RAPORTTI 16X190755 10.3.2014 KOLMENKIERTO SELVITYSTYÖ SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTILASTA JÄTELAUTAKUNNAN TOIMIALUEELLA
Sivu 2 (16) Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
Sisältö Sivu 3 (16) 1 JOHDANTO 4 2 NYKYTILA ALUEEN KUNNISSA 5 2.1 Yleistä nykyisistä kuljetusjärjestelmistä 5 2.1.1 Kuntien päätökset kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta 5 2.1.2 Ympäristönsuojeluviranomaiset 5 2.2 Sako- ja umpikaivojen tyhjennys ja lietteen kuljetus 5 2.2.1 Kuljetusyritykset ja kuljetuskalusto 5 2.2.2 Kuljetusyritysten rekisterit ja toimintaympäristö 6 2.2.3 Kiinteistöt ja lietemäärät 6 2.2.4 Kaivojen tyhjennysten tilaus ja ajojärjestelyt 7 2.2.5 Kaivojen tyhjennys 8 2.2.6 Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto, käsittely sekä hyödyntäminen 8 2.2.7 Siirtoasiakirjat 9 2.3 Maksut 9 2.4 Viranomaiset, valvonta ja rekisterit 10 3 JÄTELAIN VAATIMUSTEN TÄYTTYMINEN NYKYTILANTEESSA 11 3.1 Jätelaki 11 3.1.1 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus 11 3.1.2 Laatuvaatimukset ja niiden täyttyminen 11 3.2 Kotitalouksien asema 12 3.2.1 Palvelun kattavuus 12 3.2.2 Hintojen kohtuullisuus ja hintaerot 12 3.3 Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän ympäristövaikutukset 12 3.3.1 Liikennepäästöt 12 3.3.2 Muut ympäristövaikutukset 13 3.4 Kuljetusyritysten asema 13 3.4.1 Keräys ja kuljetus liiketoimintana 13 3.4.2 Keskitetty kilpailutus 13 3.4.3 Raportointivelvoite 14 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 15 LÄHTEET 16 Liitteet Liite 1: Haastattelukysymykset ympäristönsuojeluviranomaisille Liite 2: Haastattelukysymykset sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottajille Liite 3: Haastattelukysymykset sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusyrityksille
1 JOHDANTO Sivu 4 (16) Kesäkuussa 2011 annettu uusi jätelaki edellyttää, että vanhan lain mukainen kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on arvioitava uudelleen. Laissa on kuvattu tietyt edellytykset jatkamiselle kiinteistön haltijan järjestämällä kuljetuksella. Laki astui voimaan 1.5.2012. Laki velvoittaa kunnan, jossa on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, tekemään päätöksen käytettävästä jätteenkuljetusjärjestelmästä. Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta (JäteL 149 ). Kanta-Hämeen, Uudenmaan ja Pirkanmaan alueella 12 kunnan jätelain määräämistä viranomaistehtävistä huolehtii Kolmenkierto, kuntien yhteinen jätelautakunta. Jäsenkunnat ovat Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski. Lautakunnalle lain määräämiin tehtäviin kuuluu mm. jätteenkuljetusjärjestelmistä päättäminen. Jätelautakunta voi päättää toimialueellaan vallalla olevan kiinteistön haltijan järjestelmän jatkamisesta vain, jos laissa mainitut edellytykset täyttyvät. Lautakunta voi edellytysten täyttymisestä huolimatta halutessaan päättää sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetuksen siirtämisestä kunnan hoidettavaksi. Nykyisellään lautakunnan toimialueella on kaikissa kunnissa alueella sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus on järjestetty kiinteistön haltijan järjestämänä. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän selvitystä varten haastateltiin kuntien alueella toimivia lietteiden kuljetusyrityksiä, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisia sekä henkilökuntaa niillä jätevedenpuhdistamoilla, joihin sako- ja umpikaivolietteitä viedään. Lisäksi kartoitettiin olemassa olevia rekistereitä haastattelemalla Kolmenkierron toiminta-alueella toimivia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä vesiensuojeluyhdistysten asiantuntijoita sako- ja umpikaivolieteasioissa. Haastattelut tehtiin puhelinhaastatteluina. Tässä selvityksessä hyödynnettiin Lahden ammattikorkeakoulussa keväällä 2013 tehtyä opinnäytetyötä Kolmenkierron alueen sako- ja umpikaivolietteiden nykytilasta ja ongelmista.
2 NYKYTILA ALUEEN KUNNISSA Sivu 5 (16) 2.1 Yleistä nykyisistä kuljetusjärjestelmistä 2.1.1 Kuntien päätökset kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta Kuntien viranomaisten haastatteluissa ei ilmennyt yhdenkään kunnan osalta erillistä päätöstä sako- ja umpikaivolietteiden kiinteistön haltijan järjestämästä keräyksestä ja kuljetuksesta. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen voidaan katsoa muodostuneen itsestään kiinteistönomistajien huolehtiessa lietekaivojensa tyhjentämisestä. Tämä on vallitseva käytäntö kaikissa tarkastelualueen kunnissa. 2.1.2 Ympäristönsuojeluviranomaiset Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset eivät saa automaattisesti dokumentoituja tietoja sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän toimivuudesta. Viranomaisiin otetaan pääosin yhteyttä sako- ja umpikaivolieteasioissa, kun jokin asia on huonosti hoidettu. Valituksia tulee lähes joka kunnassa, ja niitä esitetään yhden kunnan alueella yhdestä muutamaan valitukseen vuodessa. Lähinnä valituksien perusteella paljastuu tapauksia, joissa sako- tai umpikaivolietteet aiheuttavat hajuhaittoja. Lisäksi on ollut yksittäisiä kaivojen ylivalumia, jotka ovat tulleet viranomaisten tietoon. Sen sijaan tyhjennyksistä vääriin paikkoihin ei ole viime vuosina tullut tietoon. Kaivon kunnon tarkkailu oli usean ympäristösuojeluviranomaisen mielestä tärkeää ja kaivon omistajan tulisi ymmärtää omaa jätevesijärjestelmäänsä siten, että ympäristökuormitusta syntyisi mahdollisimman vähän. Lietteiden oikea-aikainen tyhjennys on avainasemassa koko kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän toimivuuden kannalta. Kuntien ympäristösuojeluviranomaiset ovat lähes yksimielisiä siitä, että nykyisellään sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennysvelvoitteita ei pystytä valvomaan kiinteistöittäin, koska kunnan viranomaisella ei ole täydellistä tietoa kiinteistöistä, joissa on sako- tai umpilietekaivo. Useat olivat kuitenkin sen kannalla, että rekisteri kaivojen haltijoista olisi mahdollista toteuttaa myös kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Rekisterien kokoamiseen ei kuitenkaan yksin kunnilla ole ollut resursseja. Rekisterien luominen on hyvin työlästä ja aiheuttaa paljon kustannuksia, joten yksin ympäristöviranomaistahoilla ei ole mahdollisuuksia luoda nykyresursseilla koko alueen kattavaa tietokantaa. Kaivotiedon ja kuljetuksiin laadittavien siirtoasiakirjojen avulla voidaan tarkastella tyhjennettyjä ja asianmukaiseen käsittelyyn ohjattuja lietemääriä. Näin viranomaiset voisivat päästä mahdollisten laiminlyöntitapausten jäljille. 2.2 Sako- ja umpikaivojen tyhjennys ja lietteen kuljetus 2.2.1 Kuljetusyritykset ja kuljetuskalusto Selvitystyötä varten pyrittiin selvittämään alueella toimivat sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavat yritykset. Selvitystyön perusteella 12 kunnan alueella toimii noin 30 sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusyrittäjää. Näistä kuljetusyrityksistä osaa haastateltiin liitteenä 3 olevan kyselylomakkeen pohjalta. Haastatteluiden mukaan kuljetusyrityksien välillä on useissa kunnissa kilpailua, jolloin asiakas saa palvelua haluamaltaan yrittäjältä. Haastatteluista jäi vaikutelma, että
Sivu 6 (16) asiakassuhde on kestänyt usein kauan. Kuljettajat mainitsevat puutteista, mikäli niitä havaitaan. Erityisesti kaivonkansien heikosta kunnosta ilmoitetaan jo pelkästään asukkaiden omankin turvallisuuden vuoksi. Kilpailutilanne saattaa myös rajoittaa yrittäjän puuttumista asiakkaan kaivojen kunnossapitoon sekä mahdollisiin laiminlyönteihin tyhjentämisessä. Kuljetusyrittäjä pelkää menettävänsä asiakkaita, jos hän yrittää valistaa asiakasta esimerkiksi kaivon säännöllisestä tyhjentämisestä. Kuljetusyrittäjiä toimii kunnissa 3-10 yrittäjää yhden kunnan alueella. Useissa kunnissa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukset ovat jakautuneet kuljettajan sijainnin mukaan ja tietyllä alueella toimii vain tietty yrittäjä. Kaikenkokoisilta yrittäjiltä saa palvelua mihin aikaan hyvänsä, mutta isommat yritykset laskuttavat useammin kiirelisää. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukseen käytettävän kaluston koko vaihtelee ja säiliöiden koko on tyypillisesti 6-14 m³ välillä. Pienimpiin säiliöihin ei mahdu kuin yksi umpikaivosäiliön tyhjennys ja isoimmilla säiliöillä ei kannata ajaa yksittäisiä kaivojen tyhjennyksiä. Pienemmän kuljetuskaluston etu on kuitenkin pääsy paikkoihin, joihin isoilla kalustoilla ei pääse ahtauden tai tien huonon kantavuuden takia. 2.2.2 Kuljetusyritysten rekisterit ja toimintaympäristö Kuljetusyrityksillä on vaihtelevia rekistereitä asiakkaistaan. Toisilla on sähköinen ohjelmisto asiakastietoja varten ja toisilla taas ainoastaan paperisia listoja asiakaskäynneistä. Kuljetusyritysten kirjanpito asiakkaista on keskittynyt laskutusten tarpeita varten. Koottua tietoa vuosittain kuljetetuista lietemääristä ei juuri ole. Toisaalta tiedonantopyyntöjäkään ei ole enemmälti esitetty. Haastatelluista kuljettajista suurin osa on kuitenkin halukkaita toimimaan mahdollisimman hyvin lain mukaisesti ja palvelemaan asiakasta jatkossakin hyvin. Useat kuljetusyritykset ovat pitäneet laajaa rekisteriä, mutta heillä on vaikeuksia saada lyhyessä ajassa lain vaatimia tietoja jäsenneltynä, koska tietojen keräämistä ja arkistointimuotoa ei ole ohjeistettu. Vuosien varrella sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavien kuljetusyritysten työt ovat vähentyneet laajojen viemäröintihankkeiden seurauksena. Kun tiheästi asuttu alue viemäröidään, monta asiakasta poistuu ja tyhjennyspalvelua tarvitsevat kiinteistöt ovat yhä enemmän erillään toisistaan. Umpikaivojen lisääntyessä kuljetukset ovat myös joillakin alueilla lisääntyneet. Yrittäjät kertoivat toimintaympäristön muuttuneen vuosien mittaan asialliseksi. Piittaamattomista epäasiallisiin paikkoihin tyhjentävistä ja kilpailua haittaavista toimijoista ei ollut tietoa. Yrittäjät pitivät myöskin myönteisenä hyvää yhteistyötä lietteen käsittelijöiden kanssa. Vastaanottohintojen todettiin kasvaneen muutama vuosi sitten, mutta suurempi hintojen nousu on taittunut eikä nykyiset hinnat estä tyhjennyspalvelun tilaamista. Asiakkaiden ympäristötietoisuus ja maksuhalukkuus ovat kasvaneet viime vuosina. 2.2.3 Kiinteistöt ja lietemäärät Kiinteistöjen jätevesijärjestelmissä ja siten lietteiden määrässä ja koostumuksessa on eroja. Haastattelujen perusteella umpikaivot kiinteistöillä ovat yleistyneet viime vuosina. Lisäksi kiinteistöillä on sakokaivoja tai pienpuhdistamoita. Pienpuhdistamoilla on laitekohtaisia eroja ja kuljettajat ovat vähitellen oppineet tyhjentämään yleisimpien järjestelmien lietteitä oikein. Kiinteistön omistajat ovat vaihtelevasti neuvoneet kuljettajia jätevesijärjestelmien lietteiden tyhjennyksessä. Kaikki kiinteistön omistajat eivät välttämättä tiedä järjestelmistään tarpeeksi ja sekaannuksia vääristä nimityksistä
Sivu 7 (16) on syntynyt välillä. Kiinteistöt ovat erilaisia ja joihinkin niistä pääsee vain tietyntyyppisellä kalustolla. Kolmenkierron alueelta kerättiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta tieto viemäriin liittymättömistä asukasmääristä. Tiedot perustuvat vesihuoltolaitosten tai vesiosuuskuntien ilmoituksiin. Uudenmaan tiedot olivat vuodelta 2011. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen tiedot olivat vuodelta 2012. Annettujen tietojen perusteella viemäriverkon ulkopuolella on noin 10 % Kolmenkierron toiminta-alueen kuntien asukkaista. Sako- ja umpikaivolietteiden määrää pyrittiin selvittämään vastaanottopaikkojen tekemän tilastoinnin avulla. Vuoden 2013 aikana jätevedenpuhdistamoilla ja lietteen vastaanottopisteissä otettiin vastaan sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä noin 116 000 m 3. Erottelua lietteiden kesken ei voida tehdä, koska useissa vastaanottopaikoissa ei kirjaamisessa erotella eri lietteitä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen Hämeen haja-apu -hankkeessa 2013 tehtiin tarkastus- ja neuvontakäyntejä Hattulassa, Janakkalassa ja Hämeenlinnassa noin tuhannelle kohteelle. Hankkeen loppuraporttiluonnoksessa (Porevuo 2013) esitetään tilastotietoja kohdekiinteistöjen jätevesijärjestelmistä. Jätevesille umpisäiliö oli käytössä 17 % kiinteistöistä. Saostuskaivo ja muu jätevesien jatkokäsittely oli käytössä 78 % kiinteistöistä. Ilman vesikäymälää oli 5 % kiinteistöistä. Hämeen haja-apu hankkeen asiantuntijoiden karu arvio käytössä olevien käsittelyjärjestelmien uusimistarpeesta oli se, että 65 % läpikäydyistä järjestelmistä olisi uusittava kokonaan. Asukaskyselyn mukaan 79 % sako- ja umpikaivolietteistä viedään jätevedenpuhdistamolle. Noin 9 % lietteistä päätyy peltolevitykseen, loppujen 12 % kiinteistöjen haltijat eivät olleet tyhjentäneet kaivoja tai eivät tienneet minne tyhjentäjä vie lietteet. 2.2.4 Kaivojen tyhjennysten tilaus ja ajojärjestelyt Sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksiä tilataan soittamalla kuljetusyrittäjälle. Usealle kuljetusyritykselle on muodostunut pitkäaikaisia asiakassuhteita kaivojen omistajiin ja kaivoille on voitu sopia myös vakiotyhjennysväli. Vakiotyhjennysväli on käytössä kaikilla haastatelluista kuljetusyrityksistä ja niiden osuus kaikista kaivojen tyhjennyksistä on yleensä yli puolet kokonaismäärästä. Haastattelujen mukaan tarkkoja tyhjennyspäivämääriä voi olla hankalaa sopia, sillä yrittäjä saa usein soittoja kiinteistöiltä, joiden kaivot täytyy tyhjentää heti jonkin ongelman tai ylitäyttymisriskin takia. Yleensä tämä koskee lomakiinteistöjä. Kiinteistön omistajan täytyy myös voida siirtää vakiotyhjennystä joustavasti tarvittaessa, koska kaivojen täyttyminen riippuu monesta tekijästä. Puolityhjän kaivon tyhjentäminen ei ole taloudellisesti eikä ympäristöllisesti kannattavaa. Taas tyhjennysväliä nopeammin täyttyneen kaivon tyhjennyksen tilaaminen täytyy olla helppoa ja asiakasystävällistä, jotta ympäristövahingoilta vältytään ja jätevesijärjestelmän toimivuus säilyy. Kuljetusyritykset pyrkivät taloudellisuuden takia yhdistelemään kuljetuksia. Tyhjennyksien tilauksen ollessa kiinteistön vastuulla kuljetusyrittäjä ei aina pysty yhdistelemään samalla alueella olevien kaivojen tyhjennyksiä. Vierekkäisten kiinteistöjen kaivot saatetaan tyhjentää parin viikon välein, koska naapurikiinteistöt tilaavat tyhjennyspalvelun toisistaan riippumatta.
2.2.5 Kaivojen tyhjennys Sivu 8 (16) Sako- ja umpikaivot tyhjennetään usein asiakkaan ollessa poissa kiinteistöltä. Useimmat kiinteistöt ovat nykyisille kuljetusyrittäjille tuttuja ja kaivon löytämisessä ei ole ongelmia. Kuljettaja tyhjentää sen kaivon, joka on tilattu tyhjennettäväksi. Kuljettajat eivät yleensä voi tyhjentää kaivoja, joita ei ole tilattu tyhjennettäväksi, vaikka kuljettaja tietäisi muidenkin kaivojen tyhjennyksen tarpeelliseksi. Hämeen haja-apu hankkeessa todettiin, että vakituisten asuinkiinteistöjen lietekaivot tyhjennetään yleensä 1-2 kertaa vuodessa. Harvemmin kuin kerran vuodessa kaivojen tyhjennyksen tekeviä oli kymmenesosa (Porevuo 2013). Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) määrää kaivojen tyhjennyksen tehtäväksi vähintään kerran vuodessa. Kuljetusyritykset kertoivat, että kiinteistön haltijan vastuullisuus kaivojen tyhjentämisestä on lisääntynyt vuosien mittaan. Havaintoja omatoimisista tyhjennyksistä lähimaastoon ei oltu tehty. Kuljettajat antavat palautetta lietekaivon kunnosta yleensä vain, jos asiakas erikseen kysyy. Muuten palautetta annetaan tyypillisesti vain kaivojen kansien kunnosta tai selkeistä vuodoista. Uusien jätevesijärjestelmien, esimerkiksi pienpuhdistamojen, kaivojen tyhjennyksiin ovat kuljettajat saaneet ohjeistusta yleensä kysymällä joko kiinteistön omistajalta tai laitevalmistajalta. 2.2.6 Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto, käsittely sekä hyödyntäminen Kolmenkierron alueen lietteet käsitellään kuudella tarkastelualueen puhdistamolla. Nämä puhdistamot sijaitsevat Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Janakkalassa, Mäntsälässä, Riihimäellä ja Valkeakoskella. Lopen kunnan alueen lietteet otetaan vastaan erillisessä vastaanottopisteessä, josta ne johdetaan viemärissä Riihimäen puhdistamolle. Hattulan lietteet käsitellään Hämeenlinnassa ja Hausjärven Riihimäellä. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan lietteet toimitetaan Vantaan Kulomäessä sijaitsevaan vastaanottopisteeseen, josta ne johdetaan käsiteltäväksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle Helsinkiin. Kuljetusyritykset toimivat myös paikoin kuntarajojen ylitse. Lietteiden määrä, joka viedään tarkasteltavista kunnista tarkastelualueen ulkopuolelle, ei ole tiedossa. Yritykset kertoivat vievänsä lietteet lähimpään vastaanottopaikkaan. Vastaanottohinta ei haastattelujen mukaan vaikuttanut vastaanottopaikan valintaan. Jätevedenpuhdistamoiden kapasiteetti ei rajoita vastaanottoa. Lietteiden toimittaminen on vilkkaimmillaan touko-kesäkuussa. Tuona aikana saatetaan puhdistamolle toimittaa yli kaksinkertainen määrä lietteitä hiljaisempaan talviaikaan verrattuna. Puhdistamoilta kerrottiin, että kevään vastaanottoruuhka on joskus näkynyt kuormitushuippuna. Kuitenkaan vakavampia häiriöitä prosesseissa ei ole havaittu. Vastaanotetut lietteet käyvät läpi koko jätevedenpuhdistusprosessin. Vastaanottokaivossa tai altaassa ei yleensä ole erillistä välppäystä lietteelle. Vastaanottopisteessä ei ole yleensä lietemäärän mittausta. Vastaanottohinnan muodostuminen perustuu joko kuljettajan ilmoitukseen tuodun lietteen määrästä tai kunkin ajoneuvon säiliötilavuuteen. Useilla puhdistamoilla on käytössä ajoneuvokohtaiset sähköinen tunniste. Tunnisteen avulla voidaan päästä aidoin suljetulle puhdistamoalueelle sekä kerätä tieto ajoneuvosta ja toimitusajankohdasta. Lietteitä voidaan osalle puhdistamoja toimittaa kaikkina vuorokauden aikoina vaikka henkilökuntaa ei olisikaan paikalla. Kuljetusyritykset toivovat tätä, jotta voidaan tehdä
Sivu 9 (16) sujuvia ja mahdollisesti pidempiä työvuoroja varsinkin ruuhka-aikoina. Joissakin tapauksissa puhdistamon aukiolo vaikututtaa kuljettajien valintaan vastaanottopaikasta. Ongelmia ovat saattaneet aiemmin aiheuttaa hyvin rasva- tai öljypitoiset lietekuormat. Puhdistamoilta annettu opastus lietekuormien sallitusta sisällöstä on vähentänyt ongelmaa. Lietteiden runsasta ravinnesisältöä voidaan hyödyntää esimerkiksi pelloilla. Tässäkin tapauksessa liete on käsiteltävä esimerkiksi kalkkistabiloinnilla. Toiminta on luvanvaraista. 2.2.7 Siirtoasiakirjat 2.3 Maksut Jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja sako- ja umpikaivolietteestä, joka siirretään ja luovutetaan asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle (JäteL 121 ja 29 ). Käytännössä tämä tarkoittaa siirtoasiakirjan kulkemista kiinteistöltä kuljettajan kautta puhdistamolle. Siirtoasiakirjassa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja päivämäärästä sekä kuljettajasta (JäteL 121 ). Siirtoasiakirjojen käyttö on yleistynyt parin viime vuoden aikana. Puhdistamot ovat alkaneet vaatimaan sitä uuden jätelain voimaantultua. Kuljetusyritykset käyttävät joko omaa tai puhdistamon laatimaa siirtoasiakirjapohjaa. Puhdistamot arkistoivat siirtoasiakirjat eikä niitä toimiteta eteenpäin. Tarkastelualueella vastaanottotaksat vaihtelevat umpikaivolietteiden osalta 1,02 10,89 /m³ (alv 0 %) välillä. Sakokaivolietteissä hintaerot ovat 1,02 13,00 /m³ (alv 0 %) välillä. Taulukkoon 1 on koottu lietteiden vastaanottotaksoja. Taulukko 1: Puhdistamoiden tai vastaanottopaikkojen veloittamat taksat sako- ja umpikaivolietteistä vuonna 2014 (alv 0 %). Vastaanottotaksat ( /m 3 ) Kunta Umpikaivoliete Sakokaivoliete alv 0 % alv 24 % alv 0 % alv 24 % Hyvinkää 4,46 5,53 4,46 5,53 Hämeenlinna 6,06 7,51 6,06 7,51 Janakkala 4,64 5,75 4,64 5,75 Järvenpää 1,02* 1,26 1,02* 1,26 Kerava 1,02* 1,26 1,02* 1,26 Loppi 4,92 6,10 4,92 6,10 Mäntsälä 10,89 13,50 10,89 13,50 Riihimäki 4,63 5,74 4,63 5,74 Tuusula 1,02* 1,26 1,02* 1,26 Valkeakoski 1,80 2,23 13,00 16,12 *Vastaanottopaikka sijaitsee Vantaan Kulomäessä. Hinta perustuu vähintään 15 m 3 :n vastaanottoon, jolloin vähimmäishinta liete-erän vastaanotolle on 15,23 (alv 0 %). Ylimääräisistä kuutioista peritään kaksinkertainen hinta.
Sivu 10 (16) Sako- ja umpikaivolietteiden käsittelykustannuksista on tehdyssä selvitystyössä (FCG 2010) laskettiin kahden jätevedenpuhdistamon lietteen käsittelyn yksikkökustannukset, jossa otettiin huomioon niin lietteen laatu kuin laitoksen muu talous. Sako- ja umpikaivolietteiden käsittelykustannukseksi saatiin eri laskentamenetelmiä käyttäen keskimäärin 14 /m³. Haastatteluiden perusteella suurin osa kuljettajista valitsee puhdistamon, joka sijaitsee lähimpänä ja auki eikä vastaanottotaksa ole merkitsevä asia. Ajot voidaan kuitenkin joskus suunnitella siten, että halvimman taksan puhdistamo on lähimpänä, kun kuorma täytyy tyhjentää. Useille puhdistamoille tulee sako- ja umpikaivolietteitä myös muiden kuntien alueilta. Yleisimmät laskutusperusteet lietekuljetuksesta ovat matka, käytetty aika ja tyhjennettävän lietteen määrä. 2.4 Viranomaiset, valvonta ja rekisterit Jätelain mukaisia yleisiä valvontaviranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ne valvovat jätelain nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Jätelain mukaan yksittäisen kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä voidaan siirtää useamman kunnan muodostamalle toimielimelle. Kolmenkierto on 12 kunnan muodostama jätehuoltoviranomainen. Jätehuoltoviranomainen ei ole jätelain 24 :n mukainen valvontaviranomainen. Jätteen ammattimaisen kuljettajan on ilmoittauduttava ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Ilmoitus tehdään siihen keskukseen, jonka alueella pääosa toiminnasta tapahtuu. Toiminta hyväksytään rekisteriin, mikäli toimintaa harjoitetaan mm. jätelain nojalla annettujen säännösten mukaisesti ja ammattitaitoisesti. Mikäli toiminta muuttuu oleellisesti tai se lopetetaan, siitä on ilmoitettava tai tehtävä uusi hakemus ELY-keskukseen. Selvitystä varten saatiin tarkasteltavaksi jätehuoltorekisterijärjestelmästä tulostetut tiedot jätteenkuljettajista. Saatujen tietojen perusteella järjestelmä on pelkästään sako- ja umpikaivolietteiden tarkastelua varten jäsentymätön. Lisäksi listauksessa oli kuivajätteen kuljettajia alueelta. Järjestelmästä on saatavissa vain kuljetusyrittäjien ilmoittamat lietteen maksimikuljetusmäärät. Puhdistamot pitävät vastaanotetuista sako- ja umpikaivolietteistä asiakasrekisteriä kuljettajista, jotta puhdistamot voivat laskuttaa kuljettajaa tämän tuomista määristä. Epävarmuutta tilastointiin aiheuttaa menettely joillakin vastaanottopisteillä, joissa kuljettajat ilman valvontaa ilmoittavat lietteiden määrä- ja laatutiedot. Puhdistamojen toimintaa valvovalle viranomaiselle ei sako- ja umpikaivolietteiden määrää raportoida erikseen. Jätelain mukaan kuljetusyrityksillä on raportointivelvollisuus jätehuoltoviranomaiselle. Raportti toimitetaan vuosittain ja siitä tulee ilmetä kiinteistökohtaisesti seuraavat tiedot: kiinteistön omistaja ja osoite, nouto-osoite, lietteiden määrät sekä tyhjennyspäivät. Lisäksi toimitetaan yhteenveto kaikista kerätyistä lietemääristä ja vastaanottopaikoista näiden yhteystietoineen. Tämä käytäntö otettiin käyttöön Kolmenkierron alueella keväällä 2013.
3 JÄTELAIN VAATIMUSTEN TÄYTTYMINEN NYKYTILANTEESSA Sivu 11 (16) 3.1 Jätelaki 3.1.1 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Kunta voi päättää, että jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos (JäteL 37 ): 1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset; Mm. jätteen kuljetuspalveluja on kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin saatavilla 2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan 3.1.2 Laatuvaatimukset ja niiden täyttyminen Lainsäädännössä on määritelty laatuvaatimuksia kunnan järjestämille jätehuoltopalveluille. Jätelain 34 velvoittaa jätehuollon järjestämisessä huolehtimaan siitä, että 1. käytettävissä on tarpeen mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus; 2. käytettävissä on riittävästi vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisia vastaanottopaikkoja, jotka ovat vaivattomasti jätteen tuottajien saavutettavissa; 3. käytettävissä on riittävän monipuoliset muut jätehuoltopalvelut, kuten etusijajärjestyksen mukainen mahdollisuus jätteen erilliskeräykseen; 4. jätteen keräys ja kuljetus järjestetään ja mitoitetaan siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin syntyvän jätteen määrää ja laatua; 5. jätteenkuljetuksen ja jätteen alueellisen vastaanoton järjestelyistä tiedotetaan riittävästi ja riittävän usein. Tehtyjen selvitysten ja haastattelujen perusteella on seuraavassa arvioitu eri laatuvaatimusten täyttymistä lietekaivojen tyhjentämisen ja kuljettamisen osalta. Tarkastelualueen kunnissa sako- ja umpikaivojen haltijoilla on yksinomaan käytössään kiinteistökohtainen jätteenkuljetus. Kiinteistönomistaja harkintansa mukaan tilaa kuljetuspalvelun itselleen. Kerätyn lietteen käsittelymahdollisuus lähimmällä jätevedenpuhdistamolla on yleensä saatavissa. Kattavuutta on täydennetty erillisillä vastaanottopisteillä. Käsittelykapasiteetti riittää kaikilla puhdistamoilla. Eriarvoisuutta kunnan asukkaiden kesken aiheuttaa lähinnä asuinkiinteistön etäisyys vastaanottopisteestä. Lietteiden keräys ja kuljetus näyttää olevan pääosin riittävän ammattitaitoista. Kaluston laadun puutteista ei ole raportoitu. Haastatteluissa ei annettu vihjeitä kiinteistönomistajien omatoimisista kaivontyhjennyksistä ja kerättyjenkin lietteiden päätymisestä muualle kuin puhdistamolle. Lietteiden hyötykäyttöä peltojen ravinteina kerrottiin olevan jonkin verran, mutta sen säännösten mukaisuutta ei voitu todeta.
Sivu 12 (16) Lietteiden keräys- ja kuljetuskapasiteettia näyttää olevan riittävästi tarjolla. Kuljettajahaastatteluiden perusteella he pystyvät reagoimaan asiakkaiden esittämiin tilauksiin riittävän nopeasti, eikä kaivojen ylivuotoja ole juuri tapahtunut niissä kaivoissa, joille tyhjennykset on tilattu. Loma-asuntojen omistajien toivottiin perehtyvän paremmin käyttämäänsä jätevesijärjestelmään. Tehty Hämeen haja-apu hanke on hyvä alku haja-asutusalueiden jätevesineuvonnassa. Kuntien viranomaiset eivät pidä säännöllistä neuvontaa ja valvontaa mahdollisena nykyresursseilla. 3.2 Kotitalouksien asema 3.2.1 Palvelun kattavuus Viranomaisille tehdyn haastattelun perusteella voidaan todeta, että sako- tai umpikaivon tyhjennystä tarvitseva kiinteistö saa palvelua kattavasti, jokaisessa tarkastelualueen kunnassa. Tarkasteltavan alueen reuna-alueilla käy paikoitellen myös sako- ja umpikaivolietteen kuljettajia muilta alueilta. Haastatteluista kävi myös ilmi, että kuljetusyrittäjät pitävät tärkeänä palvella asiakasta mahdollisimman hyvin ja useimmat pienemmät kuljetusyritykset palvelevat asiakasta normihinnoin myös silloin, kun on kiiretilanne. 3.2.2 Hintojen kohtuullisuus ja hintaerot Tarkastelualueen lietteiden käsittelytaksoja on käsitelty luvussa 2.3. Asiakkailta perittyihin hintoihin vaikuttavat mm. kuljetusmatka ja jätevedenpuhdistamolla perittävä vastaanottohinta. Nykyisellään kotitaloudet eivät ole kuljetusyritysten perimien hintojen osalta samanvertaisia yhden kunnan alueella. Kotitaloudet eivät tarkalleen ole samanvertaisessa asemassa lietteiden vastaanottomaksujen suhteen eri kunnissa. Kaivojen tyhjennyksistä perittävistä hinnoista valitetaan nykyisin vähemmän. Ymmärrys kuljetuksen ja käsittelyn kustannuksista on lisääntynyt. Asiakas ei tosin tiedä, kuinka suuri osa kokonaislaskusta on vastaanottomaksujen osuutta ja kuinka suuri osuus muodostuu kuljetuksista. Lisäksi asiakas ei joissain tapauksissa voi olla varma siitä, mille puhdistamolle kerätyt lietteet lopulta viedään ja paljonko vastaanottotaksa kyseisellä puhdistamolla on. Lietteiden vastaanottotaksojen eroavaisuudet ovat niin pieniä, etteivät ne houkutusta lieteturismiin, joka tarkoittaa sitä, että kuljettajat vievät lähimmän puhdistamon sijasta halvimmalle puhdistamolle. Kuljetusyritykset kertoivat, ettei asiakkaiden laskuja ole jäänyt maksamatta. Talousvaikeuksissa oleville asiakkaille on saatettu järjestää jossain tapauksissa osamaksumahdollisuus. 3.3 Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän ympäristövaikutukset 3.3.1 Liikennepäästöt Liikennemääriä ja liikenteen aiheuttamia päästöjä ei tässä työssä arvioitu. Yrittäjät pyrkivät optimoimaan kuljetuksiaan keräämällä lietteitä saman alueen useammalta kohteelta kerralla. Haastatteluista ilmeni kuitenkin, että samalla kylällä voi käydä useampiakin yrittäjiä keräämässä lietteitä. Näin ollen kiinteistöjen itse tilaamat keräys- ja kuljetuspalvelut eivät tue toiminnan suunnitelmallisuutta. Lisäksi haasteellisena kuljetusten optimoinnin aikana pidettiin talvea, jolloin useilla kuljettajilla
Sivu 13 (16) ei ole mahdollisuutta yhdistellä kuljetuksia niiden vähyydestä johtuen. Lisäksi kuljetusten suunnittelua vaikeuttaa se, että jotkin kiinteistöiden haltijat tilaavat tyhjennyksen sellaisille kaivolle, jotka on tyhjennettävä heti ylivuotoriskin takia. Kiinteistön haltijat eivät aina tarkkaile lietekaivoaan tarpeeksi tai säästävät viimeiseen asti. Jätteenkuljetusten logistiikkaa on tarkasteltu mm. liikenne- ja viestintäministeriön julkaisussa 18/2012. Selvitys koskee pääosin tavanomaisen yhdyskuntajätteen logistiikasta saatuja kokemuksia. Ongelmina pidettiin kilpailutuksissa lyhyitä sopimuksia, vaihtelevia perusteita ja käytäntöjä, hinnan ylikorostumista, velvoitteiden toteuttamisen seurantaa sekä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen kokonaislogistista tehottomuutta ja sitä, että jätelainsäädännössä ei ole huomioitu riittävästi logistiikkaa. Logistiikan osalta vastaavia ongelmia voidaan myös nähdä lietekuljetusten osalta tämän selvityksen perusteella. (Salanne et al. 2012) 3.3.2 Muut ympäristövaikutukset Suurimpana ympäristövaikutuksena kuljetusmatkojen lisäksi haastatteluissa nostettiin esille haittavaikutukset, jotka aiheutuvat ylivuodoista ja kaivojen heikosta kunnosta. Eniten valituksia valvontaviranomaisille tehtiin hajuhaitoista. Lietteiden ylivuodot talousvesikaivojen läheisyydessä saattavat aiheuttaa lisäksi riskin kaivojen vedenlaadun huononemiseen. 3.4 Kuljetusyritysten asema 3.4.1 Keräys ja kuljetus liiketoimintana Sako- ja umpikaivolietteiden keräys ja kuljetus muodosti haastateltavien kuljetusyrittäjien keskuudessa 10 100 % heidän liikevaihdostaan. Suuremmilla valtakunnallisesti jätehuoltoalalla toimivilla yrityksillä osuus oli pieni ja vastaavasti muutama paikallisista yrityksistä oli keskittynyt pelkästään tälle alalle. Osa pienemmistäkin yrittäjistä ilmoitti, että lietekuljetuksia tehdään sivutoimena. Kukaan haastateltava ei kertonut toiminnan olevan kannattamatonta. Toisaalta haastatteluista jäi myös pienempien yritysten kohdalta kuva, etteivät liiketoiminnan tuotto-odotuksetkaan ole suuria. Kuljetusyritykset näkivät kilpailun reiluna eikä markkinahäiriköistä puhuttu. Liiketoimintaympäristöön oltiin tyytyväisiä. Kuljetusyritykset kertoivat investoineensa viime vuosinakin lietteiden kuljetuskalustoon. Yritykset pitivät tärkeänä, että puhdistamoiden perimiä taksoja ei enää nostettaisi yleistä hintakehitystä enempää. 3.4.2 Keskitetty kilpailutus Kunnan on hankkiessaan jätteenkuljetuspalveluja noudatettava säädöksiä mitä laissa julkisista hankinnoista (L 348/2007) määrätään. Hankinta on järjestettävä niin, että pienempienkin kuljetusliikkeiden on saatava jättää tarjous kilpailtavalla urakka-alueella. Edellä mainitun lain antamasta periaatteesta huolimatta monet yrittäjät epäilevät keskitettyjen ja laajojen alueiden urakkakilpailujen järkevyyttä. Mikäli järjestelmäksi valitaan keskitetty kilpailutus, niin kilpailutusalueet eivät saisi olla liian suuria, jotta 1-3 autoa omistavat kuljetusyritykset pystyisivät osallistumaan tarjouskilpailuihin. Keskitetyssä kilpailutuksessa nähtiin mahdollisia ongelmia hintojen nousuna kiinteistön
Sivu 14 (16) omistajille sekä siinä, että kilpailutuksien jälkeen yhdellä yrityksellä voi olla monopoliasema, koska kilpailutuksen hävinneet pienet yrittäjät eivät pidä kalustoa varastossa montaa vuotta. Lisäksi keskitetyn kilpailutuksen myötä pelättiin kuljetusjärjestelmän joustavuuden ja asiakaslähtöisyyden kärsivän. 3.4.3 Raportointivelvoite Useat haastateltavat ilmoittivat viime vuosien haasteena olleen siirtoasiakirjojen käyttöönoton. Muusta raportointivelvollisuudesta ei ollut tietoa eikä kokemusta. Laissa (JäteL 39 ) vaadittujen tietojen toimitus jätehuoltoviranomaiselle vuosittain on kuitenkin edellytys kiinteistöittäisen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusten jatkumiseen. Yrittäjät toivoivat viranomaiselta ohjelmaa tai lomakkeita, johon raportointia voi tehdä aina tyhjennyksien yhteydessä. Yrittäjillä on ymmärrys, että raportointi voi auttaa ympäristönsuojelun valvontaa ja myöskin alan kehittymistä.
4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Sivu 15 (16) Tehdyn selvityksen perusteella yhteenvetona jätelain 37 ja 34 pykälistä voidaan todeta, että lain esittämät määräykset eivät täyty nykyisellään kaikilta osin sako- ja umpikaivojen lietteen keräyksessä ja kuljetuksessa Kolmenkierron toiminta-alueella. Kotitalouden eivät ole perittyjen maksujen suhteen täysin tasapuolisessa asemassa johtuen mm. vastaanottomaksuista ja kuljetusetäisyyksistä. Nykyinen järjestelmä ei ole tukenut jätehuollon alueellista kehittämistä, koska lietekuljetuksia ei ole aina mielletty jätehuoltoon ja jätelain määräysten piiriin kuuluvaksi. Kuljetusten laajempi alueellinen logistinen suunnittelu ei ole mahdollista kuin ainoastaan kuljetusyrityksen omien asiakkaiden välillä. Tämäkin on usein hankalaa, koska asiakkaat haluavat tyhjennyksen juuri tiettyyn aikaan. Kiinteistöillä syntyviä lietemääriä ei voi verrata vastaanotettuihin lietemääriin. Tietoa järjestelmään kuuluvien kiinteistöjen määrästä ja sijainnista sekä todellisista kaivojen tyhjennysväleistä ei ole kaikkialta saatavissa. Käytössä olevan järjestelmän vaikutukset viranomaistoimintaan ovat merkittävät. Tiedonpuute syntyvien sako- ja umpikaivolietteiden paikoista ja määrästä, alalla toimivista kaikista kuljetusyrityksistä sekä seurantamenetelmien puute tekevät viranomaisten valvonnan mahdottomaksi. Valvontaviranomaisten tietoon tulevat ainoastaan naapureiden huomaamat laiminlyönnit. Viime vuosien alan myönteiseen kehittymiseen ovat keskeisesti vaikuttaneet jätevedenpuhdistamot. Lain vaatimat siirtoasiakirjat lietteiden kuljetukseen ovat pääosin nyt käytössä puhdistamojen vaatimuksesta. Siirtoasiakirjojen sisältämää tietoa ei tosin vielä hyödynnetä. Näiden avulla saataisiin tietoa kerättävistä kohteista, lietemääristä ja laaduista, tyhjennysväleistä sekä kuljettajista. Kuljetusyritykset eivät raportoi toiminnastaan jätehuoltoviranomaiselle lain edellyttämällä tavalla. Asian kuntoon saattaminen vaatii tiedottamista ja mahdollisesti yrityksille annettavaa neuvontaa. Myönteisinä havaintoina voidaan mainita palvelujen riittävyys sekä yrittäjien halu palvella asiakkaitaan heidän toivominaan ajankohtina. Lisäksi vuosien kokemuksella on opittu toimimaan kohteessa asiakkaan toivomalla tavalla. Keskitetystä kilpailutuksesta aiheutuvia pelkoja pienyrittäjyyden poistumisesta ja kuljetusten muuttumisesta ylhäältä päin sanelluiksi voidaan poistaa yrittäjien koulutuksella ja sopivilla urakka-alueilla.
LÄHTEET Sivu 16 (16) FCG Finnish Consulting Group Oy. 2010. Lietteen käsittelykustannusten arviointi. Suunnitelmaselostus. Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Haastattelut. - Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset 8 kpl - Vesihuoltolaitosten työntekijöiden haastattelut 9 kpl - Kuljetusyrittäjien haastattelut 5 kpl - Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen asiantuntijat 2 kpl - Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n asiantuntija Jätelaki 17.6.2011/646. Laki julkisista hankinnoista 30.3.2007/348. Porevuo, N. 2013. Hämeen haja-apuhanke 2013. Loppuraporttiluonnos. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Salanne, I., Tikkanen, M., Valli, R., Hyötylä, T. & Pöyskö, T. 2012. Yhdyskuntajätteen logistiikka. Nykytilan ja toimintaympäristön selvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 18/2012. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 10.11.2011/209.