistäjää ei ole alalle saatu. Metsien raaka-ainevarat Kainuussa ovat kuitenkin olemassa ja vahvasti vajaakäytössä, joten edellytyksiä uusille työpaikoille metsä- ja puuklusterissa on. Kaivannaistoiminta Kaivannaistoiminnan liikevaihto Kainuun maakunnassa kääntyi voimakkaaseen laskuun vuonna 2015. Tammimaaliskuussa liikevaihto laski 44,8 prosenttia, huhti-kesäkuussa 59,1 prosenttia, heinä-syyskuun osalta laskua vuodentakaiseen oli 46,6 prosenttia ja loka-joulukuunkin osalta 37,0 prosenttia. Vuonna 2015 toimialan liikevaihto laski yhteensä 48,9 prosenttia verrattuna edellisen vuoteen. Vuoden 2016 alusta kaivannaistoiminnan liikevaihdon romahdus on pysähtynyt ja liikevaihto on jälleen lähtenyt nousuun: tammi-maaliskuussa liikevaihto kohosi 45,3 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 51,7 prosenttia. Yksittäisistä kuukausista liikevaihdon nousu oli vahvinta huhtikuussa, jolloin nousua vuoden 2015 vastaavaan kuukauteen kertyi peräti 121,4 prosenttia. Kaivannaistoiminnan henkilöstömäärän kehitys Kainuun maakunnassa oli negatiivista vuonna 2015. Laskua edellisestä vuodesta oli yhteensä 6,5 prosenttia. Tammi-maaliskuussa 2015 henkilöstömäärä väheni 5,8 prosenttia, huhti-kesäkuussa 9,0 prosenttia ja heinä-syyskuussa 14,3 prosenttia vuoden takaisiin neljänneksiin verrattuna. Vuoden loppupuolella loka-joulukuussa henkilöstömäärän kehitys kääntyi taas kasvuun ja nousi 4,0 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi jo 69,9 prosenttia vuodentakaisesta. Henkilöstömäärän kova kasvu on jatkunut myös kuluvan vuoden toisella neljänneksellä, ollen jo 110,1 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Tuoreimmalla tarkastelussa olleena kuukautena, heinäkuussa henkilöstömäärä kasvoi 103,0 prosenttia vuodentakaisesta.
22 Kuva 18. Kaivannaistoiminnan henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys Kainuun maakunnassa
23 Kuva 19. Kaivannaistoiminnan henkilöstömäärät 2005 2015 Kainuun maakunnassa Kainuun kaivannaistoiminnan henkilöstömäärä kasvoi 2005 2013 saakka varsin vauhdikkaasti. Vuonna 2005 henkilöstömäärä oli noin 280 ja nousi vuoteen 2013 mennessä 766, minkä jälkeen se kääntyi laskuun: vuoteen 2015 mennessä alan henkilöstömäärä oli laskenut noin 596 henkilöön. Talvivaara Sotkamo Oy, ajautui marraskuussa 2014 konkurssiin. Valtion yhtiö Terrafame osti kaivoksen ja on jatkanut kaivoksen toimintaa elokuusta 2015 lähtien. Talvivaaran kasvu ja vaikeudet näkyvät sekä kaivostoiminnan henkilöstömäärän voimakkaana kasvuna että sen jyrkkänä laskuna.
24 SUHDANNEKEHITYS KAINUUN KUNNISSA Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto supistui vuonna 2015 kaikkiaan 0,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihto kohosi kahdella ensimmäisellä vuosineljänneksellä, tammi-maaliskuussa 8,5 prosenttia ja huhti-kesäkuussakin vielä 2,0 prosenttia. Elo-marraskuussa liikevaihdon kehitys oli laskussa, ja näin ollen kahdella jälkimmäisellä vuosineljänneksellä yhteenlaskettu liikevaihto laski seuraavasti: heinä-syyskuussa 6,7 prosenttia ja loka-joulukuussa 4,9 prosenttia edellisvuoden vastaaviin vuosineljänneksiin verrattuna. Joulukuussa liikevaihto kävi 3,1 prosentin kasvussa, mutta vuoden 2016 tammi-helmikuussa oltiin taas laskussa. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon lasku hidastui yhteensä 2,1 prosenttiin, mutta toisella neljänneksellä liikevaihto on jälleen kääntynyt 3,6 prosentin kasvuun. Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2015 yhteensä 1,4 prosenttia vuoden 2014 tasosta. Tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä lisääntyi 2,7 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 2,0 prosenttia edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Heinä-syyskuussa henkilöstömäärän kehitys kääntyi laskuun ja supistui 2,0 prosenttia vuodentakaisesta, mutta kohosi jälleen loka-joulukuussa 2,9 prosenttia. Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärän kehitys lähti jälleen laskuun. Yksittäisistä kuukausista syvintä lasku oli tammikuussa, jonka aikana henkilöstömäärä supistui 7,1 prosenttia edellisvuoden tammikuusta. Helmikuulle tultaessa lasku lieventyi jo 1,6 prosenttiin ja näin ollen, ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä supistui yhteensä 3,4 prosenttia vuodentakaisesta. Toisella vuosineljänneksellä henkilöstömäärän kehitys tasaantui ja jäi niukasti plussalle, ollen 0,1 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Viimeisen tarkastelussa olleen kuukauden heinäkuun 2016 aikana henkilöstömäärä kasvoi 0,3 prosenttia edellisvuoden heinäkuusta. Kuva 20. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys trendikehitys: Hyrynsalmi
25
26 Kuva 21. Henkilöstömäärän kehitys, Hyrynsalmi 2005 2015. Kajaani Kajaanin kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihto laski vuonna 2015 yhteensä 3,7 prosenttia. Kehitys vuodentakaiseen verrattuna oli laskevaa kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä: tammi-maaliskuussa liikevaihto supistui 8,2 prosenttia, huhti-kesäkuussa 7,0 prosenttia ja heinä-syyskuussakin laskua kertyi vielä 3,7 prosenttia. Vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihdon kehitys kääntyi positiiviseksi ja nousi 3,1 prosenttia vuodentakaiseen vastinneljännekseen verrattuna. Hyvä vire liikevaihdon kehityksessä on jatkunut edelleen vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla: tammi-maaliskuussa kasvua 9,4 prosenttia ja huhti-kesäkuussa peräti 14,1 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kaikkien toimialojen henkilöstömäärä laski Kajaanin kunnan alueella 0,6 prosenttia vuonna 2015. Liikevaihdon tavoin henkilöstömäärä supistui kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä, mutta kääntyi kasvu-uralle viimeisellä neljänneksellä. Tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä supistui 1,5 prosenttia, huhti-kesäkuussa 0,7 prosenttia ja heinä-syyskuussa 1,3 prosenttia vuodentakaisiin vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna. Loka-joulukuussa henkilöstömäärä kasvoi 1,2 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa henkilöstömäärän kehitys jatkui positiivisena ja lisääntyi 1,9 prosenttia vuodentakaisesta. Huhti-kesäkuussa henkilöstömäärä kasvoi 1,6 prosenttia ja viimeisen tarkastelussa olleen kuukauden, heinäkuun 2016 aikana henkilöstömäärä kasvoi 1,3 prosenttia edellisvuoden heinäkuusta.
27 Kuva 22. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys trendikehitys: Kajaani Kuva 23. Henkilöstömäärän kehitys, Kajaani 2005 2015.
28 Kuhmo Kuhmon alueen kaikkien toimialojen liikevaihto laski 2015 vuositasolla 2,0 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuosineljänneksittäin tarkasteltuna kehitys oli vaihtelevaa. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto supistui 6,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Toisella neljänneksellä liikevaihto kasvoi 2,8 prosenttia. Kolmannella vuosineljänneksellä liikevaihto supistui 8,7 prosenttia, mutta nousi jälleen viimeisen neljänneksen aikana 4,0 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Vuonna 2016 liikevaihdon kehitys on jatkunut samaan tapaan vaihtelevana. Ensimmäisellä neljänneksellä sukellettiin taas 1,8 prosenttia alemmalle tasolle kuin edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä, toisella neljänneksellä oltiin taas 2,5 prosenttia plussalla vuoden takaisesta. Kuhmon alueen henkilöstömäärä laski vuonna 2015 yhteensä 0,9 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä henkilöstömäärä pysyi edellisvuoden tasossa, muutosprosentin ollessa tasan 0,0. Vuoden 2015 kaikilla lopuilla neljänneksillä henkilöstömäärä supistui vuodentakaisesta: huhti-kesäkuussa 0,4 prosenttia, heinä-syyskuussa 2,5 prosenttia ja loka-joulukuussa 0,6 prosenttia. Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Kuhmon alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärä pysytteli lähes edellisvuoden vastaavan ajanjakson tasossa, nousua 0,1 prosenttia. Ensimmäisellä neljänneksellä muutosprosentti vuodentakaisesta oli 0,3 ja toisella neljänneksellä 0,0. Viimeisen tarkastelussa olleen kuukauden heinäkuun 2016 aikana henkilöstömäärä kasvoi 0,6 prosenttia edellisvuoden heinäkuusta. Kuva 24. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys trendikehitys: Kuhmo
29 Kuva 25. Henkilöstömäärän kehitys, Kuhmo 2005 2015. Paltamo Paltamon kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihto supistui vuonna 2015 yhteensä 1,2 prosenttia. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihto laski, tammi-maaliskuussa 1,7 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 0,3 prosenttia vuodentakaisista vertailuneljänneksistä. Heinä-syyskuussa liikevaihto pysyi lähes edellisen vuoden vastaavan vuosineljänneksen tasolla, kasvua kertyi 0,2 prosenttia, mutta laski jälleen loka-joulukuussa 3,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vuoden 2016 kahtena ensimmäisenä kuukautena liikevaihdon kehitys oli plussalla, mutta maaliskuun jyrkkä pudotus piti koko ensimmäisen neljänneksen miinuksella (-2,8 %). Huhti-kesäkuussa liikevaihdon kehitys romahti entisestään, ollen 9,0 prosenttia miinuksella vuodentakaisesta. Kaikkien toimialojen henkilöstömäärä nousi vuonna 2015 Paltamon kunnan alueella 3,8 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Kehitys vuodentakaisesta oli nousevaa kaikilla neljänneksillä. Tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä kasvoi 0,4 prosenttia, huhti-kesäkuussa 3,7 prosenttia, heinä-syyskuussa 2,7 prosenttia ja loka-joulukuussa 8,3 prosenttia. Myönteinen kehitys jatkui myös kuluvan vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä kun henkilöstömäärä nousi 5,9 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Huhti-kesäkuussa kasvu on hieman tasoittunut 3,3 prosenttiin ja aivan viimeisellä tarkastelulla olevalla kuukaudella heinäkuulla, kasvua kertyi enää 1,7 prosenttia vuoden 2015 heinäkuusta.
30 Kuva 26. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys trendikehitys: Paltamo Kuva 27. Henkilöstömäärän kehitys, Paltamo 2005 2015.
31 Puolanka Puolangan kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihto laski vuonna 2015 kaikkiaan 7,8 prosenttia vuotta aiemmasta. Näin ollen liikevaihto vähentyi vuoden kaikilla neljänneksillä: tammi-maaliskuussa 9,6 prosenttia, huhti-kesäkuussa 6,9 prosenttia, heinä-syyskuussa 5,7 prosenttia ja loka-joulukuussa 8,9 prosenttia edellisen vuoden vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna. Vuonna 2015 kuukausitasolla tarkasteltuna liikevaihdon lasku oli suurinta helmikuussa, kun se supistui 16,5 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla ainoa kasvukuukausi on ollut maaliskuu, joka yksinään vetikin ensimmäisen neljänneksen kasvuprosentin 1,6 prosenttiin. Huhti-kesäkuussa liikevaihto oli jälleen pakkasella ja supistusta edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta kertyi 5,6 prosenttia. Puolangan kunnan alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärä supistui vuonna 2015 yhteensä 4,1 prosenttia verrattuna vuoteen 2014. Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä laski 3,1 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Samanlainen kehitys jatkui koko loppuvuoden, kun henkilöstömäärä väheni toisella neljänneksellä 4,3 prosenttia, kolmannella 4,0 prosenttia ja viimeisellä edelleen 5,0 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Kuluvan vuoden ensimmäinen neljännes ei tuonut muutosta tilanteeseen, vaan henkilöstömäärä laski edelleen 4,3 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Toisella neljänneksellä lasku jatkui samaa vauhtia (-4,4 %) ja viimeisessä tarkastelussa olevassa kuukaudessa heinäkuussa, henkilöstömäärän muutosprosentti oli -5,8. Kuva 28. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys trendikehitys: Puolanka
32 Kuva 29. Henkilöstömäärän kehitys, Puolanka 2005 2015. Ristijärvi Ristijärven alueen kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi yhteensä 5,5 prosenttia vuonna 2015 verrattuna edelliseen vuoteen. Kun vuoden 2015 tammi-maaliskuussa liikevaihto vielä laski 2,3 prosenttia, oli liikevaihto jo kasvussa huhti-kesäkuussa 5,7 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Hyvä kehitys jatkui vielä vuoden heinäsyyskuussa, liikevaihdon kasvaessa 4,6 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Liikevaihdon kasvu kiihtyi vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun liikevaihto kasvoi 13,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Hyvä vire jatkui myös vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin liikevaihto kasvoi peräti 21,8 prosenttia. Kuluvan vuoden huhtikesäkuussa liikevaihdon kasvu hidastui 0,7 prosenttiin. Ristijärven kunnan alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärä väheni 1,3 prosenttia vuonna 2015 verrattuna vuoteen 2014. Henkilöstömäärän kehitys jatkui laskusuuntaisena kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen ajan. Tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä supistui 3,4 prosenttia, huhti-kesäkuussa 3,1 prosenttia, heinä-syyskuussa 2,0 prosenttia ja kääntyi loka-joulukuussa 3,2 prosenttia plussalle edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Myös kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla kirjattiin liikevaihdon laskua yhteensä 1,9 prosenttia vuodentakaisesta: tammi-maaliskuussa -1,1 prosenttia ja huhti-kesäkuussa -2,6 prosenttia. Heinäkuussa lasku on pysähtynyt ja henkilöstömäärä oli lähes vuoden 2015 heinäkuun tasolla: kasvua 0,2 prosenttia..
33 Kuva 30. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys trendikehitys: Ristijärvi Kuva 31. Henkilöstömäärän kehitys, Ristijärvi 2005 2015.
34 Sotkamo Sotkamon kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihto vähentyi vuonna 2015 kaikkiaan jopa 21,2 prosenttia edellisvuodesta. Koko vuonna kehitys oli heikkoa ja liikevaihto vähentyi huomattavasti vuoden kaikilla neljänneksillä. Vuoden 2015 tammi-maaliskuussa liikevaihto supistui 19,0 prosenttia, huhti-kesäkuussa 30,7 prosenttia, heinä-syyskuussa 20,8 prosenttia ja loka-joulukuussa 11,9 prosenttia vuodentakaisiin vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna. Kuukausitasolla tarkasteltuna kehitys oli heikointa huhtikuussa, kun liikevaihto supistui 40,8 prosenttia vuotta aiemmasta. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa liikevaihdon kehitys kääntyi 16,5 prosentin nousuun ja hyvä vire jatkui myös huhti-kesäkuussa, kasvua vuodentakaisesta kertyi 19,3 prosenttia. Lukuja selittää tosin edellisen vuoden vastaavien neljännesten jyrkät laskuprosentit. Sotkamon kunnan alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärä supistui vuonna 2015 yhteensä hienoiset 0,4 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Henkilöstömäärä laski vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä: tammimaaliskuussa 0,5 prosenttia, huhti-kesäkuussa 1,0 prosenttia ja heinä-syyskuussa 2,2 prosenttia edellisen vuoden vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna. Kehitys kääntyi kuitenkin vuoden viimeisellä neljänneksellä positiiviseksi, kun henkilöstömäärä kasvoi 2,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Kuluvan vuoden tammikuussa-maaliskuussa henkilöstömäärän kehitys pysyi hyvänä ja kasvoi 8,7 prosenttia vuodentakaisesta. Henkilöstömäärän kehitys kiihtyi toisella vuosineljänneksellä jo 14,2 prosenttiin ja viimeisessä tarkastelussa olevassa kuussa, heinäkuussa päästiin 13,8 prosentin kasvuun. Kuva 32. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys trendikehitys: Sotkamo
35 Kuva 33. Henkilöstömäärän kehitys, Sotkamo 2005 2015. Suomussalmi Suomussalmen kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihto supistui yhteensä 3,4 prosenttia vuonna 2015 verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihdon kehitys oli heikkoa koko vuoden ajan ja se supistui kaikkina vuosineljänneksinä. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2015 liikevaihto laski 5,8 prosenttia, toisella 2,9 prosenttia, kolmannella 2,5 prosenttia ja viimeisellä 2,6 prosenttia vuodentakaisista vastaavista ajanjaksoista. Kuukausitasolla tarkasteltuna liikevaihto heikkeni eniten tammikuussa (-14,9 %). Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon kehitys on kääntynyt 5,9 prosentin kasvuun. Huhti-kesäkuussa kasvu on voimistunut 8,9 prosenttiin edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Suomussalmen kunnan alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärän kehitys oli laskusuuntaista vuonna 2015. Vuositasolla henkilöstömäärä supistui 3,1 prosenttia. Liikevaihto väheni tammi-maaliskuussa 2,4 prosenttia, huhtikesäkuussa 2,7 prosenttia, heinä-syyskuussa 6,0 prosenttia ja loka-joulukuussa 0,9 prosenttia edellisvuoden vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna. Samansuuntainen kehitys jatkui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, lasku tosin vaimeni 1,3 prosenttiin ja yksittäisistä kuukausista: maaliskuu olikin jo plussalla 0,8 prosenttia vuodentakaisesta. Toisella vuosineljänneksellä henkilöstömäärän supistuminen väheni edelleen, ollen 0,8 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Viimeisessä tarkastelukuukaudessa, heinäkuussa oltiin jo 3,1 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuoden 2015 heinäkuussa.
36 Kuva 34. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys trendikehitys: Suomussalmi Kuva 35. Henkilöstömäärän kehitys, Suomussalmi 2005 2015.
37 Lähteet Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kainuun liitto