Ehdotus Kasvuvyöhyke 2016 2018, Arctic Europe Luonnos v9
Sopijaosapuolet Oulun kaupunki, Luulajan kaupunki, Tromssan kaupunki, Tromssan lääni, Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Lapin Liitto ja, Rovaniemen kaupunki, Kemin kaupunki, Tornion kaupunki ja Keski-Pohjanmaan liitto. Lisäksi alueilla toimivat korkeakoulut ja tutkimuslaitokset toimivat hankkeissa keskeisinä toimijatahoina ja tekevät laajaa yhteistyötä kasvuvyöhykkeen alueella Tarkoitus Arctic Europe-kasvuvyöhykkeen tarkoituksena on vahvistaa ja tukea alueen strategista kehittämistä, kilpailukyvyn vahvistamista, elinkeino-, työllisyys- ja liikennepolitiikan kokonaisuuksia. Kasvuvyöhykkeemme painottuu erityisesti kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseen edellä mainituilla alueilla sekä kansainvälisten yhteyksien parantamiseen ja yhteisen pohjoisen Euroopan arktisen alueen kansainvälinen markkinointi. Taustaa Alueellamme on toimivat yhteistyörakenteet mm. Perämerenkaaren yhdistys ja Tornionlaakson neuvosto, joiden tarkoituksena on lisätä ja monipuolistaa rajanylisen yhteistyön kehittämistä. Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyyden myötä on myös nostettu esiin raja-alueiden ainutlaatuinen tehtävä sillanrakentajina ja sisämarkkinoiden toteuttajina. Kasvun mahdollisuus on paljon suurempi raja-alueilla, koska markkinoiden mielenkiinto molemmin puolin valtakunnanrajaa on helpompi herättää. Perämerenkaaren kehittämistyön päävisio on; Perämerenkaaren alueesta kehitetään Pohjois-Euroopan toiminnallisesti yhdentynein raja-alue sekä Euroopan Unionin pohjoisin teollisuuden, tutkimuksen ja osaamisen keskittymä. Barentsin alueella on Euroopan Unionin ja Suomen näkökulmasta myös toiminnallisesti yhdistyneimmät raja-alueet Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän välillä, mikä takaa erityistä osaamista arktiselle alueelle sekä viennin kasvunäkymiä. Arktinen ulottuvuus on entistä tärkeämpää tällä hetkellä, sekä meidän omalla alueella, että EU-tasolla. Arktisen alueen haavoittuva ympäristö on otettava myös huomioon toiminnoissa. Arktisella alueella tapahtuu paljon investointeja lähivuosina ja vuosikymmeninä. Yhteinen strategia auttaa meitä alueena saamaan äänemme kuuluviin EU:ssa ja kansainvälisillä areenoilla. Isoja investointihankkeita on liikkeellä ja suunnitteilla pohjoisilla alueilla Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa erityisesti rakentamisen, kaivosteollisuuden, logistiikan, energian, turismin ja öljy- ja kaasu sektoreilla. On arvioitu, että vuoteen 2025 mennessä Arktisen Euroopan alueella lähtee liikkeelle n. 150 miljardin euron investoinnit. Oulun, Tromssan, Luulajan, Rovaniemen, Tornion ja Kemin kaupungit ovat elinvoimaisuutta vahvistaakseen käynnistäneet kasvuvyöhykkeen rakentamisen alueiden välille. Kasvuvyöhykkeen tarkoituksena on vahvistaa ja tukea alueen strategista kehittämistä, kilpailukyvyn vahvistamista, elinkeino-, työllisyys- ja liikennepolitiikan kokonaisuuksia. Kasvuvyöhykkeemme painottuu erityisesti kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseen edellä mainituilla alueilla sekä kansainvälisten markkinoinnin ja yhteyksien parantamiseen. Yhteistyö kasvuvyöhykkeen keskeisten kaupunkialueiden kanssa sekä yhteinen nimi/brändi toisi kasvuvyöhykkeelle kansainvälistä näkyvyyttä ja siitä syntyisi houkutteleva ja elinvoimainen alue myös mm. kansainvälisen liiketoiminnan, matkailun ja investointien näkökulmasta. Finnish Business Hub-toimintamalli Finnish Business Hub on toimintamalli, joka toimii tällä hetkellä Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa sekä Kazakstanissa. Sen avulla olemme paremmin läsnä kyseisessä maassa/markkina-alueella ja saamme sitä kautta paremmat ja tiiviimmät yhteydet paikallisiin toimijoihin. On havaittu, että tietyillä markkina-alueilla jatkuva läsnäolo parantaa kykyämme auttaa yrityksiä pääsemään kiinni liiketoimintaan ja kauppoihin. Osassa paikoista löytyy myös toimistotila, joka on myös yritysten käytössä (Tromssa, Jällivaara, Kiiruna ja Astana). Tätä toimintamallia tullaan jatkamaan myös vuoden 2016 aikana. Finnish Business Hub toiminta perustuu vahvasti aktiiviseen kenttätyöhön kohdemaissa, joissa rakennetaan ja hyödynnetään kumppanuusverkostoja jotka mahdollistavat vientiliiketoimintaa alueemme yrityksille. 3
Finnish Business Hub mallin edelleen kehittäminen ja vahvistaminen on keskeisenä fokuksena Ruotsissa vuoden 2016 aikana. Toimialoista nousevat esille rakentaminen ja kaivosteollisuus sekä niihin liittyvät tukitoiminnot. Oulun alueelta löytyy useita yrityksiä joilla on joko suoraan tai sovellettavissa tuotteita näihin sektoreihin esim. langattoman tiedonsiirron alueelta. Toki perinteisen rakentamisen toimialalta useat yritykset ovat alkaneet löytää myös Ruotsin markkina-alueena. Tärkeänä mallina toimia on hyödyntää paikallisia verkostoja ja yrityskumppaneita. Finnish Business Hub mallin edelleen kehittäminen ja vahvistaminen on keskeisenä fokuksena Norjassa vuoden 2016 aikana. Toimialoina esille nousevat erityisesti ICT-, Health- ja lähellä energiasektoria työskentelevät toimialat esim. meriturvallisuuteen liittyvät teknologia jne. Myös norjalaisten Start-up yritysten linkittäminen Oululaiseen ekosysteemiin on toimintana mukana vuoden 2016 aikana. Invest in toimintaa jatketaan edelleen. Esittelemme Oulun alueen mahdollisuuksia norjalaisille yrityksille hyvänä sijoittumispaikkana hyödyntää alueellamme olevaa osaamista. Torniossa toimii Bothnian Business House elinkeinotalo, jossa on edustettuina laaja joukko paikallisia ja alueellisia yrityspalveluorganisaatioita. Talon palveluihin kuuluu myös Pohjoiskalotin Rajaneuvonta, jolla on toinen toimipiste Norjan Skibottenissa. Rajaneuvontaa rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto ja vastaavia toimipisteitä on Pohjoismaissa Öresundin alueella sekä Morokulienissa. Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan tehtävänä on neuvoa ja opastaa asiakkaita (yrityiset, yritykset) rajat ylittävissä kysymyksissä (mm. yritysten etabloituminen, työntekijän muutto toiseen maahan) laajan viranomaisverkoston avulla. Lisäksi rajaneuvonta dokumentoi ja tiedottaa havaituista rajaesteistä (esim. sosiaalietuudet, työmarkkinat) Pohjoismaiden Rajaestefoorumia, joka tarvittaessa nostaa ne poliittiselle agendalle. Bothnian Business Housen sijainti Torniossa n. 100 metriä Suomen ja Ruotsin rajalta luo sille ainutlaatuiset edellytykset toimia monipuolisena yritystalona ja sillanrakentajana Pohjoismaisessa elinkeinoyhteistyössä. Kansainvälisten verkostojen rakentaminen Kansainvälisten verkostojen rakentaminen ja niiden ylläpitäminen ovat kaiken toiminnan avainasemassa, jotta voimme hyödyntää niitä mm. yritysten liiketoiminnan edistämiseen ja myynnin syntymiseen sekä muun yhteistyön syntymiseen. Tulemme vuoden 2016 aikana vahvistamaan sisällöllistä toimintaa erityisesti Norjaan ja Ruotsiin. Perämerenkaaren yhteistyö osana Arctic Europe kasvuvyöhykettä Perämerenkaari alue käsittää Suomen puolelta kahden maakunnan alueelta viisi seutukuntaa sekä Ruotsin puolelta kaikki keskeiset kaupungit perämeren alueelta. Kasvuvyöhykkeellä asuu 700 000 asukasta. Alueen yhteistyötä toteutetaan Bothnian Arc yhdistyksen toiminnan kautta. Samanlainen lisääntynyt kiinnostus rajaseutujen kehittämisessä on näkynyt myös EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston toiminnassa. Resursseja suunnataan koko ajan lisää rajaseutujen kehittämiseen. Myös OECD:n huomio on kiinnittynyt rajaseutujen uusiin ja lisääntyneisiin kasvumahdollisuuksiin. Pohjoisen Suomen rajakunnissa on toteutettu paljon valtakunnan rajat ylittävää yhteistyötä eri aloilla. Pohjoismaiden Ministerineuvosto on antanut Bothnian Arc:lle erityisen rajayhteistyöorganisaatio statuksen ja rahoittaa yhdistyksen toimintaa. Tämän rahoituksen avulla meillä on mahdollisuus laajempaan ja monipuolisempaan toimintaan. Vuosittain on järjestetty seminaareja ajankohtaisista aiheista kuten Itämeri, Barents, EU:n edunvalvonta, kaivosteollisuus ja ydinvoimalahanke. Bothnian Arc yhdistys on osallistunut OECD:n vetämään Cross Border Innovation Policies projektiin, missä selvitetään rajanylisen innovaatiotoiminnan mahdollisuuksia. Myös rakennemuutoksen tuomaan lisääntyneeseen nuorisotyöttömyyteen olemme löytämässä yhteisiä toimintamalleja. Viime vuosina on yhteistyöhön tullut mukaan uusia organisaatioita ja toimijoita, jotka ovat lisänneet tai aloittaneet rajat ylittävää yhteistyötä eri toimialoilla. Tämä on hyvä alku, mutta verkostoihin tarvitaan huomattavasti enemmän kiinnostuneita, jotta toivottu tavoite, Euroopan huipputasoa oleva kasvu ja kehitys, saavutetaan. Pääministeri Sipilän hallituksen kärkihankkeet on otettu huomioon perämerenkaaren yhteistyön toteuttamisessa. Ne tukevat hyvin perämerenkaaren alueellisia tavoitteita ja toimintasuunnitelmia. Alueella on menossa laajoja hallitusohjelmaa tukevia hankkeita mm. energiaan liittyen LNG, tuulivoima, bioenergia, ydinvoima. Erityisesti Norjan osaamista LNG:n osalta tullaan hyödyntämään laajalti alueellamme. Lisäksi kiertotalouteen ja puhtaisiin teknologiaratkaisuihin liittyviä kehittämistoimenpiteitä on menossa alueen teknologiakeskuksissa ja kunnissa. 4
Kuva 2. Tarvitaan datakaapeli investointi puuttuvalle yhteydelle välillä Helsinki-Oulu Norja. Investoinnin kokonaisarvo noin 25 miljoonaa euroa. Kiertotalousasiat ja arktisen teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen on ollut Kemi-Tornio alueella keskiössä erityisesti Kemin Digipoliksessa. Yksi tulevaisuuden toimialoista on alueelle jo etabloituneet Big data keskukset, jotka tuovat koko perämerenkaarelle aivan uudenlaisia kasvun mahdollisuuksia. Tämä vaatii määrätietoista invest in markkinointia ja myös valtionhallinnon aktiivista roolia ja tukea. Yksi kansallinen mahdollisuus luoda kasvua on rakentaa määrätietoisesti datakaapeli Helsingistä Oulun kautta laajemmin Perämerenkaarelle ja aina Jäämerelle. Näin pystytään tulevaisuudessa asemoimaan Suomi Euroopan ja Aasian dataliikenteen solmukohdaksi. Pohjoinen kasvu vaatii toimivia liikenneyhteyksiä TEN-T- ydinverkko keskiössä Perämerenkaarella Pohjoinen kasvu vaatii toimivat logistiset yhteydet TEN- T ydinverkolla. Toimivasta liikennejärjestelmästä hyötyy Perämerenkaarelle keskittyvä teollisuus, vienti ja työvoiman liikkuvuus. Merkittävimmät logistiikan esteet liittyvät TEN-T verkon kehittämisen toimenpiteet VT 4:llä ja Pohjanmaan radalla. Lisäksi keskeiseksi toimenpiteeksi Perämerenkaarella on asetettu ratayhteyden sähköistämiseen välillä Kemi-Tornio. Tärkeää on myös hyödyntää digitalisaation tuomat uudet mahdollisuudet. Ruotsin puolella viime vuosina on investoitu voimakkaasti sekä tie että rataverkkoon Perämerenkaarella. Pohjoisen ja koko EU:n on tehtävä jatkossa strateginen päätös myös yhteydestä Jäämerelle. Lisäksi Lapissa ollaan aloittamassa arktinen älykkään liikenteen testiekosysteemi Suomeen - kehittämiskokonaisuus (Aurora-hanke), joka keskittyy digitalisaation tuomien mahdollisuuksien testaamiseen älykkään tieverkon rakentamisessa. Työvoiman liikkuvuus Perämerenkaarella ja pohjoisilla alueilla Pohjois-Ruotsissa ja Norjassa on ajoittaista työvoimapulaakin nähtävissä, mikä estää alueen kehittymistä. Tämän vuoksi perämerenkaarella on ryhdytty aktiivisiin toimenpiteisiin, jotta suomalaiset yritykset ja työntekijät pääsisivät osallistumaan Perämerenkaaren työmarkkinoille. Pohjois-Norjassa ja Ruotsissa tapahtuu tulevaisuudessa merkittäviä investointeja, jotka luovat Eurooppalaista kasvua ja työllisyyttä. Näistä investoinneista ja kasvusta pitää myös Suomen mahdollista hyötyä. Tämä vaatii yrityksiltä, työntekijöiltä ja alueilta ennakkoluulottomuutta ja aktiivisuutta. Perämerenkaaren alue on lähtenyt tätä työtä hyödyntämään ja myös kasvuvyöhykkeen konkreettisilla toimenpiteillä tullaan tätä lisäämään. Myös Finnish Business Hub toimintamalli Norjassa (Tromssa) ja Ruotsissa (Jällivaara ja Kiiruna) ja Bothnian Business House ovat hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä ja edesauttaa yritysten vientiä ja työvoiman liikkuvuutta. Tulevaisuuden Perämerenkaaren innovaatio-, kasvuja työllisyysohjelma Parhaillaan rakennetaan Perämerenkaarelle innovaatio-, kasvu- ja työllisyysohjelmaa, jolla vahvistetaan perämerenkaaren kasvuvyöhykettä. Kasvuvyöhykkeille varatuilla kehittämisrahoilla voidaan edesauttaa mahdollisia ohjelmaan liittyviä konkreettia toimenpiteitä ja selvityksiä seuraavien vuosien 2016-2018 aikana. 5
Koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö Pohjoisen alueen korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat tehneet perinteisesti tiivistä yhteistyötä, jossa arktinen osaaminen on keskiössä. Oulun yliopisto ja Luulajan teknillinen yliopisto ovat sopineet vahvistavansa keskinäistä yhteistyötään naapuriyliopistoina ja arktisen tutkimuksen avaintekijöinä. Konkreettinen askel tämän tavoitteen suuntaan oli tohtorikoulutuksen kaksoistutkintoja koskevan perussopimuksen allekirjoittaminen 26. lokakuuta 2015. Ammattikorkeakoulujen osalta yhteistyöhön on tarvetta ja haluja. Yhteistyön mahdollisuuksia tullaan selvittämään ja luomaan konkreettisia toimenpiteitä ammattikorkeakoulujen ja mahdollisesti myös ammattioppilaitosten välillä. Alueen identiteetti: lähiruoka, matkailu ja aluemarkkinointi Perämerenkaaren identiteetin merkitys on tärkeää Pohjoisessa. Vuosikymmenet työvoima ja yritykset ovat toimineet yhteisesti perämerenkaarella. Tämän identiteetin vahvistaminen edelleen luo edellytykset kasvulle ja työllisyydelle Perämerenkaarella että myös kansallisesti. Tähän alueella ja ihmisillä on hyvät valmiudet ja luo pohjan kasvuvyöhykkeen menestymiselle myös tulevaisuudessa. Perämerenkaari tunnetaan teollisena ja teknologisena keskittymänä, mutta alueella on vahvaa pohjaa lähiruokaan, elintarviketeollisuuteen ja matkailuun liittyen. Nämä ovat tulevaisuuden toimialoja, joilla voidaan lisätä alueen työllisyyttä ja kasvua. Nämä ovat keskeinen osa alueen identiteettiä. Näiden toimialojen eteenpäin vieminen ja identiteetin rakentaminen vaatii aktiivista aluemarkkinointia. Arctic Europe kasvuvyöhykkeen strategiset painopisteet ja hanke-esitykset Oulun alue on alkanut rakentamaan yhdessä Ruotsin (Luulaja) ja Norjan (Tromssa), Rovaniemen sekä Perämerenkaaren kaupunkien (Tornio ja Kemi) kanssa yhteistä kasvuvyöhykettä alueiden välille. Tämä vyöhyke tulee jatkossa pitämään sisällään seuraavia kokonaisuudet: liiketoiminnan edistäminen ja vienti, alueellisten rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen, yhteismarkkinointi, logististen yhteyksien parantaminen (esim. Arctic Airlink, raideliikenne OuLuleå), yhteisten poliittisten päämäärien ajaminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä matkailun ja kulttuurin edistäminen. Vuoden 2016 aikana tulemme jatkamaan alueyhteistyön kehittämistä erityisesti liike-elämän ja viennin kehittämistoimilla sekä kansainvälisen markkinointitoimenpiteillä yhdessä norjalaisten ja ruotsalaisten ja suomalaisten kumppaneiden kanssa. Lisäksi aloitamme valmistelun yhteisen suunnitelman valmistamiseksi ja toteuttamiseksi. Kuva: Arctic Europe kasvuvyöhyke Arctic Europe alue koostuu keskuskaupungeista sekä niitä ympäröivistä alueista. Keskeiset kaupungit ovat Oulu, Luulaja, Tromssa, Rovaniemi, Kemi ja Tornio. Perämerenkaaren alue on merkittävä osa Arctic Europe kasvuvyöhykettä. 6
1. Elinvoimainen ympäristö liiketoiminnalle, koulutukselle ja tutkimukselle Arktiset ratkaisut vaativat huippuosaamista usealla eri sektorilla. Tarvitsemme tutkimusta alueen ongelmien identifiointiin, insinöörejä kehittämään ratkaisuja näihin ongelmiin ja yrittäjiä ratkaisujen kaupalliseen hyödyntämiseen. Tämän lisäksi tarvitaan enemmän vuoropuhelua näiden ryhmien välille myös kansainvälisesti. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa (2014 2017) kärkiteemoihin on nostettu mm. kansainvälisen huippuosaaminen ja t&k-investointien kaupallistaminen, suurteollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimialojen uudistaminen, PK-yritysten kasvun tukeminen, Oulun yliopiston ja tutkimuslaitosten tieteellisen osaamisen hyödyntäminen. Arctic Europe kasvuvyöhykkeen rakentaminen painottaen elinvoimaista ympäristöä liiketoiminnan, koulutuksen ja tutkimuksen näkökulmasta, osuu hyvin yhteen maakuntaohjelman kärkiteemoihin. Pohjoinen on suomalaisille yrityksille ja elinkeinoelämälle luontainen toimintakenttä. Siitä huolimatta kansainvälinen yhteistyö eri liiketoiminnan alueilla ei ole aina yhtä luontevaa pohjoisten maiden välillä (Norja, Ruotsi ja Suomi) vaan se vaatii eri toimijoiden aloitteita ja tukea eri toimin. Kansainvälisen liiketoiminnan kasvun osalta on tärkeää kehittää seuraavia kokoisuuksia yhdessä kasvuvyöhykkeen alueella: Invest In toiminnan jatkaminen ja kehittäminen sekä elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen. Tavoitteina ovat (1) nostaa tietoisuutta alueiden tarjoamista mahdollisuuksista yritystoiminnasta, investoinneista, tutkimuksesta ja liiketoiminnasta, (2) Elinkeinorakenteen monipuolistaminen, (3) toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen sekä (4) kasvuvyöhykkeen markkinoinnin ja viestinnän lisääminen. Yhteistyö on käynnistynyt alueiden välillä mm. korkeakoulujen toimesta mutta myös elinkeinoelämä on aktivoitunut voimakkaasti viimeaikoina. Tätä tukemaan on rakennettu mm. Business Kitchen yhteistyö sekä Finnish Business Hub toimintamalli (Tromssa/Norja sekä Kiiruna, Jällivaara/Ruotsi), Bothnian BusinessHouse sekä Arctic Smartness Portfolio (kansainvälistä kasvua klustereista).yhdistetään Rovaniemen, Tornion, Kemin ja Oulun kehitysympäristöjä (yhteiset Business Kitchenit). Barentsin alue tarjoaa tutkimus-, kehitys- ja testausympäristöjä kylmä- ja talviteknologian osaajille (olosuhdeosaaminen). Älykkään liikenneverkon rakentaminen toimii alustana uusille liiketoiminnoille. Hankeaihio Liiketoiminnan kansainvälistyminen korkeakouluyhteistyössä. Oulussa on aloitettu Business Kitchen toimintamalli yhteistyössä korkeakoulujen, Oulun kaupungin ja yritysten kanssa. Rovaniemellä ja mahdollisesti muissa kaupungeissa (Bothnian Business House) toteutetaan myös alueellinen Business Kitchen toimintamalli, joka yhdistyy Oulun vastaavaan toimintaan. Toiminta on koettu erittäin hyvänä ja se on stimuloinut erityisesti mikroyrityksiä ja pieniä yrityksiä kansainvälistymään yhteisyössä oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä on aloitettu Tromssan alueen kanssa ja toiminta on tarkoitus laajentaa toiminnalliseksi kokonaisuudeksi Arctic Europe vyöhykkeen alueella. Tässä aihiossa on tarkoitus rakentaa myös digitaalinen yhteistoiminta-alusta toiminnan selkeyttämiseksi sekä sitoutuneen toimijaverkoston rakentaminen kuhunkin maahan (Ruotsi ja Norja) pysyvän yhteistyön takaamiseksi. tässä aloitetaan myös yhteistyö Rovaniemen alueen kanssa. Toimijaverkon osapuolia mm. korkeakoulut, paikalliset yrityskiihdyttämöt, yrittäjäjärjestöt ja Kauppakamarit. Tämä toimintamalli tukee myös työvoiman liikkuvuutta. Aikataulu: 2016-2018. Budjetti: 400 000 2. Arctic Europe -brändin rakentaminen Yhteinen Arctic Europe-brändi auttaa lisäämään kansainvälistä huomioarvoa ja sitä kautta elinvoimaisuutta mm. kansainvälisinä sijoituksina ja investointeina. Tätä kautta huomioarvo nousee houkutellessa mm. kansainvälisiä sijoittajia ja investointeja alueelle. Brändin rakentaminen tiivistää myös alueen sisällä tapahtuvaa yhteistyötä eri kaupunkialueiden ja maiden välillä. Lapin alueella ollaan jo rakentamassa brändiä ja nyt sitten tullaan muodostamaan yhteinen iso kokonaisuus alueen näkökulmasta. Hankeaihiot Esiselvitys Ensi vaiheessa tulee tehdä selvitys brändin rakentamisen edellytyksistä ja yhteisistä tavoitteista. Selvityksen tavoitteena ovat aluerajaus ja toimijamäärittely, brändin kärkiviestin lähtökohdat (tavoitteet, kohdealueet, viestit jne) sekä toteutussuunnitelman rakentamisen lähtökohdat (aikataulutus, budjetti, rahoituslähteet, toteutussuunnitelma jne.). Aikataulu: vuoden 2016 aikana. Budjetti: 120 000 Brändin rakentaminen esiselvityksen perusteella valmistetaan toimintasuunnitelma sekä aloitetaan suunnitelman mukaiset toimenpiteet. Aikataulu: 2017 2018. Budjetti: 250 000 7
3. Logististen edellytysten parantaminen Liikenneinfrastruktuurin parantaminen on alueen taloudellisen kehityksen kannalta tärkeää. Uusien merireittien avautuminen ja runsaat luonnonvarat ovat nostaneet arktisen alueen maailmanpolitiikan strategiseen ytimeen. Tulevaisuudessa arktisesta alueesta voi tulla Euroopan keskeinen energiavarasto sekä liikenneväylä sekä tietoliikenteen solmupiste Aasiasta Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Alueen painoarvon nousu johtuu ensisijaisesti megatrendeistä kuten ilmastonmuutos, globalisaatio ja teknologian kehittyminen. Meille keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa lisääntyvä arktinen matkailu liiketoiminnan kasvattaminen, yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön lisääminen sekä alueen tiedostaminen investointikohteena (invest-in-toiminta ja yhteinen markkinointi). Oulu on Pohjois-Suomen lentoliikenteen kansainvälinen solmukeskus ja maamme toinen kansainvälinen kauttakulkulentoasema. Tämä otetaan lentoliikennestrategiaan Pohjoiseksi lähtökohdaksi. Tavoitteena on uusien lentoreittien vahvistaminen Pohjoisessa ja niiden liittäminen osaksi kansainvälisiä yhteyksiä. Pohjois-Suomen lentoliikenne muodostaa kiinteän toimijaverkoston (kenttäverkoston) (Oulu, Kemi/Tornio, Kuusamo, Rovaniemi, Kittilä, Ivalo, Kirkkoniemi, Tromssa). Kasvua edistetään liikennejärjestelmän pullonkaulan poistamisella osana eurooppalaista kaikki kulkumuodot kattavaa TEN-T ydinverkkoa, EU:n ympäristö-tavoitteiden mukaisesti. Keskeisiä kohteita ovat uuden syvemmän satamaväylän toteutus, perämerenkaaren satamayhteystyö. Tiivistetään Norjan ja Suomen yhteisen Pohjoisen liikennestrategian valmistelua osana EU:n ja Suomen arktisen strategian toimeenpanoa. Ratkaistava pitkän ajan strateginen teema: Jäämeriyhteys TEN-T ydinverkolta huomioiden Pohjoisten liikenneyhteyksien kehittämistarpeen. Dataverkot ja rautatieliikenne ovat myös mukana tarkastelussa. Myös maakuntaohjelmassa (2014-2017) on nostettu esiin eri liikennejärjestelmien kehittäminen yhtenä tärkeänä tekijänä edistääksemme alueen elinvoimaisuutta ja parempaa hyödyntämistä. Hankeaihio 1 Arctic Airlink lentoyhteyden vahvistaminen, maakunnallisten lentokenttien vahvistaminen, yhteistyökumppaneiden etsiminen ja sitouttaminen sekä matkustajavirtojen löytäminen ja markkinointi. Selvitetään kansainvälisten matkailijavirtojen hyödyntäminen lentoyhteyden näkökulmasta sekä etsitään strategisia kumppaneita eri maista mm. matkailun toimintakentästä. Sisältää erilaisia selvityksiä sekä markkinointitoimenpiteitä. Aikataulu: 2016 2018. Budjetti: 250 000 Hankeaihio 2 Hankeaihio: Datarunkoverkko, laajat ja kattavat tietoliikenneverkostot osana logistisia edellytyksiä varmistamassa liike-elämän kasvua ja investointeja. Dataverkko suoraan Perämereltä Rovaniemen kautta Pohjois-Norjaan. Liikenneministeriön tietoliikennestrategia Aikataulu: 2016 2018. Budjetti: 300 000 Hankeaihio 3 Hankeaihio: TEN-T konkreettinen hankeaihio on edellytysten luominen Perämerenkaaren kansainväliselle raideliikenteelle (OuLuLeå). Toteuttaja orgtanisaatio ja yhteistyökumppanit Kasvuvyöhykekokonaisuuden osalta isäntäorganisaationa ja rahoituksen hakijana toimii Oulun kaupunki. Hankkeen toteuttaja kumppaneina ovat seuraavat tahot Luulajan kaupunki, Tromssan kaupunki, Tromssan lääni (Troms Fylkeskommune), Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Lapin Liitto ja Rovaniemen kaupunki, Kemin kaupunki, Tornion kaupunki ja Keski-Pohjanmaan liito sekä Bothnian ARC yhdistys. 8