STRATEGIA Heinolan elinkeinostrategia 2020 Suunnannäyttäjä talouden murroksessa Valmistelun tilanne 1.10.2013 WWW.HEINOLA.FI
Sisällys 1 Valmistelun tilanne ja eteneminen... 3 2 Valmistelun lähtökohdat... 3 3 Strateginen viitekehys... 3 4 Strategian perustana kestävä kehitys... 3 5 Visio... 4 6 Strategiset kärjet... 4 6.1 Teollisuuden menestys ja kasvu, työpaikkojen turvaaminen... 6 6.2 Yrittäjämyönteinen, seutukohtainen, metropolialueen kohdennus... 6 6.3 Asuminen, kakkosasuminen, vapaa-ajan asuminen... 7 6.4 Keskustan elinvoiman kehittäminen, arkiviihtyvyys... 7 6.5 Hyvinvointi, liikunta, terveys, kulttuuri, tapahtumat, matkailu... 7 7 Välineet... 8 7.1 Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus... 8 7.2 Cleantech puhdas teknologia... 8 7.3 Puurakentaminen ja -osaaminen... 8 7.4 ICT-teknologia... 8 7.5 Joukkoistamisen prosessointi... 8 7.6 Kokeileva ja kohdennettu toimintatapa... 8 7.7 Osaaminen ja koulutus... 9 8 Kokonaiskuva... 9 2 Heinolan Elinkeinostrategia
1 Valmistelun tilanne ja eteneminen Elinkeinostrategian valmistelu on käynnistynyt 13.5.2013. Valmistelutyötä on tehty elinkeinotoimikunnassa sekä teollisuuden ja yrittäjien, kaupungin eri toimijoiden, Päijät-Hämeen liiton ja ELY-keskuksen kanssa käydyissä neuvotteluissa. Valmistelun tilanne esitellään kaupunginvaltuustolle kannanottoa varten 7.10.2013. Luonnos sisältää jo esityksiä kaupungin omiksi toimenpiteiksi. Sen jälkeen käynnistetään toimenpideohjelman käytännön suunnittelu yritysten kanssa. Jatkovalmistelua johtaa elinkeinotoimikunta yhdessä yritysten ja kaupungin eri toimijoiden kanssa. 2 Valmistelun lähtökohdat Elinkeinopolitiikkaan kohdistuu suuri muutospaine, jonka taustalla ovat etenkin voimakas rakennemuutos ja kansainvälinen talouskriisi, metropolialueen kilpailun kiristyminen ja seutukohtaisen elinkeinopolitiikan tarve itsenäisyyden tueksi. Elinkeinostrategian valmistelussa ja toteutuksessa on olemassa olevien yritysten toiminnan turvaaminen. Lisäksi tärkeitä elinkeinopoliittisia ulottuvuuksia ovat: Saavutettavuuden varmistaminen. Vuorovaikutuksen ja liikkuvuuden lisääntyessä kaupungin saavutettavuus on entistä tärkeämpi menestystekijä. Muuttuvassa tilanteessa on kyettävä varmistamaan yhteyksien sujuvuus sekä tavara- että henkilöliikenteen osalta. Rautateiden merkitys korostuu ilmastonmuutoksen torjunnassa. Sijaintietujen hyödyntäminen. Sijaintietujen tarjoamisen yrityksille on oltava elinkeinopolitiikan keskiössä. Maankäytön suunnittelulla luodaan pohja hyvälle asumiselle, toimivalle liikenteelle ja riittävälle toimitilatonttien tarjonnalle. Keskustan elinvoiman vahvistaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen on osa yritysten toimintaedellytysten parantamista. Kaavoituksen sujuvuus on yritysten kannalta kriittinen tekijä. Vetovoimasta ja viihtyvyydestä huolehtiminen. Kaupunkien kasvu perustuu tulevaisuudessa yhä enemmän muuttoliikkeeseen. Elinkeinopoliittiselle agendalle nousee uusia teemoja: keskustojen elävöittäminen, tapahtumien luominen ja tukeminen, matkailutuotteiden kehittäminen, taiteiden, kulttuurin ja luovien alojen tukeminen. Arkiviihtyvyys on tärkeä osa vetovoimaisuutta, ja kaupungin tehtävä on tukea, aktivoida ja mahdollistaa ruohonjuuritason toimintaa. 3
3 Strateginen viitekehys Maakuntatason linjaukset Päijät-Häme 2040 -maakuntasuunnitelma Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuvat maakuntasuunnitelmaan, johon on kirjattu maakunnan tavoiteltu tulevaisuus ja kehittämisen pääsuuntaviivat pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on suunnitelman hyväksyminen joulukuussa 2013, jonka jälkeen käynnistetään maakuntaohjelman valmistelu. Päijät-Häme 2040 sisältää 13 tarkasteltavaa painopistettä: Energia- ja materiaalitehokas asuminen Älykäs logistiikka Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Puhtaita elintarvikkeita ja lähiruokaa Sosiaalinen osallisuus Monikulttuurisuus Hyvinvointiliiketoiminta Ekoinnovaatiot Ekodesign Cleantech-liiketoiminnan vienti Pietarin ja Venäjän potentiaali Pohjoisen osaamisen mahdollisuudet Kehittyvillä markkinoilla osaajana Maakuntien yhteiset teemat Siivet ja juuret Kanta-Häme, Uusimaa ja Päijät-Häme päättivät vuodenvaihteessa 2012 2013 yhteisen tulevaisuustyön (Siivet ja juuret) pohjalta kehittämisen teemoista ja tulevaisuuteen suuntautuvista yhteisistä ohjelmista. Yhteisiksi johtoteemoiksi valittiin kestävä arki ja kansainvälinen kilpailukyky. Kestävällä arjella tarkoitetaan asukkaan, kuntalaisen, yksilön ja perheen näkökulmaa esim. kestävyyteen, hyvinvointiin, ympäristöön, energiaan, liikkumiseen, saavutettavuuteen, asumiseen, elinkeinoihin ja palveluihin liittyvät ulottuvuudet, haasteet ja mahdollisuudet. Kansainvälinen kilpailukyky -teemalla korostetaan, että kaiken kehittämisen edellytyksenä on vetovoimaisuus kansainvälisillä markkinoilla. Kilpailukyky pitää sisällään paitsi elinkeinoelämän edellytyksien tukemisen myös alueen tarjoamat hyvän elämän edellytykset mm. kohtuuhintaisen asumisen, työpaikkatarjonnan ja hyvän elinympäristön muodossa. Yhteisinä ohjelmina on päätetty toteuttaa viittä kokonaisuutta: Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Kestävä elämäntapa eri aluevyöhykkeillä Sujuvat ja älykkäät matkaketjut Cleantech-klusterin liiketoimintaohjelma Venäjän osaamisen ja liiketoiminnan ohjelma 4 Strategian perustana kestävä kehitys Elinkeinostrategian perustana on kestävän kehityksen neljä pilaria: Sosiaalinen kestävyys luottamuksen ja tiedonkulun varmistamista. Kulttuurillinen kestävyys pysyvyyttä, perinteitä ja turvallisuuden kokemista. Taloudellinen kestävyys paikallisten palvelujen ja palveluinnovaatioiden kehittämistä. Ekologinen kestävyys uskallusta, teknologioiden hyödyntämistä, kestävän kasvun edistämistä, kilpailuetujen ja kannattavan liiketoiminnan rakentamista. 5 Visio Elinkeinotoimikunta esittää Heinolan visioksi 2020: Heinola on yrittäjämyönteinen hyvien palvelujen kaupunki, joka huolehtii teollisuudestaan ja yrityksistään sekä luo edellytyksiä niiden toiminnalle ja kasvulle. Heinolan seutu on 2020 metropolialueen monipuolinen ja vetovoimainen vapaa-ajan ja matkailun keskus. 4 Heinolan Elinkeinostrategia
6 Strategiset kärjet Elinkeinostrategialle on hahmoteltu viisi strategista kärkeä: 1) Teollisuuden menestys ja kasvu. Työpaikkojen turvaaminen. 2) Yritysystävällinen, seutukohtainen, metropolialueen kohdennus. 3) Asuminen, kakkosasuminen, vapaa-ajan asuminen. 4) Keskustan elinvoiman vahvistaminen. Arkiviihtyvyys. 5) Hyvinvointi, liikunta, terveys, kulttuuri, tapahtumat, matkailu. Kuva 1: Strategiset kärjet Seuraavassa on esitetty kunkin strategisen kärjen osalta keskeisiä kehittämistavoitteita ja toimenpiteitä. 6.1 TEOLLISUUDEN MENESTYS JA KASVU, TYÖPAIKKOJEN TURVAAMINEN Pidetään lähtökohtana olemassa olevien yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamista. Ylläpidetään jatkuvaa yhteyttä yrityksiin näiden toimintaan ja henkilöstöön liittyvissä asioissa. Varmistetaan lupa- ja valvonta-asioiden sujuvuus osana normaalia hallintomenettelyä. Rakennusvalvonta, ympäristöluvat ja -lausunnot ym. Päätösten vaikutukset ja niiden seuranta. Otetaan yritysvaikutukset systemaattisesti huomioon päätöksenteossa ja valmistelussa. Toteutetaan ennakoivia ja mahdollistavia ratkaisuja maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä tie- ja liikennekysymyksissä. 5
6.2 YRITTÄJÄMYÖNTEINEN, SEUTUKOHTAINEN, METROPOLIALUEEN KOHDENNUS Yrittäjämyönteinen: Kehitetään hankintaosaamista ja tuetaan yritysten arkitoimintaa Kehitetään kilpailuttamisen mekanismia ja paikallista tiedottamista Laaditaan Heinolan kaupungille hankintastrategia v. 2014 aikana Sisällytetään hankinnat osaksi palvelustrategiaa Käytetään seudullisessa edunvalvonnassa uusia työkaluja Otetaan seudullinen edunvalvonta operatiivisen johdon työkaluksi; edustajat maakunnallisissa toimielimissä tekevät yhteistyötä ja vaihtavat tietoa kaupunginjohtajan johdolla tapahtuvassa edunvalvontatyössä Toteutetaan seudullista edunvalvontaa maakuntakaava- ym. asioissa, joissa Heinolan kaupungin edustajat toimivat yhteistyössä yritysten edustajien ja yrityselämän tavoitteiden kanssa Seutukohtainen: Aloitetaan Lahden seudun ja Ladecin kanssa neuvottelut toimialakohtaisesta yhteistyöstä (mm. Cleantech) ja pyritään aluksi sopimuspohjaiseen yhteistyöhön Kehitetään hyvinvointialan yhteistyötä seutukaupunkiyhteistyön avulla Edistetään Vierumäen yhtiöiden, Kumpeli Span ja Valolinnan yhteistyötä matkailun yritysverkoston veturina Toteutetaan Kimolan kanavahanke seudullisena yhteistyönä Kymenlaakson, Iitin ja Päijänteen kuntien kanssa Metropolialueen kohdennus: Kehitetään vapaa-ajan ja matkailun vahvuuksia vision 2020 mukaisesti yhteistyössä metropolialueen toimijoiden kanssa. 6.3 ASUMINEN, KAKKOSASUMINEN, VAPAA-AJAN ASUMINEN Selvitetään keskustan kaavamuutosten toteuttamismahdollisuudet ja lisätään rakennusoikeutta Otetaan huomioon asumisen eri muodot vuokraasumisesta vaativaan asumiseen Toteutetaan vapaa-ajan asumisen ohjelma (Heinola, Hartola, Sysmä) Hyödynnetään Heinola Resort -hankkeen kaavoitusresurssit vuonna 2014 Laaditaan ja toteutetaan vapaa-ajan asumisen strategia Tekninen palvelukeskus tekee ehdotuksen vapaaajan asumisen kaavoituksesta (ml. ranta-alueiden kaavoitus vapaa-ajan asumiseen) syksyyn 2014 mennessä. 6.4 KESKUSTAN ELINVOIMAN KEHITTÄMINEN, ARKIVIIHTYVYYS Toteutetaan kaavallisia erityistoimenpiteitä keskustan elinvoimaisuuden lisäämiseksi Vahvistetaan kaupallisia tapahtumia Kehitetään kaupunkikeskustan kiinnostavuutta eri vuodenaikoina monipuolisesti tarjontaa luoden Otetaan vapaa-ajan asumisen ja matkailun vaikutukset huomioon kaupan tilantarpeessa Varmistetaan keskustan viihtyvyys: hoidetaan hyvin maisema, asfaltti, valot, viitoitus, viheralueet jne. Varmistetaan ruohonjuuritason vaikutusmahdollisuudet ja esteettömyys 6.5 HYVINVOINTI, LIIKUNTA, TERVEYS, KULTTUURI, TAPAHTUMAT, MATKAILU Päivitetään ja toteutetaan matkailustrategia Kutsutaan koolle keskeiset toimijat: 5.11.2013 elinkeinotoimikunnan info matkailu- ja palvelualan yrittäjille Vierumäellä Aloitetaan neuvottelut vuoden 2014 aikana Lahti Region -yhteistyöhön liittymiseksi vuonna 2015 Tiivistetään Heinola-Hartola-Sysmä-yhteistyöhankkeiden toiminnallista johtamista kunta-johtajien ja hankevetäjien yhteistoiminnalla ja -tapaamisilla (Heinola Resort, Verkostosta voimaa) Toteutetaan kaupungin ja Vierumäen yhteinen Hyvinvointimatkailusta vientituote -hanke yhteistyössä Heinolan yritysten kanssa Tuetaan ja kehitetään kesäteatteri/lintutarha/museo/matkailumarkkinointi-kokonaisuutta ja varmistetaan sen toiminta Kehitetään edelleen UPM:n ja Vierumäen yhteishanketta Vierumäen master planin pohjalta Hankkeistetaan toimenpiteet maankäytön kustannusten ja resurssien osalta 2014 2016. 6 Heinolan Elinkeinostrategia
7 Välineet Elinkeinostrategian toteutuksen välineitä ovat: 1) Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus 2) Cleantech puhdas teknologia 3) Puuosaaminen ja rakentaminen 4) ICT-teknologia 5) Joukkoistamisen prosessointi 6) Kokeileva ja kohdennettu toimintatapa 7) Osaaminen ja koulutus 7.1 Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus Perustetaan maankäytön suunnittelua ja keskustan kehittämistä johtava ja toteuttava kaupunkikehitysryhmä kaupunginjohtajan alaisuuteen Keskittyy elinkeinopolitiikan kannalta tärkeisiin maankäyttökohteisiin ja niiden käytännön toimeenpanoon sekä kaavamuutosten käsittelyn nopeuttamiseen Aloittaa työnsä välittömästi syksyllä 2013 Tuodaan maankäytön toimenpideohjelma 2013 2016 valtuuston käsittelyyn ja hyväksyntään Tavoitteena valtuustosopimus ja riittävien resurssien takaaminen 2016 saakka Turvataan koulut ja päiväkodit asuinalueiden pitkäjänteisellä kaavoituksella Varaudutaan teollisuuden vastaanottoon ja teollisuustonttien/-alueiden kaavoittamiseen mm. Vierumäen alueelle vuosina 2015 2016 Sisällytetään TA:han erillismääräraha suunnittelutyöhön Käynnistetään vapaa-ajan asumisen alueiden kaavallinen tarkastelu Otetaan Heinola Resort -hankkeen resurssit käyttöön Heinolan osalta Toteutetaan Kimolan kanavahanke ja kehitetään satama- ja ranta-alueita yhteistyössä Kymenlaakson, Iitin ja Päijänteen kuntien kanssa. 7.2 Cleantech puhdas teknologia Tehdään kehitystyötä yhdessä Lahden seudun ja seudun yritysten kanssa osana Päijät-Hämeen strategiaa Tavoitteena Heinolan yritysten yhteistyömahdollisuuksien lisääminen Lahden alueen yritysten kanssa sekä osallistuminen Lahden ja Päijät- Hämeen alueen yritysten kehittämishankkeisiin Hyödynnetään cleantech-osaamista vapaa-ajan asumisen kehittämisessä Imago ja kaavoituksen tehokkuus. 7.3 Puurakentaminen ja -osaaminen Myllyojan home- ja kosteusvaurioiden koulurakennus korvataan puurakenteisella uudisrakennuksella puurakentamisen korkeatasoisen osaamisen ja suunnittelun referenssikohteena Käytetään ja kehitetään kohteen suunnittelussa ja toteuttamisessa paikallisten yritysten osaamista ja verkostoa Selvitetään myös ulkopuolisen suunnittelu- ja investointirahoituksen käyttö Tehdään osana korjausrakentamisen hanketta suunnitelma Heinolan omistamien kosteus- ja homevaurioisten rakennusten uudistamisesta ja korjaamisesta Selvitetään Heinolan seudun puurakentamis- ja suunnitteluosaamisen kehittämispotentiaali yritysten ja muiden avaintoimijoiden kanssa käytävissä neuvotteluissa. 7.4 ICT-teknologia Kehitetään senioriasumisen palveluja ja rakentamista Ohjataan asukkaita ja palvelujen käyttäjiä keskustaan Hyödynnetään mahdollisuudet ARAn hissiavustuksiin Otetaan huomioon pikainen ratkaisujen tarve keskustan kehitystyössä Sovelletaan älykkäitä ratkaisuja vapaa-ajan asumisessa ICT+ Cleantech - tehokkaammat & tiiviimmät kaavat Kehitetään liiketoimintamalli vapaa-ajan asumiseen Lapin malli siivous, kiinteistöhuolto ym. Aloitetaan liiketoiminnan kehitystyö TA 2014 -varoin. 7
7.5 Joukkoistamisen prosessointi Otetaan laaja osallistujajoukko mukaan elinkeinotyöhön Osallistetaan ja aktivoidaan asukkaita, yrityksiä ja muita toimijoita tärkeiden kohteiden suunnitteluun Käynnistetään prosessi nostamalla vanha seminaarialue ensimmäiseksi pilottikohteeksi Ideoidaan yhteisesti sisältöä ja toimintoja eri vuorovaikutuskanavia ja menetelmiä hyödyntämällä Samalla rakennetaan ja testataan yhteistä innovoinnin prosessia ja toimintatapaa 7.6 Kokeileva ja kohdennettu toimintatapa Kehitetään Heinola Resort sähköistä palvelufoorumia Kehitetään Korttelitori.fi yrittäjien markkinapaikkaa Viedään kaikki palvelut ja tapahtumat sähköiseen kanavaan (kilpailuetu) Varmistetaan näkyvyys Lahti Regionin ym. kanavissa Heinola Resort -brändin alla (Heinola-Hartola-Sysmä yhtenä tuotteena) Tuotteistetaan tapahtumia yhdessä yritysten kanssa Tuetaan tapauskohtaisesti yritysten yhteisiä markkinointiponnistuksia Tuetaan pienten tapahtumien yhteistyötä (esim. tapahtumaviikonloput) Tuetaan ruohonjuuritason tapahtumia ja aloitteita sekä toimitaan niiden mahdollistajana Korostetaan arkiviihtyvyyttä eri ratkaisuja tehtäessä 7.7 Osaaminen ja koulutus Kehitetään elinkeinostrategiaa tukevaa vetovoimaista koulutusta ja turvataan toisen asteen koulutuksen säilyminen (ammatillinen peruskoulutus, aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus) Perustetaan koulutuksen seuranta- ja kehittämisryhmä kaupunginjohtajan alaisuuteen (Salpaus, Vierumäki, sivistystoimi, teollisuus ja pk-yritykset) Toteutetaan KoRa korjausrakentamisen yhteistyöhanke (Heinolan kaupunki ja Salpaus) Laaditaan korjausrakentamisen kokonaissuunnitelma koskien Heinolan kaupungin omistamia kiinteistöjä 8 Kokonaiskuva Kuva 2: Visio, strategiset kärjet ja välineet WWW.HEINOLA.FI