TASEKIRJA Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.1. 31.12.2011 Y-tunnus 0245894-7 Kotipaikka Jyväskylä PL 35 (Seminaarinkatu 15) 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
2 Toimintakertomus 2011 1 Rehtorin katsaus olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuosi oli itsenäisen julkisoikeudellisen yliopiston toinen. Yliopistolain toimeenpanoa jatkettiin kehittämällä erityisesti talous ja henkilöstöhallintoa. Myös palvelujärjestelmien toimivuutta parannettiin. Henkilöstön työhyvinvointikyselyn tulokset nousivat kauttaaltaan ja asettuivat maan keskiarvojen yläpuolelle. Opetus ja kulttuuriministeriön ja yliopiston välisen sopimuksen mukaisesti yliopisto tarkensi tehtäväänsä, profiiliaan ja painoalojaan. Tutkimuksen kansainvälisen kokonaisarvioinnin tuloksia hyödyntäen laadittiin tutkimus, infrastruktuuri ja innovaatiopolitiikka. Strategian toimeenpano ohjelma toteutettiin. Yliopistoallianssissa perustettiin yhteinen Gerontologian tutkimuskeskus. Yliopisto jatkoi aktiivisesti sisäistä rakenteellista kehittämistä esimerkkeinä kauppakorkeakoulun perustaminen ja EduCluster Finland Oy:n toiminta. Itä Suomen yliopiston kanssa solmittu kumppanuussopimus johti nopeasti ensimmäisiin profiilien ja työnjaon täsmennyksiin. Yliopisto oli aktiivisesti mukana myös valtakunnallisessa rakenneuudistustyössä. Yliopiston tuloksellisuus säilyi vahvana. Tohtorintutkinnoissa saavutettiin kaikkien aikojen ennätys. Maisteritulos parani, vaikkakin kokonaistavoitteesta jäätiin. Suhde on kääntynyt muutaman vuoden aikana päinvastaiseksi, mikä noudattelee yliopiston tavoitetta olla kansainvälisesti merkittävä tiedeyliopisto. Vuosi oli erityisen merkittävä tutkimuksen alueella. Kansainvälinen tutkimuksen kokonaisarviointi osoitti yliopiston sijoittuvan korkealle kansainväliselle tasolle. Parhaat arviot saaneista puolet sijaitsi ihmistieteissä, puolet luonnontieteissä heijastaen siten yliopiston perusprofiilin tasapainoa. Yliopisto kuului maailmanlaajuisissa arvioinneissa kahden kolmen prosentin parhaimmistoon. Menestys jatkui huippuyksikköhaussa, FiDiPro ohjelmassa, kansallisen tutkimusrahoituksen saannissa ja tieteellisissä läpimurroissa. Huippuyksiköistä 18 prosenttia sijaitsee Jyväskylässä. Myös Nature ja Science julkaisuja ilmestyi. Tohtorikoulutus uudistettiin rakenteellisesti. Liian vaatimattomalla tasolla olevan kansainvälisen tutkimusrahoituksen lisäämiseksi luotiin uusia rahoitus ja tukijärjestelmiä. Henkilöstöpolitiikan parhaimmat tulokset saavutettiin tutkijanuran kehittämisessä. Kansainvälinen rekrytointi laajennettiin professoreista yliopistonlehtoreihin, yliopistotutkijoihin ja soveltuvasti tohtorikoulutettaviin. Hakujen tuloksellisuus oli paras yliopiston historiassa osoittaen yliopiston olevan kärkialoillaan vetovoimainen. Talous pysyi vakaana. Ylijäämäinen tilinpäätös edustaa kestävää yliopistotaloutta ja osoittaa itsenäisenä taloutena toimivan yliopiston kykyä hoitaa vakavaraisuuttaan pitkäjänteisesti. Täydentävän rahoituksen suhteellinen osuus nousi tavoitteen mukaisesti.
3 Yliopisto jatkoi opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvoinnin määrätietoista edistämistä. Student Life ohjelma laajeni merkittävästi ja painottui ohjaukseen. Academic Life konseptin kehittäminen eteni. Mittavimmat operaatiot liittyivät sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Kertomusvuonna yliopiston tuloksellisuus, vetovoima ja kilpailukyky vahvistuivat entisestään. Kasvaneen autonomian ansiosta ongelmiin ja kehittämistarpeisiin pystyttiin tarttumaan ripeästi. Rehtori Aino Sallinen 2 Hallituksen puheenjohtajan tervehdys Yliopiston haasteet kasvussa Uusimuotoinen yliopisto on nyt ollut toiminnassa runsaat kaksi vuotta. Muutos oli haasteellinen, mutta siitä on selvitty hengissä. Eduskunnan päätöksen mukaan uudistuksesta on esitettävä selvitys sivistysvaliokunnalle kevätkauden 2012 aikana. Opetus ja kulttuuriministeriö valmistelee raporttia parhaillaan. Joitakin enemmän tai vähemmän kattavia arvioita on jo tehty. Tulokset eivät ole olleet dramaattisia; uudistuksessa nähdään monia hyviä puolia, mutta myös ongelmia on tunnistettu. Onnistumisiin voidaan lukea uudistuksen lähes häiriötön läpivienti ja valtiovallan kyky täyttää sitoumuksensa muutokseen liittyvän valtionapu ja vastikerahoituksen järjestämisessä. Samoin myönteisenä koetaan strategisen ja taloudellisen autonomian kasvu, mikä näkyy arkipäivässä konkreettisesti. Toiminta on joustavoitunut. Taloudellisten realiteettien ymmärrys ja vastuunotto on kasvanut. Arvosteluakin on talouden puolella esiintynyt: työttömyysvakuutusmaksun unohtaminen valtionapubudjeteista uudistuksen alkuvaiheessa, yliopistoindeksin ja nyttemmin valtionapujen leikkaaminen ovat hankalia, vaikkakin nykytilanteessa ymmärrettäviä muutoksia muutoin hyvin alkaneen uudistuksen toteuttamisessa. Olennaista kuitenkin on, että nämä takaiskut eivät johdu yliopistouudistuksesta sinänsä, vaan ovat pääosin yleisen taloudellisen kehityksen kaikille sektoreille mukanaan tuomia haasteita. Henkilöstön asema muutoksessa keskustelutti yliopistoyhteisöjä vilkkaasti liittyihän siihen työsuhteen juridisen luonteen olennainen muutos. Eduskunta oli erityisen kiinnostunut uudistuksen vaikutuksista henkilöstön asemaan, työsuhteen ehtoihin ja eläke etuuksiin ja tekikin lakiesitykseen henkilöstön kannalta turvallisuutta lisääviä muutoksia. Joidenkin yliopistojen rakennemuutoksiin liittyvät irtisanomiset ovat herättäneet ymmärrettävää arvostelua, vaikka ne eivät ole olleet itse yliopistolakiuudistukseen liittyviä seurauksia. Kolmas kriittisen keskustelun kohde on ollut yliopiston tieteellisen ja opetuksellisen itsenäisyyden heikkenemisen koettu uhka yksityisen ulkopuolisen rahoituksen osuuden kasvaessa. Tuo uhka on lähinnä hypoteettinen. Valtionapu ja muu julkinen rahoitus ovat kaikissa yliopistoissa niin julkisoikeudellisissa kuin säätiöyliopistoissakin edelleen tärkein toiminnan
4 rahoituslähde kattaen Akatemian ja TEKESin rahoitus mukaan lukien noin 3/4 koko yliopistorahoituksesta. Omaksutut yksityisen rahoituksen mallit eivät periaatteessa pääse vaikuttamaan yliopiston tieteelliseen tai opetukselliseen itsenäisyyteen. Mikäli ennakoituja uhkia ilmenee, yliopisto voi halutessaan omilla päätöksillään puolustautua niitä vastaan asettamalla vastaanotettavalle rahoitukselle ehdot, jotka takaavat itsenäisyyden. Jyväskylän yliopisto on toteuttanut osaltaan muutoksen hallitusti. Toki lukuisia ongelmia on ilmennyt käytännön toimintoja järjesteltäessä, mutta ne on kyetty nopeasti ratkaisemaan. Etenkin yliopiston johtoa ja hallintohenkilöstöä kuormittanut siirtymävaihe ei ole vielä ohi, mutta se on vakiintumassa. Nyt yliopiston strateginen painopiste siirtyy entistä haastavammaksi, enemmän sisällölliseen kuin hallinnollis organisatoriseen kehittämiseen, kuten valtakunnallinen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmakin edellyttää. On aika siirtyä organisaation koon ja muodon dominanssista sisällön, laadun ja vaikuttavuuden prioriteetteihin. Kuten tästä vuosikertomuksesta käy ilmi, Jyväskylän yliopisto on valmis vastaamaan näihin haasteisiin. Hallituksen puheenjohtaja professori Jorma Rantanen 3 Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen Yliopistossa ei ole ilmennyt mitään sellaista tavanomaisesta poikkeavaa tapahtumaa, mikä edellyttää tässä erillistä raportointia. 4 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Yliopistolla on hyvät edellytykset talouden ja toiminnan vakaalle kehitykselle sopimuskaudella 2013 2016. Tätä tukevat yliopiston hyvä tuloksellisuus sekä täydentävän rahoituksen euromääräinen kasvu. Kustannuksissa noudatetaan tiukkaa kuria ja kiinteiden kulujen lisäämisessä ollaan pidättyväisiä. Julkisen rahoituksen kehitys ja epävarmuus yliopistoindeksistä voivat kuitenkin edellyttää yliopistolta sopeuttamistoimenpiteitä. Yliopiston tavoite kiinteistökustannusten suhteellisen osuuden pienentymisestä suhteessa kokonaiskustannuksiin voi osoittautua lähivuosina mahdottomaksi saavuttaa. Sisäilmaongelmat aiheuttavat tilojen käytön huomattavasta tehostamisesta huolimatta yliopistolle lisäkustannuksia. Strategian nykyisen toimenpideohjelman viimeisimmät kehittämistoimet kohdistuvat kuluvalle tilikaudelle. Ohjelman on todettu kertomusvuonna toteutuneen keskeisimmiltä osiltaan lähes kokonaan. Lähivuosina voimavarat suunnataan strategian mukaisesti vahvistamaan painoaloja sekä varmistamaan perusrahoituksen edellytyksenä olevien määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutuminen. Lisäksi yliopisto vakinaistaa pitkäaikaisen määräaikaisen henkilöstön ja organisoi tukipalvelut uudelleen vastaamaan entistä paremmin uusimuotoisen yliopiston kehittämistä. Yliopiston asema suomalaisessa tiedeyhteisössä vahvistuu. Akatemiaprofessorien ja FiDi Pro professorien määrä tullee edelleen lisääntymään. Kesäkuussa 2011 valmistunut tutkimuksen arviointiraportti on antanut pohjaa yliopiston tutkimusprofiilin terävöittämiseen.
5 Yliopiston tutkimus, infrastruktuuri ja innovaatio ohjelman mukaisille strategisille painoaloille kohdennetut investoinnit parantavat tutkimusedellytyksiä ja houkuttelevat lahjakkaita tutkijoita yliopistolle. Suomen Akatemian nimeämien huippuyksikköjen valtakunnallinen lukumäärä laski vuodelle 2012 (33,41 vuonna 2011). Näistä Jyväskylän yliopistolla on kuusi huippuyksikköä, joista kolme on yliopiston itsensä koordinoimia. Koordinoitujen huippuyksikköjen määrässä yliopisto sijoittuu kolmanneksi (HY 14, Aalto 5) yhdessä Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa. Uudessa huippuyksikköhaussa yliopisto mitä todennäköisimmin säilyttää asemansa kolmen parhaan yliopiston joukossa. Vuonna 2012 yliopistossa on yksi tutkijakoulu, jonka ohjauksessa eri tiedekuntien tohtorikoulutus toteutetaan. Tällä menettelyllä tohtorikoulutuksen uskotaan tehostuvan ja valmistumisaikojen lyhenevän. Yliopisto vähentää seuraavina vuosina yhdistettyyn kandidaatti ja maisterikoulutukseen otettavien opiskelijoiden määrää strategiansa mukaisesti. Maisteri ja tohtorikoulutuksessa olevien opiskelijoiden osuus koko opiskelijamäärästä kasvaa. Opiskelijoiden läpäisyä parannetaan opiskelijavalintoja, ohjausta ja pedagogiikkaa kehittämällä. Kehittämällä valikoitua joukkoa olemassa olevia maisteriohjelmia sekä perustamalla joitakin uusia ohjelmia voidaan kansainvälisten opiskelijoiden määrää lisätä niin maisteri kuin tohtorikoulutuksessakin. Yliopiston englanninkielisiä maisteriohjelmia vahvistamalla niistä saadaan entistä vetovoimaisempia ja laadukkaampia. Kansainvälisiä opiskelijoita tuetaan kehittämällä apurahajärjestelmiä. Näillä toimenpiteillä yliopisto varautuu todennäköisesti toteutuvaan lukukausimaksulliseen koulutukseen EU/ETA alueen ulkopuolisille opiskelijoille nykyisen lukukausimaksukokeilun päättymisen jälkeen. Yliopistossa otetaan käyttöön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointi ja seurantajärjestelmä barometreineen. Yliopiston strategian ja kansallisten linjausten mukaisesti yvv toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota innovaatiotoiminnan edistämiseen ja yhteistyömallien kehittämiseen. Yliopistolla on vahva rooli alueellisen innovaatiokeskittymän rakentamiseen tähtäävässä prosessissa, ja yliopiston sisäistä innovaatiojärjestelmää on edistetty aktiivisesti useilla kehittämishankkeilla. Asiakaslähtöisyyttä edistetään uusin verkkosivuin (Wolmar) sekä hakukoneella, joka mahdollistaa entistä helpomman tiedonhaun yliopiston sivustoilta. Alueellisen hanketoiminnan tekee haastavaksi EU:n aluerahoituksen todennäköinen supistuminen Suomessa seuraavalla ohjelmakaudella (2014 2020). Yrityssektorin, julkisen sektorin ja korkeakoulujen lisääntyvää alueyhteistyötä hyödynnetään erityisesti Kokkolan ja Kajaanin yliopistokeskusten toiminnassa. 5 Arvio merkittävimmistä riskeistä Jyväskylän yliopistossa riskienhallinnan tavoitteena on osaltaan varmistaa strategian toteutuminen ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä turvata toiminnan jatkuvuus ja häiriöttömyys. Seuraavassa arvioidaan vuonna 2009 toteutetun riskianalyysin (Deloitte & Touch Oy) ja yliopiston itsensä tunnistamien yliopiston toiminnan merkittävimpien riskien realisoitumista vuonna 2011.
6 Strategiset riskit: Yliopiston asema toimintaympäristössään. Yliopisto pitää johdonmukaisesti kiinni strategiatavoitteestaan olla kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä tiedeyliopisto huolimatta yliopistojen välisestä kovenevasta kansallisesta kilpailusta ja sijaintimaakunnan rajallisista tukimahdollisuuksista yliopistolle. Yliopistojen uuden rahoitusmallin voimakas painottuminen julkaisutoiminnan, kansainvälistymisen, ulkopuolisen ja erityisesti kansainvälisen tutkimusrahoituksen lisäämiseen sekä opintojen läpäisyn tehostamiseen edellyttävät yliopistolta toimenpiteitä valtionrahoitusosuuden suhteellisen osuuden säilyttämiseksi. Teknologian kehitys, resurssien riittävyys kehityksessä mukana pysymiseksi. Yliopisto pyrkii määrätietoisesti vaikuttamaan valtakunnallisiin rahoitusratkaisuihin sekä priorisoimaan omia voimavarojaan, jotta keskeisimpien laboratorioiden varustus säilyy kilpailukykyisenä. Merkittävänä askeleena asian edistämiseksi yliopistolle laadittiin strategiakauden kattava tutkimus, innovaatio ja infrastruktuuriohjelma. Yliopisto on aktiivisesti mukana suurten kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien käytössä ja kehittämisessä. Riippuvuus ulkopuolelta päätettävästä rahoituksesta. Yliopisto pyrkii laajentamaan rahoituspohjaansa sekä lisäämään erityisesti kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen osuutta kokonaisrahoituksesta. Päättyville merkittäville rahoituskokonaisuuksille yliopisto laatii exit ohjelman. Yliopisto ei edistymisestään huolimatta ole saavuttanut sille asetettua täydentävän rahoituksen tavoitetta. Julkisen rahoituksen lähivuosien ennakoitavissa oleva niukkeneva kehitys tulee edellyttämään yliopiston ulkoisen, erityisesti kansainvälisen rahoituksen merkittävää lisäämistä. Muutokset opiskelija ja tutkijakunnassa. Yliopisto reagoi pienenevien ylioppilasikäluokkien synnyttämään kilpailuun huippuopiskelijoista tehostamalla rekrytointia, hyödyntämällä sosiaalista mediaa sekä tukeutumalla ohjauksellisiin keinoihin. Yliopisto säilyttää tutkijakunnan korkealaatuisena sekä ehkäisee aivovuotoriskin strategisen rekrytoinnin, tutkijanuran kehittämisen ja hyvän henkilöstöpolitiikan avulla. Yliopiston henkilöstöstä vaihtuu vuosittain viidennes. Operatiiviset riskit: Riippuvuus henkilöstön työkyvystä, osaamisesta ja hyvinvoinnista. Henkilöstöohjelman, uudistettavan henkilöstökoulutussuunnitelman ja Academic Lifen toimenpiteillä lisätään yliopiston houkuttelevuutta ja yhteisön hyvinvointia. Työn tulokset näkyvät uusimman työhyvinvointikyselyn parantuneissa tuloksissa. Yliopisto pyrkii jatkuvasti lisäämään henkilöstönsä ydin ja muuta merkittävää osaamista tarjoamalla mahdollisuuksia työssä oppimiseen ja koulutukseen sekä rekrytoimalla osaavaa uutta henkilöstöä. Toimitilojen terveellisyys ja turvallisuus. Yliopiston tilaohjelman sekä turvallisuuspolitiikan mukaisesti edeten toimitilat saadaan terveellisiksi ja turvallisiksi sekä vastaamaan moderneja oppimiskäsityksiä. Yliopiston rakennuksissa olevista sisäilmastosta johtuvista ongelmista voi muodostua merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä.
7 Sijoitusomaisuuden arvonheilahdukset. Yliopiston sijoitustoiminta toteutetaan tuottavasti ja turvaavasti yliopiston hallituksen hyväksymän varainhallintasuunnitelman mukaisesti. Yleinen taloustilanne huomioiden yliopiston sijoitustoiminta on saavuttanut tyydyttävän tuloksen. Yliopiston tarkastusvaliokunnan tehtävänä on riskienhallintaprosessin yleisten periaatteiden määritteleminen sekä riskienhallintaprosessin vastuuttaminen ja liittäminen olemassa oleviin johtamis ja ohjausjärjestelmiin. Yliopiston riskienhallintaprosessien valvonnan lisäksi valiokunnan tehtäviin kuuluu sisäisen tarkastuksen, laatuauditointien ja yliopiston muun sisäisen tarkastus ja varmennustyön valvonta ja ohjaus. Tarkastus ja varmennustyön ohjesäännön valmistuttua voidaan katsoa, että yliopistolla on hyvät edellytykset riskien tunnistamiseksi ja priorisoimiseksi. 6 Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Yliopistojen uuteen oikeudelliseen asemaan liittyneet valtion pääomittamisratkaisut saatettiin loppuun tilikauden aikana. Vuonna 2011 valtio maksoi yliopiston peruspääomaan 10,8 miljoonaa euroa 2,5 kertaisena vastinrahoituksena yliopiston itse keräämien pääomien lisäykseksi. Kertaluonteisesta yliopistojen maksuvalmiuden turvaamiseksi päätetystä toimintapääomasta valtio maksoi vuoden 2011 osuutena hieman yli 4 miljoonaa euroa. Valtio on pääomittanut uusimuotoista yliopistoa yhteensä 81,5 miljoonalla eurolla. Yliopiston taloustilanne on vakaa. Yliopistolla on pitkän aikavälin strateginen talousarviotavoite kasvattaa yliopiston pääomia ja kerryttää yksiköille omaa talouden liikkumavaraa. Uusimuotoisen yliopiston toisen vuoden tilinpäätöksen taloudellisen tuloksen tavoite oli noin kolmen prosentin ylijäämä kokonaistuotoista. Yliopisto saavutti taloudellisen tavoitteensa hyvin. Vuonna 2010 menopäätöksissä oltiin varovaisia, mikä heijastui hankintojen lisäyksinä ja muiden kulujen kasvuna vuonna 2011. Kiinteistöihin liittyviä muutos ja varustamiskuluja on aiheutunut huomattavasti aikaisempaa enemmän, kun merkittävä osa henkilöstöstä on siirtynyt väistötiloihin. Yliopiston elinkeinotoiminta on kannattavaa. Yliopisto on terävöittänyt hinnoittelua ja kulujen kohdentamista elinkeinotoimintaan, mikä on parantanut toiminnan kannattavuutta. Vuoden 2011 aikana yliopisto keräsi uusia vastikkeettomia lahjoituksia yliopiston peruspääomaan 1 242 000 euroa. Lahjoitukset ja valtion vastinrahoitus on kirjattu suoraan taseeseen peruspääomaan eivätkä näy tuloslaskelmassa varainhankinnan tuotoissa. Kertomusvuonna yliopistolle ei esitetty sellaisia vaateita eikä yliopistolla ollut vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä, joiden vaikutus tulisi ottaa huomioon tilinpäätöstä ja toimintakertomusta laadittaessa. Yliopisto on varautunut yhden vuokranantajan mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin pakollisella varauksella.
8 7 Tunnusluvut toiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Toimintakertomukseen on koottu ainoastaan keskeisimmät tunnusluvut, jotka kuvaavat yliopiston toimintaa sekä taloudellista asemaa ja tulosta. Yksityiskohtaisempaa tietoa on saatavissa vuosittain ilmestyvästä Tilastotietoa Jyväskylän yliopistosta julkaisusta sekä johdon katselmuksen yhteydessä vuosittain laadittavista koulutus, tiede ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen barometreista. Barometreihin sisältyy tilastojen ja erilaisten tunnuslukujen ohella myös tiedeneuvoston, koulutusneuvoston ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvoston arviot toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta. Opetus ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat 18.12.2009 sopineet yliopiston tavoitteista vuosille 2010 2012. Toiminnan laajuudesta ja laadusta sovitut tavoitteet ja niiden toteutumat vaikuttavat suoraan opetus ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin kautta yliopiston vuosittain saaman budjettirahoituksen suuruuteen. Ylemmät korkeakoulututkinnot Koulutusala ja tiedekunta 2009 2010 2011 Tavoite 2012 Humanistinen koulutusala 309 297 335 320 Kasvatustieteellinen koulutusala 185 226 230 260 Kauppatieteellinen koulutusala 110 181 170 205 Informaatioteknologian tiedekunta 20 59 32 75 Kauppakorkeakoulu 90 122 138 130 Liikuntatieteellinen koulutusala 101 114 126 115 Luonnontieteellinen koulutusala 162 196 221 305 Informaatioteknologian tiedekunta 25 32 49 82 Matemaattis luonnontieteellinen tiedekunta 137 164 172 223 Psykologian koulutusala 38 69 71 70 Terveystieteiden koulutusala 55 62 60 60 Yhteiskuntatieteellinen koulutusala 108 94 123 120 Yhteensä 1068 1239 1336 1455 Tohtorin tutkinnot Koulutusala ja tiedekunta 2009 2010 2011 Tavoite 2012 Humanistinen koulutusala 27 22 37 26 Kasvatustieteellinen koulutusala 11 14 11 12 Kauppatieteellinen koulutusala 18 15 14 13 Informaatioteknologian tiedekunta 2 1 4 4 Kauppakorkeakoulu 16 14 10 9 Liikuntatieteellinen koulutusala 9 5 8 7 Luonnontieteellinen koulutusala 43 53 63 52 Informaatioteknologian tiedekunta 5 19 20 9 Matemaattis luonnontieteellinen tiedekunta 38 34 43 43 Psykologian koulutusala 7 7 7 7 Terveystieteiden koulutusala 6 11 9 4 Yhteiskuntatieteellinen koulutusala 15 13 13 11 Yhteensä 136 140 162 132
Alemmat korkeakoulututkinnot 9 2009 2010 2011 Tavoite 2012 JY yhteensä 1130 1219 1169 1220 Tunnusluvut 2009 2010 2011 OKMtavoite 2012 Opiskelijat (FTE) /opetus ja tutkimushenkilökunta 8,51 8,50 8,73 8,70 Ylemmät korkeakoulututkinnot / opetus ja tutkimushenkilökunta 0,93 1,08 1,21 1,30 Tohtoritutkinnot / professorit 0,68 0,70 0,72 0,75 Kansainväliset refereejulkaisut /opetus ja tutkimushenkilökunta 1,13 1,10 1,12 1,00 Tieteelliset julkaisut (pl. kv refereejulkaisut) / 0,75 0,84 0,99 0,90 opetus ja tutkimushenkilökunta Opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus Suomesta ja Suomeen 0,30 0,27 0,29 0,30 (väh. 2 vko) / opetus ja tutkimushenkilökunta Vuonna x yliopistoissa perustutkinnon aloittaneista tutkinnon 52,32 % 47,63 % 46,33% 66,0 % suorittaneiden osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta Lukuvuodessa vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus 40,89 % 41,81 % 43,12% 47,0 % alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden 35,90 % 40,99 % 35,84% 68,0 % yhteismäärästä lukuvuoden aikana Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) % osuus 11,46 % 11,42 % 15,14% 9,5 % yliopiston tiedekunnan kokonaisrahoituksesta Kansainvälisen tutkimusrahoituksen (pl. yritys ja rakennerahastot) 1,9 % 1,37% 1,44% 3,5 % % osuus yliopiston tiedekunnan kokonaisrahoituksesta Täydentävän rahoituksen % osuus tiedekunnan täydentävän rahoituksen 32,49 % 31,69 % 33,06% 40,0 % ja valtion rahoituksen kokonaissummasta (pl. finanssisi joitukset) Vuonna x tutkinnon suorittaneissa työllisten osuus työvoimaan kuuluvissa (työllisten ja työttömien yhteismäärästä) seuraavan vuoden lopussa 93,70% 92,85% 96,0 % Opetus ja kulttuuriministeriön sopimustavoitteet tultaneen varmimmin saavuttamaan tohtorikoulutuksessa, tutkimustoiminnassa ja kansallisessa tutkimusrahoituksessa. Myös kansainvälisen liikkuvuuden ja alempien tutkintojen tavoitteisiin yllettäneen. Maisterikoulutus on kehittynyt myönteisesti, vaikkei yliopisto saavuta sopimuskauden tavoitetta. Suurimmat haasteet yliopistolla on opintojen läpäisylle, valmistuneiden työllistymiselle, täydentävälle rahoitukselle ja kansainväliselle tutkimusrahoitukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Myös seuraavat toiminnan laajuutta ja tulosten määrää kuvaavat tekijät vaikuttavat yliopiston perusrahoitukseen.
10 Kuva 1 Opiskelijamäärät 31.12. vuosina 2006 2010. Kuva 2 Suoritetut opintopisteet vuosina 2007 2011. 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 459 614 89 926 90 060 80 917 81 364 75 709 439 240 420 823 423 270 416 593 37 344 38 142 37 297 38 438 31 405 10 341 10 090 10 244 10 352 12 063 2007 2008 2009 2010 2011 470 000 460 000 450 000 440 000 430 000 420 000 410 000 400 000 390 000 Perustutkinto opiskelijoiden suorittamat opintopisteet joista ulkomailla suoritettuja Avoimessa yliopistossa suoritetut opintopisteet Vieraskielisessä opetuksessa suoritetut opintopisteet Kuva 3 Julkaisut vuosina 2007 2011.
11 Ministeriön syksyllä 2011yliopistolle toimittamassa palautteessa yliopiston tavoitteiden saavuttamista verrataan valtakunnan tasoon vuonna 2010. Yliopisto on kaikissa määrällisistä tavoitteissa maisterin tutkintoja lukuun ottamatta ylittänyt keskimääräisen valtakunnallisen tason. Tunnuslukutavoitteita verrattaessa yliopisto tuottaa tohtorin tutkintoja sekä kansainvälisiä referee ja muita tieteellisiä artikkeleita opettajaa kohti huomattavasti keskimääräistä valtakunnallista tasoa enemmän. Samoin maistereiden, SA ja Tekes rahoituksen ja 45 opintopistettä suorittaneiden osuutta kuvaavat indikaattorit tuottavat valtakunnan tasoa paremman tuloksen. Muiden rahoitus ja läpäisyindikaattoreissa sekä opiskelija/opettaja suhteessa ja henkilöstön kansainvälisessä liikkuvuudessa yliopisto jää valtakunnan tason alapuolelle. Tohtorikoulutusta ja tieteellisten artikkeleiden julkaisemisen kehitystä kuvaavat kasvutrendit ovat vahvimmat. Vuoden 2011 tulos tulee merkittävästi korottamaan syksyllä 2012 saatavassa palautteessa maisterikoulutuksen trendipistettä. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen tilastointiperusteet muuttuivat vuonna 2010, joten ne on jätetty tässä tarkastelussa huomioimatta. Kuva 4 Tavoitteiden saavutaminen kansallinen vertailu 2010. Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%) Opisk./ Opet. ja tutk. 150 % Tutkinnot/ Opet. ja tutk. Täydentävä rah. / kokonaisrahoitus 100 % Tohtorin tutkinnot/ prof. 50 % SA ja Tekes rah. / kokonaisrahoitus 0 % Kv.ref. artikkelit. / opet. ja tutk. Tutkinnon suor. / tutkinnon suor. ja keskeyttäneet * Tiet. artikkelit / opet. ja tutk. Väh 45 op. suoritt. osuus Opettajien ja tutkijoiden kv liikkuvuus 7 v läpäisy * Tavoitteen toteutuminen JY:ssä 2010 Tavoitteen toteutuminen valtakunnallisesti 2010 10 toteuman suhde 08 10 keskiarvoon (trendi) JY Talouden tunnusluvut, 2011 2010 Omavaraisuusaste 72 % 67 % Oman pääoman tuotto 9 % 24 % Maksuvalmius (quick ratio) 2,40 2,75 Tulos suhteessa kokonaistuottoihin 3,7 % 4,8 % Liiketoiminnan kannattavuus 1,0 % 0,6 % Käyttöomaisuusinvestoinnit (milj. euroa) 6,4 1,1 Käyttöomaisuuden poistot 4,1 2,0
12 Valtion pääomittamisratkaisut näkyvät yliopiston taseessa. Yliopiston vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste on noussut ennen kaikkea valtion vastinrahoituksen ansiosta. Valtio on turvannut pääomittamisratkaisuillaan kaikkien yliopistojen maksuvalmiuden. Yliopiston maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku (quick ratio) on edelleen hyvä (2,4). Maksuvalmiuden muutosta vuoteen 2010 selittää sijoitusvarallisuuden painottuminen pidempiaikaisiin sijoituksiin. Opetus ja kulttuuriministeriö on ohjeistanut yliopistoja kirjaamaan yliopistojen toimintaan osoitetun rahoituksen yleisavustuksena. Yleisavustukset ovat yleisesti yliopiston toimintaa varten saatuja kohdentamattomia avustuksia ja ne esitetään satunnaisten erien jälkeen omana eränään rivillä yleisavustukset. Tuloslaskelma osoittaa siten merkittävää kulujäämää, jota yliopistolain mukainen valtion rahoitus oikaisee. vuosi 2011 Vuosi 2010 Muutos Yliopistolain mukainen valtion perusrahoitus 144 338 967 134 972 000 7 % Täydentävä rahoitus 72 963 997 69 143 855 TUOTOT YHT. 217 302 964 204 115 855 6 % HENKILÖSTÖKULUT 130 538 912 128 311 619 2 % MUUT TOIMINNAN KULUT 80 243 479 66 442 231 21 % VARAINHANKINTA 37 815 5 832 MUUT TOIMINNAN ERÄT 1 406 445 391 444 TILIKAUDEN TULOS 7 964 833 9 759 281 18 % Kaikki toiminnan tuotot ja yleisavustukset yhteenlaskettuna yliopiston kokonaistuotot olivat 217,3 miljoonaa euroa. Kokonaiskulut olivat 209,3 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämä on 7,9 miljoonaa euroa. Yliopisto varautuu kestävällä taloudenpidolla pidemmän aikavälin talouden kehitysnäkymiin. Yliopiston rahoitusrakenteessa yliopistolain mukainen valtion rahoitus on merkittävä. Kun tähän lisätään vielä harjoittelukouluille valtion osuutena maksettavat kuntakorvaukset, on perusrahoituksen osuus 68 % kokonaisrahoituksesta (ilman arvonlisäverokompensaatiota). Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on siten 33 % tavoitteen ollessa 40 %. Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA ja Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta on edelleen kasvanut. Yliopisto ylittää tässä opetus ja kulttuuriministeriön kanssa sovitun 9,5 %:n tavoitteen. Kansainvälinen rahoitus kasvoi hieman, mutta kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta ei saavuta ministeriön kanssa sovittua tavoitetta Muissa toiminnan erissä on sijoitus ja rahoitustoiminnan tuotot. Merkittävimmät sijoitustoiminnan tuotot ovat Suomen yliopistokiinteistöjen osingot. Yliopisto aloitti pitkäaikaisen sijoitustoiminnan elokuussa, kun Euroopan talous oli jo haasteellisessa markkinatilanteessa. Tilanne on edelleen epävakaa, eikä tällä hetkellä ole varmaa käsitystä tulevista tapahtumista.
13 Yliopiston on sijoitustoiminnassaan pyrkinyt ennakoimaan ja ottamaan huomioon epävakaata tilannetta allokaatiolinjauksissaan. Markkinatilanne huomioon ottaen merkittävä osa yliopiston varoista on ollut edelleen sijoitettuna määräaikaisiin talletuksiin. Yliopisto otti vuonna 2011 käyttöön käyvän arvon rahaston. 8 Henkilöstö Yliopiston henkilökunnan kokonaismäärä on vakiintunut. runsaaseen 2600 työntekijään. Kertomusvuoden 2658 työntekijästä 770 oli opetushenkilöstöä, 994 tutkimushenkilöstöä ja 894 muuta henkilöstöä. Kertomusvuonna tehdyn tutkijanimikkeiden uudelleenluokittelun seurauksena tutkimushenkilöstön määrä kasvoi 94 henkilöllä ja muun henkilöstön määrä väheni 107 henkilöä. Henkilöstön vakinaistamistoimenpiteiden ansiosta toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan henkilöstön määrä kasvoi kertomusvuonna 44%:sta 48 %:iin ja määräaikaisessa työsuhteessa olevien vastaavasti väheni 56%:sta 52 %:iin. Henkilöstörakenne on kehittynyt yliopiston strategiatavoitteiden mukaisesti. Kuva 5 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön lukumäärä vuosina 2007 2011. Tehdyistä henkilötyövuosista miesten osuus oli kertomusvuonna 47,7% ja naisten osuus 52,3%. Henkilölukumäärä noudattaa samaa sukupuolijakaumaa. Myös yliopiston opetus ja tutkimushenkilöstö jakautuu tutkijauramallin mukaiseen luokitteluun professoreita lukuun ottamatta varsin tasan sukupuolten suhteen.
Kuva 6 Henkilötyövuodet tutkijauramallin ja sukupuolen mukaan vuonna 2011 14 800 700 taso 4 Professorit taso 3 Yliopistotutkijat, erikoistutkijat, yliopistolehtorit, lehtorit taso 2 Tutkijatohtorit, yliassistentit taso 1 Tohtorikoulutettavat, assistentit, yo opettajat, pt.tuntiop., muut tutkijat taso 0 Muu opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilöstö miehet naiset 600 500 376 400 300 186 200 68 105 319 100 0 150 183 131 43 37 taso4 taso3 taso2 taso1 taso0 Ulkomaisen henkilöstön henkilötyövuosimäärä on kasvanut tasaisesti. Sopimuskaudella 2013 2016 ulkomaisen opetus ja tutkimushenkilöstön määrä tulee yliopistojen rahoitusmallin osatekijäksi. Kuva 7 Ulkomaiset työntekijät vuosina 2007 2011. Yliopiston henkilötyövuosien määrä on henkilöstön kokonaismäärän tavoin vakiintunut. Tästä ja yliopiston maltillisesta palkkapolitiikasta johtuen yliopiston palkkakehitys tukee talouden vakautta.
15 Kuva 8 Maksetut palkat ja palkkiot työnantajakuluineen sekä tehdyt henkilötyövuodet vuosina 2007 2011 (M ). Yliopisto on edistänyt henkilöstön työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Toimenpiteet hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseksi ovat vaikuttaneet siten, että yliopistossa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien osuus on pienempi kuin eri työnantajilla keskimäärin. Kuva 9 Eläkkeelle siirtyneet vuosina 2007 2011. Eläkkeelle siirtyvien keski ikä on edelleen noussut ja on selvästi valtionhallinnon keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää (60v8kk vuonna 2010) korkeampi. Yliopiston kehityssuunta vastaa Valtiokonttorin asettamaa tavoitetta yhä useamman työntekijän jatkamiseksi työssä vanhuuseläkeikään saakka.
Kuva 10 Eläköitymisikä vuosina 2007 2011. 16 65 64 63,9 63,6 64,3 64,4 64,2 63 63,4 62 62,6 61 60 61,5 61,6 Vanhuuseläke Keskim.eläköitymisikä 59 59,5 58 57 2007 2008 2009 2010 2011 Kuten yliopiston toimintaa sekä taloudellista asemaa ja tulosta kuvattaessa myös henkilöstöstä toimintakertomukseen on koottu ainoastaan keskeisimmät tunnusluvut. Yksityiskohtaisempaa tietoa henkilöstöstä on saatavissa vuosittain laadittavasta henkilöstöbarometrista.
17 TULOSLASKELMA yliopisto yliopisto konserni konserni 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Avustustuotot 45 368 516,30 34 824 879,43 45 368 516,30 34 824 879,43 Liiketoiminnan tuotot 9 657 076,16 8 996 908,83 12 964 705,96 10 266 615,75 Muut tuotot 17 938 405,14 25 322 065,71 18 105 248,90 25 299 731,61 Kulut Henkilöstökulut 130 538 912,96 128 311 618,67 132 564 758,02 128 945 395,03 Poistot 4 054 925,98 2 032 211,34 4 074 763,52 2 037 575,10 Muut kulut 76 188 552,75 64 410 019,61 77 554 098,76 65 262 527,06 Vähemmistöosuus 0,00 0,00 16 716,72-120,70 Tuotto/kulujäämä -137 818 394,10-125 609 995,65-137 771 865,86-125 854 149,70 VARAINHANKINTA Tuotot Muut tuotot 37 815,02 5 832,32 37 815,02 5 832,32 Tuotto/kulujäämä -137 780 579,08-125 604 163,33-137 734 050,84-125 848 317,38 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot 962 121,83 32 175,00 962 121,83 32 175,00 Korkotuotot 727 077,16 380 231,52 737 458,46 379 336,58 Myyntivoitot 1 914,24 0,00 1 914,24 0,00 Muut tuotot 28 802,64-4 813,16 32 524,19-4 813,16 Kulut Korkokulut 15,04 0,00 4 476,31 648,13 Myyntitappiot 246 608,34 0,00 246 608,34 0,00 Muut kulut 16 545,54-542,85 16 750,12-542,85 Tuotto/kulujäämä -136 323 832,13-125 196 027,12-136 267 866,89-125 441 724,24 YLEISAVUSTUKSET Yliopistolain mukainen valtionrahoitus 144 338 966,70 134 972 000,00 144 338 966,70 134 972 000,00 TILIKAUDEN TULOS 8 015 134,57 9 775 972,88 8 071 099,81 9 630 275,76 TILINP ÄÄTÖ SSIIRROT Sidottujen rahastojen muutos 9 955,13 0,00 9 955,13 0,00 Tuloverot 40 346,60 16 691,94 72 302,65 16 703,86 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 7 964 832,84 9 759 280,94 7 988 842,03 9 613 571,90
18 TASE yliopisto yliopisto ko VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 31. PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat oikeudet Aineettomat oikeudet 148 392,33 90 930,58 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat 8 442,37 10 693,67 Koneet ja kalusto 5 305 913,25 4 361 331,34 5 Muut aineelliset hyödykkeet 94 549,13 89 316,13 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat -184 972,16 5 223 932,59-329 039,19 4 132 301,95 - Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 656 238,79 406 238,79 Muut osakkeet ja osuudet 933 572,22 933 572,22 Kiinteistöyhtiöosakkeet 44 967 656,35 46 557 467,36 44 967 656,35 46 307 467,36 44 Omakatteisten rahastojen varat Rahat ja pankkisaamiset 270 861,00 275 746,12 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Alv-kompensaatio saaminen 1 073 966,70 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 17 709 309,96 16 626 208,70 18 Lainasaamiset konserniyhtiöltä 200 000,00 225 000,00 Muut saamiset 40 906,68 33 946,56 Siirtosaamiset 7 999 726,93 11 828 775,74 8 Maksetut ennakot 27 292,46 25 977 236,03 2 378,08 28 716 309,08 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 34 748 858,94 64 020,00 Rahat ja pankkisaamiset Lahjoitusvarat peruspääomaan 0,00 4 104 682,03 Määräaikaistalletukset 24 500 000,00 25 000 000,00 24 Rahat ja pankkisaamiset 8 531 484,36 33 031 484,36 10 389 271,51 39 493 953,54 9 VASTAAVAA YHTEENSÄ 147 032 199,31 119 080 728,63 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 53 241 554,68 41 299 270,25 Käyvän arvon rahasto -113 191,96 Muut rahastot Omakatteisten rahastojen pääoma 299 663,98 275 746,12 Muut sidottujen rahastojen pääoma 67 848,43 367 512,41 63 953,65 339 699,77 Vapaat rahastot Muu oma pääoma Toimintapääoma 32 545 807,14 28 481 807,14 32 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 11 385 025,32 11 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 7 964 832,84 51 895 665,30 9 759 280,94 38 241 088,08 7
19 konserni konserni 31.12.2011 31.12.2010 166 259,74 106 930,58 8 442,37 10 693,67 5 349 025,35 4 398 251,34 94 549,13 93 407,42-184 972,16 5 267 044,69-329 039,19 4 173 313,24 0,00 100 000,00 933 572,22 933 572,22 44 967 656,35 45 901 228,57 44 967 656,35 46 001 228,57 270 861,00 275 746,12 1 073 966,70 18 759 109,19 17 075 473,78 0,00 100 000,00 67 178,05 80 189,69 8 075 411,68 11 877 966,90 27 292,46 26 928 991,38 2 378,08 29 136 008,45 34 748 858,94 64 020,00 0,00 4 104 682,03 24 500 000,00 25 000 000,00 9 412 293,67 33 912 293,67 10 927 053,87 40 031 735,90 148 269 504,69 119 788 982,86 53 241 554,68 41 299 270,25-113 191,96 299 663,98 275 746,12 67 848,43 367 512,41 63 953,65 339 699,77 360 116,00 370 116,00 32 545 807,14 28 481 807,14 11 199 631,55 60 315,27 7 988 842,03 51 734 280,72 9 613 571,90 38 155 694,31
20 RAHOITUSLASKELMA Jyväskylän yliopisto 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010 Toiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan kulujäämä -137 818 394-125 640 321 Edelliseen sisältyvät poistot 4 054 926 2 032 211 Käyttöpääoman muutos Pitkäaikasten saamisten muutos -1 073 967 Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos 2 739 073 9 148 341 Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos 1 872 018 20 468 250 Muiden erien oikaisut 558 677-3 917 090 Varsinaisen toiminnan rahavirta -129 667 667-97 908 609 Varainhankinnan rahavirta 37 815 5 832 Satunnaiset erät (+/-) Saadut yleisavustukset 144 338 967 134 972 000 Maksetut välittömät verot -40 347 Omakatteisten rahastojen rahavirta -4 885-4 370 Toiminnan rahavirta (A) 14 663 883 37 064 853 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -6 567 527-1 194 244 Saadut investointiavustukset 1 363 509 345 613 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot 0 5 213 Investoinnit sijoituksiin -35 019 228-827 520 Sijoitusten muut nettotuotot 729 670 Investointien rahavirta (B) -39 493 577-1 670 938 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman lisäykset 17 635 924 2 783 818 Maksetut korot ja maksut rahoituskuluista 726 415 404 747 Omakatteisten rahastojen rahoituksen rahavirta 4 885 4 370 Rahoituksen rahavirta (C) 18 367 224 3 192 936 Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) -6 462 469 38 586 851 Rahavarat tilikauden alussa 39 493 954 907 102 Rahavarat tilikauden lopussa 33 031 484 39 493 954-6 462 469 38 586 851 Omakatteisten rahastojen rahavarat tilikauden alussa 275 746 280 116 Omakatteisten rahastojen rahavarat tilikauden lopussa 270 861 275 746 Rahavarojen muutos yhteensä -4 885-4 370
21 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Yliopiston alv-kompensaation kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntö Arvonlisäveron kompensaatiorahoitus on käsitelty bruttoperiaatteella. Saatu avustus sisältyy kokonaisuudessaan kohtaan yleisavustukset. Arvonlisäverokompensaation käyttö ylitti saadun avustuksen ja tämä erotus on kirjattu yleisavustuksiin tuotoksi ja pitkäaikaiseksi arvonlisäverosaamiseksi. Vuoden 2011 arvolisävero hyvitetään vasta valtion vuoden 2013 yleisavustuksen määrässä. Yliopisto on käyttänyt alv-kompensaatiorahoitusta 9 225 855,70 euroa. Kun ostomenoon sisältyvää arvonlisäveroa ei saa vähentää, yliopisto on kirjannut hyvän kirjanpitotavan mukaisesti verollisen hankintamenon asianomaiselle pääkirjatilille. Pysyvien vastaavien arvostaminen Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Hankintamenoon on luettu hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Saadut avustukset on kirjattu hankintamenon vähennykseksi. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Poistoperusteena käytetään EVL:n mukaista poistoperustetta vain kun on kysymys verollisen toiminnan käyttöomaisuushankinnasta. Aktivointiraja Yliopiston käyttöomaisuudeksi tulkitaan kaikki yli 5 000 euroa maksavat koneet ja laitteet. Pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 5 000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Yliopisto on kirjannut kaikki jäljellä olleet kalusteiden jäännösarvot poistokuluiksi ja siirtynyt tilikauden aikana kirjaamaan kaikki kalusteet vuosikuluksi. Tuottojen jaksottaminen Monivuotiset keskeneräiset projektit on jaksotettu kirjanpitoon ja tilinpäätökseen valmiusasteen perusteella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tuotot on jaksotettu toteutuneiden kustannusten perusteella. Rahoitusvälineiden arvostaminen tilinpäätöksessä Yliopisto on saanut valtiolta pääomia sekä kerännyt itse lahjoituksia, joita yliopisto on sijoittanut hallituksen hyväksymän sijoitussuunnitelman mukaisesti. Sijoitukset on tehty pidemmän tuottoodotuksen varmistamiseksi, jossa tuottoihin pyritään sekä sijoitusten arvonnousun että sijoitusten
22 antamien muiden tuottojen (korko- ja osinkotuottojen) avulla. Sijoitukset ovat luonteeltaan pitkäaikaisia ja varsinaista aktiivista kaupankäyntiä ei sijoituksilla tehdä. Taseen vastaaviin merkittyjen rahoitusvälineiden käypä arvo on luotettavasti määriteltävissä. Yliopisto on kirjannut tilinpäätöksessä rahoitusvälineet käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta. 2. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tiedot ovat vertailukelpoisia. Tuottotilien käyttöä täsmennettiin vuonna 2011 ja vuoden 2010 tilikauden muihin tuottoihin sisältyi tiliviraston tilinpäätöksestä siirtyneiden täydentävän rahoituksen alkusaldojen eriä. Nämä selittävät tuottotilien keskinäisen jakauman vaihtelua toiminnan volyymin vaihtelun lisäksi. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä purkamaton lomapalkkavelka on kirjattu edellisten tilikausien ylijäämän lisäykseksi ja suoraan lomapalkkavelan vähennykseksi. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä kirjaamatta jätetty alv-kompensaation käyttämätön osuus on kirjattu edellisen tilikauden ylijäämän vähennykseksi ja lyhytaikaisiin velkoihin muiden velkojen lisäykseksi. 3. Valuuttamääräiset erät Ulkomaan määräiset saamiset ja velat on muutettu euromääräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. 4. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet Yliopistokonserniin yhdistetyt tytäryhtiöiden tilinpäätökset on yhtenäistetty emoyhteisön tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti olennaisuuden periaatetta noudattaen. Konsernitilinpäätöksen varmistamiseksi on laadittu tase-erittelyjen tapaan yhdistelylaskelmat, joissa eritellään, miten konsernitilinpäätös on laadittu konserniyritysten tilinpäätösten yhdistelmänä. Tuloslaskelman ja taseen tiedot ovat vertailukelpoisia edelliseen tilinpäätökseen. Konserniyritykset ja emoyhteisön omistusosuus EduCluster Finland Oy (80 %), kotipaikka Jyväskylä Uniservices Oy (100 %), kotipaikka Jyväskylä
23 LIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA KULULAJEITTAIN yliopisto yliopisto 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 LIIKEVAIHTO 9 657 076 10 469 770 Ostot tilikauden aikana 465 467 334 592 Ulkopuoliset palvelut 2 494 273-2 959 741 3 113 835-3 448 427 Palkat ja palkkiot 2 963 633 3 380 476 Henkilösivukulut 811 295-3 774 929 752 854-4 133 329 Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut 2 828 697-2 828 697 2 823 814-2 823 814 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 93 710 64 200 Tuloverot -24 365-16 692 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 69 345 47 508
24 Tuloslaskelman liitetiedot Toimintokohtainen erittely yliopiston varsinaisen toiminnan tuotoista ja kuluista Erittely varsinaisen toiminnan tuotoista ja kuluista 1000 (toimintokohtainen tuloslaskelma) 1. Varsinainen toiminta 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Koulutustoiminta Tuotot Avustustuotot 1 213 1 101 Liiketoiminnan tuotot 2 479 3 289 Muut tuotot 4 266 5 169 Kulut Henkilöstökulut 29 948 37 323 Poistot 816 495 Muut kulut 14 222 10 904 Osuus yhteisistä kuluista 16 761 18 108 Koulutustoiminta yhteensä -53 790-57 271 Tutkimustoiminta Tuotot Avustustuotot 36 979 26 903 Liiketoiminnan tuotot 6 228 4 836 Muut tuotot 10 257 17 290 Kulut Henkilöstökulut 55 141 59 331 Poistot 2 553 786 Muut kulut 35 236 17 334 Osuus yhteisistä kuluista 34 319 28 785 Tutkimustoiminta yhteensä -73 786-57 207 Muu yhteiskunnallinen toiminta Tuotot Avustustuotot 2 874 2 555 Liiketoiminnan tuotot 979 873 Muut tuotot 3 409 2 908 Kulut Henkilöstökulut 4 332 6 554 Poistot 147 87 Muut kulut 4 159 1 915 Osuus yhteisistä kuluista 2 387 3 179 Muu yhteiskunnallinen toiminta yhteensä -3 762-5 399 Harjoittelukoulutoiminta Tuotot Avustustuotot 4 302 4 193 Liiketoiminnan tuotot 0 Muut tuotot -24 28 Kulut Henkilöstökulut 6 662,59 6 385,00 Poistot 0,00 26,00 Muut kulut 4 098,51 3 524,00 Osuus yhteisistä kuluista 0,00 17,00 Harjoittelukoulutoiminta yhteensä -6 483-5 731 Yhteiskulut Henkilöstökulut 34 455 18 718 Poistot 539 638 Muut kulut 18 473 30 733 siirretty toiminnanaloille 53 467 50 089 Yhteiset kulut yhteensä 0 0
25 2. Selvitys sunnitelmanmukaisten poistojen perusteista Poiston alaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Poistojen tekeminen aloitetaan käyttöönottokuukauden alusta lukien tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Hankinnat, joiden hankintameno on alle 5.000,00 euroa, on kirjattu vuosikuluksi PYSYVÄT VASTAAVAT I AINEETTOMAT OIKEUDET 1. Kehittämismenot 5 vuotta 2. Aineettomat oikeudet Ostetut atk-ohjelmistot Patenttioikeudet Tekijänoikeudet Lisenssit Liittymismaksut Muut aineettomat oikeudet 3. Muut pitkävaikutteiset menot Museoesineet ja -kokoelmat Muut pitkävaikutteiset menot Itsevalmistetut ja teetetyt atk-ohjelmistot 4 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta ei poistoja 4 vuotta 4 vuotta 4 Ennakkomaksut ei poistoja II AINEELLISET OIKEUDET 1. Maa- ja vesialueet ei poistoja 2. Rakennukset ja rakennelmat Asuinrakennukset Toimistorakennukset Varastorakennukset Muut rakennukset Rakennusten koneet ja laitteet Rakennelmat 3. Koneet ja kalusto Autot ja muut maakuljetusvälineet Laivat ja muut vesikuljetusvälineet Raskaat työkoneet Kevyet työkoneet Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet Toimistokoneet ja -laitteet Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet Audiovisuaaliset koneet ja laitteet Laboratoriolaitteet ja -kalusteet Muut tutkimuslaitteet Muut koneet ja laitteet Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet Muut kalusteet 30 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 15 vuotta 5 vuotta 4 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 4. Muut aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet 5 Taide-esineet ei poistoja 5. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoja III SIJOITUKSET ei poistoja
26 3. Rahoitustuotot ja -kulut 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta (Osinkotuot. Sonaatti Oy:ltä ja Yliopistokiint. Oy:ltä) 962 121,83 32 175,00 Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 757 794,04 380 231,52 Rahoitustuotot yhteensä 1 719 915,87 412 406,52 Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista 246 608,34 Muut korko- ja rahoituskulut Muille 16 560,58 Rahoituskulut yhteensä 263 168,92 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 1 456 746,95
27 Taseen liitetiedot 1. Pysyvien vastaavien erittely Aineettomat hyödykkeet Muut Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo pitkävaik. menot Yhteensä Hankintameno 1.1.2011 0,00 319 536,34 0,00 0,00 319 536,34 Lisäykset 0,00 116 628,98 0,00 0,00 116 628,98 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno 31.12.2011 0,00 436 165,32 0,00 0,00 436 165,32 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2011 0,00-228 605,76 0,00 0,00-228 605,76 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto 0,00-59 167,23 0,00 0,00-59 167,23 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ja arvonal. 31.12.2011 0,00-287 772,99 0,00 0,00-287 772,99 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 0,00 148 392,33 0,00 0,00 148 392,33 Kirjanpitoarvo 1.1.2011 0,00 90 930,58 0,00 0,00 90 930,58 Tase-erään sisältyvä alv-kompensaatio 0,00 9 654,72 0,00 0,00 9 654,72 Aineelliset hyödykkeet Muut Maa-alueet Rakennukset Koneet ja kalusto aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1.2011 0,00 11 256,50 11 485 408,28 89 316,13 11 585 980,91 Lisäykset 0,00 0,00 5 027 676,29 5 233,00 5 032 909,29 Vähennykset 0,00-3 701 596,73 0,00-3 701 596,73 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 1 418 254,68 1 418 254,68 Hankintameno 31.12.2011 0,00 11 256,50 14 229 742,52 94 549,13 14 335 548,15 Edellisten vuosien investointiavustukset -345 613,04 Edellisten vuosien poistojen purku inv. avustuksesta 16 308,15 Investointiavustukset -1 363 508,88 Poistojen purku inv.avustuksesta 89 586,93 Kertyneet t poistot t ja arvonalennukset 1.1.2011 1-562,83-7 124 076,94 0,00 00-7 124 639,77 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,00 1 588 582,63 1 588 582,63 Tilikauden poisto -2 251,30-1 970 080,28-1 972 331,58 Kertyneet poistot ja arvonal. 31.12.2011 0,00-2 814,13-7 505 574,59 0,00-7 508 388,72 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 0,00 8 442,37 5 120 941,09 94 549,13 5 223 932,59 Kirjanpitoarvo 1.1.2011 0,00 10 693,67 4 361 331,34 89 316,13 4 461 341,14 Tase-erään sisältyvä alv-kompensaatio 0,00 0,00 595 834,83 436,62 596 271,45
28 2. Sijoitukset 31.12.2011 31.12.2010 Osuudet saman konsernin yrityksissä 656 238,79 406 238,79 Muut osakkeet ja osuudet 933 572,22 933 572,22 Kiinteistöyhtiöosakkeet 44 967 656,35 44 967 656,35 Arvopaperit 89 556,81 64 020,00 Sijoitusrahastot 31 308 247,40 0,00 Joukkovelkakirjalainat 1 491 813,96 0,00 Varainhoitajien kassavarat 1 859 240,77 0,00 Määräaikaistalletukset 24 500 000,00 25 000 000,00 Vastaava kirjanpitoarvo yhteensä 105 806 326,30 71 371 487,36 Yliopisto on saanut valtiolta pääomia sekä kerännyt itse lahjoituksia, joita yliopisto on sijoittanut sijoitussuunnitelman mukaisesti. Sijoitukset on tehty pidemmän tuotto-odotuksen varmistamiseksi, jossa tuottoihin pyritään sekä sijoitusten arvonnousun että sijoitusten antamien muiden tuottojen (korko- ja osinkotuottojen) avulla. Sijoitukset ovat luonteeltaan pitkäaikaisia ja varsinaista aktiivista kaupankäyntiä ei sijoituksilla tehdä. Taseen vastaaviin merkittyjen rahoitusvälineiden käypä arvo on luotettavasti määriteltävissä. Yliopisto on kirjannut tilinpäätöksessä rahoitusvälineet käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta. 3. Saamisten erittely Pitkäaikaiset saamiset 31.12.2011 31.12.2010 Alv-kompensaatiosaaminen 1 073 966,70 0,00 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset 1 451,76 715,65 Lainasaamiset 200 000,00 225 000,00 Yhteensä 201 451,76 225 715,65 Saamiset muilta Myyntisaamiset 17 707 858,20 16 625 493,05 Muut saamiset 40 906,68 33 946,56 Siirtosaamiset 7 999 726,93 11 828 775,74 Muut maksetut ennakot 27 292,46 2 378,08 Yhteensä 25 775 784,27 28 490 593,43 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 25 977 236,03 28 716 309,08 Saamiset yhteensä 27 051 202,73 28 716 309,08 4. Oma pääoma 31.12.2011 31.12.2010 OMA PÄÄOMA Sidottu oma pääoma Peruspääoma 1.1.2011 *) 41 299 270,25 38 515 451,80 Yliopiston keräämät uudet pääomalahjoitukset 1 156 530,55 2 783 818,45 Valtion finanssisijoitukset (vastinrahoitus) 10 785 753,88 Peruspääoma 31.12.2011 53 241 554,68 41 299 270,25 Käyvän arvon rahasto -113 191,96 Sidotut rahastot Omakatteisten rahastojen pääoma yhteensä 299 663,98 275 746,12 Muiden sidottujen rahastojen pääoma yhteensä 67 848,43 63953,65 367 512,41 339 699,77 Jakokelpoinen oma pääoma Muu oma pääoma Toimintapääoma 32 545 807,14 28 481 807,14 Edellisen tilikauden ylijäämä 9 759 280,94 Edellisen tilikauden ylijäämän lisäys (lomapalkkavelka) 1 797 744,38 Edellisen tilikauden ylijäämän vähennys (alv-velka) -172 000,00 Tilikauden voitto 7 964 832,84 9 759 280,94 Vuoden 2010 tilinpäätöksessä purkamaton lomapalkkavelka on kirjattu edellisten tilikausien ylijäämän lisäykseksi ja suoraan lomapalkkavelan vähennykseksi. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä kirjaamatta jätetty alv-kompensaation käyttämätön osuus on kirjattu edellisen tilikauden ylijäämän vähennykseksi ja lyhytaikaisiin velkoihin muiden velkojen lisäykseksi.