Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty )
Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty versio 2007: käyttöveden lämpötila muutettu vastaamaan YM:n määräyksiä (58 o C) muutoksia valmisteltu yhteistyössä erityisesti laitetoimittajien kanssa (lämmönjakokeskusvalmistajat, säätöautomatiikka, pumput) luonnosversio oli lausunnolla syksyllä 2012 kaukolämpöyritykset laitevalmistajat suunnittelijat ammattikorkeakoulut
Muutosten tausta Uudet rakentamisen energiamääräykset (ympäristöministeriö) D3 Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2012 D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta, Ohjeet 2012 (luonnos) korjausrakentamisen määräykset (YM asetus 4/2013) Uudisrakennusten huomattavan erilainen energian- ja tehontarve verrattuna olemassa oleviin rakennuksiin Energiatehokkuuden painoarvon nousu Selkeyttämisen tarve Edellinen vuodelta 2003 -> mielikuva
Keskeiset muutokset
Tekninen laitetila (kohta 2.2) - taulukko tilantarpeesta päivitetty
Lämpömäärämittarin sähköistys (kohta 2.8) Yleisohje:...Ryhmäjohto on suojattava 10 A sinetöitävällä varokkeella, joka sijoitetaan ensisijaisesti pääkeskukseen ja yleensä keskuksen mittaamattomaan osaan...
3.4.1 Lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat - uudisrakennukset Suositus: mahdollisimman alhainen lämpötila, vain poikkeustapauksissa voidaan käyttää menolämpötilaa 45 60 o C Siirtimen asteisuus 3 o C
Uudisrakennuksen radiaattorien mitoitus (taulukko B) Radiaattorilämmityksessä menolämpötilaksi suositellaan mahdollisimman alhaista lämpötilaa lämmitysverkoston hyvän säädettävyyden ja energiatehokkuuden vuoksi. Poikkeustapauksissa voidaan käyttää menolämpötilaa 45 60 o C. Suositeltua lämpötilaa 45 o C korkeampaa arvoa voidaan käyttää vain silloin, kun radiaattorien mitoitus muuten johtaisi kohtuuttomiin radiaattorien ja putkien asennus- ja sijoitusongelmiin. Radiaattoriverkon paluulämpötilan mitoitusarvo on enintään 30 o C.
D5: Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2012 Luonnos 14.3.2012 Taulukko 6.2 Lämmitysjärjestelmien lämmönjaon ja -luovutuksen vuosihyötysuhteiden ja apulaitteiden ominaissähkönkäytön ohjearvoja Lämmönjaon hyötysuhde 5 %- yks. parempi!
Uudisrakennuksen radiaattorien mitoitus
Mukavuuslattialämmitys kohta 3.4.1: Mukavuuslattialämmityksen lämmönsiirtimen mitoituslämpötiloja käytetään vain silloin, kun tarkoituksena on ylläpitää lattian pintalämpötila mukavalla tasolla. Kun lattialämmitys on samalla myös tilojen varsinainen lämmönjakojärjestelmä, käytetään mitoituslämpötiloina normaaleja lattialämmityksen lämpötiloja. kohta 14.4: Kosteiden tilojen lattialämmitys toteutetaan vesikiertoisena omalla lämmönsiirtimellään ja säätöautomatiikallaan. Rakentamismääräykset, osa D3: E-energia muodostuu pienemmäksi, kun mukavuuslattialämmitys toteutetaan vesikiertoisena
Lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat - käyttövesi (kohta 3.4.1) Siirtimen asteisuus 10 o C
14.3 Lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat - olemassa olevat rakennukset Siirtimen asteisuus 3 o C
Lämmitystekniset tiedot -taulukko lisätty: lämmitetty nettoala (rakentamismääräysten mukainen määrittely, E-luvun laskentaperuste) lämmitystehon erittely: paikkakunnan mitoitusulkolämpötilassa + muu toimintapiste, joka määrittelee max tehontarpeen ennen täyden ilmanvaihdon alimmassa ulkolämpötilassa
Lämmönjakokeskus -taulukko Lämmönmyyjän ilmoittama käytettävissä oleva paine-ero vaihtelurajoineen
Paine-erosäädin (kohta 5.3.3) Tarpeen tarkastelu kaavio:
Paine-erosäädin (kohta 5.3.3) Paine-erosäädin kuuluu lämmönjakokeskukseen, jos lämmönmyyjä jo suunnitteluvaiheessa ilmoittaa suunnittelijalle sen tarpeesta. Kaukolämpöverkon paineen huojunnan eliminoimiseksi paineerosäätimiä ei tule asentaa peräkkäin säätämään esimerkiksi kaukolämpöjohtoon ja mittauskeskukseen.
Putkistot, liitokset, varusteet (kohdat 6...9) Ensiö- ja toisiopuolen määräykset eriytetty eri kappaleisiin puristusliitosta ei ole enää mainittu hyväksyttynä menetelmänä ensiöpuolella Viitestandardit päivitetty
Peruskytkennät kytkentävaihtoehtojen valinta Valittava kytkentä Rakennus Pientalokytkentä tilojen lämmitystehontarve on enintään 30 kw JA käyttövesiteho on enintään 120 kw. Peruskytkentä tilojen lämmitystehontarve on yli 30 kw TAI käyttövesiteho on yli 120 kw lämmitys- tai ilmanvaihtosiirtimeltä palaavan kaukolämpöveden lämpötila ei ole hyödynnettävissä käyttövesisiirtimessä jäähtymän parantamiseksi. Välisyöttökytkentä lämmitys- tai ilmanvaihtosiirtimeltä palaavan kaukolämpöveden lämpötila on hyödynnettävissä käyttövesisiirtimessä jäähtymän parantamiseksi käyttövesiteho on >120 kw ja lämmitys- tai ivsiirtimeltä palaavan kl-veden lämpötila on >45 o C käyttövesisiirtimen teho on 300 kw ja lämmitys- tai iv-siirtimeltä palaavan kl-veden lämpötila on 40...45 o C
Asennuksen dokumentointi - pöytäkirjamallit Uusia malleja: laiteuusintapöytäkirja laiteuusintapöytäkirja, urakoitsijan omavalvonta Muokattu (pieniä muutoksia): asennusvalvontapöytäkirja valmistumispöytäkirja
Suunnitteluohjeita (kohta 14) Olemassa olevan rakennuksen lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat (kts. dia 11) Lämpimän käyttöveden kiertojohdon mitoitusohje /RakMK D1/: Lämpimän käyttöveden kiertojohto mitoitetaan ja säädetään uudisrakennuksissa siten, että vesikalusteista saatavan veden lämpötila ja lämmönsiirtimelle palaavan veden lämpötila on vähintään 55 o C. Kiertojohto lämpöeristetään siten, että eristekerroksen lämmönvastus on vähintään 1 m 2 K/W. vanhassa rakennuksessa voidaan paluulämpötilaksi hyväksyä myös 50 o C. Lämpimän käyttöveden verkosto mitoitetaan veden virtausnopeuksien mukaan. Virtausnopeus ei saa ylittää jako- ja kiertojohdon missään osassa 1,0 m/s. Kupariputken virtausnopeuden mitoitusarvona käytetään 0,5 m/s.
Esimerkit Kaikki laskentaesimerkit keskitetty loppuun myös säätöventtiilin valinta Teknisen tilan laitteiden sijoitus esimerkit muokattu Esimerkkikytkennät päivitetty
Esimerkkikytkennät Esim. 1: Pientalokytkentä, jossa lämmitykselle on kaksi lämmönsiirrintä. Esim. 2: Pientalokytkentä vanhaan omakotitaloon, jossa ei ole lämpimän veden kiertojohtoa. Esim. 3: Lattialämmitetyn pientalon kytkentä, jossa lämmitysjärjestelmänä on ulkolämpötilan mukaan säätyvä lattialämmitysverkosto Esim. 4: Välisyöttökytkentä, johon on lisätty ilmanvaihtosiirrin. Ilmanvaihtosiirtimeltä palaavaa kaukolämpövettä ei ole ohjattu käyttöveden esilämmittimeen, koska sen sallittu painehäviö ylittyisi. Esim. 5: Välisyöttökytkentä varustettuna paine-eron säädöllä. Tässä esimerkissä on kaksi lämmityksen säätöventtiiliä, joista toisen putkitus ohittaa käyttöveden esilämmittimen. Esim. 6: Katu- tai piha-alueen sulanpitokytkentä Esim. 7: Rinnakkaislämmön kytkentä, periaatteelliset kytkentämallit kiinteistön oman lämmönlähteen kytkemisestä lämmitysverkkoon ja käyttöveden lämmittämiseen. Esim. 8: Shunttikytkentä, jossa lämmityksen lämmönsiirtimen toisiopuolella on kaksi lämmityspiiriä toteutettuna 2-tiesäätöventtiilillä. Esim. 9: Kierrätysilmakoneen kytkentä Esim. 10: Ilmanvaihtokoneen putkikytkennät
K1/2013 käyttöönotto Julkaisu astui voimaan 1.9.2013 Määräyksiä sovelletaan 1.1.2014 jälkeen tapahtuvissa toteutuksissa poikkeuksena pientalokytkennät, joissa uusia lämpötiloja käytetään 1.1.2015 alkaen
K1/2013 käyttöönotto Käyttöönoton aikataululla ei ole tarkoituksenmukaista aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia suunnitelmien päivittämistarpeen muodossa -> tapauskohtaista harkintaa, kun uudis- tai korjausrakentamisen LVI-suunnitelmat ovat valmistuneet ennen 1.9.2013; tai tarjous- ja urakkalaskentoja sekä rakenne- ja laitevalintoja on tehty ennen 1.9.2013 valmistuneiden suunnitelmaluonnosten pohjalta; tai rakennuslupa on myönnetty ennen 1.9.2013 ja LVI-suunnitelmia ei päivitetä muista syistä; tai korjausrakentamisen tarjouspyynnöt on tehty ennen 1.9.2013; tai rakennuksen suunnitteluvaiheen energiaselvitys on hyväksytty rakennusvalvonnassa ennen 1.9.2013 ja LVI-suunnitelmia ei päivitetä muista syistä