Lääketieteellinen tiedekunta Ter veystieteet Opinto-opas 2008 2009 www.uku.fi
Lääketieteellinen tiedekunta Opinto-opas 2008 2009 Lääketieteellisen tiedekunnan terveystieteet Ergonomian pääaine Kansanterveystieteen pääaine Liikuntalääketieteen pääaine MPH (+CBU+MPHN) Ravitsemustieteen pääaine
Postiosoite Puhelin Faksi Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopio (017) 162 211* (vaihde) Lääketieteellinen tiedekunta 040 355 2879 Huom! puhelinnumerot muuttuvat syksystä 2008 alkaen muotoon 040 355 xxxx. Tarkista numerot tarvittaessa yhteystiedoista yliopiston www-sivulta http://uku.fi/yhteystiedot (017) 162 968 (tiedekunta) (017) 162 323 (opintoasioiden osasto) Sähköposti Internet Toimitus: Alakohtaiset tekstit Yleiset tekstit Tekninen toimittaminen ja taitto etunimi.sukunimi@uku.fi www.uku.fi www.uku.fi/opiskelu www.uku.fi/laake opintoasiainpäällikkö Pirjo Lindström-Seppä ja suunnittelija Arja Afflekt opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen ja suunnittelija Hanna Turkki ma. viestintäsuunnittelija Tarja Jalonen ma. viestintäpäällikkö Petri Hynynen Painopaikka Kopijyvä 2008 ISSN 1455-321X
Sisällys Lukijalle 7 1 Kuopion yliopisto 12 1.1 Esittely 12 1.2 Yliopiston hallinto 12 1.3 Itä-Suomen yliopisto 16 1.4 Lääketieteellinen tiedekunta 17 1.4.1 Yleistä 17 1.4.2 Tiedekunnan laitokset 19 1.5 Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt 20 1.6 Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet 21 1.6.1 Opiskelijana 21 1.6.2 Opettajana 22 1.7 Opetuksen laadunhallintajärjestelmä 23 1.8 Opetuksen kehittämisohjelma 24 2 Opintojen ohjaus 25 2.1 Opintojen ohjausjärjestelmä 25 2.2 Neuvontapalvelut 30 2.2.1 Yleinen opintoneuvonta 30 2.3 Tiedekunnan neuvontapalvelut 33 2.4 Muut opiskelun tukipalvelut 35 2.4.1 Tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP) 35 2.4.2 Kielikeskus 37 2.4.3 Urapalvelut 37 2.4.4 Kansainvälisten asioiden osasto 37 2.4.5 Koulutus- ja kehittämiskeskus 38 2.4.6 Kesäyliopisto 38 2.5 Muut palvelut 39 3 Opiskelu 41 3.1 Opinto-oikeudet 41 3.1.1 Opiskeluoikeus Kuopion yliopistossa 42 3.1.2 Opiskelijavalinta 44 3.1.3 Päävalinnat 44 3.1.4 Erillisvalinnat 44 3.1.5 Opinto-oikeuden siirto 44 3.1.6 Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös 46 3.1.7 Yliopistojen valtakunnallinen sähköinen yhteishakujärjestelmä 46 3.2 Ilmoittautuminen yliopistoon 46 3.3 Opiskelijarekisteri ja opiskelijan opintosuoritukset 47 3.4 Lukujärjestykset 48 3.5 Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin 48 3.6 HOPS 48 3.7 Opintojen korvaavuudet 49 3.8 Valmistuminen 50
4 Tutkintorakenneuudistus 51 4.1 Yleistä 51 4.2 Siirtymäajan päättyminen 52 5 Terveystieteet - ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede, MPH, MPH-CBU, MPH-MPHN 53 5.1 Ergonomia pääaineena 53 5.1.1 Taustaa ja tavoitteet 53 5.1.2 Tutkintorakenteet 55 5.1.2.1 Yhteenvedot 55 5.1.2.2 Opintovaatimukset lukuvuonna 2008-09 56 5.2 Kansanterveystiede pääaineena 59 5.2.1 Tavoitteet ja opinto-ohjelma 59 5.2.2 Tutkintorakenteet 59 5.2.2.1 Yhteenvedot 59 5.2.2.2 Opintovaatimukset lukuvuonna 2008 09 60 5.3 Liikuntalääketiede pääaineena 62 5.3.1 Taustaa ja tavoitteet 62 5.3.2 Tutkintorakenteet 63 5.3.2.1 Yhteenvedot 63 5.3.2.2 Pääaineopinnot 63 5.3.2.3 Sivuaineopinnot 66 5.3.2.4 Yleisopinnot 66 5.3.2.5 Muut opinnot 66 5.4 Master s Degree Programmes in Public Health (MPH) (MPH-CBU) (MPH-MPHN) 68 5.4.1 MPH 68 5.4.2 Master s Degree Programme (CBU) in Public Health 72 5.4.3 Master of Public Health Nutrition (MPHN) 75 6 Terveystieteet - ravitsemustiede 78 6.1 Ravitsemustiede pääaineena 1v 2008-09 78 6.2 Tutkintorakenteet v. 2008 aloittaneilla 80 6.3 Ravitsemustieteen pääaineopintojen opinto-ohjelma 84 6.4 Yhteenvedot opetussuunnitelmien pakollisista opintojaksoista 87 7 Kieli- ja viestintäopinnot, sivuaine- ja muut opinnot ja opiskelumahdollisuudet 93 7.1 Kieli- ja viestintäopinnot 93 7.2 Sivuaineopiskelu Kuopion yliopistossa 94 7.3 Avoin yliopisto-opetus ja erilliset opintokokonaisuude 94 7.4 Kesäyliopisto 95 7.5 JOO-opinnot (joustava opinto-oikeus) 96 7.6 Ulkomaille vaihtoon 97 7.7 Matkailualan verkostoyliopisto-opinnot 98 7.8 Rural Studies monitieteiset maaseutuopinnot 98 7.9 Co-op Studies - osuustoiminta ja yhteisötalous 99 7.10 Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulu 99 7.11 Valtakunnalliset Aasian opinnot 100 7.12 Suomen virtuaaliyliopisto 100 7.13 Pohjois-Savon urheiluakatemia 101 7.14 Muut 101
8 Tutkintoasetus ja yliopistolain muutos 102 9 Ohjeet ja määräykset 118 9.1 Lääketieteellisen tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset 118 9.2 Opinnäytetutkimusten suorittaminen KYS:ssa 136 9.3 Opiskelijoiden käyttäminen tieteellisen tutkimuksen kohteina Kuopion yliopistossa 137 9.4 Käytännön ohjeita tutkielman kirjoittajalle 137 9.5 Ohjeita kypsyysnäytettä varten 139 9.6 Opinnäytetyön ohjaus- ja arviointiprosessi Ohjeet opiskelijoille, ohjaajille ja tarkastajille 140 9.6.1 Opinnäytetyön ohjausprosessi ja ohjauksen vastuut 140 9.6.2 Opinnäytetyön arviointi ja arviointialueet 141 10 Opiskelijan oikeusturva 145 10.1 Opintojen arviointi 145 10.1.1 Kuopion yliopiston opintosuoritusten arviointiohjesääntö 145 10.1.2 Opintosuorituksiin ja opinnäytetöihin liittyvä oikeusturva 147 10.1.3 Korvaavuudet ja hyväksilukeminen 148 10.1.4 Opintojen vanheneminen 148 10.2 Ohjeet plagioinnin ehkäisemiseksi ja toimenpiteiksi plagiointiepäilyssä 148 10.3 Suositus yliopistoon hakevia ja vammaisia opiskelijoita sekä erilaisia oppijoita koskevista erityisepäilyistä 149 10.4 Palautejärjestelmät 149 LIITE 1 Opintojaksokuvaukset LIITE 2 Tiedekunnan ylläpitämiä lomakkeita LIITE 3 Yliopistoalueen kartta ja rakennusten pohjapiirrokset
Lukijalle Tervetuloa opiskelijaksi Kuopion yliopistoon! Opiskelun avuksi löytyy useita työvälineitä: Kädessäsi oleva Lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen opinto-opas on eräs opintoihisi liittyvän opintoneuvonnan tärkeimmistä välineistä. Mitä paremmin tutustut oppaaseen, sitä todennäköisemmin pystyt selvittämään opiskelu-urallasi eteen tulevia ongelmia. Aina on jossain henkilö, jonka puoleen voit kääntyä, kun jokin asia tarvitsee tulkintaa/vahvistusta. Oppiainekohtaista ohjausta antavat mm. kurssien johtajat, oppiaineiden opetushoitajat ja - sihteerit. Lisäksi neuvontaa saat tiedekunnan kansliasta ja opintoasioiden osastolta. Kaikki yhteystiedot löytyvät tästä oppaasta. Myös lääketieteellisen tiedekunnan ja opintoasioiden osaston kotisivuilta (www.uku.fi/laake, www. uku.fi/opiskelu) löytyy opiskeluun liittyviä ohjeita, lomakkeita ja muuta materiaalia, joita kannattaa aika ajoin selata. Yliopiston intranet eli Kampusnet tarjoaa myös opiskelijoille useita opiskelussa välttämättömiä työkaluja. Niitä pääset käyttämään hankkimalla itsellesi käyttäjätunnuksen ("hyttitunnus"). Sama tunnus toimii myös sähköpostissa. Tämä tunnus on syytä hankkia, sillä valtaosa tärkeistä tiedotteista ja muusta viestinnästä kulkee nykyisin sähköisiä kanavia pitkin. Muiden tiedekuntien opinto-oppaat sekä koulutusohjelmittain/pääaineittain ja vuosikursseittain julkaistavat lukujärjestykset löytyvät opintoasioiden osaston kotisivuilta. Lukujärjestyksen paperiversio on saatavana opintoasioiden osastolta ja se kannattaa hankkia vuosittain opintojen kulun ja suunnittelun avuksi. Lisäksi joidenkin vuosikurssien koordinaattorit jakavat mm. Kampusnetin kautta lukuvuoden aikana erillisiä tarkentavia lukujärjestyksiä. Kieli- ja viestintäopintoja varten on kielikeskuksen opinto-opas (www.uku.fi/kielikeskus). Muita hyödyllisiä oppaita ovat tiedekunnan jatkokoulutusopas, Kuopion yliopiston avoimen yliopiston (www.uku.fi/avoin) ja Kuopion kesäyliopiston (www.uku.fi/kesayliopisto) oppaat. Onnea ja menestystä opinnoissasi! Kuopiossa kesäkuussa 2008 Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Lääketieteellinen tiedekunta Arja Afflekt suunnittelija (ma) Lääketieteellinen tiedekunta
Lääketieteellinen tiedekunta Miten päästä opintojen alkuun? Kun yliopisto-opinnot alkavat, on tärkeää päästä vauhtiin mahdollisimman nopeasti. Tätä varten Kuopion yliopistossa järjestetään uusille opiskelijoille Johdatus yliopisto-opintoihin kurssi, joka on osa yliopiston opinto-ohjausta. Sinulla on siis mahdollisuus saada kattava tietopaketti opintojen alussa huomioon otettavista seikoista. Kurssilla esitellään oman tiedekuntasi eri koulutusohjelmat ja opintoneuvontapalvelut, opiskelun ohjausjärjestelmä ja tukipalvelut mm. oppimiskeskus, kirjastopalvelut, tietotekniikkakeskuksen palvelut, ylioppilaskunta, opintoasioiden osasto, oman tiedekunnan tuutoriopettajat ja urapalvelut. Kurssi esittelee myös Kuopion kaupungin palveluja ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia Kuopion seudulla. Jaksoon sisältyy pienryhmäohjaus, joka toteutetaan tuutoriryhmissä. Jokaisella opiskelijalla on oman tiedekuntansa vanhempi opiskelija tuutorina, jolta voi kysyä mieleen tulevia asioita. Tuutori neuvoo mm. miten hakeutua kursseille ja mistä opiskelut kannattaa aloittaa. Tuutoriryhmään osallistuminen varmistaa sen, että sosiaalinen verkostosi alkaa kehittyä heti opintojen alussa ja opiskelu tuntuu mielekkäämmältä. Johdatus-luennoilla opintojen alussa saat tietoa opintojen suunnittelusta henkilökohtaisella tasolla mm. miten sähköistä lukujärjestystä ja muita sähköisiä opiskelijapalveluja käytetään, esim. sähköposti ja ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin Wossikassa, tai mikä on Hopsin merkitys opiskelujen hahmottamisessa jne. Oman koulutusohjelmasi/pääaineesi esittelytilaisuudessa ja/tai omaan oppiaineesi johdantokurssilla saat tietoa Hops-työskentelyn käynnistymisestä ja merkityksestä omaan opiskeluusi liittyen. Kaikille opiskelijoille tehdään Hops opintojen alussa. Mikä on Hops ja Hopsista saamasi hyöty? Hopsilla tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (lue lisää kohdasta 3.6). Hops mm. selkiyttää koko tutkintosi rakenteen alusta loppuun opinto-oppaan mukaisessa järjestyksessä. Hopsia suunnitellen on helpompi arvioida eri opintojaksojen tapahtuma-aikaa, tenttien ajankohtaa, harjoittelun tai vaihdon sijoittumista opintojen lomaan unohtamatta työelämään suuntautumista edistäviä opintoja ja niiden sisällyttämistä opiskeluaikaan. Opintojasi ohjaavat alkuun myös oman ainelaitoksesi opettajatuutori ja opinto-oppaat. Tärkein on oman tiedekuntasi opinto-opas, joka on hyvä hankkia heti opintojen alussa. Opas on opiskeluajan tärkeä opintojen suunnittelun työkalu Hopsin ja lukujärjestyksen rinnalla älä unohda sitä kirjahyllyyn! Moniin opiskelun ongelmiin löydät vastauksen opinto-oppaasta. Myös Uuden opiskelijan opas, joka jaetaan Johdatus yliopisto-opintoihin -kurssilla, kannattaa lukea alusta loppuun. Siitä löydät yhteystietoja opiskelijapalveluja tarjoaviin ja saat tietoa esimerkiksi opintojen suunnittelusta, oman oppimistavan tiedostamisesta ja sitä kautta oman opiskelutavan kehittämisen tarpeista, miten yliopistotentit järjestetään ja millä muilla tavoilla voi opintoja suorittaa. Erillisissä maisteriohjelmissa opintojen aloittaminen ja käynnistäminen tapahtuu koulutuksesta vastaavan koordinaattorin johdolla. Käytännössä koordinaattori toimii myös tuutorina ja Hops-työskentelyn käynnistäjänä. Opiskelijan rooliin kuuluu osallistua ja olla aktiivinen! Siten perehdyt samalla opintojen ohjauspalvelujen aktiiviseksi käyttäjäksi, jolloin opintojen aloittaminen myös helpottuu. 8 Kuopion yliopisto
Terveystieteet Oppaassa käytettyä sanastoa Bologna-prosessi ECTS HOPS jatkokoulutus jatko-opinnot JOO-opinnot korkeakoulututkinto koulutusala koulutusohjelma 1.8.2005 voimaan tullutta tutkinnonuudistus, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on parantaa eri maiden tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja lisätä siten opiskelijoiden kansainvälistä liikkumista ja kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia. eli eurooppalainen opintosuoritusten siirto- ja kertymisjärjestelmä on opintosuoritusten siirtämistä helpottava järjestelmä, jossa jokainen eurooppalainen korkeakoulu mitoittaa omat vuosittaiset opintosuorituksensa 60 opintopisteeseen. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yleensä yksi opintoviikko vastaa 1,5 opintopistettä. henkilökohtainen opetussuunnitelma on opiskelijan ja yliopiston yhdessä sopima suunnitelma siitä, mitä opintoja opiskelija suorittaa ja miten, milloin ja missä järjestyksessä on jatkotutkintoon tähtäävää koulutusta esim. lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkintoon johtava koulutus, esim. FL (filosofian lisensiaatti) ja FT (filosofian tohtori) tavallisesti sekä jatkotutkintoihin tähtääviä opintoja että yksilön omaa peruskoulutuksen jälkeistä opiskelua joustava sivuaineopiskeluoikeus. Valtakunnallisen JOO-sopimuksen mukaan opiskelija, jolla on tutkinnonsuoritusoikeus jossakin suomalaisessa yliopistossa, voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa. korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa suoritettavat alemmat korkeakoulututkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot ja tohtorin tutkinnot, Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot. Korkeakoulututkintojen sisällöstä ja laajuudesta sekä niiden asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä on säädetty asetuksilla. on hallinnollinen käsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu tieteen, yhteiskunnan ja työelämän aloille. Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja 21 koulutusalalla (esim. luonnontieteellinen koulutusala, lääketieteellinen koulutusala, yhteiskuntatieteellinen koulutusala). Yliopistoille annetaan koulutusvastuu eli oikeus järjestää tietyn alan opetusta ja antaa kyseisen alan tutkintoja. on yliopistoissa monitieteinen opintojen kokonaisuus, jolla on tieteelliset, taiteelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. Koulutusohjelmassa voi yleensä suuntautua alan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja alan kehittämiseen. Opinto-opas 2008 2009 9
Lääketieteellinen tiedekunta korkeakoulujärjestelmä lukuvuosi maisteriohjelma opetussuunnitelma opintojakso opintokokonaisuus opinto-oikeus opetusjärjestelyt Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Yliopistot voivat olla monitieteisiä tai erikoistuneita tiedeyliopistoja tai taideyliopistoja. Ne edistävät vapaata tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antavat tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Ammattikorkeakoulut ovat pääosin alueellisia ja monialaisia korkeakouluja, jotka antavat työelämän ja sen kehittämisen tarpeita vastaavaa korkeakouluopetusta sekä harjoittavat aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. vuosittain. Lukuvuosi voidaan jakaa kahteen tai useampaan lukukauteen tai jaksoon, jolloin opetusta annetaan. Opiskelijan on ilmoittauduttava korkeakouluun joka lukuvuosi joko läsnä- tai poissaolevaksi korkeakoulun määräämällä tavalla. on ylempään korkeakoulututkintoon (maisterintutkintoon) johtava, usein kansainvälisesti orientoitunut koulutusohjelma, jonka pohjakoulutuksena vaaditaan alempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkinto tai muut aikaisemmat yliopisto-opinnot on yliopiston peruskoulutusta sekä siihen liittyvää opetusta, opiskelua ja oppimista säätelevä ja ohjaava toimintasuunnitelma tietyllä tehtäväalueella tarvittavien valmiuksien hankkimiseksi. Koulutusohjelman tai pääaineen opetussuunnitelma muodostuu koulutuksen tavoitteiden, opintojen sisällön ja rakenteen sekä opintojaksojen kuvauksista. Opetussuunnitelma hyväksytään vuosittain. on opiskelun ja opetuksen perusyksikkö, joka määräytyy koulutusohjelman tai pääaineen tavoitteiden ja sisältöjen perusteella. Koulutusohjelman (pääaineen) opinnot suunnitellaan ja suoritetaan opintojaksoina. Vastaavasti opintoihin kuuluva opetus suunnitellaan ja järjestetään opintojaksoina. Opintokokonaisuudet jakautuvat yhteen tai useampaan opintojaksoon. Opintojaksot voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. koostuu kahdesta tai useammasta opintojaksosta, jotka käsittelevät samaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta tai muodostavat kokonaisuuden esimerkiksi jonkin tieteenalan perusteista. On myös olemassa tiedekuntarajoja ylittäviä monialaisia opintokokonaisuuksia ja monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Yliopistoissa tiettyjä opintokokonaisuuksia kutsutaan arvosanoiksi (esim. perusopinnot, aineopinnot ja syventävä opinnot) opinto-oikeudella tarkoitetaan yliopistoissa käytännössä usein tutkinnonsuoritusoikeutta, joka on ainoastaan hakumenettelyn kautta saatu opintooikeus (perusopiskelijat esim. FM, LL, YTM, jatko-opiskelijat esim. FT, LT, YTT). Yliopistot voivat myöntää myös erillisiä opinto-oikeuksia tutkintoon johtamattomiin opintoihin (erilliset opinnot, erillisarvosanat) sekä JOO-opinto-oikeuksia (joustava sivuaineopinto-oikeus) toisessa yliopistossa suoritettaviin sivuaineopintoihin tarkoitetaan esim. monimuoto-opetusta, lähiopetusta, etäopiskelua, itsenäistä opiskelua, luento-opiskelua, harjoitustöitä, seminaareja jne. 10 Kuopion yliopisto
Terveystieteet opintopiste on opetuksen mitoituksen peruste uuden 1.8.2005 voimaan tulleen tutkintoasetuksen mukaisesti. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. opintoviikko ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan n. 40 tunnin työpanosta (1 ov). Korkeakoulututkinnon laajuus yliopistoissa määritellään opintoviikkoina vanhojen asetusten mukaisesti 31.7.2008 saakka (eläinlääketiede, hammaslääketiede ja lääketiede 31.7.2010 saakka). peruskoulutus tutkinto tutkielma tutkintoasetus tutkintosääntö tuutorointi tuutori yliopisto yliopisto-opinnot on maisterin tasoiseen tutkintoon tähtäävä koulutus, esim. FM (filosofian maisteri), LL (lääketieteen lisensiaatti) muodostuu koulutusohjelmasta tai pääaineesta. Opiskelija on suorittanut tutkinnon silloin, kun hän on suorittanut jonkin koulutusohjelman tai pääaineen mukaan hänelle määräytyvät opinnot ja saanut tästä tutkintotodistuksen (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tarkoitus on osoittaa alan tutkimusmenetelmien, lähteiden käytön ja tieteellisen tai taiteellisen esitystavan hallintaa. tutkintoasetuksessa, joka on säädetty yliopistojen perus- ja jatkotutkintojen uudistamiseksi, määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet on asetusta alempi ja sitä yksityiskohtaisempi säädös. Se on tutkintoasetuksen yliopistokohtainen sovellus. Kuopion yliopistossa on laadittu kaikille koulutusaloille tutkintosäännöt. on eräs opinto-ohjauksen muoto. Se on suunnitelmallista, tavoitteellista ja joustavaa toimintaa, joka auttaa opiskelijaa saavuttamaan omat opiskelutavoitteensa siten, että oppimisesta tulee mielekästä, tarkoituksenmukaista ja itseohjautuvaa on yleensä uutta opiskelijaa ohjaava vanhempi opiskelija yliopistossa on yleensä tiedekuntia tai osastoja, joihin kuuluu yleensä useita opetusta järjestäviä ja tutkimusta harjoittavia laitoksia. Organisaatiorakenne vaihtelee ja siitä päättää kunkin yliopiston hallitus. Monitieteiset yliopistot jakautuvat yleisesti tiedekuntiin. jakautuvat useimmilla koulutusaloilla perusopintoihin, aineopintoihin ja syventäviin opintoihin. Perus- ja aineopinnoissa perehdytään koulutusalan tai oppiaineen sisältöön, sen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja tutkimusmenetelmiin. Pääaineen syventävissä opinnoissa täydennetään ja syvennetään aikaisempia opintoja. Tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä itsenäisesti etsiä ja soveltaa tieteellistä ja taiteellista tietoa ja näin hankkia edellytykset alan jatko-opintoihin. Syventävät opinnot antavat valmiuksia tutkielman (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tekoon. Kaikkiin yliopistotutkintoihin sisältyy myös kieli- ja viestintäopintoja. Opintoihin voi lisäksi kuulua harjoittelua. Opinto-opas 2008 2009 11
Lääketieteellinen tiedekunta 1 Kuopion yliopisto 1.1 Esittely Kuopion yliopistossa on viisi tiedekuntaa: farmaseuttinen, informaatioteknologian ja kauppatieteiden, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden, lääketieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä tiedekuntiin rinnastettava A.I.Virtanen -instituutti. Yliopistossa opiskelee n. 6500 opiskelijaa. Henkilökunnan määrä on n. 1600. Yhteisten asioiden hoitoa varten yliopistossa on keskushallinto, jonka muodostavat hallitus, rehtori ja hallintokeskus. Kuopion yliopiston uusi hallintojohtosääntö tuli voimaan 1.1.2007 (www.uku.fi/hallinto/laki/hallintojohtosaanto.pdf ). Joensuun ja Kuopion yliopistojen hallitukset ovat päättäneet Joensuun yliopistosta ja Kuopion yliopistosta muodostuvan Itä-Suomen yliopiston perustamisesta 1.1.2010 (ks. kohta 1.3). 1.2 Yliopiston hallinto Hallitus päättää mm. yliopistoa koskevista laajoista periaatteellisista kysymyksistä. Hallitukseen kuuluvat rehtori, kaksitoista yliopistoon kuuluvaa muuta jäsentä ja yksi yliopistoon kuulumaton jäsen, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vararehtoreilla on läsnäoloja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Kaksitoista yliopistoon kuuluvaa jäsentä valitaan seuraavasti: professorit valitsevat keskuudestaan yliopiston piirissä toimitettavilla vaaleilla neljä jäsentä ja muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilökunta keskuudestaan neljä jäsentä. Kuopion yliopiston ylioppilaskunta valitsee neljä opiskelijajäsentä. Jokaiselle jäsenelle valitaan varajäsen samasta ryhmästä ja samassa järjestyksessä kuin varsinainen jäsen. Hallitus kutsuu yliopistoon kuulumattoman jäsenen ja hänen varajäsenensä rehtorin esityksestä. Nykyisen hallituksen toimikausi alkoi 1.8.2007. Rehtori johtaa, valvoo ja kehittää yliopiston toimintaa. Rehtori ja kaksi vararehtoria valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Yliopiston rehtori on professori Matti Uusitupa, tutkimuksesta vastaava ensimmäinen vararehtori on professori Jukka Jurvelin ja opetuksesta vastaava toinen vararehtori on professori Katri Vehviläinen-Julkunen. Meneillään oleva toimikausi alkoi 1.8.2008. Hallintokeskuksessa on hallinto- ja henkilöstöosasto, talousosasto, opintoasioiden osasto, kansainvälisten asioiden osasto, suunnittelu- ja kehittämisosasto, tutkimus- ja innovaatiopalveluosasto sekä viestintäosasto. Osastot voivat jakaantua yksiköihin. Hallintokeskuksen tehtävänä on tuottaa yliopiston toimintayksiköille, henkilökunnalle ja opiskelijoille niiden tarvitsemia palveluja, joiden tuottaminen keskitetysti on taloudellista ja tarkoituksenmukaista. Hallintokeskuksen tehtävänä on myös huolehtia rehtorin, vararehtorien ja hallituksen käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja päätösten toimeenpanosta sekä avustaa muutenkin rehtoria, vararehtoreita ja tiedekuntia sekä yliopiston muita toimintayksiköitä hallinnollisissa asioissa. Hallintokeskus vastaa yleisestä hallinnon kehittämisestä yliopistossa sekä hallintokeskuksen toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Hallintokeskuksen toimintaa johtaa hallintojohtaja. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani ja varadekaani tai varadekaanit, joiden toimikausi on kolme vuotta, sekä tiedekunnan kanslia. Tiedekuntaneuvostoon valitaan yliopistossa toimitettavilla vaaleilla 10, 14 tai 18 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Tiedekuntaneuvostoon kuuluvat dekaanin lisäksi professoreita, muita opettajia ja tutkijoita sekä muu- 12 Kuopion yliopisto
Terveystieteet ta henkilöstöä sekä lisäksi 3-5 opiskelijaa. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on: arvioida ja kehittää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä; tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi ja päättää määrärahojen jakamisen perusteista; päättää tiedekunnalle myönnettyjen määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; tehdä hallitukselle esitys tiedekunnan laitosten ja laitosryhmien perustamisesta ja lakkauttamisesta; hyväksyä laitosten henkilöstöpoliittiset suunnitelmat; valita yksiköiden virkaan nimitettyjen professoreiden joukosta tiedekuntaneuvoston toimikaudeksi dekaani ja tiedekuntaneuvoston virkaan nimitettyjen professorijäsenten joukosta varadekaani tai varadekaanit; määrätä laitosten johtajat ja muut esimiehet, ellei määräämistä ole delegoitu dekaanin tehtäväksi; tehdä esitys tai antaa lausunto tiedekunnan viran perustamisesta, lakkauttamisesta ja sijoittamisesta sekä viran nimestä, opetusalasta ja tehtäväpiiristä ja niiden muuttamisesta sekä viran siirtämisestä; päättää tiedekunnan opetusvirkojen opetusalan täsmentämisestä; tehdä esitys hallintokeskukselle virkojen haettavaksi julistamisesta sekä tehdä esitys virkojen julistamisesta uudelleen haettavaksi tai hakuajan jatkamisesta; käsitellä professorin viran täyttämistä koskevat asiat ja tehdä virkaehdotus professorin virkaan tai esitys viran täyttämiseksi kutsusta tai päättää virantäyttöasian raukeamisesta sekä esitys professorin virkaan nimittämisestä yhtäjaksoisesti tai yhdessä useamman aikaisemman nimityksen kanssa yli kaksi vuotta kestävään virkasuhteeseen; antaa opetustaidon arviointia koskevat ohjeet ja arvostella opetusnäytteet; nimittää tiedekunnan virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto sekä nimittää dosentit virkasuhteeseen; tehdä esitys hallitukselle professoreille ja tutkimusjohtajille myönnettävästä virkavapaudesta yli kahdeksi vuodeksi; myöntää virkavapaudet yli kaksi vuotta kestäviin virkavapauksiin nimittämälleen henkilökunnalle; tehdä esitys tiedekuntaan vuosittain otettavien uusien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista; hyväksyä yksityiskohtaiset valintaperusteet ja valita opiskelijat tiedekuntaan; hyväksyä tutkintojen ja opintojen tavoitteita ja sisältöä sekä opetusta ja opinto-suorituksia koskevat tarkemmat määräykset; hyväksyä opetussuunnitelmat perus- ja jatkotutkintoja ja muita opintoja varten lukuun ottamatta kahden tai useamman tiedekunnan opetussuunnitelmiin kuuluvien yhteisten opintojaksojen opetussuunnitelmia; käsitellä väitöskirjaa ja lisensiaatin tutkimusta koskevat asiat sekä hyväksyä syventäviin opintoihin kuuluvat tutkielmat; nimittää valintatoimikunnan ja koulutussuunnittelutoimikuntien jäsenet; päättää promootion järjestämisestä; valita promoottorit sekä myöntää kunniatohtorin arvo; käsitellä asiat, jotka koskevat tutkimustoiminnan, tutkintojen, opetuksen ja muiden tiedekunnan tehtävien edellyttämää yhteistoimintaa eri tiedekuntien ja laitosten kesken; käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty tiedekuntaneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Tiedekuntaneuvosto voi siirtää dekaanin tai varadekaanin tai laitoksen johtajan ratkaistavaksi päätösvaltaansa kuuluvia asioita. Dekaani johtaa tiedekunnan toimintaa ja toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana. Dekaani päättää myös opiskelijoiden ottamisesta ja antaa todistuksen tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista. Tiedekunnan kanslia ja sen tehtävät Yliopiston jokaisessa tiedekunnassa on kanslia. Tiedekunnan kanslian tehtävänä on huolehtia tiedekuntaneuvoston ja dekaanin päätösvaltaan tai toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja esittelystä, päätösten täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta sekä yleisesti avustaa dekaania, varadekaania ja laitoksia hallintoasioiden hoidossa. Kanslian toiminnasta vastaa tiedekunnan hallintopäällikkö. Laitokset Tiedekunnassa on yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia laitoksia opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten. Laitos on yliopiston toiminnan perusyksikkö, jonka tehtävänä on harjoittaa tutkimustoimintaa ja yhteistyössä koulutussuunnittelutoimikunnan ja mahdollisen jatkokoulutustoimikunnan sekä tutkijakoulutuksen ja ammatillisten jatkokoulutuksen toimikun- Opinto-opas 2008 2009 13
Lääketieteellinen tiedekunta tien kanssa huolehtia sen vastuulla olevien perus- ja jatkokoulutuksen opintojaksojen järjestämisestä sekä kehittämisestä, ja muiden opintojen antamisesta sekä tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys tulevan lukuvuoden opetussuunnitelmaksi. Laitoksen johtajaksi ja varajohtajaksi nimittää tiedekuntaneuvosto laitoksen henkilökuntaa kuultuaan toimikaudekseen laitoksen professorin viran haltijan tai hoitajan tai laitoksen muun tohtorin tutkintoon (arvoon) oikeuttavat opinnäytteet omaavan virkamiehen. Kuopion yliopiston laitosrakenne uudistui 1.1.2006 alkaen. Opiskelijavalintatoimikunta Jokaisessa yliopiston tiedekunnassa on oma opiskelijavalintatoimikuntansa. Opiskelijavalintatoimikunnan tehtävänä on tehdä tiedekunnalle esitys tiedekunnan koulutusohjelmien ja pääaineiden (valintayksiköiden) opiskelijavalintaperusteiksi sekä tiedekuntaan valittaviksi opiskelijoiksi. Lisäksi opiskelijavalintatoimikunnan tehtävänä on yhteistyössä tiedekunnan koulutussuunnittelutoimikuntien kanssa arvioida ja kehittää tiedekunnan opiskelijavalintoja sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä. Opiskelijavalintatoimikunnan puheenjohtajan ja jäsenet nimittää tiedekuntaneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Opiskelijavalintatoimikuntaan nimitetään puheenjohtajan lisäksi 6 10 jäsentä, joista vähintään yhden kolmanneksen tulee olla tiedekunnan opiskelijoita. Uuden hallintojohtosäännön mukaan tiedekunta voi kuitenkin päättää, että tiedekunnassa ei ole erillistä valintatoimikuntaa vaan että koulutussuunnittelutoimikunta tai -toimikunnat hoitavat valintatoimikunnan tehtävät. Tällöin koulutussuunnittelutoimikunta tai -toimikunnat voivat nimetä erillisen työryhmän tai työryhmiä tekemään esityksen koulutusohjelmaan tai pääaineeseen valittaviksi opiskelijoiksi. Koulutussuunnittelutoimikunta Koulutuksen suunnittelua arviointia ja kehittämistä varten tiedekunnat asettavat kolmeksi vuodeksi kerrallaan koulutussuunnittelutoimikuntia. Koulutussuunnittelutoimikunnan tehtävänä on mm. esitysten tekeminen vuotuisiksi koulutusohjelmien ja pääaineiden opetussuunnitelmiksi, koulutuksen jatkuva arviointi ja kehitysehdotusten tekeminen yhteistyössä yliopiston opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston kanssa, tiedekunnan opiskelijavalintojen jatkuva arviointi ja kehitysehdotusten tekeminen yhteistyössä tiedekunnan valintatoimikunnan kanssa sekä muut tiedekuntaneuvoston koulutussuunnittelutoimikunnalle määräämät tehtävät. Koulutussuunnittelutoimikunnassa on puheenjohtaja ja vähintään kuusi muuta jäsentä, joista puolet on opiskelijoita. Koulutussuunnittelutoimikuntaan tulee kuulua opintojen toteuttamisesta keskeisesti vastaavia opettajia ja eri opintovaiheessa olevia opiskelijoita. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston (Arvike) tehtävänä on mm. kehittää yliopistossa tehdyn opetuksen itsearvioinnin, auditoinnin ja ulkoisen arvioinnin pohjalta opetuksen ja oppimisen laadun arviointijärjestelmää siten, että se palvelee valtakunnallista opetuksen laadun arviointia ja sen avulla saadaan jatkuvasti tarkoituksenmukaista tietoa laitosten ja koko yliopiston opetuksen kehittämisen pohjaksi, kehittää tehtyjen arviointien pohjalta yliopiston opiskelijavalintajärjestelmää yhteistyössä tiedekuntien opiskelijavalintatoimikuntien kanssa, tiedottaa korkeakoulujen arviointineuvostolle sekä yliopiston laitoksille ja opiskelijoille arviointituloksista ja kehittämishankkeista, tukea opettajien pedagogisia valmiuksia lisäävän koulutuksen suunnittelua ja organisointia, tukea opetuksen kehittämiskokeiluja ja niistä tiedottamista sekä antaa lausuntoja ja tehdä selvityksiä erilaisista opetuksen kehittämiseen liittyvistä hankkeista, valmistella opetuksen kehittämiseen varattavan hankerahoituksen jakoesitykset rehtorille, antaa yliopiston lukuvuosittaisen opetussuunnitelman laadinnasta ohjeet edellisen lukuvuoden syyskuun loppuun mennessä, seuraa tutkimuseettisten näkökohtien riittävää huomioon ottamista perusopetuksessa. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto toimii kiinteässä yhteistyössä yliopiston oppimiskeskuksen ja koulutussuunnittelutoimikuntien ja valintatoimikuntien kanssa. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston puheenjohtajana toimii opetuksesta vastaava vararehtori ja siihen kuuluu mm. kolme ylioppilaskunnan nimeämää opiskelijajäsentä. 14 Kuopion yliopisto
Terveystieteet Erilliset laitokset Erillinen laitos on yliopiston kannalta määriteltyä erityistehtävää toteuttava yksikkö, joka palvelee koko yliopistoa. Erillisellä laitoksella on yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan tai sen tehtävä perustuu lainsäädäntöön (esim. kansanterveyden tutkimuslaitos, kielikeskus, koulutus- ja kehittämiskeskus, Kuopion yliopiston apteekki ja valtakunnallinen koe-eläinkeskus). Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja, kielikeskuksen hallintoa hoitaa johtaja tai johtokunta ja johtaja. Tarkemmat määräykset erillisten laitosten toiminnasta ja hallinnosta annetaan erillisessä johtosäännössä. Palveluyksiköt, tiedekuntien tutkimus- ja palvelulaitokset Palveluyksikkö on yliopiston kannalta määriteltyä erityistehtävää toteuttava yksikkö, joka palvelee koko yliopistoa. Palveluyksiköllä ja sen laitoksilla on yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Yliopistossa on palveluyksikkönä tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP), johon kuuluvat itsenäisinä palvelulaitoksina kirjasto, kuvakeskus, oppimiskeskus ja tietotekniikkakeskus. Palveluyksikön ja sen palvelulaitosten hallinnosta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. Tiedekunnissa voi olla omia tai tiedekuntien yhteisiä tutkimus- tai palvelulaitoksia. Rehtori vahvistaa laitokselle tiedekunnan esityksestä ohjesäännön, mikäli yksikön toiminta poikkeaa olennaisesti 37 :n mukaisesta laitoksen tehtävän määrittelystä. Tiedekunta vastaa laitoksen kehittämisestä. Opinto-opas 2008 2009 15
Lääketieteellinen tiedekunta 1.3 Itä-Suomen yliopisto Joensuun ja Kuopion yliopistojen hallitukset ovat päättäneet Joensuun yliopistosta ja Kuopion yliopistosta muodostuvan Itä-Suomen yliopiston perustamisesta 1.1.2010. Uuden yliopiston rakentamisen lähtökohtana on ollut kahden tasavertaisen yliopiston yhteistyö. Vuonna 2010 toimintansa aloittava Itä-Suomen yliopisto on kansainvälinen, monialainen ja yksi johtavista suurista tiedeyliopistoista maassamme. Uusi yliopisto Joensuun ja Kuopion pääkampuksien muodostama kokonaisuus, jolla on sivukampus Savonlinnassa. Itä-Suomen yliopiston ytimen muodostavat tutkimuksen ja koulutuksen vahvat osaamisalat. Tavoitteena on yksi tehokas toiminnallinen kokonaisuus tutkimuksessa, opetuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Itä-Suomen yliopistoon tulee neljä tiedekuntaa: terveystieteiden tiedekunta, luonnon- ja metsätieteiden tiedekunta, käyttäytymis- ja humanististen tieteiden tiedekunta sekä yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta. Lisätietoja: www.uef.fi 16 Kuopion yliopisto
Terveystieteet 1.4 Lääketieteellinen tiedekunta 1.4.1 Yleistä Kuopion yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tehtävänä on tiedekunnassa edustettuina olevissa oppiaineissa yliopistolain (715/2004) yliopistoille annetun tehtävän mukaan edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tiedekunnan tehtävänä terveystieteiden alalla on kouluttaa asiantuntijoita sosiaali- ja terveysalan hallinto-, suunnittelu- ja tutkimustehtäviin. Koulutustehtävänä lääketieteen alalla on tieteelliseen tutkimukseen perustuva teoreettinen ja käytännöllinen koulutus lääkärin tehtäviin. Koulutustehtävä jakautuu peruskoulutukseen, tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Tiedekunnassa on oppiainepohjaisesti toteutettava terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtava koulutus, jossa pääaineina ovat ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede ja ravitsemustiede sekä lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtava koulutusohjelma. Lisäksi tiedekunnassa järjestetään kansainvälinen terveystieteiden maisterin tutkintoon johtava maisterikoulutusohjelma International Master s Degree Programme in Public Health (MPH) ja sen Cross Border University (CBU) linja sekä Master of Public Health Nutrition -linjat. Tiedekunnan toimintaa johtaa dekaani. Hänen lisäkseen on kaksi varadekaania, joista 1. varadekaani vastaa tutkimustoimintaan ja 2. varadekaani opetukseen liittyvistä asioista. Dekaani, professori Jukka Pelkonen puh. 050 338 4736, s-posti: jukka.pelkonen@uku.fi Kliininen laitos/kliininen mikrobiologia, Canthia 1. varadekaani, professori Jussi Kauhanen puh. 040 552 5104, s-posti: jussi.kauhanen@uku.fi Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos/kansanterveystiede, Canthia 2. varadekaani, professori Seppo Heinonen puh. (017) 172 325, s-posti: seppo.heinonen@kuh.fi Kliininen laitos/naistentaudit ja synnytys, KYS Tiedekunnan kanslia Medistudia 4. kerros (Yliopistonranta 1 A) faksi (017) 162 968. Internet: http://www.uku.fi/laake/ Hallintopäällikkö Esa Äikiä puh. 050 597 2836 s-posti: esa.aikia@uku.fi tiedekunnan yleishallintoasiat (mm. virantäyttöasiat), kanslian esimies Opinto-opas 2008 2009 17
Lääketieteellinen tiedekunta Opintoasiainpäällikkö Pirjo Lindström-Seppä puh. 040 355 2879 s-posti: pirjo.lindstrom-seppa@uku.fi peruskoulutukseen liittyvä opintohallinto ja opintoneuvonta (lääketiede, ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede, ravitsemustiede) lääketieteen koulutusohjelman kv-koordinaattorin, kliinisen linjan ja kliinis-teoreettisen linjan koordinaattorin tehtävät Koulutuspäällikkö Mervi Silaste (vv. 1.9.2008 31.5.2009, sij. Arja Afflekt) puh. 040 355 2198 s-posti: mervi.silaste@uku.fi tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä opintoneuvonta erikoislääkärikoulutusta koskevat asiat ja opintoneuvonta opiskelijavalinta Suunnittelija Arja Afflekt (vv. 1.9.2008 31.5.2009, sij. Sirpa Saastamoinen) puh. 040 355 2964 s-posti: arja.afflekt@uku.fi erikoislääkärikoulutuksen teoreettinen koulutus, pro gradu -tutkielmiin liittyvät hallinnointitehtävät, laatutyö, opinto-oppaiden toimittaminen, kanslian henkilöstöasiat, terveystieteiden maisterijuhlan järjestäminen Opintoamanuenssi Elli Cederberg-Zmerli puh. 040 355 2197 s-posti: elli.cederberg@uku.fi erikoislääkärikoulutusasiat (neuvonta, tutkintotodistukset, välipäätökset, erikoislääkärikuulustelu), lääketieteen lisensiaattien valajuhlan järjestäminen Opintoamanuenssi Anna-Liisa Karjalainen puh. 040 355 2195 s-posti: annaliisa.karjalainen@uku.fi perusterveydenhuollon lisäkoulutus, kanslian talousasiat, tiedekunnan asiantuntijapalkkioiden, opinnäytetöiden tarkastuspalkkioiden ja tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenten palkkioiden maksatukseen liittyvät tehtävät Hallintoamanuenssi Arja Takalo puh. 040 355 2125 s-posti: arja.takalo@uku.fi lääketieteen amanuenssiasiat, tiedekuntaneuvoston kokouksiin liittyvät asiat (ml. asialistojen valmistelu ja muut kokousjärjestelyt), professorin viran täyttöihin ja dosentuurihakemuksiin liittyvät tehtävät sekä muita yleishallintotehtäviä Opetushoitaja Virpi Tauru (vv. 15.8.2008 15.8.2009, sij. Pauliina Tamminen) puh. 040 355 2891 s-posti: virpi.tauru@uku.fi Taitostudian toimintaan liittyvät tehtävät, lääketieteen saapuvat vaihto-opiskelijat 18 Kuopion yliopisto
Terveystieteet 1.4.2 Tiedekunnan laitokset Lääketieteelliseen tiedekuntaan kuuluu kolme laitosta. LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Tiedekuntaneuvosto Dekaani Tiedekunnan kanslia Biolääketieteen laitos Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos Kliininen laitos Biolääketieteen laitoksen oppiaineita ovat: anatomia ergonomia fysiologia liikuntalääketiede lääketieteellinen biokemia. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitoksen oppiaineita ovat: biostatistiikka epidemiologia geriatria kansanterveystiede kliininen ravitsemustiede terveyspsykologia terveyssosiologia työterveyshuolto yleislääketiede ympäristöterveydenhuolto. Kliininen laitoksen oppiaineita ovat: anestesiologia ja tehohoito fysiatria iho- ja sukupuolitaudit keuhkosairaudet kirurgia (ml. ortopedia ja traumatologia) kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede kliininen kemia kliininen mikrobiologia kliininen neurofysiologia kliininen patologia ja oikeuslääketiede kliininen radiologia korva-, nenä- ja kurkkutaudit lastentaudit, lastenpsykiatria naistentaudit ja synnytykset neurokirurgia neurologia oikeuspsykiatria psykiatria (ml. nuorisopsykiatria) silmätaudit sisätaudit (ml. kardiologia, reumatologia) syöpätaudit Kliininen tutkimuskeskus Opinto-opas 2008 2009 19
Lääketieteellinen tiedekunta 1.5 Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt Kuopion yliopiston ylioppilaskunta KYY on julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään sekä opiskeluun että opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki läsnäoleviksi kirjoittautuneet perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Yliopistoon ilmoittautumisen yhteyteen (ks. kohta 3.2) kuuluu pakollinen jäsenmaksu, jonka myötä opiskelija on automaattisesti ylioppilaskunnan eli KYYn jäsen. Jatko-opiskelijoille jäsenmaksu on vapaaehtoinen. Se maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä, ja se oikeuttaa pelkästään ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluihin hammashoitoa lukuun ottamatta. Ylioppilaskunnan muodostavat opiskelijat itse demokratian pelisääntöjä noudattaen. Joka toinen vuosi pidetään ylioppilaskunnan edustajiston vaalit, jossa jokaisella läsnäolevalla opiskelijalla on äänioikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi. Seuraavat vaalit järjestetään syksyllä 2009. KYYn jäseniä eli omistajia on n. 5000. Lukuvuodelle 2008 2009 jäsenmaksu on 94 eur sisältäen YTHS:n maksun, joka oikeuttaa ilmaisiin yleislääkärin ja edullisiin erikoislääkärin palveluihin. Jatko-opiskelijoille jäsenmaksu on 84 eur/lukuvuosi (ei oikeuta YTHS:n hammashoitoon). Ylioppilaskunnan jäsenmaksu maksetaan joka vuosi. Opiskelijakortti tilataan netin kautta Lyyrasta (www.lyyra.fi). HUOM! Opiskelijakortti on uudistunut. Lisätietoja em. www-sivulta sekä ylioppilaskunnasta. KYYn toimisto sijaitsee kampusalueen keskellä Studentiassa. Toimisto on avoinna ma, ti, ke ja pe klo 10-14 ja to klo 10-16. KYYn pääsihteerinä toimii Janne Mertanen. Postiosoite PL 1627, 70211 Kuopio Käyntiosoite Studentia-rakennus, Yliopistonranta 3 Puhelin (017) 163 731, 163 726 Faksi (017) 163 735 Internet www.kyy.fi S-posti toimisto@kyy.fi Pääsihteeri Janne Mertanen, puh. 044 5768 417, s-posti: paasihteeri@kyy.fi Järjestösihteeri Sirpa Risto, puh. (017) 163 731, s-posti: toimisto@kyy.fi Ainejärjestöt Ainejärjestöt ovat opiskelijoiden etujärjestöjä tiedekunnissa. Niiden toiminnan päätavoitteita ovat opiskelijoiden oikeusturvan parantaminen opiskeluun liittyvissä kysymyksissä, opiskelijoiden vaikutusvallan lisääminen opetuksen sisältöä ja tekniikkaa määriteltäessä sekä erilaisten palvelujen kehittäminen. Ainejärjestöillä on myös runsaasti opiskelijoiden vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvää toimintaa ja tempauksia. Kuopion yliopistossa toimivia ainejärjestöjä ovat: Fortis (farmaseutti- ja proviisoriopiskelijat), Hyeena (ympäristötieteen, soveltavan eläintieteen, fysiikan ja ympäristönsuojelutekniikan opiskelijat), Kulti (biotieteiden opiskelijat), KuoLO (lääketieteen opiskelijat), LiiKE (liikuntalääketieteen, kansanterveystieteen ja ergonomian opiskelijat), Pooli (paikallistalouksien kehittämisen ko:n opiskelijat), Preemio (kauppatieteiden opiskelijat), Retikka (ravitsemustieteen opiskelijat), Serveri (tietojenkäsittelytieteen opiskelijat), Socius (sosiaalitieteiden opiskelijat), Terho (yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan terveystieteiden opiskelijat). Lisätietoja ainejärjestöistä: www.uku.fi/jarjestot. 20 Kuopion yliopisto
1.6 Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet Terveystieteet Kuopion yliopisto on suomalaisten yliopistojen laatutyön edelläkävijä. Hyvällä syyllä Kuopion yliopistoa voidaankin sanoa Laatuyliopistoksi. Laatutyön tarkoituksena on ylläpitää jatkuvaa ja systemaattista opetus- ja tutkimustoiminnan sekä hallinnon ja muiden tukipalveluiden kehittämistä ja taata opiskelijoille ja henkilökunnalle hyvät mahdollisuudet osallistua kehittämiseen. Laadunhallintajärjestelmä on kuvattu yliopiston päälaatukäsikirjassa ja laitosten laatukäsikirjoissa. Se on vahvasti mukana myös perusopetuksen kehittämisohjelmassa ja yliopiston strategiassa. Laatutyöstä ja laadunhallintajärjestelmästä löytyy runsaasti lisätietoa kampusnetista osoitteesta https://www.kampus.uku.fi/intra/laatu/ Laatutyöhön kuuluu, että yliopisto altistaa laatujärjestelmänsä sekä opetuksen ja tutkimuksen myös ulkoisten arvioijien tarkasteltavaksi ja arvioitavaksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi lähivuosina Suomen kaikkien yliopistojen laadunhallintajärjestelmät. Kuopion yliopisto oli ensimmäisenä valmiina arviointiin. Arviointi suoritettiin syksyllä 2005 ja yliopisto sai järjestelmälleen hyväksynnän ja runsaasti positiivista palautetta. Kehittämiskohteeksi mainittiin opiskelijapalautejärjestelmän systematisointi ja opetusprosessin kuvauksen kehittäminen. Nämä on otettu reippaasti työn alle ja uusi palautejärjestelmä otettiin käyttöön elokuussa 2006. Lisätietoa palautejärjestelmistä oppaan kohdassa 10.4. Kuopion yliopisto on omaksunut kansainvälisen ISO9001:2000- standardin mukaisen laadunhallintajärjestelmän strategisen johtamisensa tueksi ja toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi kaikilla toiminnan tasoilla. Yliopiston opetustoiminnon laadunhallintajärjestelmä on saanut kansainvälisen sertifikaatin 21.11.2006. Vuosina 2006-2007 yliopisto on mukana ESMU:ssa eli Euroopan yliopistojen johtamisen benchmarkaus-projektissa. Laatujärjestelmään kuuluu toimintayksiköissä tehtäviä sisäisiä auditointeja eli laatujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen tähtääviä, opastavia vierailuja. Myös opiskelijat voivat osallistua auditoijille järjestettäviin koulutuksiin ja toimia auditoijina ja saada tästä erillisen todistuksen. Tarjolla on myös vapaavalintainen Laatuajattelun perusteet opintojakso (ks. opintojaksokuvaukset oppaan lopussa). Jokainen opiskelija voi nyt osallistua yliopiston ja sen opetuksen kehittämiseen monin eri tavoin - toivottavasti ainakin jokainen antaa palautetta opintojaksoista ja opetuksesta. 1.6.1 Opiskelijana I Kannan vastuun omasta opiskelustani. Haluan opiskella, tavoitteeni on oppia. Edistän omalla toiminnallani sekä omaa että opiskelutovereideni oppimista. II Olen tietoinen roolistani omassa tiedeyhteisössäni. Toimin vastuullisesti ja olen esikuva opiskelutovereilleni. III Olen vastuussa itsestäni ja kyvystäni opiskella. Pyrin mahdollisuuksieni mukaan edistämään myös yliopistoyhteisöni hyvinvointia ja yhteishenkeä. IV Toimin rehellisesti. Tunnustan muiden tekemän työn arvon ja edistän kriittisyyttä, totuudenmukaisuutta, yhteisöllisyyttä ja puolueettomuutta. Sen vuoksi Opinto-opas 2008 2009 21
Lääketieteellinen tiedekunta tiedeyhteisön jäsenenä sopeudun siihen, että annettuja pelisääntöjä on myös minun noudatettava, en lunttaa enkä toimi muutoinkaan vilpillisesti opetus- ja tenttitilanteissa, opiskeluun liittyvät tuotokseni (kurssi-, seminaari- ja opinnäytetyöt) ovat itse laatimiani, ellei kyse ole pari- tai ryhmätyöstä, jolloin yhteistyö käy ilmi tekijäluettelosta tai muulla tavoin, ilmoitan käyttämäni lähteet aina enkä ota omiin nimiini esimerkiksi Internetistä saatavaa tietoa, tunnistan hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja minulla on oikeus huomauttaa opiskelijatoveriani hänen tekemästään vilpistä esim. lunttauksesta tai plagioinnista; voin harkintani mukaan viedä havaintoni opettajan tietoon siten kuin yliopiston ohjeessa plagioinnin ehkäisemiseksi on kuvattu. V Opetus- ja tenttitilanteessa en häiritse käytökselläni muiden oppimista ja työskentelyä. VI Arvostan ja kunnioitan opettajieni opetus- ja tutkimustyötä. Siksi osallistun opetustilanteisiin olemalla aktiivinen ja vastuullinen, annan asiallista palautetta opetuksesta, työskentelen opettajieni antamien ohjeiden mukaisesti ja edistän opetustilanteiden positiivista ilmapiiriä. 1.6.2 Opettajana I Opiskelijoiden oppimisen edistäminen on tavoitteeni. Siksi kehitän itseäni tutkijana ja opettajana, kohtelen opiskelijoita tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti ja arvioin asiallisesti heidän oppimistaan, annan tunnustusta silloin kun siihen on aihetta, tiedostan hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja edistän niiden toteutumista opetuksessani, puutun välittömästi ja asianmukaisesti vilppiin, esimerkiksi plagiointiin tai lunttauksen siten kuin yliopiston hyväksymässä ohjeessa plagioinnin ehkäisemiseksi on kuvattu, kehotan ja kannustan opiskelijaa muuttamaan työskentelytapaansa, jos se vaikeuttaa hänen omaa oppimistaan tai häiritsee muiden oppimista. II Arvostan ja kehitän työtäni opettajana sekä edistän opetustyön arvostusta yksikössäni ja yliopistossani. III Olen tietoinen roolistani omassa tiedeyhteisössäni. Toimin rehellisesti sekä vastuullisesti ja olen positiivinen esikuva opiskelijoilleni ja kollegoilleni. IV Pidän itsestäni ja työkyvystäni huolta. Pyrin mahdollisuuksieni mukaan edistämään yliopistoyhteisöni hyvinvointia ja yhteishenkeä. V Opiskelijat ovat yhteisömme jäseniä ja olen kiinnostunut heidän oppimisestaan. Kunnioitan ja kuuntelen heidän näkemyksiään ja hyödynnän työssäni heidän antamaansa asiallista palautetta. Tunnustan heidän tekemänsä työn arvon ja ansion. 22 Kuopion yliopisto
1. 7 Opetuksen laadunhallintajärjestelmä Terveystieteet Kuopion yliopisto on suomalaisten yliopistojen laatutyön edelläkävijä. Hyvällä syyllä Kuopion yliopistoa voidaankin sanoa Laatuyliopistoksi. Laatutyön tarkoituksena on ylläpitää jatkuvaa ja systemaattista opetus- ja tutkimustoiminnan sekä hallinnon ja muiden tukipalveluiden kehittämistä ja taata opiskelijoille ja henkilökunnalle hyvät mahdollisuudet osallistua kehittämiseen. Laadunhallintajärjestelmä on kuvattu yliopiston päälaatukäsikirjassa ja laitosten laatukäsikirjoissa. Se on vahvasti mukana myös perusopetuksen kehittämisohjelmassa ja yliopiston strategiassa. Laatutyöstä ja laadunhallintajärjestelmästä löytyy runsaasti lisätietoa kampusnetista osoitteesta https://www.kampus.uku.fi/intra/laatu/ Laatutyöhön kuuluu, että yliopisto altistaa laatujärjestelmänsä sekä opetuksen ja tutkimuksen myös ulkoisten arvioijien tarkasteltavaksi ja arvioitavaksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi lähivuosina Suomen kaikkien yliopistojen laadunhallintajärjestelmät. Kuopion yliopisto oli ensimmäisenä valmiina arviointiin. Arviointi suoritettiin syksyllä 2005 ja yliopisto sai järjestelmälleen hyväksynnän ja runsaasti positiivista palautetta. Kehittämiskohteeksi mainittiin opiskelijapalautejärjestelmän systematisointi ja opetusprosessin kuvauksen kehittäminen. Nämä on otettu reippaasti työn alle ja uusi palautejärjestelmä otettiin käyttöön elokuussa 2006. Lisätietoa palautejärjestelmistä oppaan kohdassa 10.4. Kuopion yliopisto on omaksunut kansainvälisen ISO9001:2000- standardin mukaisen laadunhallintajärjestelmän strategisen johtamisensa tueksi ja toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi kaikilla toiminnan tasoilla. Yliopiston opetustoiminnon laadunhallintajärjestelmä on saanut kansainvälisen sertifikaatin 21.11.2006. Yliopisto on ollut mukana ESMU:ssa eli Euroopan yliopistojen johtamisen benchmarkaus-projektissa. Laatujärjestelmään kuuluu toimintayksiköissä tehtäviä sisäisiä auditointeja eli laatujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen tähtääviä, opastavia vierailuja. Myös opiskelijat voivat osallistua auditoijille järjestettäviin koulutuksiin ja toimia auditoijina ja saada tästä erillisen todistuksen. Tarjolla on myös vapaavalintainen Laatuajattelun perusteet opintojakso (ks. opintojaksokuvaukset oppaan lopussa). Jokainen opiskelija voi osallistua yliopiston ja sen opetuksen kehittämiseen monin eri tavoin sekä antaa palautetta opintojaksoista ja opetuksesta. Opinto-opas 2008 2009 23