JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2015

TIIVISTELMÄ Vuonna 2014 typen oksidien päästöt Jämsässä olivat hieman vajaa 1 100 t ja hiukkaspäästöt noin 335 t. Merkittävimmät typenoksidien päästölähteet Jämsässä ovat UPM Kymmene Oyj:n Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaat sekä tieliikenne. Hiukkaspäästöt ovat valtaosin peräisin kiinteistökohtainen lämmityksestä ja erilaisista hajapäästölähteistä. Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiukkaspäästöt ovat hyvin vähäiset. Kokonaisuutena vuosi 2014 oli Keski-Suomessa keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Tavanomaista lauhemman talven jälkeen maaliskuu oli harvinaisen kylmä ja myös aurinkoinen. Lämpimät kesäiset säät alkoivat jo toukokuussa ja jatkuivat kesäkuussa. Myös elokuu oli lämmin. Kokonaisuutena koko loppuvuosi oli varsin lauha. Lunta loppuvuodesta maassa ei juurikaan ollut. Hengitettävien hiukkasten ohjearvoihin verrattavat vuorokausiarvot olivat Seppolantiellä 14-77 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten ohjearvo ylittyi maaliskuussa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Seppolantien mittausasemalla vuonna 2014 oli 13 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvon raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylitettiin Seppolantien mittausasemalla vuonna 2014 yhteensä 9 kertaa..

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 2. ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET... 4 3. MITTAUSPISTEET... 8 4. PÄÄSTÖLÄHTEET... 8 5. SÄÄOLOSUHTEET... 8 6. HIUKKASET... 12 6.1 Päästöt... 12 6.2 Hengitettävien hiukkasten (PM10) mitatut pitoisuudet Jämsässä... 13 6.2.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin... 13 6.2.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 15 6.2.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 16 6.3 Pölyepisodit vuonna 2014 Jämsässä... 17 7. Ilmanlaatuindeksi... 18 7.1 Yleistä.... 18 7.2 Indeksiarvot Jämsässä vuonna 2014.. 19 8. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 19 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Mittausasemien kuvaukset Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus LIITE 3 Typen oksidien päästöt Jämsässä vuosina 2001-2014 LIITE 4 Hiukkaspäästöt Jämsässä vuosina 2001-2014 LIITE 5 Tunnusluvut vuosien 2001-2014 mittauksista

1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Jämsässä vuonna 2014 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista, tulosten raportoinnista, tulkinnasta sekä esitetyistä johtopäätöksistä on vastannut JPP Kalibrointi Ky. Raportoinnin on tehnyt FM Erkki Pärjälä ja tulosten laskentaan on osallistunut Ins. (AMK) Juha Pulkkinen.

2 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Niitä sovelletaan ensisijaisesti laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, kuten Natura- ja mulla luonnonsuojelualueilla. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta.

3 Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain. Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 164/2007 ja 38/2011 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan.

4 2. ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET Suomessa ilmansaasteiden terveysvaikutukset aiheutuvat valtaosin hiukkasista, erityisesti pienhiukkasista (PM2,5). Vähäisempää vaikutusta on ulkoilman otsonilla (O3). Myös PAH-yhdisteille (benzo(a)pyreeni, BaP) altistumisella voi olla terveydellistä merkitystä alueilla, joilla altistutaan puunpolton savukaasuille. (Kuva EEA, 2013) Suomessa rikkiyhdisteiden happamoittava vaikutus ja typen oksidien rehevöittävä vaikutus ekosysteemeihin ei ole enää merkittävä ympäristövaikutus päästöjen pienentymisen vuoksi. Osalla ilman epäpuhtauksista on vaikutusta myös ilmastoon. Erityisesti otsonilla ja hiukkasilla (lähinnä mustahiili) on lyhytaikaisvaikutuksia ilmastoon (lämmittävä vaikutus). Osalla epäpuhtauksista on myös epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Esimerkiksi hiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sateisuuteen.

5 Ilman epäpuhtauksien terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia Epäpuhtaus Terveysvaikutukset Ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Hiukkaset (PM) Otsoni (O 3) Typen oksidit (NO x) Rikkidioksidi (SO 2) Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) Voivat aiheuttaa tai edistää verenkiertoelin- ja keuhkosairauksia, sydänkohtauksia, vaikuttaa keskushermostoon ja lisääntymiseen. Voivat aiheuttaa syöpää. Vaikutukset ilmenevät ennenaikaisina kuolemina. Voi heikentää keuhkojen toimintaa, edistää astmaa ja muita keuhkosairauksia. Voi lisätä ennenaikaisia kuolemia. NO 2 voi vaikuttaa maksaan, keuhkoihin, haimaan ja verenkuvaan. Voi edistää keuhkosairauksia aiheuttaen hengityselinoireita ja altistaa hengitystie-infektioille. Edistää astmaa ja voi heikentää keuhkojen toimintaa. Voi aiheuttaa päänsärkyä ja yleistä epämiellyttävyyden tunnetta. Voi aiheuttaa sydänsairauksia ja vaurioittaa keskushermostoa. Aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä Aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Voivat vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Vaikuttavat kasvien kasvuun ja ekosysteemeihin. Voivat vaurioittaa materiaaleja. Vahingoittaa kasvillisuutta, heikentäen satoisuutta ja kasvien kasvua. Voi muuttaa ekosysteemien rakenteita, vähentää biodiversiteettiä ja vähentää kasvien yhteytyskykyä. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja eutrofikaatiota muuttaen eliölajien esiintymistä. Toimii otsonin ja sekundääristen hiukkasten esiasteena. Voi vaurioittaa materiaaleja. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Vaurioittaa kasvillisuutta ja vesija maaekosysteemeissä lajien häviämistä. Toimii sekundääristen hiukkasten esiasteena. Vaurioittaa materiaaleja. Voi vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Ilmastovaikutukset vaihtelevat riippuen hiukkasten koosta ja koostumuksesta. Osa edistää ilmaston lämpenemistä, osa hidastaa sitä. Voivat vaikuttaa sateisuuteen. Edistää ilmakehän lämpenemistä. Edistää otsonin ja sekundääristen hiukkasten muodostumista ja sitä kautta vaikuttaa ilmastoon. Edistää sulfaattihiukkasten muodostumista viilentäen ilmakehää, Muodostaa ilmakehässä hiilidioksidia, joka on kasvihuonekaasu. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Bentseeni (C 6H 6) PAH-yhdisteet (bentzo-a-pyreeni, BaP) Syöpää aiheuttava yhdiste, joka voi aiheuttaa leukemiaa ja epämuodostumia sikiölle. Voi vaikuttaa keskushermostoon ja verisolujen muodostumiseen ja heikentää vastustuskykyä sairauksille. Syöpää aiheuttava yhdiste. Ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua ja keuhkoputkia. Akuutisti myrkyllinen vesieliöille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Heikentää lisääntymiskykyä ja aiheuttaa muutoksia eliöstöihin ja niiden käytökseen. Voi vaikuttaa kasvien lehtiin ja satoihin ja aiheuttaa kasvien kuoleman. Myrkyllinen yhdiste vesieliöille ja linnuille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Bentseeni on kasvihuonekaasu lämmittäen siis ilmakehää. Edistää hapen ja sekundääristen orgaanisten aerosolien muodostumista, joilla edelleen ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia.

6 Metallit Monenlaisia terveysvaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa aiheuttaa syöpää. Voivat vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja hengityselimiin, maksaan ja munuaisiin, ruoansulatuselimiin ja keskushermostoon. Osa voi aiheuttaa iho-oireita. Voivat vaikuttaa vastuskykyyn muille sairauksille. Monenlaisia ympäristövaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa myrkyllisiä vesieliöstöille, linnuille ja maalla eläville eläimille. Osa hyvin pysyviä ja kertyvät usein eliöihin. Vaikuttavat eliöiden lisääntymiskykyyn. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia.

7 3. MITTAUSPISTEET Vuoteen 2012 saakka ilmanlaadun mittauksia Jämsässä tehtiin Lääkäritalon mittausasemalla Seppolassa. Vuoden 2013 helmikuussa mittaukset siirrettiin keskustaan Seppolantielle (Keskuskatu). Samalla aloitettiin uutena typen oksidien mittaus, kun Lääkäritalolla oli mitattu vain hengitettäviä hiukkasia. Vuonna 2014 mittauksia jatkettiin Seppolantiellä, mutta mittausvalikoimaan kuului jälleen vain hengitettävät hiukkaset. Säätiedot on edelleen saatu käyttöön vanhalta Lääkäriaseman sääasemalta Seppolasta. Seppolantien mittausasema luokitellaan liikenneasemaksi eli se kuvaa Jämsän keskustaajaman ilmanlaatua liikenneympäristössä, jossa ilman epäpuhtauksille altistutaan eniten. Lääkäritalon mittausasema oli kaupunkitausta-asema, joka kuvasi Jämsän keskustaajaman taustailmanlaatua. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET JÄMSÄSSÄ VUONNA 2014 Mittausasema Edustavuus NOx PM 10 sääparametrit Jämsän Lääkäritalo kaupunkitausta x Jämäsän Seppolantie liikenne (keskusta) x Lääkäritalo: sääasema Seppolantie: PM 10

8 Mittausasemien yksityiskohtainen kuvaus on liitteessä 1. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi 4. PÄÄSTÖLÄHTEET Jämsässä tärkeimmät ilmanlaatuun vaikuttavat teollisuuslaitokset ovat UPM Kymmene Oyj:n Kaipolan paperitehdas Kaipolassa ja UPM Kymmene Oyj:n Jämsänkosken paperitehdas Jämsänkoskella. Jämsän Aluelämpö Oy:llä on 8 kaukolämpökeskusta, jotka ovat pääosin vain varalaitoksina. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleessa 6 sekä liitteissä 3 ja 4. Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. HERTTA-tietokannan päästöjen viimeisin päivitys on vuodelle 2012, joten näiltä osin raportissa on siis käytetty vuoden 2012 päästötietoja. Päästöissä ovat mukana myös hajapäästöt (esim. autojen jarrujen ja teiden kuluminen sekä maatalous), joiden osuus on huomattava erityisesti hiukkaspäästöissä. 5. SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 2014 alkoi poikkeuksellisen lauhana, mutta tammikuun 10. päivän jälkeen säätila muuttui puolestaan jopa harvinaisen kylmäksi. Vuoden alussa lunta oli maassa hyvin vähän. Vasta tammikuun puolessa välissä saatiin pysyvämpi lumipeite. Helmikuu oli poikkeuksellisen leuto: jopa 6-8 astetta keskimääräistä helmikuuta lämpimämpi. Lumipeite oli koko talven hyvin ohut ja maaliskuun alkupuolella maa oli jo lähes lumeton. Kevät alkoi maaliskuussa 4-5 astetta tavanomaista lauhempana. Kuun lopulla lämpötilan vuorokausivaihtelu oli varsin suurta. Selvästi keskimääräistä lämpimämpi ja kuivempi säätila jatkui koko huhtikuun. Toukokuun alussa sää kylmeni taas kolmeksi viikoksi hyvin koleaksi. Tämän jälkeen oli lähes helteinen sääjakso, joka muuttui hyvin nopeasti taas kylmäksi kuun lopulla. Kuukauden puolessa välissä saatiin hyvin runsaita sateita. Kesä alkoi helteisenä, mutta kesäkuun loppupuoli oli poikkeuksellisen kolea. Heinäkuun alussa alkoi poikkeuksellisen pitkä hellejakso, joka kesti lähes elokuun puoleen väliin. Elokuun loppupuolella säätila viileni. Syksy alkoi tavanomaista lämpimämpänä ja aluksi hyvin kuivana. Erityisesti Keski-Suomessa syyskuussa sademäärä jäi noin kolmannekseen tavanomaisesta. Syyskuun lopulla säätila muuttui kylmemmäksi ja epävakaisemmaksi. Myös lokakuussa säätila vaihteli varsin kylmän ja poikkeuksellisen lämpimän sään välillä. Marraskuu oli jälleen tavanomaista lämpimämpi

Sademäärä (mm/h) 9 kuukausi. Marraskuussa saatiin lyhytaikaisesti lumipeite koko maahan, mutta kuun lopulla maa oli jälleen paljas. Pysyvä lumipeite saatiin maahan vasta joulukuun puolessa välissä. Yleissäätila muuttui talvisemmaksi jouluviikolla, jolloin esiintyivät ensimmäiset kunnon pakkaset. Ilman lämpötila Jämsän Lääkäritalolla vuonna 2014 30 20 10 oc 0-10 Lämpötila Keskiarvo -20-30 Sademäärä Jämsän Lääkäriasemalla vuonna 2014 25 20 15 10 5 0

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 10 120 100 80 Kuukauden sademäärä Jämsän Hallissa vuonna 2014 mm 60 40 20 Kuukauden sademäärä 0 Vallitsevat tuulensuunnat Jämsän alueella vuonna 2014 olivat toisaalta kaakosta ja etelästä sekä lännestä ja luoteesta. Tuulensuunnat Jämän Lääkäritalolla v. 2014 330 25 20 N 30 300 15 10 5 60 W 0 E 240 90 210 150 S

11 Tuulensuunnat Jämsän Hallissa vuonna 2014

12 6. HIUKKASET 6.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Jämsässä vuonna 2014 olivat noin 335 tonnia. Hiukkaspäästöt eivät ole merkittävästi muuttuneet viime vuosina. 450 Hiukkaspäästöt Jämsässä v. 2001-2014 Päästö (t/a) 400 350 300 250 200 150 100 50 UPM KYMMENE OYJ JÄMSÄNKOSKI UPM KYMMENE OYJ KAIPOLA TIELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 0 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 MUUT HAJAPÄÄSTÖT Jämsässä hiukkaspäästöt ovat valtaosin peräisin kiinteistökohtaisesta lämmityksestä ja erilaisista hajapäästöistä. Noin 70 % kokonaishiukkaspäästöitä on hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja 56 % pienhiukkasia (PM2,5). Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten päästöt ovat hyvin vähäiset. Myös tieliikenteen suorat hiukkaspäästöt pakokaasuista ovat kokonaisuutena vähäiset (noin 3 % kokonaispäästöistä), mutta niiden merkitys ilmanlaatuun korostuu erityisesti taajamissa. Vallitseviin pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ns. katupöly, joka on pääosin peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta.

13 Hiukkaspäästöjen jakauma (%) Jämsässä vuonna 2014 0 % 1 % 3 % 0 % 2 % 36 % UPM KYMMENE OYJ JÄMSÄNKOSKI UPM KYMMENE OYJ KAIPOLA TIELIIKENNE VESILIIKENNE 58 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT 6.2 Hengitettävien hiukkasten (PM10) mitatut pitoisuudet Jämsässä 6.2.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM10) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM10, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa PM10, WHO vuorokausi 50 µg/m 3 PM10, WHO vuosi 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa kansalliseen ohjearvoon olivat PM10 Mitatut pitoisuudet Seppolantiellä (μg/m 3 ) Ohje-arvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 14-77 70 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Seppolantiellä olivat selvästi suurimmillaan maalis-huhtikuussa. Maaliskuussa ohjearvo 70 ug/m 3 ylittyi. Toinen alhaisempi pitoisuuspiikki ajoittui syksyyn marraskuulle.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 14 90 80 70 60 50 Pitoisuus (ug/m3) 40 30 20 10 0 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Jämsässä v. 2014 Seppolantie Ohjearvo Analysoitaessa mitattuja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia suhteessa vallitseviin tuulensuuntiin havaitaan, että mitatut pitoisuudet olivat korkeimmat, kun tuulensuunta oli viereiseltä Keskuskadulta mittausasemalle päin. Jämsän Seppolantien aseman PM10:n keskipitoisuus (µg/m3) eri tuulensuunnilla v. 2014 330 30 25 N 30 300 20 15 60 10 5 W 0 E 240 90 210 150 S

15 6.2.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten raja-arvot ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM10, raja-arvo vuorokausi 50 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa vuodessa PM10, raja-arvo vuosi 40 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat seuraavat PM10 Mitattu pitoisuus Seppolantiellä (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvojen max 84 50 9 35 Vuosikeskiarvo 13 40 - - Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 ug/m 3 ylittyi Seppolantiellä vuonna 2014 yhteensä 9 kertaa. Kaikki ylitykset ajoittuivat maaliskuun lopulle eli katupölyaikaan. Ylityksiä vuonna 2014 oli yksi vähemmän kuin vuonna 2013. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset Jämsässä v. 2001-2014 40 35 30 Ylitysten määrä (kpl/a) 25 20 15 10 5 Lääkäritalo Seppolantie Sallitut ylitykset (35 kpl/a) 0 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013

16 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Seppolantiellä vuonna 2014 oli sama 13 ug/m 3 kuin vuonna 2013. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Jämässä v. 1992-2014 Pitoisuus (ug/m3) 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Lääkäritalo Seppolantie Raja-arvo 6.2.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy vuorokausi 35 µg/m 3 25 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa vuosi 28 µg/m 3 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvon arviointikynnyksiin verrannollinen vuorokausiarvo (vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo) ylitti lievästi alemman arviointikynnyksen vuonna 2014.

01.01.13 15.01.13 29.01.13 12.02.13 26.02.13 12.03.13 26.03.13 09.04.13 23.04.13 07.05.13 21.05.13 04.06.13 18.06.13 02.07.13 16.07.13 30.07.13 13.08.13 27.08.13 10.09.13 24.09.13 08.10.13 22.10.13 05.11.13 19.11.13 04.12.13 18.12.13 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 17 Vuorokausiarvon arviointikynnyksiin verrannolliset PM 10 vuorokausiarvot Jämässä v. 2012-2014 40 30 20 10 0 2012 2013 2014 36. korkein vrk-arvo Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 13 ug/m 3. Taso on selvästi alhaisempi kuin ylempi tai alempi arviointikynnys. 6.3 Pölyepisodit vuonna 2014 Jämsässä Jämsän keskustaajamassa kevään katupölyepisodi ajoittui vuonna 2014 pääosin maaliskuun loppuun ja aivan huhtikuun ensimmäisiin päiviin. Muutoin hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat selvemmin koholla tammikuun puolessa välissä pakkasjakson aikana ja marraskuun puolessa välissä, jolloin oli toinen vähäisempi katupölyjakso. Seuraavassa kuvassa hengitettävien hiukkasten tuntikeskiarvoja on verrattu tuntipitoisuuteen 100 ug/m 3, mikä on ilmanlaatuindeksissä käytetty huonon ilmanlaadun raja (ks. kappale 7.1). Kuva osoittaa pölyepisodien esiintymistä vuoden 2014 aikana. 400 350 300 250 200 150 100 50 0 PM10-tuntipitoisuudet Jämsän Seppolantiellä v. 2014 PM10 Huonon ilmanlaadun raja

18 7. ILMANLAATUINDEKSI 7.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Indeksiluokitus Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000

19 7.2 Indeksiarvot Jämsässä vuonna 2014 Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista määritetyn ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Jämsän kaupunkialueen keskimääräinen ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Huonoimmillaan ilmanlaatu oli maalis-huhtikuussa. Myös tammi- ja marraskuussa oli lyhyempiä huonomman ilmanlaadun jaksoja, jolloin hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat koholla.. Jämsän Seppolantien ilmanlaatuindeksi v. 2014 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ 8. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Typenoksidien ja hiukkasten päästöt Jämsässä vuonna 2014 eivät merkittävästi poikenneet vuoden 2013 tasosta. Keskeisimmin Jämsän kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne sekä mahdollisesti myös kiinteistökohtainen lämmitys ja erilaiset hajapäästöt. Vuonna 2014 Jämässä mitattiin vain hengitettäviä hiukkasia Seppolantiellä keskustassa. Hengitettävien hiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa ns. katupölyepisodin aikaan. Maaliskuussa hengitettävien hiukkasten ohjearvotaso ylittyi. Keskimäärin ilmanlaatu Seppolantiellä vuonna 2014 oli mittausten mukaan hyvä. Ilmanlaatu oli huonoimmillaan maalis-huhtikuussa katupölyjakson aikaan. Lisäksi tammikuussa pakkasjakson aikaan ja marraskuun syksyn katupölyjakson aikaan oli lyhyempiä huonomman ilmanlaadun jaksoja. Hengitettävien hiukkasten mittauksia keskustassa on edelleen tarpeen jatkaa, koska pitoisuudet ovat olleet ajoittain korkeita.

20 LIITE 1 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

21 JÄMSÄN LÄÄKÄRITALO Osoite: Lääkärikuja 5, JÄMSÄ Koordinaatit: 61.86922 : 25.2008 Mittausparametrit: Sääparametri (lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, paine, sademäärä) Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 82 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee kaupungin keskustaajaman reunalla harvaan rakennetulla alueella yksikerroksisen rakennuksen katolla. Aseman välittömässä vaikutuspiirissä ei ole merkittäviä liikenneväliä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Sääasema: Vaisala WXT 510 Aseman toiminta on aloitettu 1.3.1987.

22 JÄMSÄN SEPPOLANTIE Osoite: Keskuskatu, JÄMSÄ Koordinaatit: 61.8652 : 25.19735 Mittausparametrit: PM10 Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 90 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee kaupungin keskustassa vilkkaan kadun (Keskuskatu) varrella. Lähiympäristössä on lähinnä liikekiinteistöjä ja julkisia rakennuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM10: TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta on aloitettu 7.2.2013.

23 LIITE 2 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT JA TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Säätiedot on saatu Lääkäritalon sääasemalta Vaisala WXT 510. Mittauksia on ohjattu tietokonepohjaisella Enview/Envidas -ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla. Ilmanlaatuindeksi on laskettu ja tulostettu Enview/Envidas -ohjelmalla. Jatkuvatoimisen hengitettävien hiukkasten mittalaitteen virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Mittalaitteet on huollettu laitevalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Laitteiden perushuolto on tehty kerran vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty. Seppolantien mittaustulosten validiteetti (ajallinen edustavuus) oli seuraava PM10 99 % lämpötila 100 % tuulensuunta 100 % tuulennopeus 100 % suhteellinen kosteus 100 % paine 100 % sademäärä 100 %

24 LIITE 3 TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT JÄMSÄSSÄ VUOSINA 2001-2014 (yksikkö tonnia) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 JÄMSÄN LÄMPÖ OY 27 26 30 UPM KYMMENE OYJ JÄMSÄNKOSKI 744 497 432 384 343 380 400 457 412 452 382 395 380 421 UPM KYMMENE OYJ KAIPOLA 384 386 366 363 359 386 321 319 273 291 267 282 311 289 TIELIIKENNE 386 364 343 319 297 277 263 244 230 224 214 202 196 192 RAIDELIIKENNE 13 13 13 13 VESILIIKENNE 17 17 17 17 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 78 78 78 78 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 65 72 72 72 MUUT HAJAPÄÄSTÖT 1 <1 <1 <1

25 LIITE 4 HIUKKASPÄÄSTÖT JÄMSÄSSÄ VUOSINA 2001-2014 (yksikkö tonnia) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 EKOKEM OY, JÄMSÄNKOSKI <1 JÄMSÄN LÄMPÖ OY UPM KYMMENE OYJ JÄMSÄNKOSKI 41 16 7 6 7 7 7 1 1 1 2 1 1 1 UPM KYMMENE OYJ KAIPOLA 8 11 11 19 7 6 4 2 1 1 2 2 2 2 TIELIIKENNE 19 18 17 16 15 14 13 13 12 12 12 11 10 10 RAIDELIIKENNE <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 VESILIIKENNE 2 2 3 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 17 17 15 14 10 8 8 7 6 8 5 5 5 5 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 150 151 156 146 153 157 201 170 184 200 200 195 195 195 MUUT HAJAPÄÄSTÖT 162 184 170 138 163 154 136 153 130 134 131 121 121 121

26 LIITE 5 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) JÄMSÄN SEPPOLANTIELLÄ 2013 2014 Tammikuu 29 Helmikuu 10 26 Maaliskuu 54 77 Huhtikuu 74 47 Toukokuu 21 23 Kesäkuu 19 24 Heinäkuu 13 17 Elokuu 14 14 Syyskuu 16 21 Lokakuu 28 15 Marraskuu 17 26 Joulukuu 13 16 Ohjearvo 70 70 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN SUURIMMAT VUOROKAUSIKESKIARVOT (ug/m3) JÄMSÄSSÄ Lääkäritalo 2001 28 2002 66 2003 101 2004 44 2005 37 2006 70 2007 76 2008 74 2009 47 2010 38 2011 36 2012 53 Seppolantie 2013 79 2014 84 Raja-arvo 50 50

27 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m 3 ) JÄMSÄSSÄ Lääkäritalo 2001 11 2002 13 2003 12 2004 11 2005 10 2006 11 2007 10 2008 9 2009 10 2010 10 2011 11 2012 10 Seppolantie 2013 13 2014 13 Raja-arvo 40 40 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN RAJA-ARVOTASON YLITYKSET (kpl) JÄMSÄSSÄ Lääkäritalo 2001 0 2002 4 2003 1 2004 0 2005 0 2006 2 2007 4 2008 3 2009 0 2010 0 2011 0 2012 1 Seppolantie 2013 10 2014 9 Sallittu 35 35