Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet (julkaisu K1/2013)

Transkriptio

1 KAUKOLÄMPÖ Tiedote K62/ (1) Lämmönkäyttö Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet (julkaisu K1/2013) Energiateollisuus ry:n julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet julkaistiin elokuussa. Julkaisussa määritellään vaatimukset rakennuksen kaukolämmityslaitteiden suunnittelulle, asennukselle ja laitteille. Uusi julkaisu löytyy ET:n nettisivuilta sähköisessä pdf-muodossa Tämän tiedotteen liitteissä on esitetty keskeiset muutokset sekä eräiden määräyksiin tehtyjen muutosten perusteita. Siirtymäaika Julkaisun esipuheessa on määritelty, että uudet määräykset astuvat voimaan ja niitä sovelletaan jälkeen tapahtuvissa toimituksissa. Lyhyt siirtymäaika on herättänyt kysymyksiä sekä kaukolämpöyrityksissä että LVIsuunnittelijoissa ja urakoitsijoissa. Selvennyksenä lämmönkäyttötoimikunta toteaa tulkinnoista seuraavaa: uusia määräyksiä sovelletaan välittömästi syyskuun 2013 alun jälkeen käynnistyneissä uusissa suunnittelukohteissa pääsääntöisesti uusia määräyksiä noudatetaan jälkeen tapahtuvissa toimituksissa, mutta myös edellisten määräysten (K1/2003, päiv. 2007) mukaisia lämmönjakokeskuksia voi toimittaa mm. seuraavissa tapauksissa: o uudis- tai korjausrakentamisen LVI-suunnitelmat ovat valmistuneet ennen ; tai o tarjous- ja urakkalaskentoja sekä rakenne- ja laitevalintoja on tehty ennen valmistuneiden suunnitelmaluonnosten pohjalta; tai o rakennuslupa on myönnetty ennen ja LVI-suunnitelmia ei päivitetä muista syistä; tai o o korjausrakentamisen tarjouspyynnöt on tehty ennen ; tai rakennuksen suunnitteluvaiheen energiaselvitys on hyväksytty rakennusvalvonnassa ennen ja LVI-suunnitelmia ei päivitetä muista syistä. Uusien määräysten käyttöönoton aikataululla ei ole tarkoituksenmukaista aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia uudis- tai korjausrakentamiselle suunnitelmien päivittämistarpeen muodossa. Sen vuoksi uusien määräysten käyttöönotosta kannattaa käyttää tapauskohtaista harkintaa. Toisaalta ei ole syytä lykätä uusien määräysten mukaisia menettelyitä. Mitoituslämpötilat pientalokytkentä Edellä olevasta poiketen pientalokytkennöissä voidaan käyttää 2007 määräysten mukaisia lämmityksen ja käyttöveden lämmönsiirtimien mitoituslämpötiloja asti. Tällä siirtymäajan pidennyksellä mahdollistetaan se, että jo valmistetut pientalopaketit saadaan asennettua käyttöön ja toisaalta laitevalmistajille annetaan riittävän pitkä aika uusia esim. toimitussopimukset ja valmistusprosessit vastaamaan uusia määräyksiä. Julkaisua K1/2013 voi tilata myös paperimuodossa Adato Energia Oy:ltä, tarkemmat tiedot löytyvät Kauppapaikka» ETn kaukolämpöjulkaisut. Kaukolämpöterveisin puh , mirja.tiitinen@energia.fi

2 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset

3 Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty versio 2007: käyttöveden lämpötila muutettu vastaamaan YM:n määräyksiä (58 o C) muutoksia valmisteltu yhteistyössä erityisesti laitetoimittajien kanssa (lämmönjakokeskusvalmistajat, säätöautomatiikka, pumput) luonnosversio oli lausunnolla syksyllä 2012 kaukolämpöyritykset laitevalmistajat suunnittelijat ammattikorkeakoulut

4 Muutosten tausta Uudet rakentamisen energiamääräykset (ympäristöministeriö) D3 Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2012 D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta, Ohjeet 2012 (luonnos) korjausrakentamisen määräykset (YM asetus 4/2013) Uudisrakennusten huomattavan erilainen energian- ja tehontarve verrattuna olemassa oleviin rakennuksiin Energiatehokkuuden painoarvon nousu Selkeyttämisen tarve Edellinen vuodelta > mielikuva

5 Keskeiset muutokset

6 Tekninen laitetila (kohta 2.2) - taulukko tilantarpeesta päivitetty

7 Lämpömäärämittarin sähköistys (kohta 2.8) Yleisohje:...Ryhmäjohto on suojattava 10 A sinetöitävällä varokkeella, joka sijoitetaan ensisijaisesti pääkeskukseen ja yleensä keskuksen mittaamattomaan osaan...

8 3.4.1 Lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat - uudisrakennukset Siirtimen asteisuus 3 o C

9 Mukavuuslattialämmitys kohta 3.4.1: Mukavuuslattialämmityksen lämmönsiirtimen mitoituslämpötiloja käytetään vain silloin, kun tarkoituksena on ylläpitää lattian pintalämpötila mukavalla tasolla. Kun lattialämmitys on samalla myös tilojen varsinainen lämmönjakojärjestelmä, käytetään mitoituslämpötiloina normaaleja lattialämmityksen lämpötiloja. kohta 14.4: Kosteiden tilojen lattialämmitys toteutetaan vesikiertoisena omalla lämmönsiirtimellään ja säätöautomatiikallaan. Rakentamismääräykset, osa D3: E-energia muodostuu pienemmäksi, kun mukavuuslattialämmitys toteutetaan vesikiertoisena

10 D5: Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2012 Luonnos Taulukko 6.2 Lämmitysjärjestelmien lämmönjaon ja -luovutuksen vuosihyötysuhteiden ja apulaitteiden ominaissähkönkäytön ohjearvoja Lämmönjaon hyötysuhde 5 %- yks. parempi!

11 Lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat - käyttövesi (kohta 3.4.1) Siirtimen asteisuus 10 o C

12 14.3 Lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat - olemassa olevat rakennukset Siirtimen asteisuus 3 o C

13 Lämmitystekniset tiedot -taulukko lisätty: lämmitetty nettoala (rakentamismääräysten mukainen määrittely, E-luvun laskentaperuste) lämmitystehon erittely: paikkakunnan mitoitusulkolämpötilassa + muu toimintapiste, joka määrittelee max tehontarpeen ennen täyden ilmanvaihdon alimmassa ulkolämpötilassa

14 Lämmönjakokeskus -taulukko Lämmönmyyjän ilmoittama käytettävissä oleva paine-ero vaihtelurajoineen

15 Paine-erosäädin (kohta 5.3.3) Tarpeen tarkastelu kaavio:

16 Paine-erosäädin (kohta 5.3.3) Paine-erosäädin kuuluu lämmönjakokeskukseen, jos lämmönmyyjä jo suunnitteluvaiheessa ilmoittaa suunnittelijalle sen tarpeesta. Kaukolämpöverkon paineen huojunnan eliminoimiseksi paineerosäätimiä ei tule asentaa peräkkäin säätämään esimerkiksi kaukolämpöjohtoon ja mittauskeskukseen.

17 Putkistot, liitokset, varusteet (kohdat 6...9) Ensiö- ja toisiopuolen määräykset eriytetty eri kappaleisiin puristusliitosta ei ole enää mainittu hyväksyttynä menetelmänä ensiöpuolella Viitestandardit päivitetty

18 Peruskytkennät kytkentävaihtoehtojen valinta Valittava kytkentä Rakennus Pientalokytkentä tilojen lämmitystehontarve on enintään 30 kw JA käyttövesiteho on enintään 120 kw. Peruskytkentä tilojen lämmitystehontarve on yli 30 kw TAI käyttövesiteho on yli 120 kw lämmitys- tai ilmanvaihtosiirtimeltä palaavan kaukolämpöveden lämpötila ei ole hyödynnettävissä käyttövesisiirtimessä jäähtymän parantamiseksi. Välisyöttökytkentä tilojen lämmitystehontarve on yli 30 kw TAI käyttövesiteho on yli 120 kw JA lämmitys- tai ilmanvaihtosiirtimeltä palaavan kaukolämpöveden lämpötila on hyödynnettävissä käyttövesisiirtimessä jäähtymän parantamiseksi.

19 Asennuksen dokumentointi - pöytäkirjamallit Uusia malleja: laiteuusintapöytäkirja laiteuusintapöytäkirja, urakoitsijan omavalvonta Muokattu (pieniä muutoksia): asennusvalvontapöytäkirja valmistumispöytäkirja

20 Suunnitteluohjeita (kohta 14) Olemassa olevan rakennuksen lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat (kts. dia 11) Lämpimän käyttöveden kiertojohdon mitoitusohje /RakMK D1/: Lämpimän käyttöveden kiertojohto mitoitetaan ja säädetään uudisrakennuksissa siten, että vesikalusteista saatavan veden lämpötila ja lämmönsiirtimelle palaavan veden lämpötila on vähintään 55 o C. Kiertojohto lämpöeristetään siten, että eristekerroksen lämmönvastus on vähintään 1 m 2 K/W. vanhassa rakennuksessa voidaan paluulämpötilaksi hyväksyä myös 50 o C. Lämpimän käyttöveden verkosto mitoitetaan veden virtausnopeuksien mukaan. Virtausnopeus ei saa ylittää jako- ja kiertojohdon missään osassa 1,0 m/s. Kupariputken virtausnopeuden mitoitusarvona käytetään 0,5 m/s.

21 Esimerkit Kaikki laskentaesimerkit keskitetty loppuun myös säätöventtiilin valinta Teknisen tilan laitteiden sijoitus esimerkit muokattu Esimerkkikytkennät päivitetty

22 Esimerkkikytkennät Esim. 1: Pientalokytkentä, jossa lämmitykselle on kaksi lämmönsiirrintä. Esim. 2: Pientalokytkentä vanhaan omakotitaloon, jossa ei ole lämpimän veden kiertojohtoa. Esim. 3: Lattialämmitetyn pientalon kytkentä, jossa lämmitysjärjestelmänä on ulkolämpötilan mukaan säätyvä lattialämmitysverkosto Esim. 4: Välisyöttökytkentä, johon on lisätty ilmanvaihtosiirrin. Ilmanvaihtosiirtimeltä palaavaa kaukolämpövettä ei ole ohjattu käyttöveden esilämmittimeen, koska sen sallittu painehäviö ylittyisi. Esim. 5: Välisyöttökytkentä varustettuna paine-eron säädöllä. Tässä esimerkissä on kaksi lämmityksen säätöventtiiliä, joista toisen putkitus ohittaa käyttöveden esilämmittimen. Esim. 6: Katu- tai piha-alueen sulanpitokytkentä Esim. 7: Rinnakkaislämmön kytkentä, periaatteelliset kytkentämallit kiinteistön oman lämmönlähteen kytkemisestä lämmitysverkkoon ja käyttöveden lämmittämiseen. Esim. 8: Shunttikytkentä, jossa lämmityksen lämmönsiirtimen toisiopuolella on kaksi lämmityspiiriä toteutettuna 2-tiesäätöventtiilillä. Esim. 9: Kierrätysilmakoneen kytkentä Esim. 10: Ilmanvaihtokoneen putkikytkennät

23 K1/2013 käyttöönotto Julkaisu astuu voimaan Määräyksiä sovelletaan jälkeen tapahtuvissa toteutuksissa poikkeuksena pientalokytkennät, joissa uusia lämpötiloja käytetään alkaen Uusia määräyksiä voidaan käyttää soveltuvin osin jo syksyn 2013 suunnitelmissa ja toimituksissa

24 KAUKOLÄMPÖ Muistio (2) Lämmityksen lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat Uudessa julkaisussa K1/2013 on eroteltu olemassa olevien ja uudisrakennusten lämmityksen lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat. Uudisrakennusten osalta mitoituslämpötilat löytyvät taulukosta B (sivu 8), olemassa olevien rakennusten osalta taulukosta K (s. 57). Uudisrakennukset Uudisrakennuksissa lämmönsiirtimien toisiopuolen mitoituslämpötilat ovat huomattavasti aiempaa matalammat (taulukko B s. 8). Aiemmat lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat (esim. radiaattorilämmityksessä o C) ovat olleet käytössä jo vuodesta 1983 lähtien. Muutoksen perusteena on tiukentuneet rakentamisen energiatehokkuusvaatimukset. Rakennusten sekä energian että tehontarpeet ovat merkittävästi pienentyneet, kun esim. rakenteiden (seinät, ala- ja yläpohjat, ikkunat, ovet) sallittuja lämmönläpäisykertoimia on ympäristöministeriön rakentamismääräyksillä tiukennettu useaan kertaan vuoden 1983 jälkeen. Samalla uudisrakennuksissa on enenevässä määrin tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettu koneellinen ilmanvaihto ja rakennukset myös rakennetaan aiempaa tiiviimmiksi. Lisäksi asuinrakennusten lämmityksen tarpeesta katetaan osa erillisellä kosteiden tilojen lattialämmityksellä, joka sekin osaltaan vähentää radiaattorien kautta siirrettävää lämmitystehoa. Mitoituslämpötilojen muutoksen tavoitteena on: parantaa lämmönjaon hyötysuhdetta (vrt. E-lukulaskenta, D3 ja D5) parantaa patteriverkon säädettävyyttä ja termostaattisten patteriventtiilien toimintamahdollisuutta kasvattamalla vesivirtaa parantaa kaukolämpöveden jäähtymää. Ympäristöministeriön ohjeen D5 (Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta, Ohjeet 2012) mukaan lämmönjaon hyötysuhde on viisi prosenttiyksikkö parempi käytettäessä mitoituslämpötiloja o C verrattuna lämpötiloihin o C (taulukko 6.2, s. 40). Ominaissähkönkäyttö näille molemmille

25 järjestelmille on ko. taulukon mukaisesti saman suuruinen. K1:een valittiin em. viisi astetta suurempi lämpötilaero, joten jakelun hyötysuhde on vielä hivenen taulukkoarvoa parempi. Kun hyötysuhde matalammilla mitoituslämpötiloilla on parempi, voidaan sitä suoraan hyödyntää rakennuksen E-lukulaskennassa lämmönkulutusta pienentävänä tekijänä. Olemassa olevat rakennukset toisioverkoston lämpötilat ennallaan Olemassa olevien rakennusten osalta patteriverkon mitoituslämpötilat ovat entiset 8taulukko K s. 57). Lämmönsiirtimen asteisuusvaatimusta kiristettiin siten, että kaukolämmön paluulämpötila saa olla enintään 3 o C korkeampi kuin toisiopuolen (esim. radiaattoripiirin) paluulämpötila. Mitoituslämpötilojen osalta kannattaa huomata, että taulukossa esitetyt arvot ovat maksimiarvoja ja myös olemassa olevissa rakennuksissa on suositeltavaa käyttää matalampia arvoja, jos mahdollista.