Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen Sanna Lappalainen Työterveyslaitos, Työtilat johtaja
Ohje saatavilla verkkokirjana Ohje saatavilla: Työterveyslaitoksen verkkosivuilta www.ttl.fi/sisäympäristö STM:n avoimesta julkaisuarkistosta www.julkari.fi
Työpaikat: ohjeistuksessa huomioitu Toimijatahoja lukuisia sisäilmasto aihealueella: työsuojelu, linjajohto, kiinteistöhallinta- ja huolto, terveydensuojeluja työsuojeluviranomainen, työntekijät, työterveyshuolto ja perusterveydenhuolto vastuut ja roolit tunnistettava sekä sovittava yhteistyöstä Sisäilmasto-ongelmat liittyvät yleensä kymmeniin, jopa satoihin työntekijöihin hyvät toiminta- ja viestintätavat tärkeässä roolissa ratkaisuprosessissa onnistumisessa Altistumisen arviointi tehtävä kattavasti ja tarkasti terveydellisen merkityksen arviointia varten (mm. oireilun, mahdollisten ammattitautien ja toimenpiteiden kiireellisyyden arvioimiseksi)
Työpaikkojen turvallisuustoimintaa ohjaa merkittävästi työturvallisuuslaki myös sisäilmastoasioiden osalta Työpaikka toimintaympäristönä poikkeaa asunnoista mm. toiminnan (työpaikoilla esim. tulostimia, asunnoissa esim. elintarvikkeita), sisustuksen ja taloteknisten (esim. ilmanvaihdon tehokkuus) tekijöiden suhteen Altisteiden viitearvoissa jonkun verran eroja tunnistettava erot toimintaympäristöittäin Opetus, sosiaali- ja terveydenhuollon alalla huomioitava sekä työpaikkaohjeistus että asumisterveysasetus ja siihen liittyvä ohjeistus yhteistyöhön toimintatapoja
Sisäilmaongelmien tutkiminen, muita ohjeita Terveydensuojelulaki 763/1994 ja muutokset 1.3.2015 Asumisterveysasetus (545/2015) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 2015 http://stm.fi/documents/1271139/1408010/asumisterveysasetus/6f6df35b-4700-4bae-a91a- 7abe97d36e04. Kosteus- ja homeongelmien havaitseminen, korjaus ja ehkäisy kuntien rakennuksissa. Hekkanen M.2006.. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Tulostettu 22.2.2012. http://shop.kunnat.net/download.php?filename=uploads/p060608140657t.pdf Kehitysehdotuksia kuntien julkisten rakennusten sisäilmaongelmien vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Pekkola & Metiäinen. 2011. Loppuraportti 30.12.2011. Kosteus- ja hometalkoot. www.hometalkoot.fi/.../loppuraportti_kehitysehdotuksia%20kuntien%20julkisten%20rakennusten%2 0sisäilmaon Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa- ohje toimintatavoista sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille. Lappalainen, Lahtinen, Hapuoja ym. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Kuntaliitto 2010. http://www.tsr.fi/c/document_library/get_file?folderid=13109&name=dlfe-2012.pdf Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. Ympäristöministeriö 2016. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75517 Sisäongelmaisten koulurakennusten korjaaminen. Opetushallitus. Asikainen V, Peltola S (toim.). 2008. Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen, www.ttl.fi, 2. uusittu painos 2015.
Sisältö: OHJE TYÖPAIKKOJEN SISÄILMASTO-ONGELMIEN SELVITTÄMISEEN Määritelmiä Toimintatavat ratkaisuprosessissa Eri toimijoiden roolit ja vastuut Pätevyydet rakennusten tutkimiseen, eritysselvityksiin ja ongelmanratkaisun ohjaukseen liittyen Sisäilmastoselvityksistä työpaikoilla ja altisteet Altistumisolosuhteiden arviointi Terveydellisen merkityksen arviointi lyhyesti
Eri roolit ongelmien selvittämisessä Työnantajan rooli Työnantajan edustaja (linjajohto ja työsuojelupäällikkö) toimii usein sisäilmanryhmän puheenjohtajana tai yhteistyöparina kiinteistöhallinnan edustajan kanssa Vastaa, että tilojen käyttäjät tuntevat sisäilmastoongelmien haittailmoitusmenettelyn ja keskeiset toimintatavat ongelmien ratkaisemisessa. Työsuojelupäällikkö: dokumentointi, viestintä ja koulutus toimintatavoista
Eri roolit ongelmien selvittämisessä / Työnantajan rooli jatkuu Huolehtii, että työolot eivät aiheuta haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan tulee arvioida työhön liittyviä haittoja ja vaaroja. Ongelmien tunnistaminen ja terveyden kannalta vahingollisten tekijöiden poistaminen. Käyttää tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita sisäilmastoselvityksissä, altistumisen arvioinnissa ja terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Vrt tilaajan ohje esim. tietojen antamisessa selvityksiä varten.
Kiinteistön omistajan rooli Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että rakennus täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset (MRL 166 ) Terveydensuojelulain (1237/2014, laki terveydensuojelulain muuttamisesta 27 ) mukaan haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija Johtaa usein sisäilmaryhmän toimintaa työantajan kanssa -> ratkaisuprosessin veto/koordinointi
Asiantuntijoiden pätevyyksistä työpaikkojen sisäilmasto-ongelmissa: Ulkopuolisen asiantuntijan tarve Sisäilmastoselvitykset Erityisasiantuntemus sisäilmastoselvityksissä esim. suunnatut selvitykset Konsultointi sisäilmastoongelmien ratkaisemisessa työpaikoilla esim. koko ratkaisuprosessi, altistumisolosuhteiden arviointi Terveydellisen merkityksen arvioiminen Tarvittava pätevyys 1 TAI moniammatillinen ryhmä*, jossa vähintään vastaava osaaminen kuin rakennusterveysasiantuntijalla syventävä ja laaja osaaminen joltakin rakennusterveyden osaamisalueelta 1, 2 TAI moniammatillinen ryhmä*, jossa vähintään vastaava osaaminen kuin rakennusterveysasiantuntijalla työterveyslääkäri, työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaiset pätevyysvaatimukset ja hyvä perehtyneisyys sisäilmasto-ongelmiin terveydensuojelulain alaisissa kohteissa terveydensuojeluviranomainen ja työterveyslääkäri huom. usein selvityksissä tarvitaan monen eri aihealueen osaamista, tuotantotiloihin liittyvissä toimistotiloissa tarvittaessa yhteistyö pätevöityneen työhygieenikon kanssa tilanteen kokonaisarvioinnissa ja johtopäätöksissä aina vastaava pätevyys mitä asumisterveysasetuksessa on säädetty tarvittaessa käytetään myös esim. viestinnän sekä työ- ja organisaatiopsykologian ammattilaisia terveydellisen merkityksen arvioinnin muodostamiseksi tarvitaan tietoja altistumisolosuhteista (ks. pätevyys siihen yllä) ja konsultoidaan tarvittavia asiantuntijoita
Asiantuntijoiden pätevyyksistä työpaikkojen sisäilmastoongelmissa: 1 = samat pätevyysvaatimukset kuin on asetettu asumisterveysasetuksessa 2 = korkeakoulututkinto rakennus-, talotekniseltä tai sisäilmastoaihealueelta (kuten kemia, mikrobiologia, fysiikka, ympäristötiede, arkkitehti) ja laaja osaaminen ongelmaratkaisuprosesseista työpaikoilla (lisäkoulutuksena esim. rakennusterveys-asiantuntijapätevyys tai täydennyskoulutusta mm. ratkaisuprosesseista ja työntekijöiden altistumisen arvioinnista)
Hyvin hoidettu viestintä on tärkeä väline, jolla voidaan ehkäistä kierteen kehittyminen ja rakentaa luottamusta (Lahtinen, Lappalainen, Reijula: Sisäilman hyväksi - Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun, Työterveyslaitos 2008) Moniammatillisen yhteistyön rakenteiden luominen Vuorovaikutteinen ja säännöllinen viestintä Sisäilmaongelmien ratkaisun hyvät käytännöt Tilojen käyttäjiä osallistava työote Tavoitteellinen ja prosessimainen työskentely Ongelmatilanteen kokonaisvaltainen ja maltillinen tarkastelu
Työterveyslaitos: lisätietoja Lappalainen ja Tähtinen tai www.ttl.fi
Työpaikan sisäympäristö on kunnossa, kun tilat tukevat toimintoja ja A + B + C Sisäilman laadussa ja sisäympäristötekijöissä ei havaita puutteita. Tila on terveellinen ja käyttäjät ovat tyytyväisiä sisäympäristöön. Työpaikalla on hyvät toimintatavat sisäympäristöön liittyvien ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hallintaan.
Sisäilma-ryhmä Lähde: Lahtinen, Lappalainen, Reijula: Sisäilman hyväksi - Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun, Työterveyslaitos 2008
Sisäilmastoselvitykset: tilan terveellisyys tilojen käyttäjille askeleet arvioinnissa Taustatiedot, esi- ja lisäselvitykset (kuten rakennusja talotekniset, sisäilma), sisäilmastokysely Altistumisolosuhteiden arvioiminen Altistumisen määrittäminen (kesto, altistumisreitti jne.) Terveydellisen merkityksen arvioiminen
Altistumisolosuhteiden arviointi 1. Tavanomaisesta poikkeava altistumisolosuhde epätodennäköinen 2. Tavanomaisesta poikkeava altistumisolosuhde mahdollinen 3. Tavanomaisesta poikkeava altistumisolosuhde todennäköinen 4. Tavanomaisesta poikkeava altistumisolosuhde erittäin todennäköinen Tarvittavat tiedot mm. kosteus- ja mikrobivaurioiden laajuus ja voimakkuus, ilmavuotoreitit, paine-erot, ilmanvaihtojärjestelmä, muut haitta-ainelähteet ja sisäilman epäpuhtaudet 18