Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Inga Minkkinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Jaana Mäkelä Yksikön päällikkö 0295 016 172 jaana.makela@avi.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 11.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Ei - Säännös hyvin väljä, ja siten sen tulkinta voi osoittautua hankalaksi. Lähipalveluista ja niiden järjestämisvelvollisuudesta tulisi säätää yksityiskohtaisemmin ja määritellä tarkemmin, mitkä palvelut sitoudutaan tuottamaan lähellä. Pitäisi myös määritellä, mitä käsite lähellä eri puolilla Suomea tarkoittaa. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? Avoimet vastaukset: Kyllä - Lakiesitys turvaa hyvin suomen- ja ruotsinkielisten aseman. Samoin tulkkauspalvelut taataan saamenkielisille saamelaisten kotiseutualueella. Myös viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien asema on turvattu samoin kuin muiden Pohjoismaiden asukkaiden oikeus käyttää omaa kieltään. Tulisiko myös ottaa huomioon myös erikielisten maahanmuuttajien erityistarpeet?
10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Pykälässä 4 säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista ja todetaan, että niitä on oltava riittävästi. Riittävyyden käsite on ongelmallinen ja voi johtaa erilaisiin tulkintoihin. Palvelurakenteiden lisäksi on tärkeää, että myös sisältöjä kehitetään ja palveluiden painopistettä siirretään ennalta ehkäiseviin, varhaista tukea tarjoaviin ja toimintakykyä ylläpitäviin sekä kuntouttaviin palveluihin. 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? Avoimet vastaukset: Kyllä - Aluehallintovirasto katsoo, että palveluiden yhdenmukainen saatavuus sote/erva-aueella voi vaarantua, kun on monia järjestämistahoja. Jos 20.0000 asukkaan kunta voi lakiesityksen mukaan järjestää perustason terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut, ei tämän kokoisissa kunnissa mikään muuttune ja palvelut tuotettaneen samoin kuin nykyäänkin. Kun on perustaso, sote-alue ja erva, hallintorakenteet pysynevät ennallaan, ja vain nimikkeet muuttuvat. Toisaalta aluehallintovirasto pohtii, tuleeko sote-alueen järjestettäväksi liian hajanaisia eritasoisia palveluita, jos se järjestää osalle kunnista aivan perustason palvelut ja osalle erityispalvelut. Mallia ei voi pitää selkeänä kuntalaisten eikä myöskään valvonnan näkökulmasta. Jos malli hyväksytään, sote-alueen järjestämisvastuulle tulisi määritellä tehtävät, joissa perustaso on liian haavoittuva asiakkaiden yhdenvertaisuuden, sijaisuusjärjestelyjen, osaamisen ylläpidon, jne., osalta. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? Avoimet vastaukset: Ei - Aluehallintovirasto pohtii, mitä tarkoitetaan alueellisesti eheällä. Samoin määritelmät perustason alueen kuulumisesta samaan työssäkäyntialueeseen yms ovat epäselvät. Miten määritellään kuuluminen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisimpaan alueeseen.
13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? Avoimet vastaukset: Ei - Aluehallintovirasto katsoo, että edellytykset eivät ole selkeät. 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Käytännössä terveydenhuollon osalta tilanne olisi lähes sama kuin nykyään. Miksi siis muuttaa järjestelmää, jos tosiasiassa juuri mikään ei muutu. Aluehallintovirasto katsoo, että perustasoa ei tulisi olla ollenkaan. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät?
16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. Ei vastauksia. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Omavalvontaohjelmasta voi Valvira antaa tarkempia ohjeita ja säännöksiä. Epäselväksi jää, olisiko avilla muuta kuin valvonnallinen rooli. Lisäkommentti kohtaan 13: Uudistuksen tavoitteena ovat vahvat sote-alueet, joiden tulisi selviytyä palveluiden järjestämisestä ja myös keskinäisestä yhteistoiminnasta sopimisesta ja muusta tässä lakiluonnoksessa ervoille ajatelluista tehtävistä. Lakiluonnoksessa on kuitenkin luetteloitu 11-kohtainen lista tehtäviä, jotka on säädetty ervoille. Tämä kertoo siitä, että sote-alueet eivät ole riittävän suuria. Ervojen tehtävät ovat myös osittain päällekkäisiä avien kanssa. Erva-alueiden tarve liittynee siihen, että sote-alueen väestöpohjaksi on määritelty varsin pieni väestö, 50.000, joka ei ole riittävä harvoin tarvittavien palveluiden järjestämiseen. Jos sote-alueet olisivat suurempia, erva-alueita ei ehkä tarvittaisi. Moniportainen järjestelmä tuo liikaa yhteistyön rajapintoja ja lisää hallintoa, monimutkaistaa palveluiden järjestämistä ja kustannusseurantaa hankaloittaa potilasta/asiakasta ja monimutkaistaa myös valvontaa. Lisäkommentti kohtaan 14: Jos erva-alueet kuitenkin päätetään perustaa, em. tehtävät ovat perustellut. Valmiussuunnittelun operatiivisen vastuun kuuluminen ervoille ja yhteensovittamisvastuun aluehallintovirastoille voi hankaloittaa tilannetta. Tulisiko myös avin roolia muuttaa? 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? Avoimet vastaukset: Kyllä 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä?
Avoimet vastaukset: Ei - Aluehallintovirasto käsityksen mukaan pitäisi olla yksi selkeä taho, jolla on järjestämisvastuu koko paketista. Moniportainen järjestelmä voi aiheuttaa epäselvyyksiä siitä, mille taholle vastuu joistakin palveluista kuuluu. 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? Avoimet vastaukset: Ei mikään edellä olevista, koska - Mitä enemmän organisaatiotahoja ja niissä erilaisia hallintomalleja, sitä monimutkaisemmaksi palveluiden järjestäminen muodostuu. Myös yksittäisen kunnan kustannusten seuraaminen hankaloituu hallinnon monimutkaistuessa. 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla?
Avoimet vastaukset: Kyllä - Aluehallintovirasto katsoo, että toimintamallin tulisi olla yhtenäinen, mutta ei pidä kuntayhtymämallia sen huonompana kuin vastuukuntamallia palvelujen järjestämisen näkökulmasta 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? Ei vastauksia. 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? Avoimet vastaukset: Ei - Aluehallintovirasto katsoo, että kaikilla tahoilla, joilla on rahoitusvastuu, tulee olla edustus toimielimessä 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? Avoimet vastaukset: Kyllä 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa?
26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa?
Avoimet vastaukset: Ei - Aluehallintovirasto katsoo, että vastuiden tulee selkeitä. Jos erva käyttää päätösvaltaa, joka lähtökohtaisesti kuulusi perustasolle tai sote-alueelle, voi kysyä, mikä merktiys yleensä useammalla vastuuportaalla on. Ei myöskään ole tarkoituksenmukaista, että erva välillisesti käyttää samalla myös valvontavaltaa, vrt. avien toimivalta. 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - 41 :ssä säädetään sosiaali- ja ja terveysministeriön tehtävistä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävistä. Tulisiko tässä luvussa säätää myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tehtävistä ja aluehallintovirastojen tehtävistä ja vastuista? 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? Avoimet vastaukset: Kyllä - Aluehallintovirasto pitää hyvänä, että laissa on määritelty kustannusten jakoperiaate siinä tapauksessa, jos kunnat eivät saa asiasta sovittua. 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä?
Avoimet vastaukset: Ei - Moninainen samanaikainen laskutusjärjestelmä eri organisaatiotasoilla (kapitaatiomalli, käytön mukaan laskutettava) heikentää kuntien kykyä seurata sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja vaikuttaa niihin. 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Pykälissä on säännelty vain terveydenhuollon tutkimuksen erillisrahoituksesta, mutta sosiaalihuollon tutkimusja kehittämisrahoituksesta ei säännellä mitään. Sektorit pitäisi saada tässä tasavertaisiksi. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä
- Aluehallintovirasto toteaa, että rakenteen monimutkaisuus toteutuessaan nyt esitetyn mallin mukaisena vaikeuttanee /vaikeuttaa valvontaa. Aluehallintovirasto pitää hyvänä, että hallinnollisen ohjauksen tavat ja seuraamukset määritellään laissa tarkasti. 62 2 mom. 3 kohdasta sana olennaisesti pitäisi ottaa pois. Sanamuodosta saattaisi seuraa, että kynnys huomautuksen antamiseen nousisi. 63 :n hallituksen esityksessä todetaan, että arviointikäynnin kohteella olisi myös mahdollisuus ilmoittaa, ettei pidä valvontaviranomaisen suunnittelemaa ohjauskäyntiä tarpeellisena. Aluehallintovirasto jää pohtimaan, miten menetellään tilanteessa, jossa avi on eri mieltä ja katoisi ohjauskäynnin olevan välttämätön. Pykälässä 65 mainitaan muutoksenhaku, mutta muutoksenhakuoikeudesta ja -menettelystä määräys- ja uhkasakko/toiminnan keskeyttämisasioissa ei ole kuitenkaan muuta mainintaa tässä luvussa. 66 : ssä uutena tuleva kehotus on hyvä saada vakiintuneen käytön johdosta lain tasolle. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? - Voisi selkiinnyttää vastuutahoa ja vähentäisi kuntien eriäviä näkemyksiä kustannusten jakautumisesta. Vähentäisi myös hallintotyötä. 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? Avoimet vastaukset: Ei - Aluehallintovirasto toteaa, että näin menetellen asiallinen yhteys merkintöjä tekevän tahon ja rekisterinpitäjän välillä katkeaa. Miten rekisterinpitäjä huolehtii velvoitteistaan, kun sillä ei ole määräysvaltaa perustason alueeseen ja merkintöjen tekijöihin. Miten huolehditaan potilaan oikeudesta tarkastaa tietonsa ja tietojen korjaamisesta? Miten määritellään käyttöoikeudet perustason alueen työntekijöille? Miten rekisterinpitäjä valvoo tietojen käyttöä? Aluehallintoviraston saamista kanteluista käy nykyisinkin ilmi, että kun palvelun tuottaja ei ole sama taho kuin rekisterinpitäjä (ostopalvelusopimukset), syntyy helposti ongelmia. Ongelmat tullevat näin
menetellen lisääntymään ja potilaan oikeus päättää tietojensa käytöstä vähenee. Sama pätee myös sosiaalihuollon osalta. Omien tietojen tarkastaminen ja muut tietopyynnöt lisääntyvät jatkuvasti, joten rekisterinpidon tulee olla mahdollisimman selkeää. Toisaalta, jos perustaso olisi oma rekisterinpitäjänsä ja sote-alue omansa, niin sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta vaikeutuisi, kun tietoja eivät näkyisi kuin oman organisaation osalta. Tarvittaisiin erillisiä potilaan/asiakkaan antamia lupia ja monimutkaisia teknisiä järjestelmiä, että tiedot saisi näkyviin. Tämäkin puoltaisi sitä, että pitäisi olla yksi laaja sote-alue. Lailla ei pidä vaikeuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen saamista eri tahojen kesken. 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä?
- Sinänsä on kannatettavaa, että nykyisen HUS:n alueen kustannustehokkaaksi todettu palveluiden järjestämisen organisointi voisi jatkua pirstoutumatta. Toisaalta, estääkö Uudenmaan sote-alueen muodostaminen sen, että perustason alueella järjestettäisiin omaa erikoissairaanhoitoa, kuten isoimmilla kunnilla nyt on? Uudenmaan alueella perustason muodostamisen vaatimukset poikkeavat muusta maasta (tarvitaan 50.000 asukasta) ja perustason alueiden määrä on rajoitettu. Toteutuuko yhdenvertaisuus valtakunnallisesti? Toisaalta, jos koko perustaso jätettäisiin laista pois, näitä ongelmia ei olisi. Jos laissa määrätään Uudenmaan alueelle kuntayhtymämalli, miksi samaa mallia ei käytetä muissakin sote-alueissa. Moninaiset mallit lisäävät hallinnon monimutkaisuutta. 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Kyllä - Sosiaali- ja terveydenhuollon alan ammattihenkilöistä on pulaa, irtisanomissuojaa ei heidän osaltaan tarvita. Hallinnon uudelleenorganisoinnin yhteydessä olisi hyvä keventää hallintoa, jolloin hallintohenkilöstöä voitaisiin vähentää, kun irtisanomissuojaa ei ole. 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: Kyllä
45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? Ei vastauksia. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Muutos tuskin parantaa potilaan tai asiakkaan asemaa tai palvelujen laatua. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen kokonaisuus olisi sekavampi kuin nykyinen ja on vaikea uskoa, että esitetty malli varmistaa palveluiden saatavuuden ja riittävyyden yhdenvertaisesti eri osissa maata. Oletettavaa on, että viranomaisten hallintotyön määrä lisääntyy nykyisestä. Lopuksi aluehallintovirasto toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain yhtenä keskeisenä lähtökohtana on ollut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ongelmien ratkaisu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integrointi yhteisiin palvelurakenteisiin. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan hallituksen esityksen valmistelussa ei ole riittävästi selvitetty lakiehdotuksen vaikutuksia sosiaalipalveluiden järjestämiseen ja palveluiden saatavuuteen asiakkaiden näkökulmasta. Lausunnon laatimiseen ovat osallistuneet aluehallintoylilääkäri Minna Helenius, sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu, ylitarkastaja Riikka Jackson sekä ylitarkastaja Hanna Kujanpää.