Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40
Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan rooli kestävässä kehityksessä Suomalainen lisäarvo Visio vuoteen 2020 Rauno Merisaari 2
Talouskasvu ja demokratia Maa Talouskasvu(%) Bhutan 21.4 Macau 15 Qatar 13.4 Angola 13.2 Itä- Timor 12.8 Etiopia 11.6 Ruanda 11.2 Azerbaijan 10.8 Päiväntas. Guinea 10.6 Turkmenistan 10.5 EIU Demokratia indeksi/sijoitus 75/149 121/149(Kiina) 144/167 116/149 47/167 121/149 126/149 130/149 155/167 149/149 Rauno Merisaari 3
Inhimillinen kehitys ja demokratia Inhimillisen kehityksen indeksi 169. Liberia 170. Guinea 171. Ethopia 172. Mosambik 173. Guinea-Bissau 174. Burundi 175. Tsad 176. Kongon demokraattinen tasavalta 177. Burkina Faso 178. Mali 179. Keski-Afrikan tasavalta 180. Sierra Leone 181. Afganistan 182. Niger EIU demokratia indeksi/sijoitus 98/167 155/167 121/149 92/167 160/167 106/167 166/167 154/167 122/167 83/167 162/167 112/167 138/167 128/167 Rauno Merisaari 4
Tulonjako ja demokratia (Gini-kerroin) Rauno Merisaari 5
Johtopäätöksiä Ei suoraa lineaarista suhdetta kansalaisyhteiskunnan vahvuuden sekä demokratisaation tai kehityksen vauhdittumisen välillä Vakiintuneissa demokratioissa sekä suurimman tulotason maissa useimmiten vahva kansalaisyhteiskunta (mm. Japani poikkeus); pohjoismaat ja muut hyvinvointimallin maat usein kärjessä Kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen suoraa ja välillistä vaikutusta taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen tulisi tutkia ja mitata nykyistä enemmän Rauno Merisaari 6
Mary Kaldor: Kansalaisyhteiskunnan viisi tyyppiä (teoksessa: Global civil society) Societas civilis: oikeusvaltioperiaate, poliittinen yhteisö, rauhanomaisen ja sivistyneen kanssakäymisen muoto; edellyttää valtion olemassa oloa; ero non-civil societyyn (barbariaan ja sotaan) Burgerliche gesellschaft: alue perheen ja valtion välissä/ulkopuolella: sisältää siviilioikeudet, markkinat, hyvinvointijärjestöt, osa yhteiskuntien modernisoitumista Aktiivinen kansalaisuus: irrottautuminen valtion kontrollista, itsehallinnollinen toiminta Uusliberaali versio: voittoa tuottamaton ja vapaaehtoinen kolmas sektori; palvelujen tuottaminen; kansalaisjärjestöt kansakuntien ja valtioiden rakentamisen välineinä Postmoderni versio: erilaisten maalien moninaisuus ja keskinäinen suvaitsevaisuus, erilaisten identiteettien (kansallisten, uskonnollisten, ideologisten jne.) korostuminen ja kansalaisyhteiskunnan lisääntynyt sisäinen polarisaatio Rauno Merisaari 7
2000-luvun trendejä Voimaannuttamisesta (empowerment) tullut kehityksen keskeinen paradigma tiedollisten, taloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten voimavarojen kasvu sekä tieto ja luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa Kansalaisyhteiskunta nähdään useammin sosiaalisen pääoman: keskinäisen luottamuksen ja yhteiskunnallisten arvojen sekä luovien ratkaisujen tekijänä 1990-luvun alun valtioiden rapauttamisesta on osin palattu valtioiden toimintakyvyn vahvistamiseen ja kansalaisyhteiskunta nähdään pääosin tätä tukevana voimana Rauno Merisaari 8
Suomalainen lisäarvo kansalaisyhteiskunnan tukemiselle Oikeusvaltiokehitys on myös kansalaisyhteiskunnan toiminnan perusta Vahva kansalaisyhteiskunta on osa pohjoismaista mallia Moderni perustuslaki: myös taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet huomioiva demokratia Viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välinen vuorovaikutus: esimerkki kehittyville maille? Kansanvalistusaatteen sekä etu- ja kansalaisjärjestöjen keskeinen rooli poliittisissa, taloudellisissa ja hyvinvointiuudistuksissa Suomessa Kansalaisyhteiskunta on keskeinen osatoimija kestävässä kehityksessä Rauno Merisaari 9
Visio vuoteen 2020 Kansalaisyhteiskunnan äänen kuulemisesta merkitykselliseen osallistumiseen (meaningful participation): (1) kansalaisyhteiskunnan mielipiteillä on sitä itseään koskevissa asioissa todellista vaikutusta päätöksentekoon, (2) sen jäsenet kokevat itse voivansa vaikuttaa ja (3) päätökset perustuvat oikeusvaltioperiaatteeseen ja kansalaisten ilmaisemaan tahtoon Kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntien keskinäinen (rauhanomainen) verkottuminen tekee siitä sekä kansallisen että kansainvälisen voimatekijän Kehittyvien maiden kansalaisyhteiskunta nähdään yhä selvemmin sosiaalisen pääoman luojana Rauno Merisaari 10