KOKEMUKSIA KOKOELMAKARTASTA International Seminar on Collection Mapping 29.11.2005 Harri Ahonen Kansalliskirjasto/Kokoelmapalvelut
Aikataulu ja tilannekatsaus Kokoelmien kartoitus ja kuvailu aloitettu erikoiskokoelmista syksyllä 2005 Tällä hetkellä on kuvailtu noin 30 erikoiskokoelmaa Alakohtaisten kokoelmien kartoitus ja kuvailu aloitetaan tammikuussa 2006 Tähän mennessä on tehty alustavia kartoituksia ja kokeiluja Luettelointityö on tehty ENCompass-klientin avulla suoraan Doriaan
Kansalliskirjaston kokoelmat ja kokoelmakartta Erikoiskokoelmat Yli 40 erikoiskokoelmaa Käsikirjoituskokoelmat Slaavilainen kirjasto Kansalliskokoelma Amerikka-kirjasto Alakohtaiset kokoelmat Humanistinen kokoelma
ERIKOISKOKOELMAT KARTOITUS JA KUVAILU
Erikoiskokoelmien kartoitus ja kuvailu Erikoiskokoelmia koskevat aikaisemmat tiedot Aikaisemmin laaditut luettelot kokoelmien luettelointitilanteesta Kokoelmien esittelyt kirjaston kotisivuilla Kokoelmista kirjoitetut artikkelit, näyttelyluettelot yms. Kokoelmatuntemus, ns. hiljainen tieto Kokoelmarekisteri Handbuch deutscher historischer Buchbestände in Europa (Cornelius Hasselblatt) Manuaaliluettelot ja haut tietokannasta Huomattava osa kokoelmista luetteloitu Helka-tietokantaan Osa kokoelmista luetteloitu tietokantaan vain osittain Joistain kokoelmista manuaaliluettelot (kortistot ja paikkalipustot) Muutamia kokoelmia, joita ei ole aikaisemmin lainkaan kuvailtu
Erikoiskokoelmien sisällönkuvailu Kansalliskirjaston erikoiskokoelmia ei ole pääsääntöisesti sisällönkuvailtu Osa erikoiskokoelmista on järjestetty aiheen mukaan Suurin osa kokoelmista on yleisluonteisia (kokoelmakartan aihealueryhmä 00) Sisällönkuvailu on tehty fyysisen tarkastelun perusteella
Erikoiskokoelmien sisällönkuvailu Erikoiskokoelmat ovat monialaisia sisällönkuvailu yleisellä tasolla Tarvitaanko sekä indeksointia että luokitusta? Monialaisten kokoelmien indeksointi YSA:lla luokituksenomaista Tarvitaanko erikoissanastoja? Miten monialaisen kokoelman näkökulma saada esille? Esim. Kokoelma 1 sisältää lääketiedettä ja historiaa Kokoelma 2 sisältää lääketieteen historiaa Miten sisällönkuvailut eroavat toisistaan?
Erikoiskokoelmien sisällönkuvailu Runsaasti muotoluokkia Sisällönkuvailun näkökulma? Kuvaillaanko dokumenttien sisältöä vai kokoelman luonnetta tutkimuksen lähdekokoelmana Tiivistelmien tarkkuus Mitä erikoiskokoelmien vahvuuksista voisi sanoa? Jokainen kokoelma on ainutlaatuinen Kokoelmat tutkimuksen lähdeaineistona? Kuvailun kieli Pitäisikö kokoelmat luetteloida ja indeksoida myös englanniksi esim. LCSH:n avulla Tietueiden vaihtokelpoisuus (esim. TEL)
Muita erikoiskokoelmien kuvailun haasteita Kokoelmien kunto vaikuttaa käytettävyyteen tarvittaisiinko formaattiin oma kenttä? Tiedot vaativat päivitystä
ALAKOHTAISET KOKOELMAT KOKOELMIEN KARTOITUS
Monografiamäärärahojen käyttö tieteenaloittain 2004 YLEISHANKINTA 7 % AASIAN JA AFRIKAN KIELTEN 4 % ANTIIKINTUTKIMUS 5 % USKONTOTIEDE 2 % YLEINEN KIELITIEDE 2 % TIETEEN FILOSOFIA ja HISTORIA 4 % ENGLANTILAINEN FILOLOGIA 5 % FILOSOFIA 6 % TAIDEHISTORIA 8 % SUOMALAIS UGRILAINEN KIEL 0 % GERMAANINEN FILOLOGIA 2 % ROMAANINEN FILOLOGIA 4 % PSYKOLOGIA 4 % POHJOISMAINEN FILOLOGIA 1 % PERINNETIETEET 0 % HISTORIA 26 % KARTOGRAFIA 1 % NAISTUTKIMUS 1 % MUSIIKKITIEDE 7 % KIRKKOHISTORIA 3 % KIRJASTOTIEDE 1 % KIRJALL.TUTKIMUS 4 % KIRJAHISTORIA 1 %
Humanistinen kokoelma ja Kokoelmakartan aihealueryhmät Humanistinen kokoelma yleiskokoelma Sisältää muutakin kuin humanistista aineistoa (esim. lääketiede), kuitenkin lähinnä oppihistorian lähdeaineistoa Aineistoa 1600-luvulta alkaen Keskuskirjastoperinne hankintaprofiili Mitä kokoelmia muodostetaan ja kuvaillaan?
Kokoelmien kartoituksen haasteita Humanistinen kokoelma on pääosin luetteloitu Helkatietokantaan Kaikki aineisto on sisällönkuvailtu tai järjestetty aiheen mukaan Aiheenmukainen tiedonhaku mahdollista kokoelmasta kautta linjan Sisällönkuvailumenetelmät vaihtelevat: Aiheenmukainen hyllyluokka: Luokitus: Indeksointi: 654. VI.3. Avokok. 22 UDK XV:11 (=Lisäluettelon luokitus) YSA Lisäksi kopioluetteloinnin mukanaan tuomat sisällönkuvailut
Kokoelmien kartoituksen haasteita Erilaiset sisällönkuvailut eri aikoina: 1. Vuoteen 1955 alanmukainen hyllyluokka 2. Vuosina 1956-1971 aineisto järjestetty numerus currens, lisäluettelon alanmukainen kortisto 3. Vuosina 1970-luvulla UDK 4. Vuosina 1980-luvulla UDK ja YSA 5. Vuodesta 1995 YSA Avokokoelma ja käsikirjasto on järjestetty alanmukaisesti. Avokokoelman hyllyluokitus perustuu UDK:een Kaikki sisällönkuvailut eivät ole asiakkaiden käytettävissä Kaikkia sisällönkuvailuja ei löydy tietokannasta aiheenmukaiset kortistot, joita ei ole konvertoitu
Miltä kokoelmakartan tulevaisuus näyttää Kansalliskirjaston näkökulmasta? Kansalliskirjaston luetteloimattomat kokoelmat saadaan entistä paremmin esille Kokoelmakartan aihealuekoodin merkintä bibliografisen tietueen 090-kenttään aloitetaan todennäköisesti 2006. Aihealuekoodin merkintää ei tehdä takautuvasti. Alakohtaisten kokoelmien kartoituksesta on hyötyä Kansalliskirjaston kokoelmien kehittämisohjelmaa laadittaessa Kokoelmakartan täydennyksen resursointi?
Kiitos! harri.ahonen@helsinki.fi