, Turun yliopisto European Ethnology, University of Turku KANSATIETEEN PERUSOPINNOT LV. 2013 14 PERUSOPINTOJEN SUORITTAMINEN KANSATIETEESSÄ Pääaineen perusopinnot Kaikki kansatieteen, folkloristiikan ja uskontotieteen pääaineopiskelijat suorittavat 25 op:n perus-opinnoista kurssit P1, P2 ja P3 (yht. 13 op). Kansatieteeseen suuntautuva opiskelija suorittaa näiden lisäksi kansatieteen kursseista K1-5 yhteensä vähintään neljä kurssia (yht. 12 op). Näistä opiskelija voi halutessaan suorittaa korvaavana yhden kurssin folkloristiikan tarjonnasta F1-5 tai hän voi suorittaa kaikki kansatieteen kurssit. Ensimmäisen vuoden opiskelijan pääaineen valinta suoritetaan kevätlukukaudella. Sivuaineen perusopinnot Kansatieteen sivuaineopiskelija muualta kuin folkloristiikasta tai uskontotieteestä suorittaa kurssit P1-3 sekä kansatieteen kursseja vähintään neljä valikoimasta K1-5, yhteensä 25 op. Mikäli sivu-aineopiskelija on aiemmin suorittanut toiseen kulttuurien tutkimuksen oppiaineeseen kurssit P1-3, hän tekee kaikki kansatieteen kurssit K1-5 eli yhteensä 15 op. Folkloristiikan tai uskontotieteen opiskelija, joka on suorittanut aiemmin kurssit P1-3, ei suorita näitä kursseja uudelleen vaan kaikki kansatieteen kurssit K1-5. Folkloristiikan ja uskontotieteen opiskeli-jalle, joka on omaan pääaineeseensa suorittanut kurssit P1-3, on kansatieteen sivuainekokonaisuus näin ollen 15 op:n laajuinen. Myös oppiaineryhmän ulkopuolelta tulevat opiskelijat suorittavat P1-3 opinnot vain kerran eli kansatieteen sivuainekokonaisuus on siinä tapauksessa 15 op. Lisätietoja perusopintojen suorittamisesta kansatieteessä antaa tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen, jussi.lehtonen@utu.fi. KANS1102 KANSATIETEEN PERUSOPINNOT 25 op Opetuksen tavoitteena on kouluttaa opiskelijoista kriittisiä, laajasti kulttuuriin perehtyneitä asiantuntijoita, jotta valmistuva saa vankan pohjakoulutuksen ja taidot toimia erilaisissa kulttuurialan tehtävissä sekä laajemmin yhteiskunnallisella sektorilla. Kansatieteen opinnoissa on sekä perus-, aine- että syventävissä opinnoissa jaksoja, jotka tukevat opiskelijoiden kansainvälistymistä. Kansatieteilijät ovat työllistyneet museo- tai kunnallisen kulttuuritoimen alalle, mutta myös opetus- ja tutkimustehtäviin sekä media-alalle, kuten erilaisiin kulttuuri- viestintä- ja markkinointitehtäviin. Tämä koulutus pätevöittää myös uusille työsektoreille, kuten mm. monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyöhön, ympäristö- ja kulttuurivaikutusten arviointiin ja kulttuurin sisältötuotantoon. Kaikissa näissä tarvitaan kansatieteen opintojen myötä saatavaa kulttuurista lukutaitoa. sopii sivuaineeksi moniin aineyhdistelmiin. KANSATIEDE PERUSOPINNOT. Pääaineopinnot 25 op Pääaineen perusopintojen laajuus kansatieteessä on vähintään 25 op. Ensimmäisen opiskeluvuoden opinnot aloitetaan suorittamalla 1. periodilla kurssit P1 Johdanto kulttuurien tutkimukseen ja P2 Kulttuurien kohtaaminen ja muutos. Jälkimmäisen kanssa samanaikaisesti aloitetaan oppiainekohtainen P3 Työseminaari, joka jatkuu 2. periodille. Periodeilla 2 ja 3 sekä folkloristiikka että kansatiede tarjoavat kumpikin viisi kurssia (yhteensä 10), joista valitsemalla opiskelija täydentää perusopintonsa. Kansatieteen uuden pääaineopiskelijan opinnot 25 op ovat siis mallia: P1+P2+P3+ sekä neljä 3 op:n kurssia. Kansatieteen pääaineopiskelija valitsee 3 op:n kurssit K1-K5 kursseista siten, että yksi kurssi on kuitenkin vaihdettavissa johonkin folkloristiikan F1-F5 kursseista. Lukuvuonna 2013-2014 periodilla 2 tarjotaan kansatieteessä perusopintojen kurssit: K1 Kansankulttuurin arki ja K3 Naamio, kulkue ja voima. Seuraa syksyllä ilmestyviä kurssi-infoja oppiaineen sivuilla (vaatimukset, salit, ajat, Sivu 1 / 8
ekskursiot). Periodilla 3 kansatiede tarjoaa luento-opetuksena kurssit: K4 Visuaalinen kulttuuri ja K2 Aineen ja esineen elämä. Viidentenä kurssina on kirjallisuuskuulustelu K5 Ajankohtaisia teemoja ja kysymyksiä kansatieteessä, jonka suoritusajankohta on vapaa. Kirjallisuuskuulustelu suoritetaan laitostenttinä normaalin ilmoittautumismenettelyn mukaisesti. Halutessaan opiskelija saa kansatieteen 25 op:n perusopinnot valmiiksi 3. periodin loppuun mennessä ja voi siirtyä 4. periodilla jo kansatieteen aineopintoihin. Neljännellä periodilla järjestetään myös ylimääräinen rästitentti, jolloin opiskelijat voivat myös uusia suorituksiaan. KANSATIEDE PERUSOPINNOT - Sivuaineopinnot 15 / 25 op On suositeltavaa, että kansatiede/folkloristiikka (kansatieteen ja folkloristiikan) yhteisessä valintakokeessa 2013 valituksi tullut, ja jomman kumman pääaineekseen perusopintojen aikana valitseva opiskelija, tekee oppiaineryhmässä tarjotun opetuksen puitteissa myös sivuaineopintoja. Tällöin sivuaineopintokokonaisuuden laajuus on pääaineessaan P1-P3 kurssit suorittaneille 15 op). Opetustarjonta on järjestetty siten, että opiskelija voi, niin halutessaan, suorittaa kaikki oppiaineryhmän perusopintoihin kuuluvat kurssit. Kansatieteen sivuaineopintoihin voi ilmoittautua luonnollisesti myös edelleen oppiaineryhmän ulkopuolelta, jolloin sivuaineopiskelijan perusopinnot 25 op alkavat yhteisillä johdantokursseilla P1-P2. P3 suoritusmuodosta ilmoitetaan vuosittain erikseen. Näiden jälkeen kansatieteen sivuaineopiskelija valitsee 4 kappaletta (12 op) tarjotuista kansatieteen 3 op:n kursseista. Huom. Toisin kuin pääaineopinnoissa, sivuaineopinnot koostuvat siis vain kansatieteen moduuleista. Huomaa, että mikäli kansatieteen 25 op perusopinnot suorittanut on käyttänyt yhtä sallittua folkloristiikan kurssia kokonaisuudessa, hän suorittaa kuitenkin folkloristiikan sivuaineopinnot 15 op laajuisina. Tällöin kyseisiin sivuaineopintoihin kuuluvat aikaisemmin suorittamattomat FOLK1-FOLK5 kurssit (4kpl) ja folkloristiikan vastuuhenkilön tekemä 3 op:n kirjatentti. Vastaava menettely toimii myös toisinpäin. Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö: tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen Arviointi KANS1401 P1 Johdanto kulttuurien tutkimukseen 5 op Lehtori Matti Kamppinen (Muut luennoitsijat yliopisto-opettaja Pasi Enges, lehtori Timo J. Virtanen, professori Helena Ruotsala, yliopisto-opettaja Kaarina Koski, yliopisto-opettaja Tiina Mahlamäki, tutkija Sirkku Pihlman). Opiskelija ymmärtää kulttuurien tutkimuksen keskeiset käsitteet, teoriat ja menetelmät sekä kulttuurien tutkimuksen roolin perustutkimuksessa, soveltavassa tutkimuksessa ja kehitystyössä. Opiskelija oppii jäsentämään ilmiöitä kulttuurien tutkimuksen käsitteistön avulla ja ymmärtää kulttuuriteorioiden erilaisia käyttömahdollisuuksia. Luennoilla ja oheiskirjallisuudessa tutustutaan kulttuuriteorioihin antropologisissa, humanistisissa ja yhteiskuntatieteellisissä tutkimustraditioissa. Keskeisinä käsitteinä ovat kulttuuriset prosessit, eli perinteen aktuaalistuminen kulttuurisissa järjestelmissä, kulttuuri- ja perinne-ekologiset ongelmanasettelut sekä kulttuuriidentiteetin ja kulttuuriperinnön käsitteet. Lisäksi kurssilla tutustutaan aineellisen kulttuurin, folkloren ja uskonnon erityispiirteisiin, sekä soveltavaan kulttuurien tutkimukseen ja sen rooleihin esimerkiksi teknologian tutkimuksessa, kaupunkikansatieteessä ja kehityshankkeissa. Opetuskielet suomi opetuksen toteutustavat opetus 24 t. Periodi I Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti. 1. vuoden syksy. Sivu 2 / 8
Kupiainen Jari & Sevänen Erkki: Kulttuurintutkimus. SKS 1996. 352 s. Eriksen Thomas Hylland: Toista maata johdatus antropologiaan. Gaudeamus 2004. 431 s. Lisätiedot Pakollinen kaikille pää- ja sivuaineopiskelijoille. FOLK2022 P2 Kulttuurinen kohtaaminen ja muutos 5 op Folkloristiikka Yliopisto-opettaja Pasi Enges (lisätietoja myös: professori Helena Ruotsala ja tutkijatohtori Minna Opas) Opiskelija tuntee kulttuurisen kohtaamisen ja muutoksen prosessit sekä niiden taustat ja peruskäsitteet. Opiskelija osaa avata nykyisen monikulttuurisuuskeskustelun taustoja. Kurssilla käsitellään kulttuurisen kohtaamisen ja muutoksen keskeistä käsitteistöä sekä kulttuurisia muutosprosesseja Suomessa ja muualla maailmassa. Aihetta lähestytään niin kansalaisuuden, etnisyyden, uskonnon kuin yksilön identiteetin näkökulmista keskittymällä erityisesti erontekojen ja rajanvetojen dynamiikkaan. Lisäksi tarkastellaan kulttuurien kohtaamisen problematiikkaa kenttätyössä. Kurssi antaa valmiuksia mm. monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyöhön. Luento-opetus 24 t. Toteutustapojen lisätiedot Luentoja 24 h, kirjallisuutta. Periodi I Kirjallinen tentti. Tentitään luennot ja oheiskirjallisuus. Lehtonen, Mikko (toim.): Liikkuva maailma: Liike, raja, tieto. Vastapaino 2013. Lehtonen, Mikko & Löytty, Olli (toim.): Erilaisuus. Vastapaino 2003. Martikainen, Tuomas & Pasi Saukkonen & Minna Säävälä (toim.): Muuttajat. Gaudeamus 2013. sekä valikoima artikkeleita (ilmoitetaan myöhemmin). Lisätiedot: Kirjoista Liikkuva Maailma ja Muuttajat luetaan valikoima myöhemmin ilmoitettavia artikkeleja. Lisäksi luetaan valikoima erillisiä Moodlessa saatavilla olevia artikkeleja. KANS1093 P3 Työseminaari 3 op tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen kansatieteen ryhmä, (yliopisto-opettaja Pasi Enges folkloristiikan ryhmä, lehtori Matti Kamppinen uskontotieteen ryhmä) Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa tutkimusalaan liittyvän pienimuotoisen tutkimushankkeen. Hän tuntee pääpiirteissään aineistojen tuottamisen erilaiset mahdollisuudet, ymmärtää teorian roolin aineistolähtöisessä tutkimuksessa sekä hallitsee tieteellisen esittämisen ja tieteellisen tekstin arvioinnin perusteet. Sivu 3 / 8
Kurssi suoritetaan seminaarina (ensimmäisen vuoden pää- ja sivuaineopiskelijat) tai Moodle-kurssina (toisen vuoden ja sitä vanhemmat sivuaineopiskelijat). Seminaarissa tutustutaan kansatieteen aineistontuottamisen peruslähtökohtiin, tutkimusprosessin yleiseen luonteeseen sekä tutkimuksen käytännön toteuttamiseen. Lisäksi opetellaan yleisiä seminaarityöskentelyn käytäntöjä ja tiedonhallintataitoja. Seminaarin lopuksi tehdään opettajan ohjauksessa lyhyt harjoitustutkimus aineistonkeruineen ja opponoidaan toinen tutkielma. Sivuaineopiskelijoiden Moodle-kurssi koostuu samoista elementeistä kuin seminaarikin. Mikäli kiintiön (16) puitteissa on mahdollista, myös vanhemmat sivuaineopiskelijat voivat osallistua seminaarityöskentelyyn. Katso lisätiedot alla. Opetuskielet suomi Toteutustapojen lisätiedot Pienryhmäopetus 16 h, itsenäinen työskentely ja verkkotyöskentely. Periodit I, II Vaadittavat opintosuoritukset Harjoitustyö(t) + osallistuminen opetukseen. Harjoitustehtävät ja aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn. 1. vuoden syksy. Toisen vuoden ja sitä vanhemmille sivuaineopiskelijoille harjoituksiin liittyen sopimuksen mukaan. Lisätiedot Ensimmäisen vuoden pää- ja sivuaineopiskelijat suorittavat kurssin seminaariopetuksena. Seminaarin kiintiö on 16 opiskelijaa ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Sitova ilmoittautuminen syyskuun loppuun mennessä opettajalle jussi.lehtonen@utu.fi. Toisen vuoden ja sitä vanhemmat sivuaineopiskelijat suorittavat Työseminaarin Moodle-kurssina. Kiintiön (16) puitteissa myös seminaari on avoin jo pidemmälle ehtineille sivuaineopiskelijoille. Ilmoittautuminen Moodle-kurssille ja/tai seminaarin varapaikalle syyskuun loppuun mennessä opettajalle jussi.lehtonen@utu.fi. Mahdolliset seminaaripaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. KANS3170 K1 Kansankulttuurin arki 3 op lehtori Timo J. Virtanen Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on kattava käsitys suomalaisen arkielämän pitkästä kulttuuriprosessista. Päämäärinä ovat mm. ihmisen perustarpeisiin liittyvät ilmiöt, kuten asuminen ja ruokailu. Tavoitteena on kansankulttuurin ilmiöiden kytkeminen yhteen ja erillisten palasten näkeminen yhdessä muutoksen ja murroksen tekijöinä. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on hallussaan keskeinen sanavarasto kansankulttuurin ilmiöistä keskustelemiseksi ja esimerkiksi idän ja lännen ilmiöiden kohtaamisen hahmottamiseksi aina nykyaikaan saakka. Taustalla on kysymys ajan, paikan ja sosiaalisen sidonnaisuuden suhteista. Kansankulttuurin peruskatsaus auttaa opiskelijaa selviytymään mm. paikallismuseotyöhön liittyvistä haasteista, tiedotusvälineiden kansankulttuurin olemusta koskevista tarpeista sekä esimerkiksi kulttuurien kohtaamiseen liittyvistä ammatillisista kysymyksistä. Opetussuunnitelma tukeutuu ihmisten perustarpeisiin ja sopeutumiseen Suomessa vallitseviin olosuhteisiin. Kansankulttuurin perinteisiä osa-alueita (vaatetus, ruoka, asunnot, tapakulttuuri ) käytetään lähtökohtana erilaisten prosessien hahmottamiseksi. Laajimmillaan tämä merkitsee kaupungistumista ja teollistumista, mutta Sivu 4 / 8
yksityiskohtaisesti kysymys voi olla esimerkiksi metsän tai meren merkityksestä arkielämälle ja suomalaisen talonpojan arjelle. Prosessien ohella opiskelija tulee tutuksi kansanomaisen esineistön pääpiirteiden kanssa. Luento-opetus 20 t. Periodi II Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti. 1. vuoden syksy. Fingerroos, Outi: Sähkö ja valon aika näkökulma maaseudun moderniin muutokseen ennen 1960-lukua. Sananjalka 42. Suomen kielen seuran vuosikirja. Turku 2000. s. 181-208. Talve Ilmar: Suomen kansankulttuuri. SKS. 1979 tai uudempi painos. Virtanen Timo J.: Savutuvista puuvillatehtaalle. Kansankulttuurin tutkimuksesta Satakunnassa. SATAKUNTA. Kotiseutututkimuksia XIX. Satakunnan Historiallinen Seura. 2001. s. 125-147. KANS3171 K2 Aineen ja esineen elämä 3 op lehtori Timo J. Virtanen Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää raaka-aineen, tuotantoprosessin ja tuotteen välisen yhteyden monimuotoisuuden. Tuotantoprosessi ulottuu käsityöstä (puoli)automaation kautta robotiikkaan ja samalla uniikkien esineiden rinnalle valmistuu sarjatuotannon kautta useita samanlaisia. Suunnittelu, tekijän kompetenssi ja design-arvo saavat keskustelussa rinnalleen keräilyn, nostalgian ja taloudellisen määreen. Aineellisella kulttuurilla ja esineellä on monesti aineetonta arvoa esimerkiksi terapeuttisessa mielessä ja samalla pohdittavaksi asettuvat mm. etninen ja sukupuolisidonnainen esinemaailma. Aineellinen ja esineellinen kulttuuri monine ulottuvuuksineen tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden tutustua mm. ammattimaisen suunnittelun, brandaamisen ja tuotemarkkinoinnin sekä yrittämisen aihepiireihin. Kurssin lähtökohdat ovat suomalaisen kansatieteen tavassa tutkia, opettaa ja määritellä aineellista kulttuuria. Käsittely nostaa esiin esineellisessä kulttuurissamme tapahtuneita murroksia mm. näkökulmista: kotimainen/ulkomainen, mekaaninen/sähköinen, analoginen/digitaalinen. Samalla pyritään näkemään esineen muuttuvan elinkaaren tunnusmerkkejä. Puhumme mm. esineen syntymästä (suunnittelu, tuotanto), elämästä (käyttöfunktio), kuolemasta (rikkoutuminen, hylkääminen) ja uudesta elämästä (keräily, näyttely, tuunaus). Luento-opetus 12 t. Toteutustapojen lisätiedot luennot 12t, harjoitustehtävä, 1 ekskursio, kirjallisuus Periodi III osallistuminen luennoille,harjoitustehtävä, 1 ekskursio ja kirjallisuus 1. vuoden kevät. Sivu 5 / 8
Lintu, Meri: Keräilijän kehityskaari. Sananjalka 43. Suomen kielen seuran vuosikirja. Turku. 2001.s. 166-178. Löfström, Jan: A Masculine Outfit? The Ambiquity of Black Leather Garb. Ethnologia Fennica. Finnish studies in ethnology. 1998. Vol. 26. pp. 17-27. Roivainen, Päivi: PAPPA-TUNTURI. Suomen ikiliikkuja. Teoksessa: SISUA,SILOA JA SINAPPIA.Merkkituotteita Turusta. Turun Maakuntamuseo Julkaisuja 6. 2004. s. 297-307. Vaininen, Minna Routasalo, Pirkko - Virtanen, Timo J.: Rakkaat ja tarpeelliset tavarat: Vanhainkodissa asuvan vanhuksen esineistö. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja A. 1999. Tutkimuksia ja raportteja. Lisätiedot Huom. Teema jatkuu aineopintojen aineellisen kulttuurin kurssilla. KANS3172 K3 Naamio, kulkue ja voima - kansanomaisen tapakulttuurin perusteet 3 op prof. Helena Ruotsala Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys suomalaisesta tapakulttuurista pääpiirteittäin. Opiskelija ymmärtää tapakulttuurin osien tarkoituksen sekä suhteen yhteiskunnan muutokseen eri aikoina. Samalla suomalaista tapakulttuuria voidaan vertailla eurooppalaiseen kenttään. Opiskelija pystyy mieltämään tapakulttuurin voiman ja merkityksen mm. osana arki- ja työelämää sekä erityisesti resurssina uusien tapahtumien hankkeistamisessa. Lähtökohtana olevat ihmiselämän merkkipäivät ja kalendaarijuhlat täydentyvät uudemman tapakulttuurin muodoilla. Tapakulttuurin ilmentymiä ja merkityksiä pohditaan yhteydessä mm. kulttuuriperintöön, toistettavuuteen, politiikkaan ja etniseen perintöön. Luento-opetus 12 t. Periodi II Kirjallinen harjoitustyö, johon annetaan ohjeet kurssin alussa. 1. vuoden syksy. Frykman, Jonas & Löfgren, Orvar (red.): Svenska vanor och ovanor. 1991 (lisäpainokset 1992). 295 s Lönnqvist, Bo: Kauppakadun approbatur. Eräs opiskelijatapahtuma oppimisen välineenä. Teoksessa Pirjo Korkiakoski et al (toim.) Polkuja etnologian menetelmiin, Helsinki: Ethnos ry 2005, s. 265 277. Räsänen, Matti & Tuomi-Nikula, Outi: Saksanmaalla. Kansanelämää keskiajalta nykypäivään. Helsinki: SKS 2000. s. 233 368. Ruotsala, Helena: Mukavaa hälinää ja yhteenkuuluvuutta. Schleicherlaufenin, Telfsin suuren laskiaisjuhlan merkitysten tarkastelua. Helena Ruotsala, Petri Saarikoski & Maija Santikko (toim.): Matkalla. Pori 2009. s. 21 46. Karjalainen, Sirpa, Korhonen, Teppo & Lehtonen, Juhani U.E.: Uusi ajantieto. Uusin painos. 263 s. (kursorisesti) KANS3173 K4 Visuaalinen kulttuuri kuvan kertomukset 3 op lehtori Timo J. Virtanen Sivu 6 / 8
Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää visuaalisen kulttuurin merkityksen kansankulttuurin osana. Tavoitteena on irrottaa kuvallinen ilmaisutapa kuvittamisesta ja tuoda esiin viime vuosikymmenien kuvallisen käänteen piirteitä. Kurssin jälkeen opiskelija on tutustunut erilaisiin tapoihin analysoida kuvaa ja tuottaa kuvia esimerkiksi kenttätyömetodiikkaan liittyen. Kuva ymmärretään tavoitteissa niin piirroksena, karttana, mielikuvana, valokuvana kuin liikkuvanakin kuvana. Ammatilliselta kannalta tämä merkitsee parempia valmiuksia mm. kuva-arkisto työskentelyyn, ammattitasoiseen kenttädokumentointiin tai erilaisten kuvatuotteiden suunnittelemiseen ja valmistamiseen. Kurssin sisältö muodostuu toisaalta erilaisten kuvien tuottamisen ja käyttämisen ympärille ja toisaalta kuvan yhteiskunnallisen suhteen muutoksen ympärille. Kuva on sekä ruraali että urbaani, mieleen syövytetty tai betoniaitaan spreijattu. Näin tarkastelussa voivat olla yhtälailla neonmainosten maailma, lehtikuvan asiasanoitus, purukumien keräilykuvat kuin koristemaalattu kirkkoreki. Keskeisenä ajatuksena on kulttuurisen ja kriittisen kuvanlukutaidon kehittäminen. Luento-opetus 12 t, Harjoitukset. Periodi III 1. vuoden kevät. Etholén, Katriina: Valokuvin kerrottua - Suomalaiset kulttuurientutkijat ja valokuvaus pioneeriajoista vakiintumiseen. Suomen Antropologi 4/1992. s. 30-46. Jansson, Göran, Den tatuerade ålänningen: Ålands museums sommarutställing 10.5.-25.9.1994/ katalog: text och foto: Göran Jansson. Julkaistu: Mariehamn: Ålands landskapsstyrelse. 1994. Sinisalo, Hannu: Pictures on Finnishness. An Essay on Martti Innanen, a Finnish naive painter. Ethnologia Fennica. Finnish studies in ethnology. 1994. Vol. 22. PP. 43-49. Kurssilla on runsaasti kuvamateriaalia. KANS1459 K5 Ajankohtaisia teemoja ja kysymyksiä kansatieteessä 3 op tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen Opiskelija tuntee kansatieteen ajankohtaisia suuntauksia, teemoja ja kysymyksiä. Hän osaa perustella kansatieteellisen tutkimuksen tieteellistä ja yhteiskunnallista merkitystä Opiskelija tutustuu kansatieteen ajankohtaisiin suuntauksiin, teemoihin ja näkökulmiin ajankohtaisen tutkimuksen avulla. Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti. kirjallinen tentti, joka suoritetaan laitostenttipäivänä. 1. vuoden syksy, 1. vuoden kevät. Sivu 7 / 8
Luetaan yhteensä noin 320 sivua. Monikulttuurisuus: Hirvi, Laura: Multi-sited Fieldwork amongst Sikhs in Finland and California. Reahing the Offline vie the Online. Teoksessa Laura Hirvi & Hanna Snellman: Where is the Field?, s. 23-44. Åström, Anna-Maria: Cultural encounters and questions within pluralistic societies. - Teoksessa: Jussi Lehtonen & Salla Tenkanen (eds.), Ethnology in the 21th Century, s. 215-231. Ympäristöetnologia ja paikkaan kuuluminen: Hänninen Kirsi: Ympäristöetnologia avaa ajattelun ja toiminnan ekologiikka. Teoksessa: Jussi Lehtonen & Salla Tenkanen (eds.), Ethnology in the 21th Century, s. 334 346. Meriläinen-Hyvärinen, Anneli: Sanopa minulle, onko meijän hyvä olla täällä? Paikkakokemukset kolmen talvivaaralaisen elämässä. Elore 1/2010, http://www.elore.fi/arkisto/1_10/art_merilainen_1_10.pdf. Ruotsala, Helena: Ancestors Wisdom or Desktop Reindeer Management? The Role of Traditional Ecological Knowledge in Contemporary Reindeer Herding. Teoksessa: Myllyntaus, Timo (ed): Thinking through the environment: green approaches to global history. Whitepress 2011, s. 159 178. Ruotsala, Helena: Maiseman jäljet. Teoksessa : "Viisas matkassa, vara laukussa. Näkökulmia kansanperinteen tutkimukseen". Toim. Tuomas Hovi, Kirsi Hänninen, Merja Leppälahti ja Maria Vasenkari. Folkloristiikan julkaisuja 3. Turun yliopisto, 2013. ss. 188-206. Ylirajaisuus: Kiiskinen, Karri: Border/land Sustainability: Communities at the External Border of the European Union. Anthropological Journal of European Cultures 2012:1, s. 22 40. Kiiskinen, Karri: Cultural Cooperation or Incorporation: Recollecting and Presenting Borderland Materiality at the External Border of the European Union. Journal of Borderlands Studies 2012 27:3, s. 315 329. Paikallisuus: Koskihaara, Niina: Neljä vuosikymmentä meidän toimintaa. Kyläyhdistykset maaseudun yhteistoiminnallisina kehittäjinä. Sananjalka 54/2012, s. 107 122. Rolshoven, Johanna: Mobile culture studies Reflecting moving culture and cultural movements. Teoksessa: Jussi Lehtonen & Salla Tenkanen (eds.), Ethnology in the 21th Century, s. 192 202. Muut: Lappi, Tiina-Riitta: Walking the Streets of Suzhou. Ethnologia Scandinavica 2012. s. 147-161. Roivainen, Päivi: Terve, reipas ja punaposkinen! Lasten ulkovaatteet ja ihanteellinen lapsuus. Sananjalka 54/2012, s. 123 142. Lehtinen, Ildiko (toim.) Marilainen nainen ja modernisaatio, s. 10 78, 252 302. Siivonen, Katriina: Osallistava kulttuurituotanto. Pohdintaa kulttuurisesta kestävyydestä. Teoksessa Maarit Grahn & Maunu Häyrynen: Kulttuurituotanto. kehykset, käytäntö ja prosessit, s. 62 81. Sivu 8 / 8