Lietteiden kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen valmistelu

Lausuntopyyntö Sivu 1/2 10.7.2015 Dnro 88/14.06/2013 Kunta Jakeluosoite Postinumero ja postitoimipaikka Lietteiden kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen valmistelu Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmää tarkastellaan Joensuun alueellisessa jätelautakunnassa. Tarkastelu koskee pääosin asuinkiinteistöillä (vakinaiset ja vapaa-ajan asunnot) syntyvien lietteiden kuljetusta Ilomantsin, Joensuun, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnissa. Joensuun alueellinen jätelautakunta on em. kuntien jätehuoltoviranomainen. Kunnittainen kuljetusjärjestelmän tarkastelu ja sen pohjalta tehtävä päätös perustuu jätelain (646/2011) 149 :ään. Jätelautakunta jatkaa asian käsittelyä Itä-Suomen hallinto-oikeuden kumottua 9.4.2014 tekemällään päätöksellä lautakunnan 22.5. ja 25.4.2013 tekemät päätökset ja palautettua asian uudelleen käsiteltäväksi. Tarkastelu perustuu jätelain 37 :n 1 momentissa kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle asetettuihin edellytyksiin, jotka ovat seuraavat: - tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin; - jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; - päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Mikäli kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen edellytykset eivät täyty, on siirryttävä kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukseen. Vaikka em. edellytykset täyttyisivät, voi jätehuoltoviranomainen päättää siirtymisestä kunnan järjestämään lietteiden kuljetukseen. Liitemateriaaleissa on lisätietoa asian valmistelusta ja lainsäädännöllisestä perustasta. Jätehuoltoviranomainen pyytää toimialueensa kuntien lausuntoja asiassa. Lausuntoon pyydetään tarvittaessa sisällyttämään kunnan vesilaitoksen näkemykset. Määräaika lausunnon antamiseen on 4.9.2015. Lausunto tulee toimittaa osoitteella Joensuun alueellinen jätelautakunta, Muuntamontie 5, 80100 Joensuu, tai sähköpostitse jatelautakunta@jns.fi. Jätelain valvontaviranomaisina toimivilta kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta on pyydetty asiassa lausuntoa erikseen. Kunnan lausunnossa pyydetään tarkastelemaan sako- ja umpikaivolietteiden kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämistä em. edellytysten näkökulmasta. Lisätietoja: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen, 050 412 6945 tai anna.kettunen@jns.fi. JENSUUN ALUEELLINEN JÄTELAUTAKUNTA Joensuun kaupunki / Joensuun alueellinen jätelautakunta Muuntamontie 5, 80100 Joensuu / p. 013 267 7387 / y-tunnus 0242746-2

Lausuntopyyntö Sivu 2/2 10.7.2015 Dnro 88/14.06/2013 LIITTEET Liite lausuntopyyntöön: Sako- ja umpisäiliölietteiden kuljetusjärjestelmään koskeva päätöksenteko (koostettu kuntalaisten tiedonsaantia varten) Selvitystyö sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilasta (FCG Suunnittelu ja Tekniikka y ) Kuntaliiton yleiskirje 5 / 80 / 2013 JAKELU Ilomantsin, Joensuun, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat SÄÄDÖKSET Jätelaki (646/2011) :t 37 ja 149 Joensuun kaupunki / Joensuun alueellinen jätelautakunta Muuntamontie 5, 80100 Joensuu / p. 013 267 7387 / y-tunnus 0242746-2

Joensuun alueellinen jätelautakunta valmistelee päätöstä sako-ja umpikaivojen lietteiden kuljetusjärjes Asianosaisten tiedonsaantia ja mielipiteen ilmaisua varten päätöksentekoon liittyvä lainsäädäntö ja tiivis lyssäja viranhaltijatyönä saatuihin tietoihin sekä jätelautakunnan teettämään selvitystyöhön sako-ja um telmä asian valmistelumateriaalista on koottu yhteen. Taustamateriaali perustuu asian aiemmassa käsitte suun alueellinen jätelautakunta on em. kuntien jätehuoltoviranomainen. telmästä lautakunnan kuntien eli llomantsin, Joensuun, Kontiolahden, Liperinja Polvijärven alueilla. Joen Sako- ja umpisäiliölietteiden kuljetusjärjestelmää koskeva päätöksenteko toviranomaisen päätöksella kiinteistön haltijan järjestämä kuljetusjärjestelmä voi olla käytössä vain osassa kerroista sekä toimitettava tiivistelmä jätteen yhteismäärästä ja toimituspaikoista. Jätehuoltoviranomai kuntaa. nen ylläpitää kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta rekisteriä, johon tiedot merkitään. Kunnan jätehuol Jätteenkuljetuksessa on sen järjestämistavasta riippumatta noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Jätteen kuljettajan on an nettava jätehuoltoviranomaiselle vuosittain tiedot kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, jätteen nouto tukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaiku hittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista ke ehdoin; i. tarjolla onjätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin set täyttyvät (JäteL 37 ): Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetuksen malli voidaan valita vain, jos kaikki seuraavat edellytyk tusyrityksen kanssa. päättää, että kunnassa tai sen osassa jätteenkuljetuksen järjestää kiinteistön haltija sopimalla siitä kulje kilpailuttama kuljetus. Vaihtoehtoinen tapa eli kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus voidaan valita Nykyisen jätelain pääsääntö kiinteistöittäisenjätteenkuljetuksen järjestämisessä on kunnan järjestämä ja vain, jos laissa erikseen määritellyt edellytykset täyttyvät. Tällöin kunnan jätehuoltoviranomainen voi kuljetuksesta. B. kiinteistön haltijan järjestämänä, jolloin kiinteistön haltija sopii kuljetusyrittäjän kanssa lietteen A. kunnan järjestämänä, jolloin kunta kilpailuttaa lietteiden kuljetuksen; tai kiinteistön keräyspaikasta käsittelypaikkaan voidaan toteuttaa joko asumisen sekä julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten toimipaikkojen osalta. Lietteiden kuljetus Kunnan on järjestettävä sako-ja umpikaivolietteidenjätehuolto vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen, muun Määräaika päätöksen tekemiselle oli 1.5.2013. musperusteisena kuljetuksena, on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä nykyisessä laissa säädet Jätelain (64612011) mukaan kunnan, jossa lain voimaan tullessa 1.5.2012 jätteenkuljetus hoidettiin sopi tyjen edellytysten perusteella ja tehtävä tarkastelun perusteella päätös jätteenkuljetusjärjestelmästä. Jätelaki edellyttää kuljetusjärjestelmän tarkastelua järjestelmiin, kuten sakokaivoihin, umpisäiliöihinja pienpuhdistamojen lietetiloihin, kertyviäjätevesiäja lietteitä. pikaivolietteidenjätteenkuljetusjärjestelmän nykytilasta (FCG Suunnittelu ja Tekniikka y, ). Sako-ja umpikaivolietteillä tarkoitetaan tässä taustamateriaalissa kiinteistökohtaisiin jätevesien käsittely Liite lausuntopyyntöön 07/2015 Sivu 1 / 4

B. Kiinteistön ha1tjan järjestämä IietteenkuUetus voi halutessaan kilpailuttaa palvelun eri kuljetusyritysten kesken. tusjärjestelmän muutokselle eli kiinteistön haltijanjärjestämänjätteenkuljetuksen lakkaamiselle. Sako-ja umpikaivolietteen kuljetus hoidetaan tällä hetkellä kaikissa alueen kunnissa kiinteistön haltijan Nykytilanteen kuvaus sa käsiteltäväjätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen. Jos päätetään siirtyä kiinteistön haltijan järjestä ja ympäristökeskusten ylläpitämänjätehuoltorekisterin mukaan. Kaikki eivät kuitenkaan toimi aktiivisesti, ja osa on ilmoittanut jätelautakunnalle, etteivät ne kerää ja kuljeta lietteitäjätelautakunnantoimialueella. Liite lausuntopyyntöön 07/2015 Sivu 2 / 4 telmästä on näin ollen tehtävä jokaisen kunnan osalta. Mikäli jätehuoltoviranomainen päättää, että jätteenkuljetus järjestetään jatkossa kiinteistön haltijanjär tä, onjätelautakunnan alueella arviolta noin ii 700 (ml. sekä vakituiset että vapaa-ajan kiinteistöt). Jokai jestämänä, on sen seurattava päätöksen täytäntöönpanoaja sen edellytysten täyttymistä sekä tarvittaes Viemäriverkon ulkopuolisia asuinkiinteistöjä, joiden jätevesijärjestelmä sisältää sakokaivoja tai umpisäiliöi lain edellyttämä tarkastelu nykyisestä kuljetusjärjestelmästä sekä päätös jatkossa sovellettavasta järjes taan käsiteltäväksi Kuhasalon jätevedenpuhdistamolle Joensuuhun. Lisäksi jätevesilietettä käsitellään mästä kuljetuksesta kunnan järjestämään kuljetukseen, on päätöksessä määritettävä siirtymäaika kulje sessa kunnassa on vähintään yksi lietteen vastaanottopaikka. Siirtoviemäriä pitkin pääosa lietteestäjohde Jätelautakunnan toimialueella reilulla 40 yrityksellä on oikeus lietteiden kuljetukseen Elinkeino-, liikenne järjestämänä. Kiinteistön haltija tilaa lietteen tyhjennyksen ja kuljetuksen alueella toimivalta yritykseltä, ja Vuoden 2014 kiinteistöittäisen kuljetuksen tietopyyntö lähetettiin 35 yritykselle, joista 14 toimitti tietoja ja llomantsinjätevedenpuhdistamossaja Stora Enson Uimaharjun tehtaan puhdistamossa. yhdeksän ilmoitti, ettei ole kuljettanut lietteitäjätelautakunnan alueella. Yksi yritys ilmoitti kuljettaneensa sopimuksen perusteella. lietteen tyhjennys-ja kuljetuspalvelun. A. Kunnan järjestämä 1ietteenkuetus Jätteen kuljetusjärjestelmien pääpiirteet tiivisesti toimivia yrityksiä on siten ainakin 15. lietteitä, muttei toimittanut lain edellyttämiä tietoja. Kymmenen yritystä ei vastannut tietopyyntöön. Ak Alueen kunnissa ei ennen nykylain voimaantuloa ole tehty päätöksiä sako-ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmästä, lukuun ottamatta Liperin kuntaa. Siellä on päätetty jatkaa sopimusperusteista mallia. Jäte tien yhteinen jätehuoltoyhtiö Puhas y tai kuntien vesilaitokset. Kilpailuttaminen on tehtävä hankintala Kunnan järjestämän lietteenkuljetuksen maksuista päättää jätehuoltoviranomainen eli Joensuun alueelli nen jätelautakunta. Maksut perustuvat kuljetusten kilpailutuksiin ja ovat julkisoikeudellisia maksuja. Kunnan järjestämässä lietteiden kuljetuksessa kuljetukset kilpailuttaa kunta, käytännössä esimerkiksi kun kia noudattaen ja siten, että erilaisilla kuljetusyrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailutukseen. Toimialue voidaan kilpailutuksessa jakaa useaan eri urakka-alueeseen esimerkiksi kunnittain tai muuten jäte tämässä kuljetuksessa ainoastaan kunta tai kunnan puolesta toimiva jätteenkuljettaja saa kuljettaa laissa huollon järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisella perusteella. Kilpailutuskausi on määräaikainen, esimerkiksi viisi vuotta. Tarjouspyynnössä voidaan asettaa ehtoja esimerkiksi kuljetuskalustolle. Sama kunnallinen organisaatio vastaa tyhjennyksiin liittyvästä asiakaspalvelustaja laskutuksesta. Kunnan järjes kunnanjärjestämisvastuulle määritettyä jätettä. kuljetusyrityksen kanssa. Mikäli alueella toimii useita kuljetusyrityksiä, kiinteistön haltija voi kilpailuttaa Kiinteistön haltijan järjestämässä lietteenkuljetuksessa kotitalous solmii kuljetussopimuksen valitsemansa kuljetusmaksu on yksityisoikeudellinen maksu. Kuljetusyritys laskuttaa kiinteistön haltijaa keskinäisen Kiinteistön haltija tilaa tyhjennykset suoraan kuljetusyrityksestä. Kuljetuksen hinnasta päättää yritys, ja

Liite lausuntopyyntöön 07/2015 Sivu 3 / 4 Asian aiempi valmisteluja käsittely Joensuun alueellinen jätelautakunta päätti 25.4.2013 (51 ), että sako-ja umpikaivolietteiden kuljetus jär jestetään edelleen alueen kaikissa kunnissa kiinteistön haltijanjärjestämänä kuljetuksena. Lautakunta hylkäsi päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen 22.5.2013 (63 ). Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi jäte lautakunnan edellä mainitut päätökset ja palautti asian jätelautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi 9.4.2014 tekemällään päätöksellä. Näin ollen päätöksenteon valmistelua eli nykyisen kuljetusjärjestelmän tarkaste lua onjatkettuja asiasta on tehtävä jätelain edellyttämä päätös. Alustava arvio jätelain 37 :n edellytysten täyttymisestä 1. edellytys: Tarjolla onjätteen kuljetuspalveluja kattavastija luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrji mättömin ehdoin (JäteL 37.1 /35.2 ) Jätelautakunnan alueen jokaisessa kunnassa toimii useita lietteitä kuljettavia yrityksiä. Jätehuoltoviran omaiselle toimitettujen kuljetustietojen perusteella niukin palvelutarjonta on llomantsissa, jonka alueelta tietoja toimitti vuoden 2013 osalta vain kaksi yritystä. llomantsissa yritysten toimittamien lietemäärien ja jätevedenpuhdistamon ilmoittaman toteutuneen kertymän vertailun perusteella valtaosaa tyhjennyksistä ei ole ilmoitettu jätehuoltoviranomaiselle. Muissa kunnissa aktiivisesti toimivia yrityksiä on enemmän (4 8 yritystä/kunta), joskin niissäkin jätehuoltoviranomaiselle ilmoitetut lietemäärät ovat selvästi puhdistamo jen vastaanottomääriä pienempiä. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ei ole tullut ilmoituksia liettei den kuljetuspalvelun tarjonnan puutteesta. Kuljetuspalvelun tarjontaa voidaan pitää kattavanaja luotetta va na. Lietteiden kuljetuspalvelun sekä hinnoittelun ehtojen kohtuullisuuttaja syrjimättömyyttä on selvitetty jätehuoltoviranomainen kyselyllä vuoden 2014 alussa sekä loppuvuodesta tehdyn selvityksen yhteydessä. Kaikki alan yritykset eivät ole selventäneet palvelu-ja hinnoitteluehtojaan viranomaiselle. Tyhjennysker ran hinnoittelu-ja palveluperusteina ovat mm. matka, palvelun kesto (tuntihinta), kiireellisyysjajätteen käsittelymaksu. Ilmoituksensa mukaan lähes kaikki yritykset erottelevat lain edellyttämällä tavalla lasku tuksessa kuljetuksenja käsittelymaksun osuudet. Hintatietojaja palveluehtoja on niukasti saatavilla esim. internetissä, mikä hankaloittaa kotitalouksien tiedonsaantia etukäteen. Yritysten välillä tietojen vertailta vuus on hankalaa, koska yritysten hinnoitteluperusteet vaihtelevat toisistaan ja koska kiinteistön olosuh teet voivat vaikuttaa tyhjennyksen hintaan. Jätelain perusteluiden mukaan säännönmukaisessa jätteen kiinteistöittäisessä keräyksessäjätteen kuljetusmatka ei saa olla maksun määräytymisperuste, eikä saman kunnan alueella maksu saa olla riippuvainen kiinteistön sijainnista suhteessa jätteen käsittelypaikkaan. Valmisteluaineiston perusteella lietteiden kuljetuspalvelun ehtoja ei voida pitää lain edellyttämällä tavalla syrjimättöminä. 2. edellytys: Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueel lista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle (JäteL 37.2 ) Jätehuollon yleinen toimivuus muodostuu mm. palvelujen saatavuudestajajoustavuudesta sekä määräys tenja säädösten noudattamisestaja lakisääteisen seurannan toteutumisesta. Palveluiden saatavuus lienee hyvä. Usea yritys ilmoitti tarjoavansa myös päivystystyyppistä palvelua, joskaan sitä ei liene tarjolla kaikilla alueilla. Jätehuoltoviranomaiselle lietteiden kuljetustiedot toimittaneiden yritysten keräämä lietemäärä on merkittävästi pienempi kuin vesilaitosten ilmoittama vastaanottomäärä,ja teoreettinen laskelma lieteker tymästä on vielä merkittävästi vesilaitosten ilmoittamaa toteutunutta kertymää suurempi. Lietteidenjä tehuollon seuranta eijätelautakunnan alueen kunnissa ole jätelain edellyttämällä tasolla. Nykytilanteessa on ilmeistä, että kaikki kiinteistöt eivät ole liittyneet jätteenkuljetukseen ja että tyhjennysvälissä ei nouda teta jätehuoltomääräyksiäja hajajätevesiasetusta. ngelmia voi olla yritysten tekemässä jätemäärien kirjanpidossa, ja on mahdollista, että alueella toimii jätehuoltorekisteriin hyväksymättömiä yrityksiä ja/tai kaikista tyhjennyksistä ei pidetä kirjaa, ja että osa lietteistä päätyy jätehuoltomääräysten vastaisiin käsit telypaikkoihin. Nykyinen lietteiden kuljetusmalli ei kaikilta osin edistä jätehuollon toimivuutta kunnissa eikä jätehuollon alueellista kehittämistä. Kunnan järjestämässä kuljetusmallissa jätehuoltojärjestelmän seuranta ja kehittäminen voitaisiin toteuttaa tehokkaammin.

kuljetuksessa etukäteistieto hinnoittelusta sekä hintojen tasapuolisuus kunnan/jätelautakunnan sisällä oon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kotitalouksien näkökulmasta lietteiden kuljetuspalvelua on saatavilla ja hintakilpailuakin todennäköisesti vystyspalveluita. Kotitaloudella on yleensä mahdollisuus vaihtaa yritystä, jos se ei ole tyytyväinen palve tuksen välillä ei ole mahdollista tarkasti verrata, koska nykyjärjestelmässä hinnat vaihtelevat yritysten toteutuisi nykyistä paremmin. Nykyisessä kuljetusjärjestelmässä usea yritys tarjoaa myös huolto-ja päi välillä ja kunnan järjestämässä kuljetuksessa hinnat perustuisivat kilpailutukseen. Kunnan järjestämässä on kaikissa jätelautakunnan kunnissa. Hintojen suuruutta kiinteistön haltijanja kunnan järjestämän kulje 3. edellytys: Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomi kuljetuksesta, kaikkien 37 edellytykset eivät täyty. Kuulemisvaiheessa esitettävän alustavan arvion mukaan perusteita kiinteistön haltijan järjestämän sako :SSä säädettyjen edellytysten tulisi täyttyä. Valmistelumateriaalin perusteella jätehuoltoviranomainen voisi päättää jätelain 37 :n mukaisesta kiinteistön haltijanjärjestämästäjätteen ja umpikaivolietteiden kuljetuksenjatkamiselle ei ole missään jätelautakunnan alueen kunnassa. Jotta Yhteen veto lain edellytysten täyttymisestä Kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässäjätehuoltoviranomainen tai valvontaviranomaiset eivät voi vai vaan jätehuollon kokonaisuuden hallinnanja kehittämisen kannalta viranomaistyö helpottuisi, jos siirryt Nykyinen kuljetusjärjestelmä ei tue jätehuolto-ja ympäristönsuojeluviranomaisten tehokasta toimintaa, täisiin kunnan järjestämään lietteiden kuljetukseen. n. 11700) ja niiden perusteella lasketut arviot alueella syntyvien lietteiden määristä ovat suuntaa-antavia. kuttaa hinnoittelun tasapuolisuudenja kohtuullisuuden epäkohtiin. Mahdollisuudet puuttua palvelun saa Teetetyn selvityksen yhteydessä saadut arviot sako-ja umpikaivollisten kiinteistöjen määrästä (yhteensä tavuuden ongelmiin, mikäli niitä ilmenee, ovat heikot. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka monella kiinteistöllä on kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä, ei kunnista ole saatu, koska tätä varten ei ole kerätty rekistereitä. kaaminen, tallentaminen ja vertaaminen rakennustietoihin vaatii huomattavia resursseja. Automaattista näistä resursseista voitaisiin käyttää jätehuollon kehittämiseen ja seurantaan. kuljetustietojen jätteenkuljetusrekisteriin tallentumista tai yhtenäisiä käytäntöjä sovellettaessa valtaosa jätehuoltomääräysten noudattamisen seurantaa, lietemäärien seurantaa sekä jätehuollon toimivuuden seurantaa ja suunnittelua on vaikeampi toteuttaa kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä kuin kunnan järjestämässä kuljetuksessa. Nykyisin esimerkiksi yritysten toimittamien lietteiden kuljetustietojen muok kuin kunnan järjestämän kuljetuksen malli. Jätteen kuljetusrekisterin ylläpitoa,jätehuoltoon liittymisenja Kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmä on jätehuoltoviranomaiselle merkittävästi työläämpi vaihtoehto le. toimivia yrityksiä. Jos siirrytään kunnan kilpailuttamaan kuljetukseen, kilpailutuksessa menestyvät yrityk kilpailuttamisen merkitystä on haasteellista arvioida yksiselitteisesti yrityskentän muutosten näkökulmas ta. Yritysten toiminnan kannalta kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmän voidaan arvioida tukevan alalla jo yritystoiminta lopetettaisiin. Toisaalta yritystoiminnanmuutoksia tapahtuu yrityskauppojen ja sukupol Sako-ja umpikaivojen tyhjennysten merkitys yritysten toiminnassa ja siten liikevaihdosta vaihtelee, ja venvaihdosten yhteydessä muutenkin. Kilpailuttaminen saattaisi edistää uusien yritysten tuloa markkinoil set kuitenkin hyötyisivät vakaan tilauskannan kautta. Muiden osalta työkanta vähenisi ja mahdollisesti ja lietettä tuottavan kiinteistön lisäksi naapurikiinteistöille. silloin, kun lietteidenjätehuollon piiriin kuuluvien kiinteistöjen ja kuljetusten seurantaa ei voida toteuttaa huoltopalvelut täyttävät jätelain laatuvaatimukset. Epäasiallinen lietteiden käsittely, laiminlyönnitjäteve sijärjestelmän kunnossapidossajajätehuoltomääräyksiä pidemmättyhjennysvälit ovat todennäköisempiä yhtä tehokkaasti kuin kunnan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä. Näistä ongelmista voi aiheutua haitto luun tai hinnoitteluun. Kunnan on kuitenkin kuljetusjärjestelmästä riippumatta huolehdittava, että jäte Liite lausuntopyyntöön 07/2015 Sivu 4 / 4

JENSUUN ALUEELLINEN JÄTELAUTAKUNTA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Y 93905-P25419 Raportti jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilasta Selvitystyö sako- ja umpikaivolietteiden FCG.

F c:ce1. Raportti Kojo Riitta Sisällysluettelo 1 Johdanto ja tavoitteet 1 2 Tausta-aineisto 1 3 Käsitteet 2 3.1 Kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmätja sako-ja umpikaivoliete 2 3.2 Vastuu sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksesta ja käsittelystä 2 3.3 Keskeiset toimijat 3 3.4 Kuljetusrekisteri, siirtoasiakirja ja asiakasrekisteri 3 4 Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollon nykytila Joensuun alueellisen jätelautakunnan toimialueella 5 4.1 Kuljetusjärjestelmät 5 4.2 Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen määrät 5 4.3 Sako- ja umpikaivolietteitä koskevat määräykset 6 4.4 Vastaanottopaikat 7 4.4.1 Kuntien vastaanottopaikatja niihin toimitettujen lietteiden määrät 7 4.4.2 Muualle kuin seudun kuntien vastaanottopaikkoihin toimitettujen lietteiden määrät 8 4.5 Tyhjennyspalvelut 8 4.5.1 Palvelujen tarjonta 8 4.5.2 Hinnat 8 4.5.3 Palvelun laatu 9 4.6 Kuntien, viranomaisten ja vastaanottajien toiminta 9 4.6.1 Seuranta ja valvonta 9 4.6.2 Vaikutukset vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmään 11 4.7 Ympäristö 11 4.8 Yrittäjät 12 5 Arviot sako- ja umpikaivollisten kiinteistöjen määristä ja muodostuvan sako- ja umpikaivolietteen määrästä 13 5.1 Sako- ja umpikaivolietteiden määrien arvioinnin lähtökohdat 13 5.2 Arvio sako- ja umpikaivollisten kiinteistöjen määrästä 13 5.3 Sako- ja umpikaivolietteiden määräarviot 15 5.4 Epävarmuustekijät 16 6 Kokonaisarvio kiinteistön haltijan järjestämälle kuljetukselle asetettujen vaatimusten täyttymisestä Joensuun alueellisen jätelautakunnan toimialueella 17 6.1 Vaatimukset ja niiden täyttyminen 17 6.2 Palvelujen saatavuus ja ehtojen kohtuullisuusja syrjimättömyys 18 6.2.1 Palvelujen saatavuus 18 6.2.2 Ehtojen kohtuullisuus ja syrjimättömyys 18 FCG Suunnittelu ja tekniikka y smontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 247403 1-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, wwwfcgfi

kehittämistä 19 6.5.2 Yritysten asema 23 6.4 Kuljetusjärjestelmä ei aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle 21 6.5.1 Kotitaloudet 22 6.3 Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta ja tukee jätehuollon alueellista 6.5 Päätöksen vaikutukset kotitalouksiin, yrityksiin ja viranomaisiin 22 Kojo Riitta Puh, 010 4090, tax 010 409 5001, wwwfcg.fi Kntipaikka Helsinki smontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 FCG Sijiirniltelti teknkka y LIITTEET 1 Kysymykset 7 Yhteenveto 26 6.5.3 Viranomaisten toiminta 24 f:c c. Raportti

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Y Raportti 1 (26) Selvitystyö sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilasta 1 Johdanto ja tavoitteet 2 Tausta-aineisto Joensuun alueellisen jätelautakunnan toimialueen muodostaa viisi kuntaa: Ilomantsi, Joensuu, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi. Alueella on käytössä sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetuksen osalta kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, jossa kiinteistön haltijat ovat voineet itse sopia sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollon järjestämisestä yksityisten kuljetusyritysten kanssa. Kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta käytettiin vanhassa jätelaissa 1072/1993 nimitystä sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Tässä raportissa kuljetusjärjestelmästä käytetään voimassa olevan jätelain mukaista käsitettä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Jätelaki (646/2011) edellyttää, että vanhan lain mukaiset sopimusperusteiset jätteenkuljetuspäätökset on arvioitava uudelleen uuden jätelain tultua voimaan 1.5.2012. Jätelain mukaan sopimusperusteista jätteenkuljetusta voidaan jatkaa kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena vain, jos jätelain 37 :ssä asetetut vaatimukset täyttyvät. Päätöksenteon tausta-aineistoksi on ollut tarpeen selvittää sako- ja umpikaivolietteiden kiinteistön haltijan järjestämän (sopimusperusteisen) jätteenkuljetuksen nykytilaa ja toimivuutta jätelautakunnan toimialueen kunnissa. Selvitystyön tavoitteena oli saada kattava kuva sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollon nykytilasta. Lisäksi selvitystyössä tuli tarkastella jätelaissa kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle asetettujen edellytysten (37 ) täyttymistä. Selvityksen tekijäksi valittiin FCG Suunnittelu ja tekniikka y. Selvityksessä on otettu huomioon Suomen Kuntaliiton ohjeistus koskien jätehuoltoviranomaisen päätöstä jätteenkuljetusjärjestelmästä (Kuntaliiton yleiskirje 29.1.2013, 5/80/2013). Selvityksen lähtöaineistoksi tehtiin kysely Joensuun alueellisen jätelautakunnan toimialueen ympäristönsuojeluviranomaisille ja jätevedenpuhdistamoille sekä alueella toimiville sako- ja umpikaivojen tyhjennyksiä tekeville yrityksille. Kyselyt on esitetty liitteessä 1. Yrityksiä, jotka mahdollisesti tyhjentävät sako- ja umpikaivoja Joensuun alueellisen jätelautakunnan toimialueella oli lautakunnalta saadun tiedon perusteella 33. Lisäksi lietteen vastaanottajille tehdyn kyselyn perusteella löytyi vielä 5 yritystä. Kyseisiin yrityksiin otettiin yhteyttä sähköpostitse tai puhelimella riippuen siitä, minkälaiset yhteystiedot olivat löydettävissä. Mikäli sähköpostilla tavoitettu yritys ei vastannut, sille lähetettiin muistutusviesti. Kahdelle yritykselle ei löydetty toimivia yhteystietoja. Yrityksiä tavoitettiin 28 (kahdelle ei löytynyt yhteystietoja ja kahdeksan yritystä ei reagoinut kyselyyn). Tavoitetuista yrittäjistä 9 ei ilmoituksensa mukaan tyhjennä sako ja umpikaivoja seudulla. Kaksi yrittäjää ilmoitti, ettei halua vastata kyselyyn. Joensuun alueellisen jätelautakunnan toimialueella sako- ja umpikaivolietteitä tuo kuntien vastaanottopaikkoihin 19 yritystä. Lisäksi 4 yritystä ilmoitti toimivansa alueella mutta vievänsä lietteet naapurikunnan vastaanottopaikkaan. Yhdellä yrittäjällä on oma ympäristöluvan saanut yhteiskäsittelypiste. FCG Suunnittelu ja teknhkka y smontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Y Raportti 2 (26) 3 3.1 Käsitteet Kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät ja sako- ja umpikaivoliete Kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät koostuvat useista menetelmistä ja laitteista. Järjestelmävaihtoehtoja on lukuisia, joista perusratkaisuina voidaan pitää seuraavia: saostussäiliö yhdistettynä maasuodatukseen tai maahanimeytykseen umpisäiliö laitepuhdistamo eli pienpuhdistamo. Kiinteistölle sopiva jätevesien käsittelymenetelmä riippuu mm. sillä muodostuvien jätevesien laadusta (mustat ja harmaat ja määrästä sekä kiinteistön sijaintipaikan asettamista vaatimuksista (ranta, pohjavesialue, taajama). 1) jätevedet Käsittelyä vaativia lietteitä poistetaan järjestelmän eri osista. Seuraavassa selvityksessä näistä jätevesien käsittelyjäjestelmistä poistettavista lietteistä käytetään yhteisnimitystä sako- ja umrikaivolietteet. Sakokaivolietteet eroavat umpikaivolietteistä muodostumistavaltaan ja siten myös laadultaan seuraavasti: Sakokaivolietteet kertyvät saostussäiliöihin (saostuskaivo), joilla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai useampiosaista, vesitiivistä mekaanista esikäsittelylaitetta, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat. Jäteveden umpisäiliöllä (umpikaivo) tarkoitetaan vesitiivistä, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettua säiliötä, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Saostussäiliön tarkoitus on pidättää mahdollisimman hyvin kiintoainetta eli varmistaa, että jätevesi on mahdollisimman hyvin esikäsiteltyä ennen maapuhdistamoon tai pienpuhdistamoon menoa. Saostussäiliön sisältämä liete on koostumukseltaan, kiintoainepitoisuudeltaan sekä ravinteiden osalta huomattavasti hankalampaa käsitellä jätevedenpuhdistamolla kuin umpisäiliön sisältämä jätevesi. 3.2 Vastuu sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksesta ja käsittelystä Asumisessa syntyvänä pidetään kaikkea asumisessa syntyvää kuten vakinaisessa ja vapaa-ajan asunnossa sekä maatilan asuinrakennuksessa syntyvää jätteen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta, sako- ja umpikaivoliete mukaan luettuna. jätettä jätteenä jätettä, Sako- ja umpikaivoliete on asumisessa syntyvää ja sen jätehuollon järjestäminen on kuulunut kunnan vastuulle jo ennen nykyistä jätelakia (646/2011). Edellisen jätelain (1072/1993) aikana asumisessa syntyvän jätteen määritelmän todettiin tarvitsevan selvennystä, joten sitä tarkennettiin jätelain muutoksella 411/2007. Muutoksen jälkeen laissa todettiin nimenomaisesti, että mm. sako- ja umpikaivoliete on asumisessa syntyvää Kunta päättää sen vastuulle kuuluvan jätteen kuljetusjärjestelmästä ja vastaa käsittelyn järjestämisestä. jätettä. jätteen jätettä 1 mustat vedet sisältävät vesikäymälävettä, harmaa vesi on peräisin ainoastaan pesemisestä, tai muusta vastaavasta. 1 keittkstä sivoamisesta F-CG Suunnittelu ja tekniikka y smontie 34, PL 950, 00601 Helsinki (-tunnus 247403 1-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, wwwfcgfi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Y Raportti 3 (26) 3.3 Keskeiset toimijat Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollon tehtävät jakaantuvat seuraaville toimijoille: Kunta, jossa edelleen o o jätehuoltoviranomainen ympäristönsuojeluviranomainen Kuljetuspalveluista vastaava yrittäjä Lietteen vastaanottaja Lietteen käsittelijä. Edellisten lisäksi kuljetusten järjestämisessä tärkeä rooli on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla (ELY-keskukset). Kuntien jätehuollon ohjaamisen ja valvonnan lisäksi ne myös hyväksyvät ammattimaiset jätteenkuljettajat ja -välittäjät jätehuoltorekisteriin. Kunnan jätehuoltoviranomainen huolehtii kunnan viranomaistehtävistä, kuten kunnan jätehuoltomääräyksistä, jätetaksasta ja sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmästä päättämisestä. Jätehuoltoviranomainen myös ylläpitää rekisteriä, johon merkitään kuljetustiedot (rekisteriä on tarkasteltu tarkemmin kappaleessa 3.5). Ympäristönsuojeluviranomainen valvoo, että jätelakia noudatetaan. Kunnan jätehuoltoviranomaisen ja ympäristönsuojeluviranomaisen välistä tehtäväjakoa on selvennetty ympäristöministeriön muistiossa 19.12.2014 Jätelain eräiden säännösten tulkintalinjauksia. Kunnan jätehuoltoviranomaisella ei ole valvontatoimivaltaa. Jätehuoltoviranomaisen tehtävänä on kuitenkin seurata kiinteistöjen liittymistä kunnan järjestämään jätehuoltoon ja kiinteistöittäisen jätteen kuljetuksen järjestämistä kunnalle säädetyn jätehuollon järjestämistehtävän toteuttamiseksi. Jos seurannassa ilmenee tarvetta puuttua havaittuun laiminlyöntiin, asiassa tarvittavat valvontatoimet, kuten hallintopakon käyttö, kuuluvat jätelain 24 :n nojalla kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan. Kunnan järjestämässä kulietuksessa kunta voisi hoitaa kuljetukset itse omalla kalustollaan. Käytännössä kuitenkin kunnat ovat antaneet kuljetukset yksityisen yrittäjän tehtäväksi. Yrityksen tehtävät riippuvat kuljetuspalvelun järjestämistavasta. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus vastaa edellisen jätelain mukaista sopimusperusteista jätteenkuljetusta. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa sopimukset tehdään asiakkaan ja kuljetusyrityksen välillä. Asiakas tilaa tyhjennyksen haluamaltaan jätehuoltorekisteriin hyväksytyltä urakoitsijalta. Sako ja umpikaivolietteiden kuljetuksissa sopimusperusteinen malli on ollut Suomessa yleisesti käytössä. Kunta määrää sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottajan. Suomessa vastaanottajia ja käsittelijöitä ovat olleet pääasiassa kuntien ja niiden omistamien yhtiöiden jätevedenpuhdistamot. 3.4 Kuljetusrekisteri, siirtoasiakirja ja asiakasrekisteri Vuonna 2012 voimaan tulleeseen jätelakiin (646/2011) sisältyy sako- ja umpikaivolietteille kaksi uutta seurantajärjestelmää: FCG Suunnittelu ek<ka y smontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi

asetuksessa jätteistä (179/2012) määritellyt tiedot kunnan kiinteistöistä, joilta jätettä kuljettajan on annettava jätehuoltoviranomaiselle vuosittain valtioneuvoston nimitystä kuljetusrekisteri) Kulletusrekisteri perustuu jätelain 39 :n 2 momenttiin, jonka mukaan jätteen Seurantatietoihin liittyvä kolmas käsite on asiakasrekisteri. jätehuoltoviranomaisen ylläpitämä rekisteri kuljetuksista (seuraavassa käytetään siirtoasiakirja rekistereitä, joiden ylläpito on säädetty viranomaisten tehtäväksi. Hallinto-oikeuden päätöksessä 13/0047/3. Päätöksessä on todettu, että jätelain 43 :n :n mukaista rekisteriä jätteen kuljetuksista. Mainitut rekisterit ovat lakisääteisiä jätelain 142 :n mukaista jätehuollon rekisteriä tai tuottajarekisteriä tai jätelain 143 liittyviä tietoja. Asiakasrekisteri T ei siis ole tulkittavissa siten, että sillä tarkoitetaan Kuljetusrekisterin ja asiakasrekisterin välistä suhdetta on tarkennettu mm. Kuopion mukaan kunta voi siirtää jätteiden vastaanottoon, kuljetukseen, käsittelyyn, siirtää yhtiölle. Asiakasrekisterin tulee nimensä mukaisesti sisältää asiakassuhteisiin olisi juuri kyseisessä säännöksessä tarkoitettu muu tehtävä, ja myös se voidaan siis tehtävät kuntien omistamalle yhtiölle. Jätelain taustalla olevan hallituksen esityksen jätemaksujen laskutukseen sekä jäteneuvontaan välittömästi liittyvät hallinnolliset määrästä, lajista, kuljettajasta ja toimituspaikasta. Sekä lietteen kuljettajalle että vastaanottajalle jää oma kappale siirtoasiakirjasta, ja se on tarvittaessa esitettävä Kotitalouksien sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa siirtoasiakirja on yleensä lomake, johon kuljettaja täyttää laissa edellytetyt tiedot mm. jätteen alkuperästä, (ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston muistio, 24.5.2012). Siirtoasiakirjasta tulee jättää vastaanottajalle oma kappale. Siirtoasiakirjaa ei tarvitse lähettää Siirtoasiakirjan käytöllä on tarkoitus turvata jätteiden luovutus asianmukaiseen viranomaiselle, vaan se on voitava esittää viranomaiselle tämän pyynnöstä. käsittelyyn sekä luoda edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. perusteena on ensisijaisesti saada tietoa siitä, ovatko kiinteistöjen haltijat täyttäneet Ympäristöministeriön muistiossa 19.12.2014 Jätelain eräiden säännösten tulkintalinjauksia on todettu, että jätteenkuljettajan tiedonantovelvollisuuden liittymisvelvollisuutensa kiinteistöittäiseen jätehuoltoon sekä siitä, onko jäte toimitettu kunnan määräämään käsittelypaikkaan. toimituspaikoista. Kunnan jätehuoltoviranomaisen on viivytyksettä merkittävä 2 momentissa tarkoitetut tiedot jätelain 143 :ssä säädettyyn rekisteriin annettava jätelajeittain tiivistelmä kiinteistöiltä kerätyn jätteen määrästä ja tämä on toiminnan seuraamiseksi tarpeellista. Kuljettajan on lisäksi vuosittain (kuljetusrekisteri). Kunnan jätehuoltoviranomainen voi pyytää toimittamaan tiedot neljännesvuosittain, jos on noudettu, sekä jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Y Raportti 4 (26) vi ra no m a ise lie. (HE 199/2010, s. 92) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan asiakasrekisterin ylläpito FCG Suunnittelu ja tekniikka y smontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, wwwjcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Y Ra portti 5 (26) 4 Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollon nykytila Joensuun alueellisen jätelautakunnan toimialueella 4.1 Kuljetusjärjestelmät Joensuun alueellisen jätelautakunnan toimialueella on käytössä sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetuksen osalta kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus (vanhan jätelain 1072/1993 mukainen sopimusperusteinen jätteenkuljetus). Toimialueen kuntien (Ilomantsi, Joensuu, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi) alueella kiinteistön haltijat ovat voineet itse sopia sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollon järjestämisestä yksityisten kuljetusyritysten kanssa. Jätelautakunnan alueella muiden kunnan järjestämisvastuulle kuuluvien jätteiden jätehuoltopalveluista, kuten seka- ja biojätteen kuljetuksen järjestämisestä, vastaa kuntien jätehuoltoyhtiö Puhas y. Kuntien ennen jätelautakunnan vuonna 2012 tapahtunutta toiminnan aloittamista tekemät jätteenkuljetusjärjestelmäpäätökset eivät koskeneet sako- ja umpikaivolietteitä. Poikkeuksena oli Liperi (taulukko 1). aulukko 1. Kulletus järjestelmäpäätökset ennen lätelautakuntaa Kunta Kuljetusjärjestelmäpäätökset Kiinteä jäte Koskiko päätös sako- ja Viranomainen Ajankohta umpikaivolietettä Tekninen Ei vastausta Ei Ilomantsi lautakunta Kaupungin 1990-luvun puolivälin Ei Joensuu valtuusto jälkeen Tekninen 2011 Ei Kontiolahti lautakunta Tekninen eos Kyllä, päätettiin jatkaa Liperi lautakunta sopimusperusteista mallia Tekninen eos Ei tiettävästi omaa kunnan Polvijärvi lautakunta tekemää päätöstä 4.2 Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen määrät Joensuun alueellisen jätelautakunnan alueen kunnissa ei ole koottu keskitettyä rekisteriä viemäriverkoston ulkopuolisista kiinteistöistä. Kunnissa jo koottu tieto ei ole täysin hyödynnettävissä selvityksen käyttöön (taulukko 2). Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen käyttämistä jäteveden käsittelymenetelmistä ei siten myöskään ole tietoja. Taulukko 2. Tietojen saatavuus viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistölen määristä Kunta Tietojen keruu sako- ja umpikaivollisista kiinteistöistä Tietojen saatavuus tämän selvityksen Tietojen kerääjä käyttöön Ilomantsi Ympäristölautakunta Ei Joensuu Ympäristönsuojelu n Kontiolahti Ympäristönsuojelu- Tietoja on kerätty haja-asutuksen sihteeri jätevesiasetuksen täytäntöönpanoon liittyen, ympäristönsuojelu-sihteeri keräsi tiedot, mutta tietoja ei voi luovuttaa, tietojärjestelmä ei taivu siihen. FCG Suunnittelu ja tekniikka y smontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, wwwfcgfi

Joensuun kaupungin ympäristöviranomaisen arvion mukaan Joensuussa on noin 6 800 Polvijärvi Hyvin hajanaisesti käsittelyjärjestelmistä on kerätty tietoa. joihin ei ole tulossa viemäriä) jätevesien Liperi Projektityönä Kesämökkien ja joidenkin kylien (sellaisten, Tietojen kerääjä käyttöön Tietojen saatavuus tämän selvityksen Kunta Tietojen keruu sako- ja umpikaivollisista kiinteistöistä Jätehuoltomääräyksissä on edellytetty, että umpikaivot ja sakokaivojen lietetilat on ympäristönsuojelumääräyksissä on edellytetty, että saostuskaivot on tyhjennettävä tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Ilomantsin on annettu yleisissä jätehuoltomääräyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä. Joensuun alueellisen jätelautakunnan toimialueella tyhjennystiheyttä koskeva määräys vuodessa. valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ja jäteveden pienpuhdistamon ylijäämälietteen poistaminen on tehtävä ainakin kerran ulkopuolisilla alueilla (209/2011), jonka mukaan jäteveden saostussäiliön lietteenpoisto Sako- ja umpikaivojen tyhjennystiheyttä koskevat vaatimukset perustuvat Kirjanpidossa on oltava myös tieto siitä, mihin kaivoista kerätyt jätteet on toimitettu. Jätteen haltijan on pidettävä kirjaa umpi- ja sakokaivojen tyhjentämisajoista. 2012. Määräyksissä on edellytetty, että sellaiset sako- ja umpikaivolietteet sekä käsittelyyn tarvittava ympäristölupa. rasvanerotuskaivojen lietteet, joita ei käsitellä kiinteistöllä, on toimitettava kunnan jätevedenpuhdistamolle, kunnan vastaanottopaikkaan tai paikkaan, jolla on niiden Joensuun alueellinen jätelautakunta on antanut yleiset jätehuoltomääräykset vuonna (pohjavesialueet, ranta-alueet, taajamat, muut alueet) esitetään on annettu sako- ja umpikaivolietteitä koskevia määräyksiä. Näissä määräyksissä Joensuun alueellisen jätelautakunnan alueen kuntien ympäristönsuolelumääräyksissä 4.3 Sako- ja umpikaivolietteitä koskevat määräykset esitetty luvussa 5. Teoreettinen arvio sellaisten kiinteistöjen määristä, joilla on sako- tai umpikaivo on kiinteistöä, joilla on omat sako- tai umpikaivot. Kiinteistöistä noin 100 on vesikäymälällä varustettuja loma-asuntoja. Kontiolahden ympäristöviranomaiselta saadun arvion mukaan kunnassa on noin 1100 ympäristöviranomaisen arvion mukaan noin 3 200 vakinaisella kiinteistöllä ja 1 800 sanottuja kantovesimökkejä. Sako- ja umpikaivolietteitä syntyy siten loma/vapaa-ajan kiinteistöllä. kesämökiksi määritettyjä rakennuksia on noin 3 600 (2013), joista noin puolet on niin kiinteistöä, jotka eivät kuulu jätevesiviemäriin. Tilastokeskuksen luokittelussa FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Y Raportti 6 (26) Minkälainen jätevesijärjestelmä on hyväksytty tietyn tyyppisellä alueella Miten vähäiset jätevedet on mahdollista käsitellä Miten talousvesien käsittelylaitteistot tulee sijoittaa ja huoltaa Vaatimukset peltoon levitettävälle sako- ja umpikaivolietteelle. 1 CG Suuiinittelu iei <k y sn,ontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcgfi

33 33 58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Y Raportti 7 (26) vähintään kerran vuodessa ja umpisäiliöt niiden täyttyessä. Joensuussa, Kontiolahdella ja Polvijärvellä tyhjennys on tehtävä tarvittaessa. Liperi ei ole asettanut vaatimusta tyhjennystiheydelle, vaan viittaa talousjätevesiasetuksen 4. 4.4 Vastaanottopaikat 4.4.1 Kuntien vastaanottopaikatja niihin toimitettujen lietteiden määrät Joensuun, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven jätevedet käsitellään Joensuun Kuhasalon jätevedenpuhdistamolla lukuun ottamatta Stora Enson Uimaharjun tehtaan jätevedenpuhdistamoon ohjattavia Enon suunnan jätevesiä. Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven jätevedet pumpataan siirtoviemäriä pitkin puhdistamolle. Ilomantsilla on oma jätevedenpuhdistamo. Kukin kunta vastaa alueensa sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikoista. Joensuun alueellisen jätelautakunnan alueella on 7 sako- ja umpikaivolietteen vastaanottopaikkaa. Joensuussa on kolme vastaanottopaikkaa, muissa kunnissa on kussakin yksi (Taulukko 3). Seudun sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikkoihin tuotiin vuonna 2014 yhteensä noin 22 600 kuutiota sako- ja umpikaivolietteitä (taulukko 3). Teoreettinen arvio seudulla muodostuvien sako- ja umpikaivolietteiden määristä on esitetty luvussa 5. Taulukko 3. Jätelauta kunnan toim lalueen kuntien sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottoriaikat ja niissä vastaanotetut lietemäärät 2014 Kunta Sako- ja umpikaivolietteiden Vastaanotettu lietemäärä 2014, m3 vastaanottopaikat Sakokaivoliete Umpikaivoliete Ilomantsin kunnan Ilomantsi jätevedenpuhdistamo 1 330 680 Joensuu Kuhasalon jätevedenpuhdistamo 3 630 7 520 Hammaslahden jätevedenpuhdistamo Uimaharju, siirtopumppaamo Kontiolahti Lietteen pudotuspaikka 0 2 180 Liperi Ylämyllyn tasausallas 1 780 3 680 Sako- ja umpiakaivolietteen Polvijärvi vastaa nottoasema 870 880 Yhteensä 7 610 14 940 Lietettä yhteensä 22 550 Usean vuoden kattavat tiedot sako- ja umpikaivolietteiden määristä saatiin Joensuusta, Kontiolahdelta, Liperistä ja Polvijärveltä. Näissä kunnissa sako- ja umpikaivolietteiden kokonaismäärä on pysynyt samassa suuruusluokassa, joskin kokonaismäärä on pienentynyt jonkin verran kaikissa kunnissa Polvijärveä lukuun ottamatta. Sakokaivolietteiden osuus lietteen kokonaismäärästä vaihtelee suuresti kunnittain. Vuonna 2014 suurin osuus oli Ilomantsissa (66 % sakokaivolietteitä). Kontiolahdessa ei seurata sako- ja umpikaivolietteitä erikseen. Muissa kunnissa sakokaivolietteiden osuus oli 33 50 % Niissä kunnissa, joista tiedot saatiin usealta vuodelta, voidaan todeta sakokaivolietteiden osuuden pysyvän samassa suuruusluokassa. Vuosina 2011 2014 sakokaivolietteiksi ilmoitettuja lietteitä oli lietteen kokonaismäärästä seuraavasti: Joensuu 16 % Liperi 24 % Polvijärvi 49 %. FCG Suunnittelu a tek- <ka y smontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0

ulkopuolisiin kuntiin. Yrityksille tehdyssä kyselyssä viisi vastaajaa ilmoitti toimittavansa ulkopuolisiin kuntiin, pääasiassa utokumpuun. puhdistamon lietteitä. sako- ja umpikaivolietteitä. Joensuun Uimaharjun vastaanottopaikkaan tulee Enon Seudun jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissä vastaanottopaikkoja ei ole nimetty tai rajattu tiettyihin kuntiin. sa lietteistä on voitu toimittaa seudun Joensuun alueellisen jätelautakunnan alueelta peräisin olevia lietteitä seudun Joensuuta lukuun ottamatta vastaanottopaikkoihin ei oteta vastaan muita lietteitä kuin 4.4.2 Muualle kuin seudun kuntien vastaanottopaikkoihin toimitettujen lietteiden määrät Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi smontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 määritelty. Käytössä on useita hintojen määrittelytapoja mm. kiinteä maksu, tuntiveloitus ja maksu etäisyyden perusteella. Joissakin tapauksissa kunnat on jaettu Nyt tehdyssä selvityksessä kysyttiin, miten kuljetuksen osuus tyhjennysmaksusta on lietteenkuljetuksen palvelujen ja hinnoittelun ehtoja. Kyselyyn vastasi vain 14 yritystä, joten käytössä ei ole kattavaa tietoa kuljetushinnoista tai laskuissa käytetyistä Joensuun alueellinen jätelautakunta selvitti vuoden 2014 alussa kiinteistöittäisen erittelyistä. laskutuksesta. toteuttajalle muodostuu lisäksi kustannuksia asiakaspalvelusta, kuljetusjärjestelystä ja mahdolliset kiinteistön olosuhteiden asettamat erityisvaatimukset. Kuljetuksen Kuljetuksen hintaan vaikuttavat etäisyys kiinteistölle ja vastaanottavalle laitokselle sekä 4.5.2 Hinnat toimivat noin 80 km säteellä varikosta tai laajemmin. Traktorilla liikkuvilla säde on 15 30 km. Yritysten antamien tietojen perusteella sellaiset yritykset, joilla on käytössä auto tietoja palvelun puuttumisesta. tullut sellaisia alueita tai kiinteistöjä kunnassa, joille ei ole käytettävissä sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyspalveluja. Ympäristöviranomaisten tietoon ei ole tullut Palvelun tarjonnan osalta ympäristöviranomaisilta kysyttiin, onko heidän tietoonsa asiakkaalta toiselle. sa yrityksistä ilmoittaa myös lehdissä ja netissä. Yrityksiltä saadun tiedon mukaan tieto palvelun tarjoajista leviää pääasiassa suoraan useampi kuin yksi yritys. toiminta-alueella sako- ja umpikaivoja tyhjentää 24 yritystä. Jokaisessa kunnassa toimii Luvussa 2 esitettyjen kyselyjen perusteella Joensuun alueellisen jätelautakunnan 4.5.1 Palvelujen tarjonta 4.5 Tyhjennyspalvelut yhteiskäsittelypiste. Toiminnalle on haettu ympäristölupa. Muut kyselyyn vastanneet kuljetusyrittäjät eivät ilmoituksensa mukaan levitä lietettä peltoon. Yrittäjille tehtyyn kyselyyn vastanneista yrittäjistä yhdellä on ammattimaisesti toimiva Kontiolahdella ja Liperissä maksua vastaan toiselle tehtävä sako- ja umpikaivolietteen ympäristöviranomaiselle, mikäli omaa lietettä levitetään omaan peltoon. Joensuussa, tyhjennys ja levitys pellolle vaatii ympäristöluvan. sallittu. Kunnissa ei edellytetä peltolevitystä koskevan ilmoituksen tekemistä Seudun kunnissa vaarattomaksi käsitellyn sako- ja umpikaivolietteen peltolevitys on FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Y Raportti 8 (26) FCG Suunnittelu a te Kk y

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Y Ra portti 9 (26) luokkiin etäisyyden perusteella tai on kehitetty monet tekijät huomioon ottava maksun määrittelyohjelma. Yrityksiltä kysyttiin myös onko se nostanut hintoja vuoden 2012 jälkeen. Yleensä hintoja on nostettu. Syiksi ilmoitettiin mm. käsittelyhintojen ja polttoaineiden hintojen muutokset, yleinen kustannuskehitys. Kustannuksia lisäävänä tekijänä mainittiin myös raportointivelvoitteiden ja byrokratian lisääntyminen. Yrityksiltä kysyttiin myös, miten palvelut on eroteltu laskussa ja minkälainen laskutusjärjestelmä on käytössä. Laskuissa esitettävät tiedot vaihtelevat kokonaismaksusta tarkkaan erotteluun eri kustannustekijöistä. Laskutustapa vaihtelee yrityksittäin: osalla on käytössä sähköiset ja paperiset laskut. Paperiset laskut toimitetaan yleensä postitse. Joskus lasku annetaan asiakkaalle tyhjennyksen yhteydessä. Asiakkaalta perittävään hintaan sisältyy myös sako- ja umpikaivolietteiden käsittelymaksu. Taulukossa 4 on esitetty yhteenveto sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotosta perityistä maksuista. Taulukko 4. Sako- ja umnikaivolietteen vastaanottomaksut 2014 Kunta Maksun suuruus, C/m 3 (alv o %) Sakokaivoliete Umpikaivoliete Ilomantsi 9,51 Sama Joensuu 18,80 6,55 Kontiolahti 10,69 Sama Liperi 14 8 Polvijärvi 12,9 1 (wc-vesi) 7,7, II (kaikki jätevedet) 3,1 4.5.3 Palvelun laatu Kuljetusyrittäjille tehdyn kyselyn perusteella isommilla yrityksillä on paljon pitkäaikaisia sopimuksia. Pienemmillä yrityksillä tyhjennykset ovat pääasiassa kertatilauksia, mutta useat yrittäjät totesivat asiakassuhteiden olevan vakiintuneita. Yritykset tarjoavat pääasiassa vain tyhjennyspalveluja. Jotkut kertoivat ilmoittavansa, jos järjestelmässä todetaan jotain vikaa. Kolme yritystä ilmoitti tekevänsä myös erilaisia huoltotöitä ja kuntotarkastuksia. Yritykset ilmoittivat pystyvänsä palvelemaan asiakkaita hyvinkin nopeasti. Kiireelliset tapaukset pyritään hoitamaan lyhyellä varoitusajalla. 4.6 Kuntien, viranomaisten ja vastaanottajien toiminta 4.6.1 Seuranta ja valvonta Joensuun alueellinen jätelautakunta on perustanut jätelain edellyttämällä tavalla kuljetusrekisterin, johon merkitään sako- ja umpikaivolietteiden kuljettajilta saatavat tiedot lietteiden kuljetuksesta. Tietojen keruu on aloitettu, mutta rekisterin kattavuus on vielä puutteellinen eikä rekisterissä ole tietoja kiinteistöillä mahdollisesti sijaitsevista jätevesijärjestel mistä. Jätteen haltijan pitää tarkistaa, että jätteiden kerääjä ja kuljettaja on hyväksytty ja merkitty jätehuoltorekisteriin ja että hyväksyntä kattaa myös kyseisen jätteen FCG Suunnittelu e tekniikka y smontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0

Kaikissa kunnissa lietettä voi toimittaa vastaanottopaikkaan vain sellainen urakoitsija, Yhteenveto Joensuun alueellisen jätelautakunnan toimialueen sako- ja umpikaivolietteiden vastaanoton seurantakäytännöistä on esitetty taulukossa 5. vastaanottopaikkoihin sako- ja umpikaivolietteitä toimittaneista yrityksistä yhden osalta kuljetuksen. Joensuun alueellisen jätelautakunnan toimialueella kuntien (epäselvyys yrityksen virallisesta nimestä). ei saatu varmistettua, onko yritys merkitty ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin [Cl SuunniUefti ja tekniikka y työläyttä. Lisäksi haittana pidettiin väärinkäytöksen mahdollisuutta, esimerkiksi voidaan Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen haittana pidettiin valvonnan Lietteiden kuljetusta suurempana ongelmana pidettiin sitä, että jätevesijärjestelmissä kohtuullisin a. toimintaan selvitettiin kysymällä ympäristöviranomaisten näkemyksiä kiinteistön palveluntoimittajien arvioitiin parantavan kilpailun edellytyksiä ja pitävän siten hinnat järjestelmän joustavuus, minkä katsottiin vähentävän valitusten määrää. Useiden Sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmän vaikutuksia ympäristöviranomaisten haltijan järjestämän jätteen kuljetuksen eduista tai haitoista. Etuna mainittiin mm. Joensuu Kortinlukija käytössä, Ei edellytetä, ELY- Urakoitsijan asia, Ura koitsijalla vastuu llomantsi Käytöstä sovittu yrittäjän kanssa. Toimittavat siirtoasiakirjat Kunnan puolesta on Talletetaan Taulukko 5. Sko- ja umpikaivolietteiden vastaanottoiaikkojen toteuttama käviiöiden seuranta Kunta Seurantajärjestelmä Siirtoasiakirja eteenpäin pyydettäessä. Polvijärvi ilmoittaa toimittavansa tiedot jätelautakunnalle. joka on sopinut asiasta vastaanottajan kanssa. Vastaanottajista kaksi on ottanut käyttöön siirtoasiakirjan. Joensuun Vesi on saanut ELY-keskukselta päätöksen, että sähköinen vastaanottojärjestelmä riittää seurannaksi. Yleensä asiakirjat toimitetaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Y Raportti 10 (26) Edellytetäänkö Minkälainen malli Jatkokäsittely siirtoa sia kirja Luovutettu avain purkupaikkaan, puhdistamolle tai teknisen annettu Ely- paperiversiona teknisellä tietokone tunnistaa yrittäjän osaston sähköpostiin keskuksen osastolla, ei toimiteta avainkoodin perusteella toimittama malli eteenpäin, jos ei pyydetä urakoitsijalla henk.koht. keskukselta saatu päätös, osa tehnyt oman siirtoasiakirjojen kortti/kortit että sähköinen osa käyttää esim. säilyttämisestä Ainoastaan Kuhasalossa vastaanottojärjestelmä Puhas y:n Pistokoetulokset automaattiportti, johon riittää seurannaksi. kansiossa valvomossa urakoitsijalla koodi Pyytäneet vuosittain pistokokeina joidenkin päivien siirtoasiakirjat urakoitsijoilta Kontiolahti Yritysten kanssa on sopimus ja n ollut tarkoitus käyttää Tehty urakoitsijoita Eivät ole vielä saaneet jokaisella on oma polettinsa, varten (voivat yhtään siirtoasiakirjaa jonka perusteella tunnistus ja käyttää myös esim. mittaus Puhas y:n pohjaa) Liperi Kirjallinen sopimus, Ei siirtoasiakirjaa käytössä Ei käytössä Ei käytössä tunnistukseen tuojakohtainen (henkilöresurssipula), avain kuljetusurakoitsija määrittää järjestelmään jätteen laadun Polvijärvi Vastaanottoasema on Vaaditaan Netistä Asiakirjat paperisina automaattinen ja toimii yrityksille kansiossa annetulla omalla avaimella. Tiedot Jätelautakunnalle Käytöstä sopimus yritysten kanssa. voi olla puutteita. smontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcgfi Y-tunnus 2474031-0

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Y Raportti 11 (26) antaa naapurin tyhjentää lietteetja levittää läheiseen metsään tai käsittelemättöminä peltoon. Myös hintatason nousua pidettiin mahdollisena. Kunnan järjestämän järjestelmän pelättiin vaikuttavan palvelutasoa heikentävästi ja lisäävän byrokratiaa. 4.6.2 Vaikutukset vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmään Vastaanottopaikkoihin tuotujen sako- ja umpikaivolietteiden määrät vaihtelevat kuukausittain. Huiput osuvat syksyyn. Seudun vastaanottopaikkojen kapasiteetti on tällä hetkellä riittävä (taulukko 6). Yhteenkään vastaanottopaikkaan ei ole suunnitteilla muutoksia. Taulukko 6. Vastaanottopaikkojen kapasiteetit ja esimerkkejä vaih telusta kuuka usittain vastaan otetun sako- ja umpikaivolietteen määrissä Kunta Kapasiteetti ja sen riittävyys Vaihtelu vastaanotetuissa lietemäärissä 2013, m3/kk Kapasiteetti Riittävyys min max Ilomantsi 50 m3 Riittää 58 400 toistaiseksi helmi syys Joensuu. Kuhasalo arvio 480 m3/kk Riittää tällä 190 692 hetkellä helmi joulu. Hammas- arvio 250 m3/kk 166 402 lahti marras loka. Ulmaharju arvio 200 m3/kk 63 409 helmi loka Kontiolahti mitoitus-virtaama 70 m3/h Riittää 0 510,6 max 4000 m3/a maalis loka Liperi Ei kapasiteettia (suoraan Joensuun Riittää 304,90 743,64 veden verkostoon) helmi loka Polvijärvi Ei rajoituksia, ainoastaan pahimpaan Kapasiteetti 49 503,8 hulevesiaikaan keväällä saattaisi riittää, maalis loka teoriassa syntyä sellainen tilanne, vastaanottoettä siirtoviemärin pumput käyvät asema täysillä ja sakokaivolietteen rakennettu 2 pumppaamista jouduttaisiin vuotta sitten. hetkellisesti rajoittamaan. Säilöön mahtuu_20m3. 4.7 Ympäristö Vastaanottajilta kysyttiin näkemyksiä siitä, mitä ovat kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edut tai haitat sako- ja umpikaivolietteen käsittelyssä verrattuna kunnan järjestämään kuljetukseen. Haittana pidettiin mm. sitä, ettei tyhjennyksiä mahdollisesti tehdä riittävän ajoissa. Valinnan vapautta urakoitsijan suhteen pidettiin hyvänä. Myös urakoitsijoiden pysyvyys mainittiin etuna. Sako- ja umpikaivolietteistä aiheutuneita ympäristöhaittoja selvitettiin kysymällä ympäristöviranomaisilta viime vuosina tulleiden valitusten aiheita ja todettuja epäkohtia. Kaksi kuntaa ilmoitti, ettei valituksia ole tullut. Kolmessa muussa kunnassa on tullut yksittäisiä valituksia. C Cd SunnitteIu ja rekndkka y smontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0