Havu- ja koivupaperipuiden

METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 227 SÄILYTYS: 1 Havu- ja koivupaperipuiden kuorintaa Kuori-Juho -kuorimakoneella BARKJNG OF SOFTWOOD AND BIRCH PULPWOOD BY A KUORI-JUHO BARKING MACHJNE JAAKKO SALMINEN Ilmestynyt myös Pienpuualan Toimikunnan tiedotuksena n:o 109 HELSINKI 1964

Metsätehon tiedotus - : Metsäteho Report 227 M E T S Ä T E H 0 Suomen Puunjalo$tusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Forest Work Study Section of the Central Association of Finnish Woodworking Industries HAVU- JA KOIVUPAPERIPUIDEN K U 0 R I N T A A K U 0 R I - J U H 0 -KUORIMAKONEELLA Barking of Softwood arrl Birch Pulpwood by a Kuori-Juho Barking Machine Jaakko Salminen Sisällys Sivu Tiivistelmä 2 Kuori-Juho -kuorimakoneen rakenne 5 Tutkimusaineisto 6 Tutkimustulokset 6 Työmaa-ajan rakenne ja menekki 6 Syöttönopeus o o e 10 Tuotos 10 Kuorinnan laatu ja kuorimishukka 13 Kuori-Juhan varmakäyttöisyys ja kestävyys..... 14 Kuorintakustannukset 15 Loppupäätelmiä 19 Summa r y (in English) 20

- 2 - T i i v i s t e 1 mä Kuori-J1ili0 on kevyt, noin 250 kg painava, tavallisimmin traktorikäyttöinen, jatkuvasyöttöinen laikkakuorimakone. Kuorintalaitteena on 3-teräinen, hieman kupera terälaikka. Syöttölaitteen muodostavat puuta pyörittävä ruuvikierukka, syöttölaitteen avaava jousitettu hammasvipu ja syöttönopeutta säätävä veitsiohjain. Pölkkyjen ohjautumista varten on koneen syöttöpuolella heiluva ohjaushaarukka ja vastaanottopuolella pyörivä ohjausrulla. Voimantarve on noin 15 hv. Kone on tarkoitettu 1.5 11" paksujen ja 0.5 4 m pitkien paperipuiden täys- ja puolipuhtaaksi kuorint aan. Sen hankintahinta on vain 1 940:- (v. 1964). Metsäteho suoritti keväällä 1964 tutkimuksia traktorikäy-ttöisen Kuori-Juhan käytöstä 2 m kuusi- j a koivupaperipuiden puolipuhtaaksi kuorintaan W. Rosenlew & Co., O.Y:n työmaalla Harvialassa. Työryhmä oli 2-miehinen. Työmaa-ajan keskimääräinen rakenne ja menekki on esitetty taulukossa 1 (s. 9). Tutkimuksessa saatu kuusipaperipuiden keskimääräinen syöttönopeus oli 9.3 m/min ja koivupaperipuiden 8.9 m/min. 2 m sulien, keskeltä 13 cm paksujen kuusipaperipuiden keskimääräinen, työmaa-aikaa vastaava tuotos oli 6.8 kuor ellist a p-m3/h ja vas t aavanla ist en 2 m koivupaperipuiden 5. 8 kuorellista p-m3/h. Eri käyttä~iltä kerättyjen ti etojen mukaan päivätuotos_on ollut 30 70 p- m eli keskimä~rin havupaperipuiden noin 50 p-mj ja koivupaperipuiden noin 40 p- Q Vastaava työryhmä on ollut 2 miestä kuorittaessa pinosta pinoon ja 3 miestä kuorittaessa pinosta ristikkoon. Syöttönopeuden ja tuotoksen riippuvuus pölkkyjen paksuudesta nähdään kuvasta 7 (s. 11). Traktorikäyttöistä Kuori - Juhoa on menestyksellä käytetty ~ös palstatienvarsikuorinnoissa, jolloin puutavaran käsitte~jen vähentymisestä johtuen on saavutettu välillistäkin kustannussäästöä. Kuorinnan laatu sekä sulia et tä jäätyneitä meikäläisiä 2 m havuja parempimuotoisia 1 2 m koivupaperipuita kuorittaessa vastaa käsin puolipuhtaaksi kuorinnan laatua, vaikkakin kaarnakuorta jää kuorittuun tavaraan enemmän kuin käsin kuorittaessa. Kuorimishukka on käsin puolipuhtaaksi kuorinnassa saatua vastaavaa. Puunhukka, joka riippuu ratkaisevasti kuorinnan l aadusta, oli tutkimuksen mukaan 2 m havupaperipuiden puolipuhtaaksi kuorinnassa noin 1! % ja 2 m koivupap eripuiden noin 2! %. Yksinkertaisen rakent eensa ansi osta Kuori- Juho on osmttautunut verrattain v armakäyttöiseksi ja k es täväksi. Terien ja syöttökierukan kulumista on pyritty jatkuvasti vähentämään mm. parempaan aineeseen siirtymä llä. Nykyistä konekuorintataksaa (havupaperip~illa 2:40/kuorellinen p-m3, koivupaperipuilla 2: 70/kuorellinen p-mj) vastaavaksi Kuori-

- 3- Juhan kuoletusiäk~i on laskettu 5 000 tuntia 5 vuoden aikana eli 6 000 7 000 p-m ja miehen päiväansioksi 27:- 33:-. Pienempään, esimerkiksi 20 markan päiväansioon tyydyttäessä kuoletusiä~si riittäisi vuosittain vain 100 150 tuntia eli 650 850 p-m. Mikäli kuorinnan laatua pidetään tiettyyn käyttötarkoitukseen riittävän hyvänä, o:~isi Kuori-Juhalla puolipuhtaaksi kuorinta kannattavaa jo verrattain vähäiselläkin vuotuisella käytöllä. Näin ollen Kuori-Juho soveltuisi hyvin myös pienurakoitsijoiden, metsätyöntekijöiden ja yksityisten metsänomistajienkin omistukseen :J a käyttöön...

- 5- Kuten eri yhteyksissä on aikaisemminkin todettu, automaattisten, suuritehoisten, mutta samalla kalliiden kuorimakoneiden ohella tarvitaan vähäisempään käyttöön soveltuvia halvempia koneita. Ne ovat tietenkin samalla myös hitaampia. Eräs näistä pienemmistä koneista on Kuori-Juho, jota käyttökelpoisuutensa ja halvan hankintahintansa takia on markkinoitu Suomessa jo yli 300 kpl. Kuori-Juhon käyttöominaisuuksien selvittämiseksi etenkin koivupaperipuiden kuorintaa silmällä pitäen Metsäteho suoritti tutkimuksia w. Rosenlew& Co., O.Y:n työmaalla Harvialassa. Tutkimukset liittyvät Metsätehon Pienpuualan Toimikunnan rahoittamana suorittamaan, koivu- ja ohutpaperipuiden koneellista kuorintaa koskevaan tutkimussarjaan. K u o r i - J u h o k u o r i m a k o n e e n r a k e n n e Kuori-Juho (ent. Juhola) on noin 250 kg painava, teräsputkirakenteinen, jatkuvasyöttöinen laikkakuorimakone. Kuorintalaitteena on 3- teräinen, hieman kupera, noin 1 500 kierroksen minuuttinopeudella pystytasossa pyörivä terälaikka. Syöttölaitteena on puuta pyörittävä ruuvikierukka. Automaattisana syöttölaitteen aukaisijana toimii jousitettu, syöttöohjaimeen kiinnitetty hammasvipu, jonka pyörivä puu nostaa ylös, jolloin puu painautuu terälaikkaa vasten. Syöttösuunta ja -nopeus säädetään kuorittavan pölkyn laadun ja halutun kuoriutumisasteen mukaan lukittavalla, puuta puristavalla veitsiohjaimella. Pölkkyjen ohjautumista varten koneen syöttöpuolella on heiluva, puun pituuden mukaan säädettävä ohjaushaarukka ja vastaanottopuolella viisto-

- 6 - asentoinen, pyörivä ohjausrulla. Kuorijäte poistetaan kuoripuhaltimella. Kuorimakoneen voimanlähteenä on joko pyörätraktori tai erillinen moottori. Voimantarve on noin 15 hv. Kuori-Juho on tarkoitettu 1.5 11" paksujen ja 0.5 4 m pitkien paperipuiden tai vastaavien puoli- tai täyspuhtaaksi kuorintaan. Koneen hankintahinta on 1 940:- (1964). T u t k i m u s a i n e i s t o Tutkimusaineisto kerättiin huhtikuussa 1964 koivu- ja kuusipaperipuiden puolipuhtaaksi kuorinnasta W. Rosenlew & Co., O.Y:n työmaalla Harvialassa. Puut oli hakattu edellisenä syksynä sekä ajettu ja varastoitu talvella metsäautotienvarsipinoihin. Ne olivat siten laadultaan sulia, tuoreita tai kuivahtaneita. Työryhmän muodosti kaksi miestä, jotka olivat vakinaisia metsätyöntekijöitä, vaikkakin vielä tottumattomia Kuori-Juhan käyttöön. Toinen toimi puutavaran syöttäjänä ja koneen hoitajana, toinen puutavaran vastaanottajana ja pinoojana. Kuorimakone oli traktorikäyttöinen. Sitä siirrettiin jatkuvasti kuorinnan edistyessä pinon viertä pitkin joko metsäautotiellä tai varastoalueella. Tutkimus käsitti yksityiskohtaisten aikatutkimusten osalta kaikkiaan 119 p-m3 koivu- ja 35 p-m3 kuusipaperipuita. T u t k i m u s t u 1 o k s e t Työmaa-ajan rakenne ja menekki Työmaa-ajan keskimääräinen rakenne ja menekki on esitetty taulukossa 1 (s. 9). Kuorinta-aika sisältää sekä varsinaisen kuorinta-ajan että pölkkyjä syötettäessä säännöllisesti syntyvät lyhyet väliajat.

-7- Kuva 1. Traktorikäyttöinen Kuori-Juho. Traktorin nostolaitteeseen kiinnitetty kuorimakon e siirtoasennossa. - Valok. Hankkija. Fig. 1. The tractor-driven Kuori -Juho. Barking machine attached Photo to the 3-point linkage and lifted up for mouing. Hankkija. Kuva 2. Kuori-J uhon kuorintalaitteena on pystytasossa pyonva terälaikka. Syöttölaitleena on pölkyn alapuolella pyörivä ruuvikierukka ja pölkkyä päältä puristava syöttöohjain. Automaattisena syöttölaitteen aukaisijana toimii jousitettu, syöttöohjaimeen kiinnitetty hammasvipu. - Valok. Hankkija. Fig. 2. The barking device of the Kuori- Juho is a knife disk which rotates in the vertical position. Th e f eeding deuice consists of a feeding worm rotating below the bolt and a f eeding guide wh ich presses the bolt from above. As an automatical opener of the fe eding device functions a spring-loaded, spiked lever attached to the feeding guide. Photo Hankkija. Kuva 3. 2 m koivupaperipuiden kuorintaa Kuori-Juholla 2 miehen työryhmällä pinosta pinoon autotienvarsivarastolla. - Valok. Metsäteho. Fig. 3. Barking of 2-m. birch pulpwood by Kuori -Juho with a 2 -man crew working from pile to pile alongside the motor road. - Photo M etsäteho. Kuva 4. 2 m kuusipaperipuiden kuorintaa Kuori- Juholla 2 miehen työ ryhmällä kasasta ristikkoon traktoripalstatien varrella. Valok. Hankkija. Fig. 4. Barking of 2 -m. spruce pulpwood by Kuori-Juho with a crew of 2 men working from stack to crosswise stack alongside a tractor strip road. - Photo Hankkija. Kuva 5. 2 m kuusipaperipuiden kuorinnan laatua Kuori- Juholla kuorittaessa. - Valok. Metsäteho. Fig. 5. Sample of barking quality of 2 -m. spruce pulpwood barked by a Kuori -Juho. - Photo Metsäteho. Kuva 6. 2 m koivupaperipuiden kuorinnan laatua Kuori-Juholla kuorittaessa. - Valok. Metsäteho. Fig. 6. Sample of barking quality of 2-m. birch pulpwood barked by a Kuori -Juho. - Photo Metsäteho.

- 9 - Taulukko Table 1 Työmaa-ajan keskimääräinen rakenne ja menekki kuorellista p-m3 kohti 2-metrisiä, kuorelliselta keskiläpimitaltaan 13 cm paksuja kuusi- ja koivupaperipuita Kuori-Juho -koneella puolipuhtaaksi kuorittaessa. Puiden kuorinta tapahtui pinosta pinoon 2 miehen työryhmällä. The average composition of working-site time and its expenditure per unbarked piled cu. m. when barking 2-m. spruce and birch pulpwood wi th a Kuori-Juho. Average middle diameter of bolts outside bark 13 cm. Barking from pile to pile. Work team 2 men. Työmaa-aika Working-site time Työvaihe Phase of Work 2 m kuusipaperipuu spruce pulpwood min/p-m3 rn:inhiled cu.m. 2 koivupaperipuu m birch pulpwood min/p-m3 min./piled % cu.m. Kuorinta Barking 5.93 67. 1 7.04 67.8 Aluspuiden laitto Making the foundation timber 0.09 1. 0 0.09 0.9 Työn suunnittelu Planning of the work 0.04 0.4 0.04 0.4 Koneen varsinainen siirto Machine moving proper o. 11 1. 3 0.11 1. 1 Koneen siirron aputyöt By-jobs of the moving o. 26 2.9 o. 26 2.5 Koneen huolto ja korjaus Machine maintenance and repair 0.42 4. 8 0.50 4. 8 Hukka-aika Unproductive time 0.01 o. 1 0.01 0.1 Lepo Rest 1. 98 22. 4 2.33 22. 4 Työmaa-aika Working-site time 100.0 10.38 100.0

- 10 - Koneen siirtoajasta kului siirtoon pinolla noin 78 % ja siirtoon pinolta toiselle noin 22%. Siirtomatka oli pinolla 1.5 3 m eli keskimäärin 2m ja pinolta toiselle 30 600 m. Pinojen koko oli 3 35 p-m3, keskimäärin 11 p-m3 Koneen huolto- ja korjausaika aiheutui pääosaltaan terien teroituksesta, säädöstä ja vaihdosta sekä lisäksi kuoripuhaltimen korjailusta, syöttövarren asennuksesta ym. Terät jouduttiin teroittamaan keskimäärin kerran päivässä. Taulukossa 1 on kuorinnasta riippumattomat osa-ajat paremman tiedon puuttuessa tasoitettu molemmille puulajeille samoiksi. Taulukon mukaan kului työmaa-ajasta kuorintaan 67.1 67.8 %, aluspuiden laitteon 0.9 1.0 %, työn suunnitteluun 0.4 %, koneen siirtoon 3.6 4.2 %, koneen huoltoon ja korjaukseen 4.8 %, hukka-aikaan, joka johtui tiellä kulkeneen auton väistämisestä, 0.1 % ja lepoon 22.4 %. Koivun kuorinta oli kuorinnan osalta keskimäärin 18.7% ja työmaa-ajan osalta keskimäärin 17.4 % hitaampaa kuin kuusen kuorinta. Syöttönopeus Koivupaperipuiden keskimääräinen syöttönopeus oli tutkimuksen mukaan 8.9 m/min ja kuusipaperipuiden 9.3 m/min eli siis jonkit. verran suurempi kuin koivupaperipuiden. Syöttönopeus riippuu tämäntyyppisellä koneella kuorittaessa suuresti pölkyn paksuudesta. Tämä nähdään sekä kuusi- että koivupaperipuiden osalta kuvasta 7. Q Käytännössä terälaikan pyörimisnopeus on usein nostettu jopa 2 000 r:een/rnin, jolloin syöttönopeus kasvaa normaalinopeutta vastaavaa suuremmaksi, joskus jopa 12 15 m:ksi/min. Tuotos Keskimääräinen tuotos kuorellisina p-m3:inä oli 2 m sulien, keskeltä 13 cm paksujen kuusipaperipuiden puolipuhtaaksi kuorinnassa kuorinta-aikana 10.1 p-m3/h, t ehollisena työaikana 8.8 p-m3jh ja työmaa-ai-

- 11 -. s:: M s... s s::... n '1:! s Q) -...,..Q) s Pi UJ ~--~10 Q),-l Pi'l:J 0 Q) s:: Q) :o~ -+" -+" :o 1 ;;; H ;::! 1 0..cl..cl~ ~~ S,.o 1 Pirl 5 0 rl s:: rl n Q) H 0 s ;::!..!xl ;::! 0...... :....... 2 m kuusi paperipuu 2-m. spruce i 2 m koivu- : pulpwood j paperipuu : 2-m. birch...,... -~ - pulpwood r : l i j -~ -.. r-... 2 ui kuusipaperipuu "2-m. spruc e pulpwood : -: : -: SYÖTTÖNOPEUS Feeding Speed... r... ;..........,... -~- - ~.. -~ :-~ -..... ~..... ~-....... ~. :.... -~..... > :2m koivu- :paperipuu., - -~~~p!;~h 1 - r l........ r.......... ~-....... ;... '... ~-... :... :...... TUOTOS O~tput 1 i! <! i +....f....;... l '---+-..-..-... -...,... -' ~ ~ ~ ~........ ~-...... ~... '.;...... ~-..........! -r...,... ;...,.. ) : ; r- -~ - --.. r :... : --! 9 11 13 15 17 Kuorellinen keskiläpimitta, cm Middle diameter outside bark, cm. Kuva 7. Syöttönopeuden ja työmaa-aikaa vastaavan kuorintatuotoksen riippuvuus pölkyn kuorellisesta keskiläpimitasta Kuori Juho - koneella 2m kuusi- ja koivupaperipuita kuorittaessa. Fig. 7. Dependence of the feeding speed and the output total of the working-site time on the middle diameter of bolt outside bark when barking 2-m. spruce and birch pulpwood wi th a Kuori-Juho barking machine. 19

- 12 - kana 6.8 p-m3 /h. 2 m koivupaperipuiden osalta tuotos oli kuorintaaikana 8.5 p-m3/h, tehollisena työaikana 7.5 p-m3 /h ja työmaa-aikana 5.8 p-m3 /h. Kuusipaperipuiden tuotos oli siis noin 18 % suurempi kuin koivupaperipuiden. Tuotoksen riippuvuus pölkyn paksuudesta nähdään kuvasta 1. Siitä todetaan, että tuotos pienenee pölkkyjen koon pienentyessä. Tämä johtuu tietenkin ohuiden puiden suuresta kappalemäärästä ja sen aiheuttamasta käsittelyhankaluudesta, vaikka niiden syöttönopeus onkin suurempi. Tutkimuksen mukaan 2 m kuusipaperipuiden päivätuotos oli kuorintaaikana 80.8 p-m3 ja työmaa-aikana 52.4 p-m 3 sekä 2 m koivupaperipuiden vastaavasti 68.0 p-m3 ja 46.4 p-m 3 Tutkimustyömaalta kerätyn pitkäaikaisen, koivupaperipuita käsittävän tilaston mukaan päivätuotos vaihteli rajoissa 40 70 p-m3 noin 2 200 p-m3 kuusi- ja Oulu Osakeyhtiön Kuusamon, Pulkkilan ja Ylivieskan piireiltä saatujen tietojen mukaan päivätuotos on ollut 2 m kuusi- ja mäntypaperipuiden puolipuhtaaksi kuorinnassa 30 70 p-m3 eli keskimäärin noin 50 p-m3 Vastaava päivätuotos 1.2 m koivupaperipuita kuorittaessa on ollut 15 20% pienempi eli keskimäärin noin 40 p-m3 jäätyneen puun kuorinta on onnistunut yhtä hyvin. Sekä sulan että Työryhmä on ollut kaksi miestä kuorittaessa pinosta pinoon, mutta kolme miestä kuorittaessa pinosta ristikolle. Kuorinta on tapahtunut tavallisesti autotienvarsivarastolla, mutta sitä on suoritettu myös palstatiellä. Tällöin hakkuumiehet ovat keränneet pölkyt noin 20 m:n välein sijaitseviin 1 4 p-m3:n kasoihin palstatien varteen, josta kuorinta on tapahtunut ristikkoon. Palstatien varrella tapahtuvasta kuorinnasta saadaan kuljetusvaiheessa huomattavaa kustannussäästöä, koska tavaran kuljetu~aino alenee ja se voidaan siirtää suoraan jatkokuljetukseen ilman välivarastokäsittelyä. Puolipuhtaaksi kuorinnan tuotos näyttää siis käytännössä yleisesti olevan samaa luokkaa kuin suoritetun tutkimuksen tulokset. Pölkkyjen lenkoudesta, mutkaisuudesta, koroisuudesta, oksaisuudesta ym. seikoista johtuvat muotoviat alentavat kuorintatuotosta, riippuen samalla oleellisesti kuorijoiden tottuneisuudesta ja taitavuudesta.

- 13 - Ku~rintaperiaatteen mukaisesti Kuori-Juhalla voidaan kuoria myös täyspuhtaaksi, mutta tällöin tuotos on tietenkin pienempi kuin puolipuhtaaksi kuorittaessa. Niinpä Osuuskunta Metsäliiton tutkimusten mukaan tuotos kahden miehen työryhmällä 2 m kuusipaperipuita täyspuhtaaksi kuorittaessa jälkipuhdistuksineen oli Juhola-kaneella (nyk. Kuori Juho) noin 1.7 kuorellista p-m3 /h. Kuorinnan laatu ja kuorimishukka Kuorinnan laadun arvostelemiseksi arvioitiin pistokokein silmävaraisesti sekä pinojen että yksityisten pölkkyjen kuoriutumista sadanneksina vaippapinnasta. Mittausten mukaan kuoriutuminen oli keskimäärin 2 m kuusipaperipuilla kaarnakuoren osalta noin 85 % ja nilakuoren osalta noin 70 %. 2 m koivupaperipuilla kuoriutumissadannes oli tuohen osalta noin 85 ja ruskean kuoren osalta noin 65. Pölkyittäisten mittausten mukaan koivupaperipuiden kuoriutuminen tuohen osalta paran~ mutta ruskean kuoren osalta hieman huononi pölkyn paksuuden kasvaessa. Havupaperipuilla suhde oli kaarna- ja nilakuoren osalta samanlainen. Yleisesti voidaan siis kuorinnan laadun etenkin meikäläisiä 2 m havupaperipuita kuorittaessa todeta vastaavan käsinkuorinnan puolipuhdasta laatua ja olevan kuivumista silmällä pitäen erittäin hyvää. Kuorittuun tavaraan tosin jää jonkin verran kaarnakuorta, jota käsinkuorinnassa ei sallita ollenkaan. Kuorintatavasta johtuen myös oksantyngät leikkautuvat, kuten käsinkuorinnassakin, joten kuorittu tavara on pinnaltaan sileää. Käytännössä tehtyjen havaintojen mukaan kuorittu tavara ei kastu sateella yhtä helposti kuin esimerkiksi r eikäroottorikoneilla kuorittu tavara. Tästä syystä Kuori-Juhalla kuoritut pölkyt säilyvät myös lahovioilta ja sinistymiseltä paremmin kuin esimerkiksi r eikäraottorikoneilla kuoritut. Kuorimis- ja puunhukan määräämiseksi pinoista että kuorijätteestä. suoritettiin mittauksia sekä Pinomittainen kuorimishukka oli 2 m kuusipaperipuilla eri pinoissa 10.7 13.3 % eli keskimäärin 11.9 % ja 2m koivupaperipuilla 11.0 14.0% eli keskimäärin 12.3 %. Painomittainen kuorimishukka oli 2m kuusipaperipuilla 5 19 % eli keskimäärin noin 11 % ja 2m koivupaperipuilla 1. 10% eli keskimää-

- 14 rin 8 %. Kuorimishukkasadannes oli ohuemmilla pölkyillä suurempi kuin paksummilla pölkyillä. Painomittainen puunhukka laskettuna kuorellisesta kuutiosta oli 2 m kuusipaperipuilla 0.8 2.9% eli keskimäärin 1.3 % sekä 2m koivupaperipuilla 1.6 2.3% eli keskimäärin 1.8 %. Yksityisten pölkkyjen puunhukka riippuu ratkaisevasti pölkkyjen laadusta, siten että hyvämuotoisia pölkkyjä kuorittaessa puunhukka on pienempi kuin huonomuotoisia kuorittaessa. Keskimäärin voidaan pinomittaisena puunhukkana pitää 2 m havupaperipuilla 1.5 % ja 2 m koivupaperipuilla 2.~ %. Puunhukka, kuten kuorimishukkakin, riippuu tietenkin halutusta kuorinnan laadusta. Mitä huonompaa kuorinnan laatua sallitaan, sitä pienempi on puunhukka. Oulu Osakeyhtiön työmailla pinomittainen kuorimishukka on ollut havupaperipuilla 14 15% eli ko. olosuhteissa samaa luokkaa kuin käsinkuorinnassa. Täyspuhtaaksi kuorittaessa kuorimis- ja puunhukka on huomattavasti suurempi kuin puolipuhtaaksi kuorittaessa. Niinpä esimerkiksi Metsäliiton Juhola-kaneella v. 1962 suorittamien tutkimusten mukaan pinomittainen kuorimishukka oli 2 m kuusipaperipuita täyspuhtaaksi kuorittaessa keskimäärin noin 26 %. Kuori-Juhalla kuorittu tavara on käytännössä ollut tavallisesti 1.2 2-metristä, joille pituuksille kone parhaiten sekä kuorinnan laadun että kuorimishukan puolesta soveltuukin. Syöttövarsien ja terälaikan muodon ja toiminnan puolesta koneella voidaan kuoria myös pitempää, jopa 4 m:n tavaraa, mutta tällöin pölkkyjen lenkous ja mutkaisuus ovat useimmiten kasvaneet niin paljon, että kuorinta hidastuu, kuorinnan laatu huononee ja puunhukka suurenee. Kuori-Juhan varmakäyttöisyys ja kestävyys Kuori-Juho on mm. yksinkertaisen rakenteensa vuoksi osoittautunut verrattain varmakäyttöiseksi ja kestäväksi. Nämä ominaisuudet riippuvat ratkaisevimmin sekä terien oikeasta asennuksesta ja teroituksesta että syöttökierukan t eroituksesta. Terät ja kierukat tietenkin kuluvat ja tylsyvät käytössä, mikä alentaa kuorintatuotosta ja huonontaa

- 15 - kuorinnan laatua. Kuluvat elimet on siis tietyin väliajoin teroitettava. Teroitusväli riippuu oleellisesti ko. elimien aineesta. Teroitusvälin pidentämiseksi on viime aikoina menestyksellä kokeiltu kovametallipintaisia syöttökierukan kierteitä. Voimanlähteenä käytetään nykyään yksinomaan pyörätraktoria, mikä on osoittautunut erillisen polttomoottorin käyttöä edullisemmaksi paitsi moottorin suuremman koon ja siitä johtuvan kestävyyden myös koneen nopean siirtelyn takia. MYös käytetyt traktorit, joiden moottorit ovat kunnossa, tulevat kysyidlfkseen voimanlähteenä. K u o r i n t a k u s t a n n u k s e t Kuorintakustannukset on laskettu seuraavin perustein. - Voima- ja vetokoneena toimivan pyörätraktorin konekustannukset polttoaineineen mutta ilman työpalkkoja ovat 4:-/h. Traktorin kaasuöljyn kulutus on noin 2 1/h, mikä vastaa yksikkökustannuksia havupaperipuilla -:09/kuorell.p-m3 ja koivupaperipuilla -:11/kuorell.p- m3 Käytettyä traktoria voimanlähteenä käyttämällä on mahdollista käytännössä alentaa traktorikustannuksia. - Kuorimakoneen korjaus- ja kunnossapitokustannusten arvioidaan olevan havupaperipuita kuorittaessa -:10/kuorell.p-m3 ja koivupaperipuita kuorittaessa -: 15/kuorell.p-m3 - Kuorimakoneen pääomakustannuksia laskettaessa koneen hankintahintana pidetään 1 940:-, korkosadanneksena 8 ja kuoletusikänä 5 v vuotuisen käyttöajan ollessa 1 000 tuntia. - Keskimääräisen päivätuotoksen lasketaan olevan 2 m havupaperipuilla 50 kuorell.p-m3 ja 2 m koivupaperipuilla 40 kuorell.p- m 3 sekä työryhmän pinosta pinoon kuorittaessa kaksi miestä. - Kaikilla kuoriidakoneilla noudatettu kuorintataksa pinosta heittopinoon tai pinoon kuorittaessa on nykyään 2 m havupaperipuilla 2:40/ kuorell.p-m3 ja 2 m koivupaperipuilla 2:70/kuorell.p-m 3 Näillä perusteilla laskettujen kuorintakustannusten erittely on esitetty taulukossa 2.

- 16 - Taulukko Table 2 2 m havu- ja koivup~peripuiden nykyistä kuorintataksaa vastaavat kuorintakustannukset pinoon tai heittopinoon kuorittaessa. Barking costs, correspcnding to the present rate, for barking 2-rn. softwood and birch pulpwood into a pile or an unadjusted pile. Kustannuslaji Kuorintakustannukset, mk/kuorell.p-m3 Barking costs, marks/ piled cu. m. incl. bark Speoification 2 m havupaperipuu softwood pulpwood koivupa- 2 m peripuu birch pulpwood KONEKUSTANNUKSET Machine Costs Traktori Tractor Kuorimakoneen korjaus ja kunnossapito Barking machine maintenance and repair Kuorimakoneen korko Barking machine interest KuoriiDakoneen kuoletus Barking machine amortization -:64 -: 10 -:01 -:06 -:80 -:15 -:02 - :08 Yhteensä Total -:81 1:05 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - PAIKKAKUSTANNUKSET Wage Costs Työpalkat Wages Sosiaalikulut Social costs 1:32 -:27 1:37 -:28 Yhteensä Total - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - KOKONAISKUSTANNUKSET Total Costs 1:59 - - 2:40 1:65 - - - 1- - - - - - - - 2:70

- 17 - Työpalkkakustannusten mukaan miesten ansiot ilman sosiaalietuja, mutta sisältäen mahdollisen yrittäjänvoiton, ovat 27:- 33:- miespäivässä. Kuorintakustannusten riippuvuus vuosittain kuorittavasta puumäärästä nähdään 2 m havupaperipuiden osalta kuvasta 8 (s. 18). Siitä todetaan, että vuosittain kuorittavan puumäärän ollessa yli 5 000 p-m3 kokonaiskustannukset pysyvät likimain muuttumattomina. Tämä johtuu tietenkin koneen alhaisesta hankintahinnasta aiheutuneista, erittäin pienistä pääomakustannuksista. Kustannukset eivät myöskään suurene paljoakaan, vaikka vuosittain kuorittava puumäärä alenisi aina 2 000 p-m3: iin saakka. Miesten tyytyessä edellä mainittua pienempään, esimerkiksi 20 markan miespäiväansioon, kuten yksityisten metsänomistajien omistaessa kuorimakoneen saattaa olla mahdollista, kuoletusikää vastaavaksi puumääräksi riittäisi vuosittain vain 650 850 p-m3 Tästä todetaan, että Kuori-Juho saattaisi yksityisten metsänomistajien omistuksessa tulla usein kannattavaksi jopa yksinomaan metsänomistajan omien hankintapuiden kuorinnoillakin. Yllä mainitun kuorintataksan käytön edellytyksenä on tietenkin, että kuorinnan laatua pidetään tyydyttävänä eikä puunhukka ole liian suuri. Kuorinnan laadun osalta voidaan yleisesti todeta, kuten aikaisemminkin on jo mainittu, että se vastaa käsin puolipuhtaaksi kuorintaa tai on hieman parempaa. Jos kuoritut puut joudutaan joka tapauksessa varastoimaan pitkään tai uittamaan tahi jälkikuorimaan tehtaalla rummutuksella, kuorinnan vähäisillä laatueroilla ei ole käytännöllistä merkitystä. Kuorinnan laadun vaikutusta kustannuksiin laskettaessa on otettava huomioon myös se, että kuorintatavasta johtuen oksantyngät leikkautuvat puun pinnan myötäisesti ja kuorittu tavara on sileämpää sekä varastoituna kuivempaa, uimiskelpoisempaa ja helpommin säilyvää kuin esimerkiksi reikäroottorikoneilla kuorittu tavara. Puunhukka ja siitä aiheutuvat kustannukset riippuvat kuorinnan laadusta. Tutkimuksen mukaista kuorinnan laatua vastaavat puunhukkakustannukset olisivat noin -:40/kuorell.p-m3. Eri työmailla tehtyjen havaintojen mukaan puunhukka ja sitä vastaavat kustannukset ovat ilmeisesti keskimäärin esitettyä lukua alhaisemmatkin. Toisaalta on todettava, että kaikilla

..!.:: ~ ~ S.o 1 P.,rl,_.-g4 rl r-4 (1) HS 0 ;:; ;:;,.!.::(.) ~rd 8 (1) 3 rl.- r-4.pp., (1)... en en ~~ s:: (1) 2 s::s (1) +'.. en en ;:j.p,.!.::en ro o +'(.) s:: r-4 tio HS:: O ri ;:j,.!.:: ~~ j:q....... : :, :.............!"'"''''"...................... ;............... :................................ :........................... ~-.. 1 <................................. :...... - ~........... 0 5000 10000 Vuosittain kuorittava ~uutavar amä ärä, kuorell.p-m /v Quantity of timber to be barked annually, piled cu.m.incl.bark/year _.. 0> Kuva 8~ Kuorintakustannusten riippuvuus vuosittain kuorittavasta puumäärästä Kuori-Juho -koneella 2 m havupaperipuita kuorittaessa. Fig. 8. Dependence of the costs on the quantity of timber to be barked annually when barking 2-m. softwood pulpwood wi t h a Kuori-Juho barking machine.

- 19 - kuoriidakoneilla näyttää käytännössä syntyvän mm. virheellisestä teräpaineesta ja teroituksesta johtuvan puunpinnan rikkoutumisen aiheuttamaa puunhukkaa joko jo kuorinnan tai vasta lastutuksen aikana. L o p p u p ä ä t e 1 m i ä Kuori-Juhoa käytetään Suomessa nykyään laajalti lähinnä 2 m havupaperipuiden mutta myös jonkin verran koivupaperipuiden puolipuhtaaksi kuorintaan. Kuorinnan laatu etenkin meikäläisiä 2 m havupaperipuita kuorittaessa vastaa käsin puolipuhtaaksi kuorinnan laatua eikä puunhukkakaan näytä muodostuvan kohtuuttomaksi. Kuorintaperiaatteen ansiosta koneella voidaan kuoria myös täyspuhtaaksi. Koneen saavuttama suosio johtuu sen yksinkertaisesta, helposti huollettavasta ja kevyestä rakenteesta, riittävän tehokkaasta, puoliautomaattisesta toiminnasta ja ennen kaikkea sen erittäin halvasta hankintahinnasta. Koska se on kevyt., sillä voidaan traktorikäyttöisenä kuoria useimmiten myös palstatien varrella, jolloin saavutetaan huomattavia välillisiä kustannussäästöjä. Riittävän 'korkeasta tuotoksesta ja pienistä pääomakustannuksista johtuen Kuori-Juhalla kuorinta on kannattavaa jo verrattain vähäiselläkin vuotuisella käytöllä. Siksi se soveltuu hyvin etenkin pienurakoitsijoiden ja yksityisten metsänomistajien omistukseen ja käyttöön. Kuori-Juho laajentaa täten huomattavasti siirrettävien kuorimakoneiden käyttömahdollisuuksia ja on hyvien ominaisuuksiensa vuoksi, joita on vielä mahdollista parantaakin, kilpailukykyinen omalla käyttöalueellaan kaikkien muiden siirrettävien kuorimakoneiden kanssa.

- 20- Barking of Softwood and Birch Pulpwood """""""""""""""""""""""""""""""""""""" by a Kuori-Juho Barking Machine """"""""""""""""""""""n""""""""" By Jaakko Salminen SUMMARY The Kuori-Juho is a light-weight (c. 250 kg.), usually tractordriven, continuous-feed disk barker. The barking device consists of a somewhat convex 3-knife disk. The feeding device consists of a worm which rotates the bolt, a spring-loaded, spiked lever, and a knife guide which regulates the f eeding speed. To guide the bolts there is a swinging guide fork on the feeding side and a rotating guide roll on the receiving side. The power requirement is about 15 HP. The machine is designed for the complete- and half-clean barking of pulpwood 1.5 11" thick and 0.5 4 m. long. The purchase price of the barking machine is only 1,940 marks (1964). Metsäteho conducted studies in spring 1964 on the use of tractordriven Kuori-Juho for half-clean barking of 2-m. spruce and birch pulpwood at the working site of W. Rosenlew & Co., O.Y. in Harviala. The crew consisted of 2 men. The average composition and expenditure of working-site time are shown in Table 1 (p. 9). According to the studies, the average feeding speed for spruce pulpwood was 9.3 m./min. and for birch pulpwood 8.9 m./min. The average output for 2-m. unfrozen spruce pulpwood, diameter 13 cm. in the middle, at the working-site time given was 6.8 unbarked piled cu.m./h. and for 2-m. birch pulpwood of similar type 5.8 unbarked piled cu.m./h. Acoording to information collected from different users, daily output has varied between 30 70 piled cu.m., in the average about 50 piled cu.m. for softwood and about 40 piled cu.m. for birch pulpwood. The comparable working crew was 2 men when barking from pile to pile, and 3 men for barking from pile into crosswise stack. Fi g. 7 (p. 11), shows the correlation of the feeding speed and output with bnlt diameter.

- 21 - The tractor-driven Kuori-Juho has also been used successfully for barking alongside strip road in which an indirect cost saving is achieved from the deerease in timber handling operations. ~h e quality of barking with both frozen and unfrozen 2-m. softwood and 1 2-m. birch pulpwood of good form corresponds to that achieved by manual barking, although more surface bark is left on pulpwood than with manual barking. The barking loss is about the same as in manual barking. The loss of wood, which depends decisively on the quality of barking, was about 1i per cent in the half-clean barking of 2-m. softwood and about 2i per cent for 2-rn. birch pulpwood. ~ Its simple construction makes the Kuori-Juho a fairly reliable and a durable barking machine. An attempt has been made to diminish wear of the knives and the feeding worm by using better steel material. The amortization age of the Kuori-Juho at the present machine-barking rates (2.40 marks/unbarked piled cu.m. for softwood and 2.70 marks/ unbarked piled cu.m. for birch pulpwood) ha s been calculated at 5,000 hours during 5 years, i.e. 6,000 7,000 piled cu.m., and the daily earnings of a man at 27 33 marks. At lower daily earning rates, e.g. 20 marks, only 100 150 hours per year would suffice as the amortization age, i.e. 650 850 piled cu.m. If the quality of barking is regarded as sufficiently good for a given purpose, half-clean barking by the Kuori-Juho would be profitable even if used re:atively little in a year. The Kuori- Juho is thus very suitable for small contractors, forest workers and even private forest ovmers.

( (