KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Kertomus yleisestä tullietuusjärjestelmästä vuosina {SWD(2016) 8 final}

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2016) 29 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Kertomus yleisestä tullietuusjärjestelmästä vuosina {SWD(2016) 8 final} FI FI

2 KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Kertomus yleisestä tullietuusjärjestelmästä vuosina JOHDANTO 1.1. Yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP-järjestelmä) EU:n yleisellä tullietuusjärjestelmällä (eli nk. GSP-järjestelmällä) on vuodesta 1971 lähtien tuettu kehitysmaita köyhyyden vähentämisessä sekä hyvän hallinnon ja kestävän kehityksen edistämisessä. GSP-järjestelmällä myönnetään kehitysmaille etuuskohteluun perustuva pääsy EU:n markkinoille ja autetaan niitä näin hankkimaan kansainvälisestä kaupasta lisätuloja. Yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 25. lokakuuta 2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 978/ (nk. GSP-asetus) on GSP-järjestelmän oikeudellinen kehys. Järjestelmä on WTO:n sääntöjen mukainen, sillä se on otettu käyttöön ns. oikeuttamislausekkeen nojalla, jonka mukaan WTO:n suosituimmuuskohteluperiaatteesta on mahdollista poiketa GSP-järjestelmän kolme menettelyä GSP-asetuksella uudistettiin GSP-järjestelmää, jotta GSP-etuuskohtelu voitaisiin paremmin kohdentaa eniten apua tarvitseviin maihin ja erityisesti vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason ja alemman keskitulotason kehitysmaihin. GSPjärjestelmän uudistusten myötä edunsaajien määrä vähentyi huomattavasti eli 178:sta 92:een 2. Maat, jotka Maailmanpankki luokittelee ylemmän keskitulotason maiksi, jäävät GSP-etuuskohtelun ulkopuolelle. Ulkopuolelle jäävät myös maat, jotka ovat edunsaajina EU:n kanssa tehdyssä etuuskohteluun perustuvassa markkinoillepääsyjärjestelyssä, jonka tullietuudet ovat vähintään samantasoiset käytännössä kaiken kaupan osalta. Kehitysmaiden kauppaa, kehitystä ja rahoitusta koskevien tarpeiden ottamiseksi huomioon GSP-järjestelmässä säädetään kolmesta erilaisesta etuusmenettelystä: yleisestä GSP-menettelystä ja kahdesta erityisestä menettelystä. Yleinen menettely (nk. yleinen GSP-menettely), jossa vähennetään tulleja noin 66 prosentissa kaikista EU:n tullinimikkeistä niiden matalan tulotason tai alemman keskitulotason maiden osalta, jotka eivät ole edunsaajina muissa etuuskohteluun perustuvissa EU:n markkinoille pääsyä koskevissa järjestelyissä. Yleisen GSPmenettelyn edunsaajia on tällä hetkellä 30. Kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävässä erityisessä kannustusmenettelyssä (nk. GSP+) tullit suspendoidaan kokonaan pääosin samoissa 66 prosentissa tullinimikkeistä kuin yleisessä GSP-menettelyssä niiden 1 EUVL L 303, , s Ellei toisin mainita, tässä kertomuksessa tuodaan esiin tilanne 1. joulukuuta Lisäksi tähän kertomukseen sisältyvät tiedot koskevat ainoastaan niitä maita, jotka ovat GSP-järjestelmän edunsaajamaita 1. joulukuuta 2015 lähtien. 2

3 Etuuskohtelun saanut EU:hun (tuhatta euroa) maiden osalta, jotka ovat muita heikommassa asemassa talouksiensa monipuolistamisen ja määrien suhteen. Vastineeksi edunsaajamaiden on ratifioitava ja pantava tosiasiallisesti täytäntöön GSP-asetuksen liitteessä VIII luetellut 27 keskeistä kansainvälistä yleissopimusta. Kyseiset yleissopimukset koskevat ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, ympäristönsuojelua ja hyvää hallintoa. GSP+-edunsaajia on tällä hetkellä 13. Erityisessä Kaikki paitsi aseet -menettelyssä (Everything But Arms, nk. EBA) myönnetään täysin tulliton ja kiintiötön markkinoillepääsy kaikille tuotteille aseita ja ammuksia lukuun ottamatta niiden maiden osalta, jotka YK on luokitellut vähiten kehittyneiksi maiksi. EBA-menettelyn edunsaajia on tällä hetkellä 49. Vuonna 2014 GSP-etuuskohtelusta hyötyneen tuonnin arvo oli lähes 50,8 miljardia euroa 3 seuraavasti: yleisen GSP-menettelyn piiriin kuuluvista maista tulevan tuonnin arvo oli 27,3 miljardia euroa, GSP+-edunsaajamaista tulevan tuonnin arvo noin 6,5 miljardia euroa ja EBA-menettelyn edunsaajamaista tulevan tuonnin arvo 17 miljardia euroa. Tarkemmat tiedot esitetään tämän kertomuksen taulukoissa 1 4. Jäljempänä olevissa kaavioissa 1 ja 2 esitetään yleiskatsaus tuonnista kyseisten kolmen GSP-järjestelmään kuuluvan etuusmenettelyn puitteissa Kaavio 1 - Yleisen GSP-, GSP+- ja EBA-menettelyn mukainen etuuskohtelun saanut EU:hun, (tuhatta euroa) ,9 % ,0 % ,6 % ,8 % ,8 % ,8 % EBA GSP+ Yleinen GSP ,2 % ,2 % ,7 % Eurostatin tiedot 1. syyskuuta

4 Kaavio 2 - Yleisen GSP-, GSP+- ja EBA-menettelyn mukainen etuuskohtelun saanut EU:hun, 2014 (tuhatta euroa) EBA ,6 % GSP ,8 % Yleinen GSP ,7 % 1.3. Tämän kertomuksen tavoite GSP-asetuksessa edellytetään, että komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen GSP-järjestelmän toiminnasta kahden vuoden välein alkaen 1. tammikuuta Kertomuksen on katettava GSP-järjestelmän kaikkien kolmen etuusmenettelyn vaikutukset kahden edellisen vuoden aikana 4. GSP-asetuksessa edellytetään kuitenkin, että kertomuksessa olisi keskityttävä erityisesti GSP+-järjestelmään. Kertomuksessa olisi eriteltävä ratifioinnin, raportoinnin ja tosiasiallisen täytäntöönpanon tilanne edunsaajamaissa asiaan liittyvien yleissopimusten osalta 5. Tämä kertomus kattaa näin ollen kaikki kolme GSP-järjestelmän osatekijää: yleisen GSP-järjestelmän, EBA-menettelyn ja erityisenä painopisteenä GSP+-järjestelmän YLEINEN GSP-MENETTELY GSP-järjestelmän edunsaajien luetteloa on muutettu useita kertoja, jotta otettaisiin huomioon maiden siirtyminen pois GSP-järjestelmän soveltamisalan piiristä GSPasetuksen 4 artiklan mukaisesti (eli maat, jotka Maailmanpankki on luokitellut ylemmän keskitulotason maiksi kolmena peräkkäisenä vuonna tai joista on tullut edunsaajia 4 GSP-asetuksen 40 artikla. Ellei toisin mainita, tässä kertomuksessa tuodaan esiin tilanne 1. joulukuuta GSP-asetuksen 14 artikla. 6 Täydellinen kertomus koko GSP-asetuksen soveltamisesta toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle viiden vuoden kuluttua GSP-asetuksen voimaantulosta (eli viimeistään marraskuussa 2017). 4

5 etuuskohteluun perustuvassa EU:n markkinoillepääsyjärjestelyssä, jonka tullietuudet ovat samat tai paremmat kuin GSP-järjestelmässä). Edunsaajien luetteloa on muutettu myös niiden maiden sisällyttämiseksi mukaan, jotka ovat vastikään täyttäneet GSP-järjestelmän tukikelpoisuusedellytykset. Erityisesti on huomattava seuraavaa: Iran ja Azerbaidžan siirtyivät pois järjestelmän piiristä 23. helmikuuta Kroatia lakkasi olemasta järjestelmään maa ja siten myös edunsaajamaa liityttyään EU:hun 8 Etelä-Sudan ja Myanmar sisällytettiin mukaan 1. tammikuuta Kiina, Ecuador, Thaimaa ja Malediivit siirtyivät pois järjestelmän piiristä 1. tammikuuta Botswana, Kamerun, Norsunluurannikko, Fidži, Ghana, Kenia, Namibia ja Swazimaa sisällytettiin mukaan 1. lokakuuta Seuraavat 30 maata ovat yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaita 12 : Afrikka: Botswana*, Kamerun, Norsunluurannikko, Kongon tasavalta, Kenia, Ghana, Namibia, Nauru, Nigeria, Swazimaa Aasia: Kirgisia, Intia, Indonesia, Sri Lanka, Vietnam, Tadžikistan, Turkmenistan**, Uzbekistan Australia ja Tyynenmeren alue: Cookinsaaret, Fidži, Marshallinsaaret, Mikronesia, Niue, Tonga Eurooppa: Ukraina Lähi-itä: Irak, Syyria Etelä-Amerikka: Kolumbia**, Honduras**, Nicaragua** Kuten jäljempänä olevista kaavioista 3 ja 4 ilmenee, Kiinan siirtymisellä pois järjestelmän piiristä oli merkittävä vaikutus ohjelman soveltamisalaan. Tämän seurauksena muutettiin niin liitteessä VI 13 mainittuja tuotteiden graduaation 7 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 154/2013, annettu 18. joulukuuta 2012 (EUVL L 48, , s. 1). 8 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1421/2013, annettu 30. lokakuuta 2013 (EUVL L 355, , s. 1). 9 Ks. alaviite Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1015/2014, annettu 22. heinäkuuta 2014 (EUVL L 283, , s. 20). 11 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1016/2014, annettu 22. heinäkuuta 2014 (EUVL L 283, , s. 23). 12 * 31. joulukuuta 2015 saakka komission delegoitu asetus (EU) N:o 1015/2014; ** 31. joulukuuta 2016 saakka komission delegoitu asetus (EU) 2015/1979 (EUVL L 289, , s. 3). 13 GSP-asetuksen liitteessä VI mainittuja tuotteiden graduaation kynnysarvoja muutettiin 28. elokuuta 2015 annetulla komission delegoidulla asetuksen (EU) 2015/1978 (EUVL L 289, , s. 1). 5

6 kynnysarvoja kuin liitteessä VII 14 kynnysarvoa. mainittua muita heikompaa asemaa koskevaa Kaavio 3 - EU:hun (ml. muu kuin GSP-) kaikista GSPmenettelyn edunsaajamaista, 2014 (ml. Kiina) (tuhatta euroa) Indonesia ,3 % Nigeria ,6 % Vietnam ,9 % Ukraina ,1 % Irak ,5 % Kaikki muut ,6 % Intia ,5 % Kiina ,5 % Kaavio 4 - EU:hun (ml. muu kuin GSP-) kaikista GSP-menettelyn edunsaajamaista, 2014 (pl. Kiina) (tuhatta euroa) Kolumbia ,2 % Irak ,5 % Kaikki muut ,5 % Intia ,0 % Ukraina ,6 % Indonesia ,3 % Vietnam ,4 % Nigeria ,4 % 14 GSP-asetuksen liitteessä VII mainittua muita heikompaa asemaa koskevaa kynnysarvoa, jota käytetään arvioitaessa hakijamaiden yhdentymistä kansainväliseen kauppajärjestelmään, nostettiin 2 prosentista 6,5 prosenttiin 9. helmikuuta 2015 annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) 2015/602 (EUVL L 100, , s. 8). 6

7 Yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaista tulevien tuotejaksojen luetteloa tarkistetaan kolmen vuoden välein sellaisten maiden osalta, joista tulee liian kilpailukykyisiä (ja joiden osalta etuudet näin ollen suspendoidaan) 15. Seuraavaa luetteloa sovelletaan 1. tammikuuta 2017 alkaen. Jäljempänä olevassa taulukossa 2 16 esitetään yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaittain niiden EU:hun suuntautuva kokonais, etuuskohteluun ja etuuskohtelun saanut 17. Etuuskohteluun on vähentynyt hieman (43,5 miljardista eurosta vuonna ,7 miljardiin euroon vuonna 2014), vaikka kokonais on kasvanut hieman. Lisäksi järjestelmän yleinen käyttöaste oli vuonna ,3 prosenttia eli hieman vähemmän kuin vuotta aikaisemmin (71,5 prosenttia). vaihtelee huomattavasti maasta toiseen. Kaaviosta 5 ilmenee, että Intia on ylivoimaisesti suurin yleisen GSP-menettelyn käyttäjä, ja seuraavina tulevat Vietnam ja Indonesia. Vuonna 2014 näiden kolmen edunsaajamaan osuus kaikesta yleisen GSPmenettelyn etuuksien piiriin kuuluvasta tuonnista oli 87,8 prosenttia. Kaavio 5 - Yleisen GSP-menettelyn mukainen etuuskohtelun saanut EU:hun, 2014 (tuhatta euroa) Sri Lanka Ukraina ,4 % 5,2 % Kaikki muut ,6 % Indonesia ,9 % Vietnam ,2 % Intia ,7 % 15 Nykyinen luettelo graduoiduista tuotejaksoista on vahvistettu 17. joulukuuta 2012 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1213/2012 (EUVL L 348, , s. 11). 16 Ks. jäljempänä oleva 6 kohta. 17 Etuuskohteluun oikeutetun tuonnin ja kokonaistuonnin määrät eroavat toisistaan sen vuoksi, ettei GSPjärjestelmää sovelleta kaikkiin tuotteisiin vaan ainoastaan niihin, jotka on lueteltu GSP-asetuksen liitteessä V, ja GSP-asetuksen 8 artiklan nojalla graduoitujen tuotejaksojen vuoksi. Etuuskohtelun saanut on etuuskohteluun a a, johon on tosiasiallisesti sovellettu GSPetuuskohtelua. 7

8 3. EBA-MENETTELY Seuraavat 49 maata ovat nykyisin EBA-menettelyn edunsaajamaita: Afrikka: Angola, Burkina Faso, Burundi, Benin, Tšad, Kongon demokraattinen tasavalta, Keski-Afrikan tasavalta, Djibouti, Eritrea, Etiopia, Gambia, Guinea, Päiväntasaajan Guinea, Guinea-Bissau, Komorit, Liberia, Lesotho, Madagaskar, Mali, Mauritania, Malawi, Mosambik, Niger, Ruanda, Sierra Leone, Senegal, Somalia, Etelä-Sudan, Sudan, São Tomé ja Príncipe, Togo, Tansania, Uganda, Sambia Aasia: Afganistan, Bangladesh, Bhutan, Kambodža, Laosin demokraattinen kansantasavalta, Myanmar/Burma, Nepal, Itä-Timor, Jemen Australia ja Tyynenmeren alue: Kiribati, Samoa 18, Salomonsaaret, Tuvalu, Vanuatu Karibia: Haiti. Jäljempänä olevassa taulukossa 3 19 esitetään EBA-menettelyn edunsaajamaittain niiden EU:hun suuntautuva kokonais, etuuskohteluun ja etuuskohtelun saanut. Sekä etuuskohteluun (17,4 miljardista eurosta vuonna ,5 miljardiin euroon vuonna 2014) että järjestelmän käyttöaste ovat kasvaneet (83,1 prosentista 87,1 prosenttiin). vaihtelee tässäkin tapauksessa huomattavasti maasta toiseen. Kaaviosta 6 ilmenee, että Bangladesh on ylivoimaisesti suurin EBA-menettelyn käyttäjä, ja seuraavana tulee Kambodža. Vuonna 2014 näiden kahden edunsaajamaan osuus kaikesta EBA-menettelyn etuuksien piiriin kuuluvasta tuonnista oli 85,4 prosenttia tammikuuta 2019 saakka komission delegoitu asetus (EU) 1979/2015; Samoasta tulee tällöin yleisen GSP-menettelyn edunsaaja, koska YK ei enää pidä sitä vähiten kehittyneenä maana. 19 Ks. jäljempänä oleva 6 kohta. 8

9 Kaavio 6 - EBA-menettelyn mukainen etuuskohtelun saanut EU:hun, 2014 (tuhatta euroa) Senegal ,6 % Mosambik ,7 % Malawi ,5 % Etiopia ,5 % Päiväntas. Guinea ,2 % Kaikki muut ,4 % Myanmar ,8 % Kambodža ,3 % Bangladesh ,1 % 4. GSP+-MENETTELY 4.1. GSP+-edunsaajat GSP+ tarjoaa ylimääräisiä tullietuuksia kehitysmaille, jotka ovat taloutensa yksipuolisuuden ja riittämättömän kansainväliseen kauppajärjestelmään yhdentymisen vuoksi muita heikommassa asemassa EU:hun viennin osalta. Menettelyllä tuetaan näitä maita, jotta ne panisivat tosiasiallisesti täytäntöön ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, ympäristönsuojelua ja hyvää hallintoa koskevat 27 keskeistä kansainvälistä yleissopimusta 20. Voidakseen hakea GSP+-etuuksia maan on jo täytynyt ratifioida nämä 27 yleissopimusta. Lisäksi GSP+-järjestelmän jäsenyyttä hakevien maiden on esitettävä kirjallisesti velvoittava sitoumus 21, jonka mukaan ne aikovat pitää voimassa näiden yleissopimusten ratifioinnin ja panna ne tosiasiallisesti täytäntöön. Hakijamaiden on myös hyväksyttävä näiden yleissopimusten raportointi- ja valvontavaatimukset varauksetta ja suostuttava tekemään yhteistyötä Euroopan komission johtamassa EU:n valvontamenettelyssä. Raportointikausi kattaa yhteensä 14 GSP+-edunsaajamaata 22. Armenia, Bolivia, Kap Verde, Costa Rica, Ecuador 23, Georgia, Mongolia, Pakistan, Paraguay ja 20 GSP-asetuksen liite VIII. 21 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 155/2013, annettu 18. joulukuuta 2012 (EUVL L 48, , s. 5). 22 Komissio päätti 25. marraskuuta 2015 myöntää GSP+-etuuskohtelumaan aseman Kirgisialle (C(2015) 8213). Päätös on tällä hetkellä tarkasteltavana neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. 23 Ecuador ei 1. tammikuuta 2015 alkaen enää ole GSP-/GSP+-edunsaajamaa. Ks. komission delegoitu asetus (EU) N:o 1015/

10 Peru saivat GSP+-etuuskohtelumaan aseman 1. tammikuuta El Salvadorille, Guatemalalle ja Panamalle myönnettiin GSP+-etuuskohtelumaan asema 28. helmikuuta ja Filippiineille 25. joulukuuta Costa Rica, Guatemala, El Salvador, Panama ja Peru eivät enää 1. tammikuuta 2016 alkaen ole GSP-/GSP+-edunsaajamaita 27, koska ne ovat kahdenvälisten kauppasopimusten nojalla edunsaajina etuuskohteluun perustuvassa markkinoillepääsyjärjestelyssä. Vastaavasti Georgia lakkaa olemasta GSP-/GSP+edunsaajamaa 1. tammikuuta 2017 alkaen 28. Komissio päätti 25. marraskuuta 2015 myöntää GSP+-etuuskohtelumaan aseman Kirgisialle 29 ; päätöstä tarkastellaan parhaillaan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Jäljempänä olevassa taulukossa 4 esitetään GSP+-edunsaajamaittain niiden EU:hun suuntautuva kokonais ja etuuskohtelun saanut. GSP+-menettelyn mukainen etuuskohtelun saanut kokonais kasvoi (5,99 miljardista eurosta vuonna ,48 miljardiin euroon vuonna 2014). Koska useat edunsaajamaat alkoivat soveltaa uusia vapaakauppasopimuksia EU:n kanssa 30, järjestelmän yleinen käyttöaste laski hieman (69,7 prosenttia vuonna 2013 ja 66,1 prosenttia vuonna 2014). Ottaen huomioon nämä hiljattain käyttöön tulleet markkinoille pääsyä koskevat järjestelyt käyttöaste vaihteli huomattavasti maittain. Kuten jäljempänä olevasta kaaviosta 7 näkyy, vuonna 2014 Pakistanin ja Filippiinien osuus GSP+-menettelyn mukaisesta etuuskohtelun saaneesta tuonnista oli yhteensä 87,8 prosenttia. 24 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1/2014, annettu 28. elokuuta 2013 (EUVL L 1, , s. 1). 25 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 182/2014, annettu 17. joulukuuta 2013 (EUVL L 57, , s. 1). 26 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1386/2014, annettu 19. elokuuta 2014 (EUVL L 369, , s. 33). 27 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1015/ Komission delegoitu asetus (EU) 2015/ (C(2015) 8213). 30 EU:n ja Keski-Amerikan assosiaatiosopimus, EU:n ja Perun vapaakauppasopimus. 10

11 Kaavio 7 - GSP+-menettelyn mukainen etuuskohtelun saanut EU:hun, 2014 (tuhatta euroa) Georgia ,6 % Costa Rica ,5 % Peru ,9 % Filippiinit ,7 % Bolivia ,6 % Paraguay ,1 % Kaikki muut ,5 % Pakistan ,1 % 4.2. GSP+-järjestelmän valvonta GSP+-järjestelmän valvonnan tarkoitus ja tavoite GSP+ on kannustusväline, jonka avulla pyritään tukemaan edunsaajia panemaan tosiasiallisesti täytäntöön 27 kansainvälistä yleissopimusta. Kuten GSP-asetuksessa todetaan, GSP+ on alustavasti käytössä 10 vuotta (eli sitä sovelletaan 31. joulukuuta 2023 asti 31 ). Tämä on pitkän aikavälin prosessi. Puutteet, jotka haittaavat yleissopimusten tosiasiallista täytäntöönpanoa, liittyvät usein kysymyksiin, jotka voidaan ratkaista vain keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. GSP+-järjestelmään liittyvät yleissopimukset kattavat useita aihealueita, kuten ihmisoikeudet ja työntekijöiden oikeudet, ympäristönsuojelun, ilmastonmuutoksen sekä huumeiden ja korruption torjunnan. Lisäksi puutteet johtuvat usein lukuisista monitahoisista ja toisiinsa liittyvistä ongelmista, jotka kattavat niin sosiaalisen, kulttuurisen, historiallisen, taloudellisen kuin turvallisuuteenkin liittyvän kehityksen. Koska kyse on kehitysmaista, täytäntöönpanon odotetaan osoittautuvan haasteelliseksi kaikkien edunsaajien kohdalla erityisesti lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Uudistettu GSP+-järjestelmän valvonta tarjoaa edellä esitetyn perusteella GSP+edunsaajille vahvan kannustimen tehostaa täytäntöönpanoa ja raportointia. Tämä edellyttää sitoutumista paitsi lyhyellä myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, mikä pyritään ottamaan täysimääräisesti huomioon GSP+-järjestelmän valvonnassa. 31 GSP-asetuksen 43 artiklan 3 kohta. Voimassaolon päättymispäivää ei sovelleta EBA-menettelyyn, joka jatkuu avoimena prosessina. 11

12 Kansainvälisten normien edistäminen GSP+ sopii hyvin yhteen Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa vahvistetun, kansainvälisen oikeuden täytäntöönpanon tukemista ja vahvistamista koskevan EU:n sitoumuksen kanssa. Sillä pyritään varmistamaan, että edunsaajat täyttävät kansainvälisten yleissopimusten ratifioinnista johtuvat sitoumuksensa. GSP+-edunsaajia ei vaadita hyväksymään tai panemaan täytäntöön EU:n normeja vaan niiden edellytetään täyttävän velvoitteet, jotka ne ovat jo hyväksyneet kyseisten kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti. Komissio aikoo tämän vuoksi tehdä entistä enemmän yhteistyötä asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen (esim. Kansainvälisen työjärjestön ILOn ja Yhdistyneiden kansakuntien YK:n) kanssa sen varmistamiseksi, että EU:n valvoessa ja arvioidessa GSP+-järjestelmää kyseisten järjestöjen näkemykset ja kokemukset otetaan jatkuvasti huomioon. Läheinen yhteydenpito kansainvälisten järjestöjen paikallistoimistoihin edunsaajamaissa on tärkeää. Tämä yhteistyö on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon useiden GSP+-asetuksen liitteessä VIII lueteltujen yleissopimusten pitkä raportointikausi. Esimerkiksi YK:n kertomukset laaditaan 4 5 vuoden välein eli niiden raportointikausi on pidempi kuin GSP+-järjestelmän kaksivuotinen raportointikausi. Aktiivinen yhteistyö asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen kanssa on siten erityisen hyödyllistä raportointikausien välillä. Näiden järjestöjen asiantuntemuksesta voi lisäksi olla suurta hyötyä yhteistyöhankkeille edunsaajamaissa. Komissio ja ILO ovat parhaillaan käynnistämässä GSP+-pilottihanketta valmiuksien kehittämiseksi Pakistanissa, Mongoliassa, Guatemalassa ja El Salvadorissa. Komissio jatkaa tiivistä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa GSP+-järjestelmän voimassaoloajan aikana myös erityishankkeiden kautta. Lopuksi on todettava, että EU voi GSP+-järjestelmän ansiosta keskustella rakentavasti edunsaajien sitoutumisesta näihin yleissopimuksiin asiaan liittyvissä kansainvälisissä organisaatioissa, kuten ILOn kansainvälisen työkonferenssin sääntöjen noudattamista seuraavassa kolmikantakomiteassa tai ILOn hallintoneuvostossa GSP+-järjestelmän valvontaprosessi GSP-asetuksessa edellytetään EU:n valvovan tehokkaammin sitä, miten GSP+edunsaajat noudattavat sitoumuksiaan. Yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa komission yksiköt ovat sen vuoksi käynnistäneet järjestelmällisen valvontaprosessin: edunsaajamaan viranomaisten kanssa käytävän jatkuvan GSP+-vuoropuhelun, joka virallistetaan laatimalla vuotuisia asialuetteloita (eli nk. tulostauluja). Kun edunsaajamaa tulee mukaan GSP+-järjestelmään, komissio laatii alustavan arvion siitä, miten edunsaaja noudattaa GSP+-sitoumuksiaan (ensimmäinen virallinen tulostaulu). Tässä virallisessa tulostaulussa todetaan merkittävimmät puutteet, joita kansainvälisten yleissopimusten valvontaelimet ovat havainneet. Näin käynnistyy jatkuva GSP+-vuoropuhelu, jonka aikana komissio kiinnittää edunsaajan huomion tulostaulussa lueteltuihin alueisiin. 12

13 Vuoropuhelussa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia poliittisia ja institutionaalisia yhteyksiä EU:n ja edunsaajien välillä 32. Asialuettelo päivitetään vuosittain, ja edunsaajien odotetaan vakavissaan puuttuvan havaittuihin ongelmiin. GSP-asetuksen mukaisesti GSP+-järjestelmän valvontaprosessissa otetaan huomioon useiden eri tahojen kuten kansalaisyhteiskunnan, työmarkkinaosapuolten, Euroopan parlamentin ja neuvoston näkemykset kansainvälisten yleissopimusten valvontaelimiä laajemmalti. Prosessiin osallistuu edunsaajamaissa laaja joukko sidosryhmiä ei vain keskusviranomaisia vaan myös alue- tai paikallisviranomaisia, kansalaisyhteiskunnan edustajia (esim. työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt), elinkeinoelämän järjestöjä ja kansainvälisten järjestöjen paikallistoimistoja. Osana valvontaansa komissio voi osallistua paikallisiin seminaareihin tai tutustua eri toimialoihin paikan päällä. Paikallisten sidosryhmien tavoittaminen erityisesti GSP+valvontakäyntien aikana on tärkeää ei pelkästään ensi käden tiedon keräämiseksi vaan myös sen vuoksi, että näin voidaan hankkia paremmin tietoa GSP+-järjestelmän toiminnasta ja edunsaajia koskevista EU:n odotuksista. Näin autetaan paikallisia sidosryhmiä omaksumaan rakentava rooli ja avustamaan paikallis-, alue- ja keskushallinnon viranomaisia yleissopimusten mukaisten sitoumustensa täyttämisessä. Erityisesti voidaan todeta, että tullietuuksien välittöminä edunsaajina talouden toimijoiden odotetaan olevan avainasemassa yleissopimusten täytäntöönpanon tukemisessa. Tämän ensimmäisen raportointikauden aikana vuorovaikutus edunsaajamaiden kansalaisyhteiskunnan kanssa on ollut erittäin myönteistä. Kansalaisyhteiskunta on yleisesti ilmaissut tukevansa voimakkaasti maansa osallistumista GSP+-järjestelmään. Se on useissa tapauksissa nimenomaisesti toivottanut tervetulleeksi GSP+-järjestelmän valvonnan, koska se tarjoaa paremmat mahdollisuudet ottaa keskeisiä ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden oikeuksiin liittyviä kysymyksiä esille viranomaisten kanssa. Komissio tekee sen vuoksi jatkossakin yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa valvonnan aikana ja pyrkii laajentamaan sitä mahdollisuuksien mukaan Apu- ja kehityshankkeet Kansainvälisten valvontaelinten raporteissa, jotka toimivat tulostaulujen keskeisenä lähteenä, yksilöidään puutteiden ja edistymisen lisäksi niitä rajoituksia, jotka voivat haitata tai estää edunsaajaa panemasta yleissopimusta täytäntöön. Tämä on tärkeää, sillä monet rajoitukset eivät välttämättä ole viranomaisten välittömässä valvonnassa tai määräysvallassa, mikä saattaa selittää joitakin puutteita. Vaikka on selvää, että valtio on velvollinen täyttämään täysimääräisesti kansainväliset sitoumuksensa, komission valvonnassa olisi otettava huomioon erilaiset tekijät, kuten resurssien puute, köyhyys, luonnonkatastrofit tai tiettyjen alueiden jääminen valvonnan ulkopuolelle aseellisissa selkkauksissa. Vuonna 2015 komissio aloitti ILOn kanssa yhteisiä hankkeita, joilla tuetaan GSP+-maiden hallinnollisia valmiuksia panna tosiasiallisesti täytäntöön ILOn keskeiset yleissopimukset ja raportoida niistä. Komissio aikoo seuraavan 32 Koska kullakin näistä 27 yleissopimuksesta on erilaiset tavoitteet, GSP+-järjestelmä koskee useita aloja, jotka eivät perinteisesti kuulu kauppapolitiikan alaan, kuten ihmisoikeudet, kehitysyhteistyö, työvoima, ympäristö jne. Nämä politiikan alat kuuluvat komission eri yksiköiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon toimivaltaan. Näin ollen GSP+-järjestelmään liittyviä kysymyksiä on otettu esiin edunsaajien kanssa eri muodoissa esimerkiksi kauppaa ja ihmisoikeusasioita koskevat vuoropuhelut ja yhteiset komissiot nykyisin käytävien kahdenvälisten vuoropuhelujen yhteydessä. 13

14 raportointikauden aikana tarkastella sitä, miten edunsaajia voitaisiin tukea puuttumaan tällaisiin rajoituksiin asiantuntemuksen, teknisen avun ja valmiuksien kehittämistä koskevien erityishankkeiden avulla Edunsaajien sisäinen organisaatio GSP+-järjestelmän osalta Edunsaajien tapa organisoitua sisäisesti GSP+-järjestelmän kattamiin yleissopimuksiin kuuluvien kysymysten ratkaisemiseksi on ensimmäinen osoitus niiden poliittisesta sitoutumisesta GSP+-prosessiin. Yleissopimukset liittyvät usein eri ministeriöiden ja virastojen toimivaltaan, ja näiden eri tahojen resurssit ja vaikutusvalta voivat vaihdella. Edunsaajien on tämän vuoksi koordinoitava toimintaa sekä keskus- että paikallishallinnon tasolla. Jotkin edunsaajat ovat päättäneet perustaa erityisiä korkean tason virkamiesten vetämiä GSP+-työryhmiä (esimerkiksi Pakistan), kun taas toiset ovat mieluummin järjestäneet tapauskohtaista koordinointia kauppa- tai ulkoasiainministeriön alaisuudessa (esimerkiksi Filippiinit ja Guatemala). Ajan myötä tästä koordinoinnista tulee varmasti tehokkaampaa. Komission EU:n edustustojen avustuksella järjestämät GSP+-vierailukäynnit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi tässä yhteydessä 33. Edunsaajien GSP+-järjestelmän tiimoilta toteuttamat koordinointipyrkimykset ja asiaan liittyvät yleissopimukset ovat tärkeä ja välttämätön väline käytännön täytäntöönpanon parantamiseksi. Sen vuoksi komissio seuraa edelleen tiiviisti koordinointia Ensimmäisen GSP+-valvontakauden ( ) päätelmät Kuten edellä todettiin, valvonta käynnistyy kunkin edunsaajan liittyessä GSP+järjestelmään. Kansainvälisten valvontaelinten kunkin GSP+-yleissopimuksen osalta esittämä puutteita käsittelevä yleiskatsaus tarjoaa perustan kunkin edunsaajan jatkuvalle valvonnalle. Edunsaajien on osoitettava pyrkivänsä vakavissaan parantamaan 27 keskeisen yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja käsittelemään näitä puutteita. Valvonta kattaa kyseisten 27 yleissopimuksen täytäntöönpanon kaikki näkökohdat, kuten kapasiteettirajoituksia tai edistymistä koskevat keskustelut. Lisäksi GSP+-järjestelmän valvonnassa otetaan osana perustilannetta huomioon ennestään olemassa olevat oikeudelliset ja hallinnolliset puitteet edunsaajamaissa. Ensimmäinen valvontakausi oli oppimisprosessi kaikkien edunsaajien ja komission kannalta. Kaikki edunsaajat ovat kuitenkin osoittaneet vahvaa sitoutumista GSP+prosessiin niiltä löytyy niin poliittista tahtoa kuin halukkuutta ottaa käyttöön institutionaalisia ja lainsäädäntöuudistuksia. Edunsaajat ovat erityisesti osoittaneet haluavansa aidosti tehdä yhteistyötä komission kanssa vastaamalla määräajassa vuosittaista tulostaulukkoa koskeviin asiakirjoihin, sallimalla erityiset GSP+valvontakäynnit ja perustamalla erityisiä GSP+-hallintorakenteita. Kaikki edunsaajat ovat lisäksi ryhtyneet toimenpiteisiin vaikkakin toisinaan melko vähäisiin parantaakseen GSP+-yleissopimusten mukaisten sitoumustensa täytäntöönpanoa kentällä, myös toimittamalla useita jo pitkään kaivattuja maakohtaisia raportteja. Liitteenä olevassa valmisteluasiakirjassa esitetään kattava arvio yksittäisistä edunsaajista. Siinä käsitellään myös myönteistä kehitystä ja edunsaajamaiden sisäisiä rajoituksia, jotka voivat rajoittaa edunsaajien kykyä saada yleissopimukset pantua tosiasiallisesti 33 Se voi myös osaltaan vahvistaa vastuuministeriöiden ja -virastojen (esimerkiksi työvoima- ja ympäristöasiat) osallistumista ja asemaa. 14

15 täytäntöön. Kutakin yleissopimusta arvioidaan erikseen, ja lisäksi esitetään kokonaisarvio yleissopimusryhmittäin (ihmisoikeudet, työntekijöiden oikeudet, ympäristö ja hyvä hallinto). Kun otetaan huomioon GSP+-järjestelmän alaan kuuluvien 27 yleissopimuksen erilainen luonne ja ensimmäisen raportointikauden lyhyys (18 kuukautta), tässä vaiheessa ei pidetty asianmukaisena tai realistisena esittää määrällistä arviota edistymisestä ilmeisiä vertailuarvoja laajemmin (esim. kansallisten kertomusten toimittaminen ajallaan). Standardoitujen ja mitattavissa olevien arvojen liittäminen edunsaajien suorituskykyyn saattaisi olla harhaanjohtavaa ja jossain määrin mielivaltaista. Valvontavälineitä aiotaan kuitenkin edelleen parantaa. Seuraavan raportointikauden aikana on erityisen tärkeää saada edunsaajat ottamaan prosessi omakseen ja paneutumaan aktiivisemmin tulostauluissa ilmeneviin kysymyksiin. Komissio kiinnittää enemmän huomiota edunsaajien omiin toiminnan painopisteisiin, niiden aikatauluihin havaittujen puutteiden korjaamiseksi ja täytäntöönpanoa varten saataville asetettuihin resursseihin. Tältä osin komissio aikoo tehostaa yhteistyötään edunsaajien kanssa toiminnan painopisteiden kartoittamiseksi. Itse asiassa tämä onkin tärkein syy GSP+-järjestelmän uudistamiseen. Kun on varmistettu kelpoisuuskriteerien täysimääräinen noudattaminen, GSP+-järjestelmä tarjoaa edunsaajille kauppaan liittyviä kannustimia, kun ne asteittain parantavat asiaan liittyvien yleissopimusten täytäntöönpanoaan. GSP+-edunsaajien odotetaan siis jatkuvasti parantavan toimintaansa. Edunsaajien yksilölliset olosuhteet ja rajoitukset otetaan kuitenkin huomioon. Tältä osin GSP-asetuksessa säädetään, että jos edunsaaja ei noudata velvoittavia sitoumuksiaan, etuudet voidaan väliaikaisesti peruuttaa 34. Seuraavan raportointikauden ( ) aikana komissio aikoo edelleen seurata edunsaajia järjestelmällisesti. Se harkitsee seuraavaan tarkasteluun mennessä tarvittaessa vastatoimia, joihin kuuluu mahdollisuus aloittaa tutkimus, jos edunsaaja ei noudata GSP+-sitoumustaan Tämän kertomuksen liitteenä: GSP+-järjestelmää koskeva valmisteluasiakirja GSP-asetuksessa edellytetään, että tässä kertomuksessa olisi keskityttävä erityisesti GSP+-järjestelmän toimintaan. Tästä syystä tähän kertomukseen on liitetty komission yksiköiden valmisteluasiakirja The EU Special Incentive Arrangement for Sustainable Development and Good Governance ('GSP+') covering the period (kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävä EU:n erityinen kannustusmenettely (GSP+) vuosina ), jonka komission yksiköt ovat laatineet yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa. Valmisteluasiakirjassa annetaan yksityiskohtaisempia tietoja GSP+-järjestelmän toiminnasta siitä lähtien, kun GSP-asetus (EY) N:o 978/2012 tuli voimaan 1. tammikuuta Valmisteluasiakirja sisältää myös yksityiskohtaisen arvion GSP+-yleissopimusten yksittäisistä GSP+-edunsaajamaista, ja siinä kerrotaan GSP+-järjestelmän käyttöasteesta edunsaajamaiden keskuudessa. 34 GSP-asetuksen 15 artikla. 15

16 5. KOMISSION JATKOSSA ANTAMAT KERTOMUKSET GSP-asetuksessa säädetään, että komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen GSP-asetuksen soveltamisesta viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta eli viimeistään marraskuussa Se kattaa koko GSP-järjestelmän viiden vuoden aikana vuosina , ja siinä otetaan huomioon järjestelmän vaikutukset sen edunsaajien kehitykseen, kauppaan ja rahoitustarpeisiin. Komissio arvioi lisäksi tarvetta tarkistaa järjestelmää, mukaan luettuina GSP+-järjestelmää ja tullietuuksien väliaikaista peruuttamista koskevat säännökset, ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen. Kertomukseen sisältyy myös yksityiskohtainen analyysi GSP-asetuksen vaikutuksista kaupankäyntiin ja EU:n tullituloihin, ja siinä otetaan erityisesti huomioon edunsaajamaihin kohdistuvat vaikutukset. Lisäksi tämä viimeistään marraskuussa 2017 julkaistava kertomus kattaa myös GSP+-järjestelmän toisen raportointikauden ( ) aikana tapahtuneen kehityksen. 16

17 6. GSP-JÄRJESTELMÄSTÄ 1. JOULUKUUTA 2015 HYÖTYVIÄ EDUNSAAJAMAITA KOSKEVAT TILASTOTIETOJA SISÄLTÄVÄT TAULUKOT Taulukko 1 Etuuskohtelun saaneen tuonnin arvo kaikkien GSP-maiden osalta (tuhatta euroa) ensimmäiset 6 kuukautta GSP:hen GSPetuuskohtelu Käyttö aste GSP:hen Käyttö aste GSP:hen GSPetuuskohtelu GSPetuuskohtelu Yleinen GSP ,5% ,3% ,5% GSP ,7% ,1% ,8% EBA ,1% ,1% ,6% GSP kokonaan ,1% ,5% ,7% 17

18 Taulukko 2 Etuuskohtelun saaneen EU:hun suuntautuvan tuonnin arvo yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaittain (tuhatta euroa) ensimmäiset 6 kuukautta Yleinen GSP GSP:hen GSP:hen GSP:hen GSPetuuskohtelu GSPetuuskohtelu GSPetuuskohtelu ,5% ,3% ,5% Botsw ana ,0% ,0% ,0% Kamerun ,6% ,1% ,3% Kolumbia ,8% ,8% ,5% Kongo ,8% ,8% ,4% Cookinsaaret ,0% ,6% ,0% Norsunluurann ,3% ,1% ,3% Fidži ,1% ,2% ,0% Ghana ,7% ,1% ,2% Honduras ,4% ,8% ,1% Intia ,4% ,1% ,9% Indonesia ,2% ,3% ,7% Irak ,3% ,4% ,3% Kenia ,0% ,7% ,8% Kirgisia ,8% ,9% ,8% Marshallinsaar ,0% ,0% ,0% Mikronesia ,9% ,9% ,9% Namibia ,0% ,0% ,1% Nauru ,0% ,0% ,0% Nicaragua ,4% ,8% ,3% Nigeria ,7% ,6% ,9% Niue n/a ,0% ,0% Sri Lanka ,4% ,8% ,6% Sw azimaa ,0% ,0% ,3% Syyria ,0% ,0% ,6% Tadžikistan ,4% ,0% ,2% Tonga ,6% ,7% ,7% Turkmenistan ,7% ,2% ,7% Ukraina ,6% ,1% ,5% Uzbekistan ,0% ,7% ,4% Vietnam ,7% ,9% ,4% 18

19 Taulukko 3 Etuuskohtelun saaneen EU:hun suuntautuvan tuonnin arvo EBA-maittain (tuhatta euroa)* ensimmäiset 6 kuukautta EBA EBAan EBAetuuskohtelu EBAan EBAan EBAetuuskohtelu EBAetuuskohtelu ,1% ,1% ,6% Afganistan ,5% ,1% ,5% Angola ,1% ,6% ,9% Bangladesh ,7% ,3% ,0% Benin ,6% ,4% ,7% Bhutan ,0% ,7% ,3% Burkina Faso ,4% ,1% ,7% Burundi ,0% ,6% ,3% Kambodža ,4% ,6% ,9% Keski-Afrikan t ,2% ,5% ,7% Tšad ,5% ,0% ,0% Komorit ,6% ,0% ,9% Kongon demok ,0% ,4% ,9% Djibouti ,0% ,6% ,8% Päiväntasaajan ,5% ,7% ,2% Eritrea ,8% ,2% ,3% Etiopia ,5% ,3% ,5% Gambia ,7% ,5% ,4% Guinea ,7% ,5% ,1% Guinea-Bissau ,6% ,0% ,0% Haiti ,7% ,8% ,1% Kiribati ,0% ,8% ,0% Laosin demokr ,3% ,6% ,4% Lesotho ,0% ,9% ,7% Liberia ,8% ,1% ,0% Madagaskar ,5% ,9% ,7% Malaw i ,1% ,0% ,7% Mali ,6% ,9% ,8% Mauritania ,8% ,4% ,3% Mosambik ,6% ,6% ,1% * kattaa kaiken tuonnin, mukaan lukien tuotteet, jotka hyötyvät automaattisesti suosituimmuuskohtelun mukaisista nollatulleista. EBA-menettelyyn viittaa vain niihin EBA-menettelyyn kuuluviin tuotteisiin, jotka eivät muutoin ole ja nollatulliin. 19

20 Taulukko 3 (jatkoa) Etuuskohtelun saaneen EU:hun suuntautuvan tuonnin arvo EBA-maittain (tuhatta euroa) ensimmäiset 6 kuukautta EBA EBAan EBAetuuskohtelu EBAan EBAan EBAetuuskohtelu EBAetuuskohtelu ,1% ,1% ,6% Myanmar ,6% ,0% ,2% Nepal ,3% ,6% ,4% Niger ,5% ,0% ,7% Ruanda ,0% ,7% ,1% Samoa ,7% ,0% ,0% Sao Tomé ja Pr ,8% ,4% ,5% Senegal ,7% ,4% ,8% Sierra Leone ,1% ,0% ,2% Salomonsaaret ,9% ,8% ,6% Somalia ,0% ,7% ,0% Etelä-Sudan ,0% ,0% ,0% Sudan ,8% ,9% ,5% Tansania ,6% ,2% ,2% Itä-Timor ,0% ,0% ,0% Togo ,6% ,6% ,2% Tuvalu ,7% ,0% ,0% Uganda ,1% ,9% ,1% Vanuatu ,6% ,1% ,5% Jemen ,7% ,0% ,7% Sambia ,0% ,8% ,9% 20

21 Taulukko 4 Etuuskohtelun saaneen EU:hun suuntautuvan tuonnin arvo GSP+-maittain (tuhatta euroa)* ensimmäiset 6 kuukautta GSP+ GSP+:aan GSP+:aan GSP+etuuskohtelu GSP+etuuskohtelu GSP+:aan GSP+etuuskohtelu ,7% ,1% ,8% Armenia ,3% ,8% ,2% Bolivia ,4% ,9% ,3% Kap Verde ,4% ,1% ,8% Costa Rica ,7% ,3% ,2% El Salvador ,0% ,4% ,4% Georgia ,4% ,4% ,3% Guatemala ,2% ,8% ,1% Mongolia ,5% ,8% ,6% Pakistan ,3% ,3% ,5% Panama ,7% ,8% ,8% Paraguay ,5% ,4% ,4% Peru ,8% ,2% ,8% Filippiinit ,9% ,7% ,8% * Costa Rica, Guatemala, El Salvador, Panama ja Peru lakkaavat olemasta GSP+-edunsaajia tammikuusta 2016 alkaen. GSP+- näistä maista on vähentynyt merkittävästi vuosina 2014 ja 2015, sillä nämä maat käyttivät EU:n ja Keski-Amerikan assosiaatiosopimuksen nojalla saatavilla olevia vaihtoehtoisia etuuksia. Georgia on vuodesta 2014 lähtien hyötynyt kahdenvälisestä pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppasopimuksesta, ja GSP+järjestelmän käytön odotetaan vähentyvän 1. tammikuuta 2017 saakka, jolloin kyseinen maa siirtyy pois GSP+-järjestelmästä. 21