Ympäristö- ja 210 18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Ympäristötekniikan osaston ja koulutusohjelman johtaja professori Helge Lemmetyinen, huone: FC224, puhelin: 31152565 email: helge.lemmetyinen@tut.fi Osaston kanslia, osastosihteeri Kirsti Karjalainen, huone: K1447, puhelin: 31152226 email: kirsti.karjalainen@tut.fi Osaston opintoneuvoja huone: FC232, puhelin: 31152002 email: opintoym@cc.tut.fi 18.1. Tavoitteet Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma on luonnontieteisiin ja tekniikkaan painottuva poikkitieteellinen opinto-ohjelma, jossa erikoistutaan ympäristöä säästäviin tuotanto- ja energiatekniikoihin, teollisuuden ja yhdyskuntien jätevirtojen käsittelyyn, saastuneen ympäristön kunnostukseen sekä ympäristönhallintajärjestelmiin. Ympäristötekniikan osasto ylläpitää ja kehittää korkeatasoista opetusta ja tutkimusta. Päämääränä on aikaansa seuraava eri tekniikan ja tieteen aloja yhdistävä opetus- ja tutkimustyö, joka antaa kansallisesti ja kansainvälisesti vastauksia ja toimivia ratkaisumalleja aikamme ympäristöhaasteisiin. Tutkimustyössä kiinnitetään huomiota uusiutuviin ja ympäristöpäästöjä vähentäviin tuotantotekniikoihin ja energialähteisiin, materiaalien säästöön ja kierrätykseen sekä luonnonmukaisiin puhdistusmenetelmiin. Tietotekniikan osaaminen muodostuu yhä merkityksellisemmäksi. Sen opiskelua suositellaan ja tätä varten ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman tarpeisiin on valmistettu tietotekniikansivuaine. Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tutkijoita ja korkean tason ammattilaisia, jotka analysoivat ja arvioivat ympäristökysymyksiä, toteuttavat ympäristöhaittojen synnyn ennaltaehkäisyä, kehittävät ja suunnittelevat laitteita ja menetelmiä sekä toimivat johtamis- ja asiantuntijatehtävissä. Osaston tavoitteena on kannustaa ja motivoida opiskelijoita opinnoissaan mahdollisimman hyviin suorituksiin. 18.2. Tutkinnon rakenne Ympäristötekniikan osastolta valmistuu ympäristötekniikan insinöörejä kahdelta opintosuunnalta: ympäristötekniikan opintosuunnalta ja energiatekniikan opintosuunnalta. Opiskelija valitsee opintosuunnan koulutusohjelmakohtaisten opintojensa valinnan yhteydessä.
Ympäristötekniikan opintosuunnan pääaineita ovat kemia, vesija jätehuoltotekniikka sekä ympäristöbiotekniikka. Energiatekniikan opintosuunnan ammattiaineita ovat lämpö- ja virtaustekniikka, voimalaitos- ja polttotekniikka, talotekniikka sekä sähköenergiatekniikka. Paperinjalostustekniikan tai turvallisuustekniikan pääaineekseen valinneiden opintosuunnan ratkaisevat koulutusohjelmakohtaiset opinnot. 18.3. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Perusopinnot ovat kaikissa koulutusohjelmissa pääosin samat. Löydät luettelon vaadittavista opinnoista opinto-oppaan alkupuolelta. Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman opiskelijoille ovat kemian opintojaksot 3500121 Laaja kemia 1 3 3500122 Laaja kemia 2 3 (yhteensä 6 ov), pakollisia. Lukiossa yhden kurssin kemiaa lukeneille, tai niille opiskelijoille, jotka tuntevat kemian perustietonsa heikoiksi, suositellaan suoritettavaksi opintojakso 3500100 Peruskemia 2 ennen yllämainittuja opintojaksoja. Kieliopintoja sisällytetään perusopintoihin 6 ov (2 ov toinen kotimainen kieli sekä vieraasta kielestä 2 ov peruskurssi ja 2 ov jatkokurssi). Perusopinnoissa matematiikan valinnaisista opintojaksoista suositellaan valittavaksi ympäristötekniikan opintosuunnalla opintojaksot 73050 Tilastomatematiikka 3 ja 73128 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 3 Energiatekniikan opintosuunnalla suositellaan valittavaksi ensisijaisesti 73040 Vektorianalyysi 3 tai 730321 Laaja vektorianalyysi 4 sekä 73050 Tilastomatematiikka 3 tai 211 7303031 Laaja tilastomatematiikka 4 Insinöörit ja teknikot Insinöörin tutkinnolla voidaan korvata perus- ja koulutusohjelmakohtaisista opinnoista enintään 60 ov. Saman alan AMK-insinööreille voidaan kuitenkin harkinnan mukaan korvata enintään 80 ov perusopinnoista sekä koulutusohjelmakohtaisista ja aineopinnoista. Teknikoille korvataan enintään 20 ov. Opiskelijan on ilmoitettava osastonjohtajalle osoitetussa korvaushakemuksessa pääaine, jota hän suunnittelee opiskelevansa ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa. Mikäli pääainevalinta muuttuu ilmoitetusta, on korvaushakemus tehtävä uudelleen. Päätöksen asiasta tekee osastonjohtaja kuultuaan osaston laitoksia. Päätöksessä ilmoitetaan korvattu opintoviikkomäärä ja ne koulutusohjelmakohtaiset opintojaksot, joita aikaisempi tutkinto ei korvaa. Kaikkien insinöörien ja teknikoiden on suoritettava perusopintoihin kuuluvat matematiikan opintojaksot. Ympäristö- ja
Ympäristö- ja 212
18.4. Koulutusohjelmakohtaiset opinnot, 27-28ov 23725 Teknillisen mekaniikan perusteet 3 II 24200 Koneenpiirustus ja CAD perusteet 3 II (1 2504100 Teollisuuden prosessit 3 III 25400 Energiatekniikan perusteet 2 II-III 25850 Ilmansuojelu 2 I-II 3101000 Turvallisuustekniikan perusteet 2 II-III 3105010 Ympäristöriskien analysointi 3 III 58501 Sovellusohjelmat 2 II (1 5901001 Ympäristönsuojelutekniikan perusteet 3 II 76331 Automaatio- ja säätötekniikka 4 II-III 8100100 Ohjelmointi I 3 I-II 1) Opintojakso 24200 on pakollinen energiatekniikan opintosuunnassa mutta vaihtoehtoinen opintojakson 58501 kanssa ympäristötekniikan opintosuunnassa. Energiatekniikan opintosuunnan opinnot, 14 ov 25300 Lämmönsiirron perusteet 3 III 2501010 Termodynamiikan perusteet 3 II-III 7471010 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset 2 II 7473011 Sähkön tuotanto ja sen ympäristövaikutukset 3 II 79103 Sähkötekniikka 3 I-II Ympäristötekniikan opintosuunnan opinnot, 13 ov 35111 Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat 1 I-II 35120 Epäorgaanisen kemian työt 3 III 35152 Fysikaalinen kemia 1 2 II 3500123 Laaja kemia 3 2 II 3500300 Orgaaninen kemia 3 II 5907001 Ympäristöoikeuden perusteet 2 II 18.4.1. Bio- ja ympäristötekniikka 213 Laitoksen johtaja, professori Jaakko Puhakka huone: FC322 email: jaakko.puhakka@tut.fi Vesi- ja jätehuoltotekniikassa perehdytään teollisuuden ja yhdyskuntien vedenhankinnan, jätevesien käsittelyn ja jätehuollon suunnittelu-, käyttö- ja tutkimustehtäviin sekä pilaantuneen ympäristön kunnostamiseen. Ympäristöbiotekniikassa erikoistutaan bioteknisten menetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen jätevesien ja jätteiden käsittelyssä, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistuksessa sekä ympäristöystävällisessä teollisessa tuotannossa. Laitokselta valmistuvat sijoittuvat teollisuuteen, suunnittelu- ja urakointiyrityksiin, ympäristöhallintoon, kuntiin, kansallisiin ja kansainvälisiin järjestöihin ja organisaatioihin sekä opetus- ja tutkimuslaitoksiin. Vesi- ja jätehuoltotekniikan sivuaine, 13-14 ov 5901001 Ympäristönsuojelutekniikan perusteet 3 (1 5901029 Päästöjen ympäristövaikutukset 2 5904001 Vesikemia 2 5904005 Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot3 5905001 Materiaalivirtojen hallinta 2 5905010 Teollisuuden vesi- ja ympäristökysymykset 2 Ympäristöbiotekniikan sivuaine, 14-15 ov 5901001 Ympäristönsuojelutekniikan perusteet 3 (1 5901027 Ympäristöanalytiikka 2 5902001 Biokemia 2 5902005 Mikrobiologia I 2 5902008 Mikrobiologia II 2 5902030 Ympäristöbiotekniikan operaatiot 2 5905001 Materiaalivirtojen hallinta 2 1) Pakollinen muille kuin ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa opiskeleville, jotka valitsevat tämän opintojakson sijasta toisen alla olevista opintojaksoista: Ympäristö- ja
Ympäristö- ja 214 5901015 Sovellettu limnologia 2 5901029 Päästöjen ympäristövaikutukset 2 Vesi- ja jätehuoltotekniikka, pääaine 31 ov 5901020 Reaktorin suunnittelu ja mallinnus 2 5901027 Ympäristöanalytiikka 2 5902001 Biokemia 2 5902005 Mikrobiologia I 2 5902030 Ympäristöbiotekniikan operaatiot 2 5904005 Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot3 5904010 Ympäristötekniikan laboratorioharjoitukset 3 5904020 Vesi- ja viemärilaitokset 3 5905001 Materiaalivirtojen hallinta 2 5905005 Jätehuollon fysikaaliset ja kemialliset operaatiot 2 5906015 Laitossuunnitteluprojektit 4 5906020 Ympäristötekniikan seminaari 3 Pääaineen vesi- ja jätehuoltotekniikka pakollinen sivuaine 15 ov Pakolliset opintojaksot 10 ov 5901010 Hydrologia 2 5901012 Hydromekaniikka 3 5902010 Mikrobiologian laboratorioharjoitukset 2 3500400 Orgaanisen kemian työt 1 3 Valinnaiset opintojaksot, valitaan vähintään 5 ov 14103 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet R 3 3105000 Ympäristöjohtaminen 2 35157 Fysikaalinen kemia 2 2 55222 Ympäristögeotekniikka 3 5407000 Pohjavedet 2 57995 Ympäristötalous 2 5802100 Paikkatietoanalyysi 3 5901015 Sovellettu limnologia 2 5901029 Päästöjen ympäristövaikutukset 2 5904001 Vesikemia 2 5904007 Vesitekniikan fysikaalisten ja kemiallisten operaatioiden jatkokurssi 3 5904024 International Water Policy and Management 2 5905010 Teollisuuden vesi- ja ympäristökysymykset 2 5906010 Ympäristötekniikan erikoistyö 2-5 5907003 Ympäristölainsäädännön luvat 2 5907007 Teknologian kehitys ja yhteiskunta 2 Ympäristöbiotekniikka, pääaine 32 ov Pakolliset opintojaksot 28 ov 5902001 Biokemia 2 5902005 Mikrobiologia I 2 5902008 Mikrobiologia II 2 5902010 Mikrobiologian laboratorioharjoitukset 2 5902020 Mikrobigenetiikka 2 5902022 Biokatalyysi ja entsymologia 2 5902025 Instrumentaalinen bioanalyysi 2 5902030 Ympäristöbiotekniikan operaatiot 2 5902033 Haitta-aineiden biohajoaminen ja biotekninen käsittely 3 5902035 Ympäristöbiotekniikan laboratorioharjoitukset 3 5902043 Biotekniikan seminaari 3 5904010 Ympäristötekniikan laboratorioharjoitukset 3 Valinnaiset opintojaksot, valitaan vähintään 4 ov 35157 Fysikaalinen kemia 2 2 5901010 Hydrologia 2 5901015 Sovellettu limnologia 2 5901029 Päästöjen ympäristövaikutukset 2 5902040 Biotekniikan erikoistyö 0 5904020 Vesi- ja viemärilaitokset 3 5905001 Materiaalivirtojen hallinta 2
5905005 Jätehuollon fysikaaliset ja kemialliset operaatiot 2 5906015 Laitossuunnitteluprojektit 4 5907007 Teknologian kehitys ja yhteiskunta 2 Kurssit 5901029 Sovellettu limnologia ja 5901029 Päästöjen ympäristövaikutukset voi sisällyttää pääaineeseen tai pakolliseen sivuaineeseen. 215 Laitoksen johtaja, professori Risto Raiko Huone: K1431 email: risto.raiko@tut.fi Energia- ja prosessitekniikassa perehdytään energian tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen tuottamiseen ja käyttöön sekä erilaisten prosessilaitteiden ja järjestelmien suunnitteluun. Sovellusalueet ovat hyvin laajat alkaen tuotantolaitoksista ja laitteista kuten ydinvoimalat ja höyrykattilat päätyen energian siirtoon, jakeluun ja käyttöön. Energian käytön osalta pääaineiden keskeisiä alueita ovat laitteiden lämpö- ja virtaussuunnittelu sekä järjestelmien - erityisesti LVI- ja jäähdytysjärjestelmien - suunnittelu. Uutena opintokokonaisuutena on talotekniikka. Opetuksessa laajan teoreettisen perustan lisäksi keskeistä on ATK-suunnitteluohjelmien käyttö. Energia- ja prosessitekniikassa on kolme pääainetta: lämpö- ja virtaustekniikka, voimalaitos- ja polttotekniikka sekä talotekniikka. Kaksi ensin mainittua muodostuvat yhteisistä pakollisista opintojaksoista ja yhdestä valinnaisesta painotuksesta. Ympäristö- ja Pääaineen ympäristöbiotekniikka pakollinen sivuaine 15 ov Pakolliset opintojaksot 10 ov 3500400 Orgaanisen kemian työt 1 3 5901020 Reaktorin suunnittelu ja mallinnus 2 5901027 Ympäristöanalytiikka 2 5904005 Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot3 Valinnaiset opintojaksot, valitaan vähintään 5 ov 5407000 Pohjavedet 2 55222 Ympäristögeotekniikka 3 5802100 Paikkatietoanalyysi 3 5901015 Sovellettu limnologia 2 5901029 Päästöjen ympäristövaikutukset 2 LVI- ja jäähdytystekniikka, Pakolliset opintojaksot, 14 ov Valinnaiset opintojaksot Pakolliset yhteiset opintojaksot, 17 ov Prosessilaitteet, Pakolliset opintojaksot, 17 ov Valinnaiset opintojaksot Lämpö- ja virtaustekniikan pääaine, 35 ov Sovellettu virtaustekniikka, Pakolliset opintojaksot, 17 ov Valinnaiset opintojaksot Voimalaitostekniikka, Pakolliset opintojaksot, 18 ov Valinnaiset opintojaksot Polttotekniikka, Pakolliset opintojaksot, 21 ov Valinnaiset opintojaksot Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine, 35 ov Talotekniikka, Pakolliset opintojaksot, 22 ov Valinnaiset opintojaksot Talotekniikan pääaine, 35 ov 18.4.2. Energia- ja prosessitekniikka Lämpö- ja virtaustekniikan sekä Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaineiden yhteiset pakolliset opintojaksot, 17 ov 25111 Teknillinen termodynamiikka 4 1) 25200 Virtausoppi 3 25300 Lämmönsiirron perusteet 3 25305 Lämmönsiirron jatkokurssi 3 25330 Lämpötekniikan mittaukset 2 25400 Energiatekniikan perusteet 2 1) voidaan korvata kursseilla 35152 Fysikaalinen kemia I ja 35157 Fysikaalinen kemia II. Mikäli näitä opintojaksoja sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, on tilalle valittava pääaineen valinnaisia opintojaksoja niin, että opintoviikkomäärä tulee täyteen.
Ympäristö- ja 216 Lämpö- ja virtaustekniikan pääaine Vastuuhenkilöt: professori Antero Aittomäki (LVI- ja jäähdytystekniikka, prosessilaitteet) Huone: K1423, email: antero.aittomaki@tut.fi professori Timo Kalema (LVI- ja jäähdytystekniikka, prosessilaitteet) Huone: K1426, email: timo.kalema@tut.fi professori Reijo Karvinen (Prosessilaitteet, sovellettu virtaustekniikka) Huone: K1429, email: reijo.karvinen@tut.fi dosentti Hannu Ahlsted t(prosessilaitteet, sovellettu virtaustekniikka) Huone: K1430, email: hannu.ahlstedt@tut.fi Lämpö- ja virtaustekniikan pääaineen tavoitteena on perehdyttää energian tuotannossa sekä käytössä tärkeiden laitteiden ja järjestelmien perusteisiin ja suunnitteluun. Pääaineen painotus voidaan valita kolmesta eri vaihtoehdosta: LVI- ja jäähdytystekniikka prosessilaitteet sovellettu virtaustekniikka Lämpö- ja virtaustekniikka, pääaine, vähintään 35 ov LVI- ja jäähdytystekniikka LVI-tekniikan opetuksen painopisteenä on rakennusten ja yhdyskuntien energiankulutuksen analysointi eri tasoisilla malleilla ja rakennusten sisäilmaston mitoitusmenetelmät. Rakennuksen sisäilmastolla tarkoitetaan ilman puhtautta sekä lämpötila- ja kosteus-olosuhteita. LVI-teknisen mitoituksen tavoite on toimivan, taloudellisen järjestelmän suunnittelu. Opetuksessa keskitytään mm. rakennusten energiajärjestelmien, lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden ja ulkovaipan lämmöneristyksen mitoitukseen. LVI-tekniikan mitoitusmenetelmät ja analysointityökalut ovat lämmönsiirron ja virtausopin sovellutuksia. Jäähdytystekniikka (ns. kylmätekniikka) on tilojen, tuotteiden, laitteiden ja prosessien jäähdyttämistä koneellisesti. Jäähdytystekniikan opintojaksoissa perehdytään jäähdytysprosessien toimintaperiaatteisiin, laitteistojen mitoitukseen ja tärkeimpiin käyttösovellutuksiin. Yksi tärkeä ja lisääntyvä käyttöalue ovat lämpöpumppujärjestelmät, joiden erikoispiirteisiin myös paneudutaan. Opetus painottuu mitoitus- ja suunnitteluharjoituksiin. Pakolliset opintojaksot, 14 ov 25513 LVI- tekniikka 3 25601 Jäähdytystekniikka 1 3 25602 Jäähdytystekniikka 2 3 25861 Prosessien simulointi 2 2508600 Prosessien optimointi 3 Valinnaiset opintojaksot: Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja 72420 Aerosolifysiikka 3 76231 Automaation laitetekniikka 2 76331 Automaatio- ja säätötekniikka 4 8100210 Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. konstruktiotekniikka, kunnossapitotekniikka, teknillinen matematiikka, ohjelmistotekniikka, prosessiautomaatio ja turvallisuustekniikka. Prosessilaitteet Tavoitteena on opettaa tärkeimpien energian tuotannossa ja käytössä esiintyvien perusprosessien teoria ja mitoitus sekä järjestelmien toiminta yhdessä usean laitteen kokonaisuudessa. Perusilmiöitä ja -prosesseja käsitellään mm. termodynamiikassa, lämmönsiirrossa ja virtausopissa. Kokonaisuuksien toimintaa tarkastellaan mm. prosessien optimoinnissa ja simuloinnissa sekä prosessilaitteiden suunnittelussa. Teorian lisäksi perehdytään mitoitukseen, simulointiin ja optimointiin käytettäviin tietokoneohjelmistoihin. Esimerkkejä prosesseista ja laitteista ovat lämmönsiirtimet, höyrystimet ja lauhduttimet, kolonnit, sekoittimet, suodattimet, erottimet, kuivauslaitteet, pumput ja puhalti-
met, putki- ja kanavaverkostot, elektroniikan jäähdytys sekä jäähdytyskoneistot ja lämpöpumput. Pakolliset opintojaksot, 17 ov 25210 Kitkallinen virtaus 3 25220 Virtauskoneet 3 25857 Prosessilaitteet 3 25861 Prosessien simulointi 2 2508600 Prosessien optimointi 3 7504050 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät 3 Valinnaiset opintojaksot: Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja 76551 Prosessiautomaation sovellukset 4 7605400 Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet 3 8100210 Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. teknillinen fysiikka, konstruktiotekniikka, teknillinen matematiikka, mittaus- ja informaatiotekniikka, ohjelmistotekniikka, prosessiautomaatio, paperinvalmistuksen automaatio, paperinjalostustekniikka ja teknillinen mekaniikka. Sovellettu virtaustekniikka Sovelletun virtaustekniikan painotus on tarkoitettu syvällisestä teoriasta ja tutkimuksesta kiinnostuneille. Painotus antaa valmiudet vaativien lämmönsiirto- ja virtausongelmien tutkimiseen mm. nykyaikaisia numeerisia menetelmiä käyttäen. Pakolliset opintojaksot, 17 ov 2502150 Virtauksen turbulenssi-ilmiöt 4 25210 Kitkallinen virtaus 3 25211 Virtausten numeerinen laskenta 4 25220 Virtauskoneet 3 25321 Konvektiivinen lämmönsiirto 3 Valinnaiset opintojaksot: Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja 23580 Lämpöjännitykset ja viruminen 4 217 23610 Yleinen elementtimenetelmä 4 73110 Numeerinen analyysi 1 3 73132 Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät 3 7303035 Vektorianalyysin jatkokurssi 3 7303050 Differentiaaliyhtälöt 3 7305050 Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi 3 76450 Mallinnus ja simulointi 3 8100210 Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. teknillisen laskennan menetelmät, teknillinen fysiikka, teknillinen matematiikka, mittaus- ja informaatiotekniikka, ohjelmistotekniikka, prosessiautomaatio, systeemiteoria ja teknillinen mekaniikka. Voimalaitos- ja polttotekniikan, pääaine Vastuuhenkilöt: professori Risto Raiko (voimalaitostekniikka) Huone: K1431, email: risto.raiko@tut.fi professori Antti Oksanen (polttotekniikka) Huone: K1428, email: antti.oksanen@tut.fi Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine voidaan painottaa kahteen eri alueeseen: polttotekniikka voimalaitostekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikan opetus koostuu alan yleisistä teoreettisista perusteista ja sovelluksista sisältäen mm. seuraavia erikoistumisalueita: - energiatalous - energiatekniikan informaatiojärjestelmät - höyryvoimalaitokset, kaasuturbiinit, polttomoottorit - yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) sekä kaukolämmitys - ydinvoimalaitokset, reaktoritekniikka, turvajärjestelmät - uudet voimalaitos- ja polttotekniikat kuten kaasutus, leijutekniikka ja paineistettu poltto Ympäristö- ja
Ympäristö- ja 218 - uusiutuvat energialähteet - ilmansuojelutekniikka, päästöt, ilmastonmuutos - höyrykattilat, polttimet sekä eri polttoaineet ja -tavat - palamisen aineen- ja lämmönsiirto - palamisen perusilmiöt, hallitsevat teoriat ja termodynamiikka, reaktiokinetiikka - polttoprosessit ja palamisen päästöt - polttoprosessien ja reaktiivisten virtausten numeerinen mallinnus ja simulointi, polton aerodynamiikka - palamisen ja turbulenssin vuorovaikutus Pääaine antaa pätevyyden energia-alan tutkimus-, tuotekehitys-, konsultointi-, käyttö- ja myyntitehtäviin mm. energiayhtiöissä, kattila- ja poltinteollisuudessa, suunnittelutoimistoissa sekä energia- ja tutkimuslaitoksissa. Sopivalla sivuaineen valinnalla, kuten teollisuustalous, tutkinto antaa erinomaiset valmiudet energia-alan johtotehtäviin. Vaadittavat sivuaineet saa kukin itse valita vapaasti, mutta suositeltavia sivuaineita ovat seuraavat: konstruktiotekniikka, kunnossapitotekniikka, paperinjalostustekniikka, sähköenergiatekniikka, prosessiautomaatio, teknillinen mekaniikka, teollisuustalous, turvallisuustekniikka, kemia sekä teknillisen laskennan menetelmät. Voimalaitos- ja polttotekniikka, pääaine, vähintään 35 ov Voimalaitostekniikka Pakolliset opintojaksot, 18 ov 25420 Voimalaitostekniikka 3 25441 Polttotekniikka 3 25861 Prosessien simulointi 2 25870 Ammattiaineseminaari 2 1) 25871 Ammattiaineseminaari 4 1) 2504010 Energiatalous 3 2504110 Höyrytekniikka 4 7475010 Energiatalouden case-harjoitukset 1 1) vaihtoehtoisia Polttotekniikka Pakolliset opintojaksot, 21 ov. 2504110 Höyrytekniikka 4 25210 Kitkallinen virtaus 3 25441 Polttotekniikka 3 25453 Tulipesämallinnus 4 25460 Reaktiiviset virtaukset 5 25870 Ammattiaineseminaari 2 (1 25871 Ammattiaineseminaari 4 (1 1) vaihtoehtoisia Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaineen valinnaiset opintojaksot Edellisten ryhmien opintojaksoja voi ottaa myös toisen jatkeeksi valittaessa valinnaisia opintojaksoja tai niitä voi valita alla olevista opintojaksoista, jotka on ryhmitelty eri painotuksin helpottamaan valintaa. Ryhmittelyä voi itse vapaasti myös muuttaa tai laajentaa, jos katsoo sen opintojensa kannalta järkeväksi. Valinnoista voi keskustella myös opetuksen vastuuhenkilöiden kanssa. Vaihtoehtoisia jaksoja voi valita myös laitoksen muista opintojaksoista. Voimalaitostekniikka 2508600 Prosessin optimointi 3 73050 Tilastomatematiikka 3 73124 Operaatiotutkimus 3 76231 Automaation laitetekniikka 2 79150 Energian varastointi ja uudet energialähteet 3 3103005 Luetettavuus- ja riskianalyysi 3 7901540 Polttokennot ja vetyteknologia 3 7901550 Aurinkosähkö ja tuulivoima 3 Polttotekniikka 25470 Palamisen erityiskysymyksiä 4 35152 Fysikaalinen kemia1 2 35157 Fysikaalinen kemia 2 2 73050 Tilastomatematiikka 3 73128 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 3
76450 Mallinnus ja simulointi 3 24601 Tuotekehitysoppi 3 2401000 Kevyet konerakenteet 3 2403010 Koneenosaopin perusteet 3 Kunnossapitotekniikka 24850 Tuotantolaitoksen kunnossapito 2 24860 Kunnonvalvontamenetelmät 2 2408000 Käyttövarmuuden suunnittelu 3 2408010 Kunnossapidon erityistyö 3 2900040 Johdatus kansantaloustieteeseen 2 2902010 Yrityksen talous 2 3101000 Turvallisuustekniikan perusteet 2 3102100 Yrityksen turvallisuusjohtaminen 3 3103000 Riskienhallinta 2 3103005 Luotettavuus- ja riskianalyysi 3 3500300 Orgaaninen kemia 3 35152 Fysikaalinen kemia 1 2 35157 Fysikaalinen kemia 2 2 35195 Pinta- ja katalyyttikemia 1 2 35196 Pinta- ja katalyyttikemia 2 1 72211 Termofysiikka 3 72420 Aerosolifysiikka 3 25105 Lämpötekniikan matemaattiset apuneuvot 2 73109 Matriisilaskenta 1 3 73131 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt 3 73132 Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät 3 7303050 Differentiaaliyhtälöt 3 Talotekniikka, pääaine 219 Vastuuhenkilöt: professori Antero Aittomäki Huone: K1423, email: antero.aittomaki@tut.fi professori Timo Kalema Huone: K1426, email: timo.kalema@tut.fi Talotekniikka on rakennusten teknisten palveluiden ja järjestelmien suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Talotekniikan osuus rakennuskustannuksista on lisääntynyt nopeasti ja se voi olla 40 %. Talotekniikka on perinteisten lämmityksen, ilmastoinnin, vesihuollon ja valaistuksen lisäksi automaatiota, valvontajärjestelmiä, sähköjärjestelmiä, jäähdytyslaitteita. Talotekniikan tarkoituksena on luoda fyysisiä edellytyksiä hyvinvoinnille. Alan ammattilaisista on kova pula. Talotekniikan pääaineen pakollisissa opintojaksoissa opitaan perustiedot talotekniikan osa-alueista. Valinnaisissa opintojaksoissa voidaan syventyä erikoissovellutuksiin, kuitenkin laaja näkemys tavoitteena. Pääaineen tavoitteena on perehdyttää rakennuksen taloteknisiin järjestelmiin yleisesti ja opettaa niiden energiateknistä suunnittelua. Lisäksi opitaan hyvän sisäilmaston kriteereitä sekä ilmastoinnin ja jäähdytyksen mitoitusta. Talotekniikan pääaine, vähintään 32 ov Pakolliset opintojaksot, 22 ov 25300 Lämmönsiirron perusteet 3 25513 LVI- tekniikka 3 25601 Jäähdytystekniikka 1 3 2501010 Termodynamiikan perusteet 3 53100 Talonrakennuksen rakennesuunnittelun perusteet3 57100 Rakentamistalouden perusteet 3 76331 Automaatio- ja säätötekniikka 4 Mikäli näitä opintojaksoja sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin on tilalle valittava pääaineen valinnaisia opintojaksoja niin, että opintoviikkomäärä tulee täyteen. Valinnaiset opintojaksot: 2508600 Prosessien optimointi 3 25602 Jäähdytystekniikka 2 3 25861 Prosessien simulointi 2 5302000 Rakennuksen paloturvallisuuden perusteet 1 5302005 Eristysrakenteet 3 5702401 Kiinteistön hoito ja hallinta 3 5702410 Talotekniset järjestelmät I 2 5702411 Talotekniset järjestelmät II 3 Ympäristö- ja
Ympäristö- ja 220 7801600 Valaistustekniikan perusteet 3 Sivuaineiksi sopivat mm. automaatio- ja informaatioverkot, mittaus- ja informaatiotekniikka, kunnossapitotekniikka, ohjelmistotekniikka ja turvallisuustekniikka. Sivuaineet Laitoksella on kolme sivuainetta. Energia- ja prosessitekniikan sivuaine tarjoaa yleiset alan perustiedot. Voimalaitos- ja polttotekniikan sivuaine painottuu ko. alan perusteisiin ja sovellutuksiin. Talotekniikan sivuaine on tarkoitettu esim. rakennustekniikan opiskelijoille. Mikäli jokin sivuaineen opintojakso sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, sen tilalle on valittava muita laitoksen opintojaksoja niin, että sivuaineen opintoviikkomäärä tulee täyteen. Energia- ja prosessitekniikka, sivuaine, 14 ov Vastuuhenkilö: Professori Risto Raiko Huone: K1431, email: risto.raiko@tut.fi 25111 Teknillinen termodynamiikka 4 1) 25200 Virtausoppi 3 25300 Lämmönsiirron perusteet 3 25330 Lämpötekniikan mittaukset 2 25400 Energiatekniikan perusteet 2 1) voidaan korvata kursseilla 35152 Fysikaalinen kemia I ja 35157 Fysikaalinen kemia II. Talotekniikka, sivuaine, 18 ov Vastuuhenkilöt: professori Antero Aittomäki Huone: K1423, email: antero.aittomaki@tut.fi professori Timo Kalema Huone: K1426, email: timo.kalema@tut.fi 25300 Lämmönsiirron perusteet 3 2501010 Termodynamiikan perusteet 3 53100 Talonrakennuksen rakennesuunnittelun perusteet 3 57100 Rakentamistalouden perusteet 3 5702410 Talotekniset järjestelmät I 2 76331 Automaatio- ja säätötekniikka 4 Voimalaitos- ja polttotekniikka, sivuaine, 18 ov Vastuuhenkilö: professori Antti Oksanen Huone: K1428, email: antti.oksanen professori Risto Raiko Huone: K1431, email: risto.raiko@tut.fi 2504110 Höyrytekniikka 4 25111 Teknillinen termodynamiikka 4 1) 25300 Lämmönsiirron perusteet 3 25400 Energiatekniikan perusteet 2 25441 Polttotekniikka 3 25850 Ilmansuojelu 2 1) voidaan korvata kursseilla 35152 Fysikaalinen kemia I ja 35157 Fysikaalinen kemia II. Teknillisen laskennan sivuaine Kuvaus löytyy Konetekniikan koulutusohjelmasta sivulta 73. 18.4.3. Kemia Laitoksen johtaja, professori Helge Lemmetyinen, Huone: FC224 email: helge.lemmetyinen@tut.fi Kemian pääaineen tavoitteena on luoda vahva kemian asiantuntemus toimia itsenäisesti ja yhteistyössä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa erilaisissa hallinnon, tutkimuksen ja teollisuuden insinööritehtävissä. Koska ammattikäytäntöön liittyy olennaisesti elollinen luonto, painottaa koulutus orgaanisten ja bioorgaanisten materiaalien tuntemista, teollisten prosessien kemiallisen taustan ja niiden ympäristövaikutuksien ymmärtämistä sekä monipuolisten analyysimenetelmien opiskelua.
Kemian sivuaine, vähintään 15 ov Pakolliset opintojaksot, 5 ov 35157 Fysikaalinen kemia 2 2 3500400 Orgaanisen kemian työt 1 3 Valinnaiset opintojaksot, vähintään 10 ov 3500700 Polymeerikemian työt 3 35106 Ympäristökemia 2 35145 Orgaanisen kemian työt 2 3 35151 Fysikaalisen kemian työt 4 35160 Polymeerikemia 3 35185 Analyyttiset mittausmenetelmät 3 35200 Spektroskopia 4 Kemian pääaine, vähintään 35 ov 35106 Ympäristökemia 2 35145 Orgaanisen kemian työt 2 3 35151 Fysikaalisen kemian työt 4 35157 Fysikaalinen kemia 2 2 35160 Polymeerikemia 3 35195 Pinta- ja katalyyttikemia 1 2 35196 Pinta- ja katalyyttikemia 2 1 3500400 Orgaanisen kemian työt 1 3 3500700 Polymeerikemian työt 3 3500810 IR-spektroskopia 1 3500820 Kromatografia (GC-MS, HPLC) 2 3500830 Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria (DSC) 1 3500840 NMR-spektroskopia 1 Valinnaiset opintojaksot: (vähintään 7 ov) 35105 Metallien kemia 2 (1 35185 Analyyttiset mittausmenetelmät 3 (1 35200 Spektroskopia 4 (1 35210 Valokemia 3 (1 3500310 Synteesiteknologia 2 3500900 Kemian seminaari 3 (1 3500910 Bio-orgaaninen kemia 2 221 3500920 Teollinen orgaaninen kemia 1 3501201 Kemian erikoistyö 2 (1 5902001 Biokemia 2 (1 1) Vaihtoehtoisia 18.4.4. Paperinjalostustekniikka Laitoksen johtaja, professori Antti Savolainen, Huone: FC217, email: antti.savolainen@tut.fi Paperinjalostustekniikan pääaine antaa perustiedot paperinvalmistuksesta sekä valmiudet paperinjalostus- ja pakkausteollisuuden käyttö-, suunnittelu- ja tuotekehitystehtäviin. Perinteisen tuotevalmistusnäkökulman laajentaminen ympäristöä säästävään taloudelliseen materiaali- ja prosessihallintaan on paperinjalostustekniikan lähtökohtana. Työnantajina ovat paperi- ja paperikoneteollisuus, paperinjalostus- ja pakkausteollisuus sekä alan insinööritoimistot ja tutkimuslaitokset. Suositeltavia sivuaineita ovat teknillinen mekaniikka, koneensuunnittelu, lämpö- ja virtaustekniikka, voimalaitos- ja polttotekniikka, muovitekniikka, säätötekniikka, mittaustekniikka, tuotantotalous, vesi- ja jätehuoltotekniikka, kemia, ympäristöbiotekniikka, turvallisuustekniikka ja paperikoneautomaatio. Paperinjalostustekniikan sivuaine, 16 ov 3305100 Massanvalmistustekniikka 4 3305121 Paperitekniikka 4 3305130 Päällystystekniikka 4 3305140 Paperinvalmistuksen kemia ja paperifysiikka 4 Paperinjalostustekniikan pääaine, 35 ov 33515 Paperinjalostustekniikka 1 4 33516 Paperinjalostustekniikka 2 4 33556 Paperinjalostustekniikan laboratoriotyöt 3 3305100 Massanvalmistustekniikka 4 3305121 Paperitekniikka 4 3305130 Päällystystekniikka 4 3305140 Paperinvalmistuksen kemia ja paperifysiikka 4 3305150 Painatustekniikka 2 Ympäristö- ja
Ympäristö- ja 222 3305160 Paperitekniikan laboratoriotyöt 3 3305170 Paperinjalostustekniikan erikoistyö 3 Paperinjalostustekniikan laitos järjestää kaksi englanninkielistä paperinjalostuksen erikoisopintojaksoa. Opintojaksot ovat osa tohtorinkoulutusohjelmaa International Ph.D. Programme in Pulp and Paper Science and Technology ja soveltuvat jatko-opiskelijoille, joilla on alalle sopiva pohjakoulutus. Maksimiopiskelijamäärä opintojaksolle on 15 (Ph.D. -ohjelmassa olevat ovat etusijalla). Opintojaksot ovat: 33541 Surface Behaviour in Paper Converting 5 3305000 Rheology in Paper Converting 5 18.4.5. Sähköenergiatekniikka Sähkötekniikka ja terveys-laboratorio Vastuuhenkilö professori Leena Korpinen Huone: SC209.3, email: leena.korpinen@tut.fi Sähkömagnetiikan laitos Vastuuhenkilö, lehtori Risto Mikkonen Huone: SC312, email: risto.mikkonen@tut.fi Sähköenergiatekniikan pääaine antaa tietoja sähköenergian tuotannossa, jakelussa ja käytössä tarvittavista sähkövoimajärjestelmistä. Opintojaksot luovat perusvalmiuksia työskentelyyn voima- ja sähköyhtiöiden palveluksessa. Sivuaine, vähintään 12 ov Pakolliset opintojaksot: 8 ov 7473020 Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä 2 7705112 Sähköenergiatekniikka 3 79150 Energian varastointi ja uudet energialähteet 3 Valinnaiset opintojaksot, vähintään 4 ov 2504010 Energiatalous 3 2504110 Höyrytekniikka 4 7472031 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvät terveyskysymykset 3 7475010 Energiatalouden case-harjoitukset 1 77121 Sähköturvallisuusmääräykset 2 7702200 Teollisuuden sähköenergiajärjestelmät ja häiriöt 3 7705020 Sähköverkkotekniikan perusteet 4 7801000 Tehoelektroniikan perusteet 2 7801451 Sähkömoottorit 3 7901540 Polttokennot ja vetyteknologia 3 7901550 Aurinkosähkö ja tuulivoima 3 79105 Sähkömateriaalioppi 3 Sivuaine antaa perustietoja sähköenergiatekniikan keskeisiltä osa-alueilta. Pääaine, vähintään 24 ov Pakolliset opintojaksot, 18 ov 2504110 Höyrytekniikka 4 7473020 Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä 2 7705112 Sähköenergiatekniikka 3 79150 Energian varastointi ja uudet energialähteet 3 7901540 Polttokennot ja vetyteknologia 3 7901550 Aurinkosähkö ja tuulivoima 3 Valinnaiset opintojaksot, vähintään 6 ov 25420 Voimalaitostekniikka 3 2504010 Energiatalous 3 7472031 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvät terveyskysymykset 3 7475010 Energiatalouden case-harjoitukset 1 77121 Sähköturvallisuusmääräykset 2 7702200 Teollisuuden sähköenergiajärjestelmät ja häiriöt 3 7705010 Sähköverkon komponentit 4 7705020 Sähköverkkotekniikan perusteet 4 7705060 Sähkönjakelutekniikka 4 7801000 Tehoelektroniikan perusteet 2
7801451 Sähkömoottorit 3 7801500 Sähkömoottorikäytöt 3 79105 Sähkömateriaalioppi 3 7901520 Sähkömagneettiset kentät ja aallot I 3 18.4.6. Turvallisuustekniikka Laitoksen johtaja, professori Kaija Leena Saarela huone FB334, email: kaijaleena.saarela@tut.fi Tuottava, häiriötön ja turvallinen toiminta on jokaisen työyhteisön perusedellytys. Turvallisuustekniikan pääaine antaa valmiudet tunnistaa ja analysoida tuotantoon ja työhön liittyviä ympäristö- ja terveysvaaroja, arvioida tuotteen elinkaaren aikaisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia, estää ja pienentää vahinkoja sekä lisätä tuotannon kokonaisturvallisuutta. Lisäksi pääaine antaa pohjan johtaa yrityksen turvallisuus- ja ympäristötoimintaa sekä riskienhallintaa. Luettelo turvallisuustekniikan opinnoista löytyy tuotantotalouden koulutusohjelman kohdalta. 18.5. Pääaineopintoja tukevat sivuaineet 223 Opiskelijana valitset pääainetta tukevat sivuaineet joko koulutusohjelman kohdalla esitellyistä vaihtoehdoista tai alla luetelluista muualta löytyvistä, jotka on suunniteltu erityisesti ympäristötekniikan pääaineopiskelua varten TTY:n ja Tampereen yliopiston opintojaksoista. Sivuaineen valinnasta, erityisesti mikäli tarkoituksena on valita se tästä suosituksesta poiketen, on opiskelijan sovittava pääainelaitoksen kanssa. Hyvä ammattitutkinto syntyy valitsemalla pääaineen lisäksi 1-3 ammattikuvan kannalta tarkoituksenmukaista opintoja laajentavaa sivuainetta. Teoreettisten perusteiden hallinta luo parhaat mahdollisuudet selviytyä laaja-alaisesti erilaisista tehtävistä. Voit myös valita sivuaineen TTY:n muista koulutusohjelmista. Lisäksi on mahdollisuus sisällyttää tutkintoon opintoja muista korkeakouluista. Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman opiskelijoille suositellaan opintoja erityisesti ympäristöpolitiikasta ja -oikeudesta (Tampereen yliopiston Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos ja Julkisoikeuden laitos). Lisätietoja soveltuvuuksista ja ammattikuvista saat opintoneuvojalta sekä laitosten opettajilta. Voit sisällyttää saman opintojakson ainoastaan yhteen sivuaineeseen. Mikäli sama opintojakso kuuluu useampaan opintokokonaisuuteen, sivuaineita täydennetään valinnaisilla tai vaihtoehtoisilla opintojaksoilla. Tarvittaessa korvaavat opintojaksot hyväksytään laitoksen vastuuhenkilön kanssa. Muualta kuin Ympäristö- ja energiatekniikan alta löytyvät sivuainekokonaisuudet: Konstruktiotekniikka Konstruktiotekniikan sivuaine löytyy opinto-oppaasta konetekniikan kohdalta. Kunnossapitotekniikka Kunnossapidon sivuaine löytyy opinto-oppaasta konetekniikan kohdalta. Liikenne- ja kuljetustekniikka Liikennetuotannon ja logistiikan sivuaine löytyy opinto-oppaasta kohdasta sivuaineet kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Mallintaminen ja simulointi Vastuuhenkilö professori Pentti Lautala, Huone: SD310, email: pentti.lautala@tut.fi Luonnon omien ja ihmisten luomien järjestelmien ymmärtämiseen ja ohjaamiseen tarvitaan usein dynaamista mallintamista ja simulointia. Mallintamisen ja simuloinnin sivuaine pyrkii antamaan tarvittavat teoreettiset edellytykset ja näkemykset teollisuuden ja tutkimuksen mallintamistehtäviin. Tärkeitä sovellusalueita ovat mm. prosessiteollisuus ja energiantuotanto. Ympäristö- ja
Ympäristö- ja 224 Sivuaine vähintään 15 ov 25861 Prosessien simulointi 2 2508600 Prosessien optimointi 3 73110 Numeerinen analyysi 1 3 73128 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 3 76370 Identifiointi 3 76400 Säädön suunnittelu 4 76450 Mallinnus ja simulointi 3 7605400 Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet 3 8100110 Ohjelmointi II 3 Mittaustekniikka Vastuuhenkilö professori Jouko Halttunen, Huone: SH211, email: jouko.halttunen@tut.fi Prosessin hallinnassa tarvittavia mittausteknisiä menetelmiä käyttäen saadaan tietoa prosessin kulusta. Mittaustekniikan sivuaineen opinnot painottuvat anturitekniikkaan, pyrkimyksenä antureiden soveltaminen mahdollisimman luotettavan informaation saamiseksi. Mittaustekniikan haastavana osana voidaan nähdä myös ympäristömittaukset, joissa saatetaan käsitellä hyvinkin pieniä pitoisuuksia. Sivuaine vähintään 15 ov Pakolliset opinnot, 10 ov 35185 Analyyttiset mittausmenetelmät 3 7504010 Anturifysiikka 4 75116 Mittaustekniikka 3 Valinnaiset opinnot, vähintään 5 ov 25330 Lämpötekniikan mittaukset 2 2803010 Elektronimikroskopia 3 2803040 NDT-tekniikan perusteet 2 73128 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 3 75310 Mittausdatan analyysi 4 75500 Sähköiset mittausmenetelmät 4 7504040 Bioanturit 3 7504050 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät 3 Prosessiautomaatio Prosessiautomaation sivuaine löytyy opinto-oppaasta automaatio- ja säätötekniikan laitoksen kohdalta. Teknillinen mekaniikka Teknillisen mekaniikan sivuaine löytyy opinto-oppaasta konetekniikan kohdalta. Teollisuustalous Tollisuustalouden sivuaine löytyy opinto-oppaasta kohdasta Sivuainekokonaisuudet kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Tietotekniikka Tietotekniikan opintoja suositellaan kaikille opiskelijoille. Tutkintoon vaihtoehdoiksi sopivat ohjelmistotuotannon sivuaine, jos halutaan painottua ohjelmistotekniikkaan, tai tietotekniikan sivuaine, jos halutaan alueen yleisnäkemystä ja perustietoja (Tietotekniikka). Jos sovellusalueen opintoja halutaan painottaa teknillisen laskennan suuntaan, suositellaan valittavaksi teknillisen laskennan menetelmien sivuaine (Ei koulutusohjelmaa). Tietotekniikan ja ohjelmistotekniikan sivuaineet löytyvät opintooppaasta tietotekniikan kohdalta, teknillisen laskennan sivuaine kohdasta Sivuainekokonaisuudet kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Voimalaitosten ympäristö- ja turvallisuuskysymykset Vastuuhenkilöt professori Risto Raiko Huone: K1431, email: risto.raiko@tut.fi professori Leena Korpinen Huone: SC203.9, email: leena.korpinen@tut.fi
Energian tuotannon suunnittelussa ja käytössä on yhä tärkeämmäksi tekijäksi muodostunut ympäristökuormitusten minimointi sekä turvallisuusasioiden entistä parempi huomioiminen. Tämä sivuaine antaa perustiedot energiantuotantoon liittyvistä ympäristövaikutuksista sekä turvallisuuskysymyksistä ja niiden analysoinnista. Lisäksi sivuaine tarjoaa tietoa sähkön tuotantoon liittyvistä ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Sivuaine, vähintään 14 ov 25400 Energiatekniikan perusteet 2 1) 25850 Ilmansuojelu 2 1) 3103005 Luotettavuus- ja riskianalyysi 3 7471010 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset 2 1) 7473011 Sähkön tuotanto ja sen ympäristövaikutukset 3 1) 7473020 Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä 2 1) Mikäli nämä kurssit sisältyvät jo koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, korvataan ne muilla suositeltavilla kursseilla. Sivuainetta suositellaan täydennettäväksi seuraavilla kursseilla: 2504110 Höyrytekniikka 4 3103000 Riskienhallinta 2 3103010 Koneiden ja laitteiden turvallisuus 2 3103015 Prosessiautomaation turvallisuus 2 7472031 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvät terveyskysymykset 3 Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö professori Tuula Tuhkanen Huone: FC324, email: tuula.tuhkanen@tut.fi Yhdyskuntatekniikan perusopintoja suositellaan perustiedoksi teknisen yhdyskuntainfrastruktuurin ja ympäristöhallinnon aloille aikoville tai ympäristöbiotekniikassa saastuneiden maa-alueiden kysymyksiin erikoistuville. 225 Sivuaine, vähintään 15 ov 14103 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet R 3 54110 Ympäristögeologia 3 54141 Maa- ja kallioperän rakennusgeologia 2 55106 Pohjatutkimukset 2 55222 Ympäristögeotekniikka 3 5401050 Insinöörigeologian perusteet 2 5702240 Yhdyskuntatekniikan talous 3 5802000 Kaukokartoitus ja ympäristötietojärjestelmät 3 5901010 Hydrologia 2 Ympäristötekniikan materiaalit Vastuuhenkilö professori Tuomo Tiainen huone K3428, email: tuomo.tiainen@tut.fi Energiatuotannon ja teollisuusprosessien kehittäminen ympäristön kannalta suotuisiksi riippuu ratkaisevasti materiaalien kyvystä kestää muuttavissakin olosuhteissa. Sivuaineen tavoitteena on perehdyttää opiskelija eri materiaaliryhmien perusominaisuuksiin, niiden karakterisointiin ja hallintaan sekä materiaalien käyttäytymiseen ympäristötekniikan sovellusalueilla. Sivuaine, vähintään 15 ov. Pakolliset opinnot, 9 ov 28001 Materiaalien kierrätys 2 2802030 Korroosio ja kuluminen 4 28111 Materiaalit ja materiaalien valinta 3 Valinnaiset opinnot, vähintään 6 ov 2801030 Keraamit 2 2801040 Metallit 3 2804010 Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt 3 2804060 Moderni terästeknologia 2 2805840 Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset 3 2808900 Puun materiaalioppi 2 28209 Kevyet ja erikoismetallimateriaalit 2 Huomaa kursseja valittaessa kurssien esitietovaatimukset. Ympäristö- ja