Eugène Ionesco KUNINGAS KUOLEE Kuningas Bèrengerin hovissa on kylmä: paterit ovat lakanneet toimimasta. Valtakunnassa puut kuolevat, eikä aurinko enää nouse. Lähtölaskenta on alkanut. Kuninkaan ensimmäinen vaimo Marguerite ryhtyy tarvittaviin valmisteluihin, mutta nuorempi vaimo Marie ei hyväksy vääjäämätöntä tosiasiaa. Merkit ovat kuitenkin selvät: kuningas on kuolemassa. Eikä hän aio kuolla arvokkaasti. Eugène Ionescon moderni klassikkokomedia on hillitön oppitunti kuolemasta eli elämään takertumisen suloisesta mahdottomuudesta. Se kertoo paitsi hallitsijasta, jonka aika on ohittanut, myös koko ihmiskunnan kaikkivaltiuden konkurssista. Kuolen! Totta kai minä kuolen. Myöhemmin. Kuningas Bérenger ROOLEISSA Minka Kuustonen, Markku Maalismaa, Jukka Puotila, Tuomas Rinta Panttila, Marja Salo ja Paula Siimes OHJAUS Minna Leino SUOMENNOS Reita Lounatvuori LAVASTUS Kati Lukka ja Camilla Nenonen (Aalto Arts) PUVUT Pirjo Liiri Majava VALOSUUNNITTELU Pietu Pietiäinen ÄÄNISUUNNITTELU Johanna Storm NAAMIOINTI Jari Kettunen Teemakeskustelu Lavaklubilla 3.12.2013 klo 17. Vapaa pääsy! Ensi ilta Willensaunassa 4. joulukuuta 2013.
TEKIJÄT Eugène Ionescoa (1912 1994)pidetään absurdin teatterin edelläkävijänä. Romanialaissyntyinen kirjailija vaikutti suurimman osan elämästään Ranskassa ja kirjoitti teoksensa ranskaksi. Ionesco halusi töillään osoittaa, kuinka ihmiset käyttävät kieltä huolimattomasti siitäkin huolimatta, että se on tärkein kommunikointivälineemme. Ionescon teoksissa vakavia ja vaikeita aiheita lähestytään komedian kautta. Tulemalla tietoiseksi kauheista asioista ja nauramalla niille pääsemme kauhistuttavien asioiden herroiksi. Vain koominen kykenee antamaan meille voimaa kantaa olemassaolon tragediaa. Ionescon tunnetuimpia ja esitetyimpiä näytelmiä ovat Kalju laulajatar (1950), Oppitunti (1951) ja Sarvikuonot (1959). Kansallisteatterin Willensaunan Kuningas kuolee nähdään Reita Lounatvuoren tuoreena suomennoksena. Hänen suomentamiaan näytelmiä Kansallisteatterissa ovat olleet muiden muassa kiitetyt Ihmisvihaaja (2011), Poltto (2008) ja Vihan jumala (2008). Minna Leino on dramaturgi ja ohjaaja, joka on työskennellyt Kansallisteatterin vakituisena dramaturgina vuodesta 2011. Hänen ohjaustöihinsä kuuluvat mm. Juha Jokelan näytelmät Mobile Horror (Oulun Kaupunginteatteri, 2003) ja Fundamentalisti (Tampereen Työväenteatteri, 2007) sekä vielä kirjoitusvaiheessa olleesta Patriarkka näytelmästä versio ranskalaiselle festivaalille (Le PANTA théâtre, Caen, 2011). Muita Leinon viimeaikaisia töitä ovat olleet Harvemmin hätätiloja (käännös ja ohjaus, Ajoittain sumua työryhmä /Korjaamo, 2008) ja Maaninkavaara (dramatisointi ja ohjaus, Kansallisteatteri 2011). Leino toimi Tampereen teatterikesän taiteellisessa johtoryhmässä vuosina 2008 2010. Vuonna 2009 hänelle myönnettiin Jussi Kylätasku palkinto. Kati Lukka on ollut Kansallisteatterin vakituinen lavastaja vuodesta 2003. Lukka on tehnyt mittavan uran lavastajana eri teattereissa. Lukan viimeisimpiä Kansallisteatteriin tehtyjä lavastustöitä ovat muiden muassa Vuosisadan rakkaustarinat (2013), Frankenstein (2013), Neljäs tie (2013), Tumman veden päällä (2012), HOMO! (2011), Mr. Vertigo (2009), Platonov (2009) sekä Pitkän päivän matka yöhön (2009) ja Tuntematon sotilas (2007). Myös Kansallisoopperan Robin Hoodin (2011) ja Tampereen oopperan Taikahuilun (2011) lavastukset ovat Kati Lukan käsialaa. Pirjo Liiri Majava on freelancer lavastaja ja pukusuunnittelija, joka on opiskellut Taideteollisessa Korkeakoulussa (TAM) ja Musashino Art Universityssä, Tokiossa. Hän on työskennellyt vierailijana vuodesta 1991lukuisissa teattereissa, oopperaproduktioissa sekä vapaissa ryhmissä. Viimeisimpiä töitä ovat olleet Jekyll & Hyde (puvut, Turun kaupunginteatteri 2013), Vånkikuljetus nro 86 (lavastus ja puvut, TTT 2013), Musta purje Valkea purje (puvut, Suomen Kansallisteatteri 2011), Syvin kerros (lavastus ja puvut, Lahden Kaupunginteatteri 2012), Kerjäläinen ja Jänis (lavastus ja puvut, Teatteri Jurkka
2012), ooppera Erik XIV (puvut, Turun Musiikkijuhlat 2011) ja Animalis (puvut, lavastus yhdessä Kalle Ropposen kanssa, Kolmas Tila 2011). Valosuunnittelu on Pietu Pietiäisen käsialaa. Pietiäinen on sekä valo että videoalan ammattilainen. Hänen suunnittelutöitään on nähty Kansallisteatterissa lukuisia, mm. esityksissä Vuosisadan rakkaustarinat (2013), Kansanhiihto 2012 sekä Mr. Vertigo (2010), josta Pietiäinen sai Valo Säde palkinnon vuonna 2010. Muita Pietiäisen viimeaikojen suunnittelutöitä ovat olleet muiden muassa Morbror Vanja (Klockricke teatern 2012) ja Myyrä (Helsingin Kaupunginteatteri 2010). Jari Kettusen viimeisin maskeeraussuunnittelu Kansallisteatterissa nähtiin esityksessä Neljäs tie (2013). Hän on aikaisemmin työskennellyt naamioinnin suunnittelijana mm. Suomen Kansallisoopperassa, Svenska Teaternissa ja Helsingin Kaupunginteatterissa, missä hänen viimeisin naamiointityönsä nähtiin esityksessä Viulunsoittaja katolla (2012). Johanna Storm on valmistunut äänisuunnittelijaksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 2005 ja tehnyt töitä laaja alaisesti sekä tanssin että teatterin näyttämöillä. Stormin suunnittelutöitä on nähty mm. Zodiak Uuden tanssin keskuksessa sekä JoJo Oulun tanssin keskuksessa. Storm on suunnitellut Kansallisteatteriin aiemmin äänet Mika Myllyahon ja Saana Lavasteen ohjaamaan esitykseen Täällä Pohjantähden alla 2011 (2011). NÄYTTELIJÄT Minka Kuustonen on valmistunut Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitokselta vuonna 2011, ja työskentelee parhaillaan Kansallisteatterissa vuoden määräaikaisella kiinnityksellä. Kuustonen on näytellyt Kansallisteatterissa esityksissä Frankenstein (2013), Patriarkka (2012) ja Saiturin joulu (2012). Hänen muita roolitöitään on nähty Tampereen Teatterin esityksissä I love you because (2011) ja Popcorn (2010). Hänet on nähty myös Linnateatterin ja Aleksanterin teatterin näytelmässä Ella ja kaverit (2010), Teatteri Nirvanan ja Teatteri Takomon Paratiisissa (2011) sekä Teatteri Siperian produktiossa Valhetta ja vedätyksiä (2007). Kuustonen on työskennellyt myös lukuisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Kuustonen nähdään vuonna 2014 ensi iltansa saavassa elokuvassa Kesäkaverit. Markku Maalismaa on ollut Kansallisteatterin vakituinen näyttelijä vuodesta 1985. Maalismaan aiempia roolitöitä Kansallisteatterissa on nähty muiden muassa esityksissä Vuosisadan rakkaustarinat (2013), Kellariloukko (2013), Aie(2012), Valpurinyö (2010), Mistä on isot pojat tehty? (2011) ja HOMO! (2011).
Viimeisimmät elokuvaroolit hän on tehnyt elokuvissa Kuulustelu (2009), Elokuu (2011) ja Vares kaidan tien kulkijat (2012). Kuningas Bérengerin roolissa nähdään Kansallisteatterin pitkän linjan näyttelijä Jukka Puotila, joka näyttelee nyt kolmannen Ionesco tulkintansa; edelliset työt nähtiin esityksissä Tuolit ja Oppitunti (2002). Puotila on ollut Kansallisteatterin vakituinen näyttelijä vuodesta 1985. Puotilan viimeisimpiä roolitöitä Kansallisteatterissa on nähty mm. esityksissä Neljäs tie (2013), Maaninkavaara (2011), Kansanhiihto 2012 (2012), Vihan veljessä (2011) ja Kristuksen morsian (2010). Puotila on lisäksi tunnettu lukuisista televisio ja elokuvarooleistaan. Hänen yhden miehen show nsa Jukka Puotila show on hauskuuttanut täysiä katsomoita vuodesta 2007. Tuomas Rinta Panttila on tuttu teatterista, elokuvista ja televisiosta. Rinta Panttila on näytellyt mm. Ryhmäteatterin Päällystakissa sekä Kansallisteatterin Täällä Pohjantähden alla 2011 esityksissä, elokuvissa Toinen jalka haudasta sekä Tali Ihantala ja televisiosarjoissa Tukka auki ja Mökki. Rinta Panttila toimii myös Radio Helsingin toimittajana. Marja Salo on ollut Kansallisteatterin vakituinen näyttelijä vuodesta 2008. Hänen aiempia roolitöitään Kansallisteatterissa on nähty mm. esityksissä Maaninkavaara (2011), Tyttö tuli! (2009)ja Viidakkokirja (2009). Salo on esiintynyt myös lukuisissa tv sarjoissa, kuten Puolustuksen puheenvuoro, Samaa sukua eri maata ja Sydänjää sekä elokuvassa Saippuaprinssi. Marja Salon ja Anna Paavilaisen Omatuntoklubi Kansallisteatterin Lavaklubilla on saavuttanut suuren yleisösuosion; klubin ympärille rakentunut kymmenosainen tv sarja Hetkiä kaupungissa nähtiin Yle Teemalla syksyllä 2013. Paula Siimes on ollut Kansallisteatterin vakituinen näyttelijä vuodesta 1981. Siimeksen viimeaikaisia roolitöitä on nähty esityksissä Saiturin joulu (2011), Nuorempi veli (2009), Nainen ja variksenpelätti (2009), Oppineita naisia (2007) sekä Tiitiäisen satupuu (2006). Siimes on esiintynyt myös elokuvissa Niskavuori (1984), Lumikit eli kohtauksia naisen elämästä (1986) ja Ponterosa (2001) sekä televisiosarjoissa mm. Tulta päin!, Vihreän kullan maa, Mustapartainen mies sekä Sänky. Lisätiedot ja lehdistöliput Mia Hyvärinen mia.hyvarinen@kansallisteatteri.fi, p. 010 733 1238 Valokuvat http://www.flickr.com/photos/kansallisteatteri/sets/72157633399972484