TUKES TURVATEKNIIKAN KESKUS S4-2004 SÄHKÖLAITTEISTOT JA KÄYTÖN JOHTAJAT 1 YLEISTÄ 2 SÄHKÖLAITTEISTOJEN JAKO LUOKKIIN 3 SÄHKÖLAITTEISTOJEN KUNNOSSAPITO 4 VARMENNUSTARKASTUKSET 5 MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET 6 REKISTERI-ILMOITUKSET TARKASTUKSISTA JA KÄYTÖN JOHTAJISTA 7 VAKAVAT SÄHKÖVAHINGOT 8 MUUT ILMOITUKSET TUKESILLE 9 VOIMAANTULO
2(13) SÄHKÖLAITTEISTOT JA KÄYTÖN JOHTAJAT 1. YLEISTÄ Turvatekniikan keskus (TUKES) antaa sähköturvallisuuslain, SL (410/1996), 56 :n nojalla sähkölaitteistojen käyttöönottoa, käyttöä ja tarkastuksia koskevat täydentävät ohjeet seuraavien säädösten osalta: Sähköturvallisuuslaki (410/1996, 634/1999, 893/2001, 913/2002, 220/2004) Sähköturvallisuusasetus (498/1996, 323/2004) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä, KTMp (517/1996, 30/2003, 335/2004), joka on tämän ohjeen liitteenä, ja Kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen sähköalan töistä, KTMp (516/1996, 1194/1999), sähkölaitteiston käytön johtajaa koskevilta osin. 2. SÄHKÖLAITTEISTOJEN JAKO LUOKKIIN Sähkölaitteistot on jaettu laajuutensa ja erityisominaisuuksiensa perusteella luokkiin, joiden perusteella määräytyy varmennustarkastuksen suorittamisaika ja suorittaja, määräaikaistarkastuksen suorittaja ja määräaikaistarkastuksien väli rekisterinpitäjä, jolle ilmoitukset tehdään. Sähkölaitteistoluokituksessa luokitusperusteina on kolmentyyppisiä asioita: sähkölaitteisto asuinrakennuksessa (luokka 1a) sähkölaitteisto erityistilassa (luokat 1d, 2b, 3a, 3b) sähkölaitteistokokonaisuus (luokat 1b, 2c, 2d, 3c) Sähkölaitteistojen yksityiskohtainen luokkajako on annettu liitteenä olevan ministeriön päätöksen (517/1996, 335/2004) 2 :ssä. Sähkölaitteistojen luokitusta koskevat lisäohjeet ovat seuraavat: LUOKATON SÄHKÖLAITTEISTO Sähkölaitteisto asuinrakennuksessa, johon kuuluu enintään kaksi asuinhuoneistoa riippumatta suojaavan ylivirtasuojan koosta. Muu sähkölaitteisto luokkien 1d, 2b, 3a ja 3b erityistiloja lukuun ottamatta, kun suojaavan ylivirtasuojan nimellisvirta on korkeintaan 35 A
3(13) LUOKAN 1 SÄHKÖLAITTEISTOT Luokka 1a Sähkölaitteisto asuinrakennuksessa, jossa on enemmän kuin kaksi asuinhuoneistoa Asuinrakennus määräytyy rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaan. Asuinrakennuksessa voi olla myös muita asuinrakennukseen kuuluvia kuin asumista palvelevia tiloja, esim. liiketiloja. Lisäksi asuinrakennuksessa voi olla luokkien 1d, 2b ja 3b erityistilojen sähkölaitteistoja. Luokka 1b (Sähkölaitteisto, jota suojaavan ylivirtasuojan nimellisvirta on yli 35 A, pl. asuinrakennukset) Tähän luokkaan kuuluvat muussa kuin asuinrakennuksissa olevat sähkölaitteistot muiden ylempien sähkölaitteistoluokkien asettamin rajoin. Luokkaan kuuluu esim. teollisuus-, liike- ja majoitusrakennusten kiinteistöjä, erilaisia yleisten alueiden sähkölaitteistoja, maatalouden tuotantorakennuksia, ym. Luokan 1B laitteistoa ei ole rajattu rakennuksiin kuuluvaksi vaan se käsittää haltijan koko liittymän/kiinteistön Luokka 1d (Sähkölaitteisto räjähdysvaarallisessa tilassa, jossa vaarallinen kemikaali edellyttää ilmoitusta kunnan viranomaiselle) Vaarallisen kemikaalin ilmoitusta vaativa toiminta: Vaarallisen kemikaalin vähäinen teollinen käsittely ja varastointi. Ilmoitus tehdään paikalliselle viranomaiselle, palopäällikölle tai kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle. [Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999)]. Luvan- ja ilmoituksenvaraisuudesta on säädetty asetuksen 3 luvussa. Jakeluaseman katsotaan harjoittavan kemikaalin vähäistä varastointia. Nestekaasun vähäinen tekninen käyttö, käsittely tai varastointi (enintään 5 t). Ilmoitus tehdään kunnan palopäällikölle, kun nestekaasun varastointimäärä on yli 200 kg. [Nestekaasuasetus (711/1993)] Nestekaasun keskisuuri varastointi (yli 5 t mutta enintään 50 t). Ilmoitus tehdään TUKESiin. [Nestekaasuasetus (711/1993)] LUOKAN 2 SÄHKÖLAITTEISTOT Luokka 2b (Lääkintätilojen sähkölaitteistot niissä sairaaloissa, terveyskeskuksissa
4(13) ja lääkäriasemilla, joiden leikkaussaleissa ei tehdä yleisanestesiaa tai laajapuudutusta edellyttäviä kirurgisia toimenpiteitä) Lääkintätiloja ovat tilat, jotka on tarkoitettu potilaiden tutkintaan (taudin määrittämiseen), hoitoon ja valvontaan (SFS 6000-7-710: Luku 710, Lääkintätilat). Luokan 2b sähkölaitteistoon kuuluvat haltijan saman kiinteistön kaikki lääkintätilat, myös eri rakennuksissa olevat. Luokka 2c (Yli 1000 V osia sisältävä sähkölaitteisto) Samaan sähkölaitteistoon kuuluvat kaikki yhtenäiselle alueelle (kiinteistölle tai yhtenäiselle kiinteistöryhmälle) rakennetut saman haltijan sähkölaitteistot, siis yli 1000 V laitteistojen lisäksi myös kiinteistön muu sisäinen jakeluverkko ja ne rakennukset, ulkoalueet yms. joissa on vain enintään 1000 V laitteistoja. On huomattava, että saman kiinteistön tai kiinteistöryhmän alueella voi olla eri haltijoiden ja eri luokkiin kuuluvia sähkölaitteistoja. Kiinteistön luokan 2c (ja 2d) laitteistoon sisältyvät myös kiinteistössä olevat saman haltijan alemman luokan, esim. 1b, 1d ja 2b sähkölaitteistot. Luokan 3a räjähdysvaarallinen tila ja luokan 3b lääkintätila, joiden varmennus- ja määräaikaistarkastusmenettelyt poikkeavat 2c- ja 2d-laitteistosta, ovat aina tarkastusmenettelyjen kannalta erillisiä ja erikseen rekisteriin merkittäviä sähkölaitteistoja Muuntamoksi katsotaan yhden tai useamman muuntajan taikka yli 1000 V nimellisjännitteisen kytkinlaitoksen muodostama kokonaisuus, joka on samassa tilassa tai välittömästi toisiinsa liittyvissä tiloissa. Tällaisilla tiloilla tarkoitetaan seinien tai kapeiden välitilojen toisistaan erottamia tiloja Luokka 2d (Liittymisteholtaan yli 1600 kva enintään 1000 V sähkölaitteisto) Sähkölaitteisto on luokkaa 2c vastaava enintään 1000 V jännitteinen kokonaisuus. Virtaan perustuvien liittymissopimusten osalta 230/400 V järjestelmässä 1600 kva vastaa 2300 A virtaa. Muun määrittelyn puuttuessa voidaan liittymistehon määrittelyn lähtökohdaksi tarvittaessa katsoa myös riittävän pitkältä ajanjaksolta mitattu 15 min huipputehon arvo. Myös liittyjän oma sähköntuotantoteho lasketaan mukaan, jos sen käyttö on otettu huomioon laitteiston liittymistehoa (kokonaistehontarvetta) määritettäessä. LUOKAN 3 SÄHKÖLAITTEISTOT Luokka 3a (Sähkölaitteisto räjähdysvaarallisessa tilassa, jossa vaarallinen kemikaali edellyttää TUKESin kemikaalilupaa)
5(13) Vaarallisen kemikaalin lupaa vaativa toiminta: Vaarallisen kemikaalin laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi[asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999)]. Luvan- ja ilmoituksenvaraisuudesta on säädetty asetuksen 3 luvussa. Nestekaasun laajamittainen tekninen käyttö, käsittely ja varastointi (yli 50 t) sekä keskisuuri tekninen käyttö tai käsittely (yli 5 t mutta enintään 50 t) [Nestekaasuasetus (711/1993)]. Maakaasuputkistojen rakennuttaminen ja maakaasun varastointi. Luokan 3 sähkölaitteistoja on kompressori- ja paineenvähennysasemilla sekä suurissa käyttökohteissa (> 6 MW). [Maakaasuasetus (1058/1993)]. Rakentamislupaa ei vaadita käyttöputkistolle maakaasuasetuksen 6 :ssä mainituissa tapauksissa Räjähteiden valmistus ja valmistuksen yhteydessä tapahtuva varastointi (perustamislupa) [Räjähdeasetus (473/1993)]. Myös työmaalla tapahtuva tilapäinen valmistus ja varastointi edellyttävät TUKESin lupaa, mutta nämä eivät kuitenkaan vaikuta tässä yhteydessä tarkoitettuun sähkölaitteistojen luokitteluun ja tarkastusmenettelyihin. Jos pölyräjähdysvaara aiheutuu aineista, jotka eivät edellytä kemikaalilupaa, eivät näiden pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteistot kuulu luokkaan 3a. Luokka 3b (Lääkintätilojen sähkölaitteistot niissä sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja lääkäriasemilla, joiden leikkaussaleissa tehdään yleisanestesiaa tai laajapuudutusta edellyttäviä toimenpiteitä) Luokan 3b sähkölaitteistoon kuuluvat haltijan saman kiinteistön kaikki lääkintätilat, myös eri rakennuksissa olevat. Lääkintätilojen ulkopuolella samassa kiinteistössä olevan saman haltijan sähkölaitteiston luokka määräytyy edellä olevan luokkajaon mukaisesti ja voi olla esim. 1b, 2c tai 2d, mutta ei 2b. Luokka 3c (Sähkönjakeluverkko, joka edellyttää sähköverkkolupaa) Verkonhaltijan verkoilla tarkoitetaan kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän ulkopuolisia jakelu- ja siirtoverkkoja. SÄHKÖLAITTEISTON LAAJUUS Sähkölaitteisto on haltijakohtainen. Luokkien 1d, 2b, 3a ja 3b sähkölaitteistoihin katsotaan kuuluvaksi myös erityistilan (räjähdysvaarallinen tila tai lääkintäti-
6(13) la) ulkopuolella olevat ne saman haltijan sähkölaitteiston osat, joilla on välitön vaikutus po. tilan sähköturvallisuuteen ja energiansyöttöön. 3. SÄHKÖLAITTEISTOJEN KUNNOSSAPITO 4. VARMENNUSTARKASTUKSET Sähkölaitteiston haltijan on hoidettava sähkölaitteistoja niin, ettei niistä aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa.. Laitteiston kuntoa ja turvallisuutta on tarkkailtava ja havaitut puutteet sekä viat on poistettava riittävän nopeasti. Kunnon valvonnan tulee olla riittävän säännöllistä. Valvontaa voivat sähköalan ammattihenkilöstön lisäksi suorittaa osaltaan myös maallikot soveltuvin osin. Maallikoille voidaan antaa tehtävään opastusta. Luokkien 2 ja 3 sähkölaitteistoille on laadittava ennalta sähköturvallisuuden ylläpitävä kunnossapito-ohjelma, johon sisällytetään myös haltijalle kuuluvat tarkastukset ja tarkistukset, joita sähkölaitteistojen vaatimustenmukaisuuden valvonta edellyttää. Siirtymäsäännöksen mukaan tällainen kunnossapito-ohjelma on laadittava käytössä oleville laitteistoille 30.4.2005 mennessä. Ohjelmaan sisällytetään kunnossapitoon kuuluvina mm. seuraavaa niihin kuuluvine huolto-, kunnossapito- ja korjaustöineen: Riittävä sähköturvallisuuden edellyttämä kunnon ja vikojen valvonta Kosketussuojaus ja mekaaninen suojaus Kosketusjännitesuojaus (suojalaitteiden asetteluarvot) Toimenpiteet palo- ja räjähdysvaaran ehkäisemiseksi Ilmajohtojen turvaetäisyydet, vapaa johtoaukea ja kiipeämisen esto. Sähkötilojen lukitukset, niihin pääsy ja varoituskilvet. Maadoitukset ja potentiaalintasaukset Varmennustarkastuksen suorittamisvelvoite ja suorittaja Varmennustarkastuksia saavat suorittaa valtuutetut tarkastajat ja valtuutetut laitokset, kuitenkin laitteistoluokassa 3a vain valtuutetut laitokset. Varmennustarkastus voidaan luokan 3a laitteistoa lukuun ottamatta korvata sähkölaitteiston rakentaneen tai rakentamisesta vastanneen urakoitsijan varmennuksella, kun urakoitsijalla on tähän erikseen myönnetty oikeus. Varmennustarkastus on tehtävä sähkölaitteistolle: Uudelle luokan 1d, 2b, 3a ja 3b sähkölaitteistolle suojaavan ylivirtasuojan nimellis- tai asetteluvirrasta riippumatta ja
7(13) uudelle luokan 1a, 1b, 2c, 2d ja 3c laitteistolle Varmennustarkastusta ei tarvitse suorittaa uudelle sähkölaitteistolle, joka on muodostunut, kun olemassa oleva ja aikaisemmin tarkastettu laitteisto on jaettu useammalla haltijalle kuuluviin osiin ilman varmennustarkastusta edellyttäviä asennusmuutoksia. Muutetulle luokan 1a, 1b, 1d, 2b laitteistolle, kun muutostyön Un 1000 V ja muutosaluetta suojaava ylivirtasuoja on 35 A suurempi, muutetulle luokan 2c, 2d ja 3c laitteistolle, kun muutostyön Un 1000 V ja muutosaluetta suojaava ylivirtasuoja on 250 A suurempi, muutetulle luokan 3a laitteistolle, lukuun ottamatta vähäistä muutostyötä, josta ei ole tarpeen laatia käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa (ks. KTMp (517/1996) 4 2) muutetulle luokan 3b leikkaussalin laitteistolle, lukuun ottamatta vähäistä muutostyötä, josta ei ole tarpeen laatia käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa ja muutetulle luokan 3b muulle laitteistolle, kun muutostyön Un 1000 V ja muutosaluetta suojaava ylivirtasuoja on 35 A suurempi lääkintätiloissa, joissa ei tehdä yleisanestesiaa tai laajapuudutusta edellyttäviä toimenpiteitä Korkeintaan kaksi asuinhuoneistoa sisältävällä asuinrakennuksella ei ole sähkölaitteistoluokkaa eikä rakennuksen liittymän suojaavan ylivirtasuojan koko vaikuta asiassa. Tällaiselle rakennukselle ja sen muutostöille eivät säädökset edellytä varmennustarkastuksia. Varmennustarkastuksen suorittamisajankohta Sähkölaitteistoluokissa 1 ja 2 voidaan varmennustarkastus suorittaa kolmen kuukauden kuluessa sähkölaitteiston varsinaisesta käyttöönotosta. Verkonhaltijan kalenterivuoden aikana rakennetuille luokan 3c sähköverkoille voidaan varmennustarkastus suorittaa seuraavan kalenterivuoden aikana. Sähkölaitteistoluokan 3a kaikki varmennustarkastukset ja luokan 3b varmennustarkastukset leikkaussaleissa, joissa tehdään kirurgisia toimenpiteitä yleisanestesiassa tai laajapuudutuksessa, on tehtävä ennen sähkölaitteiston varsinaista käyttöönottoa. Varsinaisella käyttöönotolla tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin tila, johon sähkölaitteisto on rakennettu, otetaan suunniteltuun käyttötarkoitukseensa (esim. rakennus tai sen osa saa rakennusvalvonnan käyttöluvan, erityistilassa räjähdysvaarallinen prosessi otetaan käyttöön tai leikkaussalissa aloitetaan leikkaustoiminta).
8(13) Vähäiset muutostyöt 5. MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET Vähäisellä muutostyöllä tarkoitetaan yksittäisten ryhmäjohtojen alueella tehtyjä vähäisiä muutos- ja lisäasennustöitä, jotka eivät muodosta asennuskokonaisuutta. Esim. uuden tai muutetun tilan sähköasennus on yleensä asennuskokonaisuus. Yksittäisen kojeen tai laitteen (esim. moottori) ja sitä syöttävän ryhmäjohdon tai koneen liitäntäjohdon uudis- tai muutosasennus ei edellytä varmennustarkastusta, eikä tällaisen kohteen nimellisvirralle ole asetettu rajaa. Vähäisestä muutostyöstä ei ole tarpeen tehdä käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa, mutta käyttöönottotarkastus on suoritettava, KTMp (517/1996) 4 2. Määräaikaistarkastuksen suorittamisvelvoite ja suorittaja Määräaikaistarkastuksia saavat suorittaa valtuutetut tarkastajat ja valtuutetut laitokset, kuitenkin laitteistoluokassa 3a vain valtuutetut laitokset. Määräaikaistarkastukset suoritetaan sähkölaitteistoille seuraavin määrävälein: Luokka 1 15 vuotta Luokka 2 10 vuotta Luokka 3 5 vuotta Asuinrakennukselle ei vaadita määräaikaistarkastuksen suorittamista. Kuitenkin asuinrakennuksen osana oleville muille kuin asumista palveleville tiloille, esim. liiketiloille, on tehtävä määräaikaistarkastus 15 v välein, jos tilojen suojalaitteena olevan ylivirtasuojan nimellisvirta on yli 35 A.. Luokkiin 1d, 2b (esim. lääkäriasema) ja 3b (esim. leikkaustoimintaa harjoittava lääkäriasema) kuuluvalle asuinrakennuksessa olevalle sähkölaitteistolle on tehtävä määräaikaistarkastus. Asumista palvelevilla tiloilla tarkoitetaan asuntojen lisäksi myös saman asuinkiinteistön kaikkia asunto-osakeyhtiön tms. hallinnassa ja asukkaiden käytössä olevia yhteisiä tai osakkaille, asukkaille tai muutoin asuinkäyttöön liittyviin toimintoihin vuokrattuja tiloja ja alueita. Näitä ovat esim. varasto-, sauna-, kylmähuone-, askartelu-, kerho- tms. vastaavat tilat ja yhteiset ulkotilat, autokatokset yms. Luokan 3b niille lääkintätiloille, jotka eivät olleet aikaisemmin ennen päätösmuutosta (335/2004) luokkaa 3b, on tehtävä määräaikaistarkastus viimeistään silloin, kun on kulunut 10 v edellisestä määräaikaistarkastuksesta tai viimeistään 5.5.2009. Tarkoituksenmukaisinta on kuitenkin suorittaa tarkastus ennen näitä määräaikoja samaan aikaan kuin se tehdään jo ennestään luokkaa 3b olevalle sähkölaitteistolle.
9(13) Haltija ja tarkastettava sähkölaitteisto Sähkölaitteiston haltijan tulee huolehtia laitteiston määräaikaistarkastuksesta. Velvoite huolehtimisesta jää käytännössä kiinteistön omistajalle, mikäli omistaja ei osoita tästä vastuussa olevaa muuta haltijaa. Vuokrasuhteissa määräaikaistarkastuksen teettämisvelvollisuus on pääsääntöisesti sillä, joka vastaa yleensäkin kiinteistön tai rakennuksen pitkäaikaisesta kunnossapidosta, ellei toisin ole nimenomaisesti sovittu. Näin ollen monissa tapauksissa teettämisvelvollisuus kohdistuu rakennuksen omistajaan. Lisäksi on huomattava, että sähkölaitteisto on määritelmänsä mukaan toiminnallinen kokonaisuus. Tästä syystä usean vuokralaisen tapauksessakin koko rakennuksen sähkölaitteistoa on yleensä tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena eikä jaettuna erillisiin osiin määräaikaistarkastusvelvoitteen suhteen. Tällainen kohde voi olla esim. kauppakeskus, toimistorakennus tai pienteollisuustalo. On myös huomattava, että samaan toiminnalliseen sähkölaitteistokokonaisuuteen saattaa eräissä tapauksissa kuulua usean haltijan sähkölaitteistoja. Omistaja voi olla haltija rakennuksen sähkönjakeluverkolle, ja vuokralainen siihen liitetylle sähkölaitteistolle, joka voi muodostua esim. sähköasennuksista ja tuotantokoneista. Tällöin määräaikaistarkastusvelvoite voi kohdentua kumpaankin osapuoleen. Vuokralainen voi olla vastuussa määräaikaistarkastuksen teettämisestä esim. silloin, kun teollisuus- tai liikeyritys on vuokrannut koko kiinteistön pitkäaikaisesti toimintaansa varten. Tällöin vuokralaiselle kuuluvasta kiinteistön kunnossapitovastuusta on yleensä sopimuksissa erikseen mainittu. 6. REKISTERI-ILMOITUKSET TARKASTUKSISTA JA KÄYTÖN JOHTAJISTA Jakeluverkonhaltijalle tehtävät ilmoitukset Jakeluverkonhaltija ylläpitää rekisteriä alueensa liittymistä. Rekistereihin talletetaan tiedot sähkölaitteiston tyypistä, haltijasta, rakentajasta (sähköurakoitsijasta) ja tarkastajasta. Tieto liittymän sähköasennusten rakentajasta (sähköurakoitsijasta) on luontevinta pyytää liittämis- ja mittarointivaiheessa käyttäen jakeluverkkoyhtiön yleistietolomaketta tms. Lomakkeessa on lisäksi tarpeen olla kohta, jossa ilmoitetaan, jatkaako sama sähköurakoitsija kohteen sähköasennustöitä vielä liittymän asentamisen (pääkeskus ja mittarointi) jälkeenkin. Jakeluverkonhaltijat antavat osaltaan yksityiskohtaisempia ohjeita heille tehtävistä ilmoituksista.
10(13) Luokkien 1a, 1b, 1d ja 2b sähkölaitteistoista tehdään tarkastuksia koskevat ilmoitukset sille jakeluverkonhaltijalle, jonka vastuualueelle sähkölaitteisto on rakennettu. TUKESille tehtävät ilmoitukset TUKESissa pidetään rekisteriä luokkien 2c, 2d, 3a, 3b ja 3c sähkölaitteistoista käytön johtajia ja varmennus- sekä määräaikaistarkastuksia koskevien ilmoitusten perusteella. TUKESille tehtävissä ilmoituksissa annetaan ilmoituslomakkeista sekä niiden täyttöohjeista ilmenevät tiedot (kts. Lisätietoja). Luokan 2c, 2d ja 3c laitteistoille on nimettävä käytön johtaja ja ilmoitettava siitä TUKESille kolmen kuukauden kuluessa laitteiston käyttöönotosta. Ilmoitukset TUKESille tehdään laitteistoa koskevien tietojen kanssa. Uusi käytön johtaja on nimettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun käytön johtaja lopettaa tehtävässään tai on estynyt hoitamasta tehtäväänsä muuten kun lyhytaikaisen poissaolon vuoksi (esim. vuosiloma). Ilmoitukset muutoksista TUKESille tehdään kuukauden kuluessa muutoksesta. (KTMp (516/1996) 27 ja 28 ) Käytön johtajan on oltava luonnollinen henkilö. Yli 1000V laitteiston käytön johtajalla on oltava sähkölaitteiston jännitetasoa vastaava luokan 1 pätevyys ja enintään 1000 V laitteiston käytön johtajalla vähintään luokan 2 pätevyys. Myös edellisiin rinnastettava aikaisemman järjestelmän mukainen pätevyys kelpaa. Jos samaan sähkölaitteistoon kuuluu enemmän kuin kolme enintään 20 kv jännitteistä muuntamoa tai muuntamoon rinnastettavaa yli 1000 V kytkinlaitosta, on käytön johtajan oltava haltijan palveluksessa (palkkasuhteessa) tai käytön johtajan työnantajan ja sähkölaitteiston haltijan välillä on oltava sähkölaitteistoa koskeva kunnossapitosopimus. Yleistä ilmoituksista Kun yhtenäinen sähkölaitteisto jaetaan eri haltijoille kuuluviin osiin, katsotaan uusien haltijoiden sähkölaitteistot ilmoitusten kannalta uusiksi liittymiksi, joista tehdään tarpeelliset rekisteri-ilmoitukset. Jos tarkastukseen on kuulunut eri laitteistoluokkiin kuuluvia laitteistoja (ks. kohta 2) tulee näiden ilmetä pöytäkirjasta ja tehtävistä ilmoituksista. Ilmoitus tehdään erikseen jokaisesta erillisestä sähkölaitteistosta. Ilmoitukset rekisteriin suoritetuista varmennus- ja määräaikaistarkastuksista tekee tarkastuksen suorittaja kolmen kuukauden kuluessa tarkastuksesta. Vain säädösten edellyttämistä varmennus- ja määräaikaistarkastuksista tehdään rekisteri-ilmoitukset. Vapaaehtoinen tarkastus, joka ei ole säädösten edellyttämä varmennus- tai määräaikaistarkastus, on dokumentoitava siten (tehtävä pöytä-
11(13) kirja niin), ettei siitä synny sekaannusta säädösten edellyttämään varmennus- tai määräaikaistarkastukseen. 7. VAKAVAT SÄHKÖVAHINGOT Kuoleman tai vakavan loukkaantumisen aiheuttaneesta sähkötapaturmasta tehdään sähkötapaturmailmoitus, jossa annettavat tiedot on yksilöity TUKESin ilmoituslomakkeessa. Tällaisesta tapaturmasta ilmoitetaan TUKESille välittömästi sen jälkeen, kun tapaturma on tullut tietoon. Ilmoitusvelvollisuus on erityisesti poliisilla, pelastus- ja työsuojeluviranomaisella sekä jakelualueen jakeluverkonhaltijalla. TUKES huolehtii onnettomuuksien tutkinnasta, jos arvioi sen onnettomuuden syyn selvittämisen tai onnettomuuksien ehkäisyn kannalta tarpeelliseksi. 8. MUUT ILMOITUKSET TUKESILLE Jos tarkastuksen yhteydessä on havaittu laitteen tai laitteiston aiheuttavan välitöntä vaaraa, valtuutettu tarkastaja ja valtuutettu laitos lähettävät laitteen tai laitteiston haltijalle tekemistään vaaraa koskevista kirjallisista ilmoituksista jäljennöksen TUKESille. Ilmoitusta jäljennöksineen ei ole tarpeen tehdä tarkastuksissa havaituista harvoista yksittäisistä puutteista, jotka olosuhteet huomioon ottaen eivät aiheuta selvää välitöntä vaaraa (esim. varokekannen puuttuminen keskuksessa, johon lasten ja sivullisten pääsy on estetty). Lisäedellytyksenä on, että puute korjataan heti. Välitöntä vaaraa aiheuttaviksi vioiksi ja puutteiksi voidaan olosuhteista riippuen katsoa mm. seuraavanlaisia: Laitteen kosketeltavassa metallirungossa tai osassa on vaarallinen kosketusjännite. Pistorasian suojakosketin on kytketty vaihejohtimeen, laitteen suojajohdin on pistotulpassa kytketty ääri- tai nollajohtimen liittimeen tai laitteen suojamaadoitettaviin osiin on kytketty ääri- tai nollajohdin. Sähkölaitteen tai -laitteiston jännitteiset osat ovat kosketeltavissa puutteellisen kosketussuojauksen vuoksi olosuhteissa, joissa välitön vaara on ilmeinen. Sähkölaitteen tai -laitteiston kosketussuojaamattomat osat on puutteellisesti erotettu jännitteisistä virtapiireistä (esim. jännite voidaan normaalein käyttötoimenpitein kytkeä kosketussuojaamattomaan osaan sivullisten toimesta). Lääkintätilat tarvittavat elintoimintoja ylläpitävät turvasyöttöjärjestelmät eivät toimi tai niiden toiminta-aika ei ole elintoimintojen ylläpidon kannalta riittävän pitkä
12(13) sähköasennusten puutteet ja viat yhdessä käytettävien lääkintälaitteiden kanssa voivat aiheuttaa välittömän vaaratilanteen potilaalle (esim. kosketusjännite tai vuotovirta) Räjähdysvaarallisessa tilassa (palavat nesteet) on käytössä sähkölaite tai asennus, joka aiheuttaa ilmeistä räjähdysvaaraa. HUOM. Esimerkkejä vioista ja puutteista, jotka voivat olosuhteista riippuen aiheuttaa välitöntä vaaraa tilaluokassa 0 tai 1 käytetään rakenteeltaan muita kuin kyseiseen räjähdysvaaralliseen tilaan tarkoitettuja sähkölaitteita. Exi-piirin zener-rajoittimen (barrier) maadoitus puuttuu piiristä, joka syöttää tilaluokassa 0 olevia laitteita tilaluokassa 0 tai 1 käytetyn normaalitoiminnassa kipinöivän tai kuumenevan laitteen räjähdysryhmää tai lämpötilaluokkaa ei ole valittu oikein tilaluokassa 0 tai 1 ei ole tehty vaadittua sähkölaitteen suojamaadoitusta tai staattisen sähkön edellyttämät maadoitukset puuttuvat tilaluokissa 1 olevan Exd-rakenteisen laitteen kotelo on vaurioitunut tai huonosti kiinni tilaluokassa 1 normaalitoiminnassa kipinöivässä Exd-laitteessa ei ole käytetty rakenteeltaan asianmukaisia läpivientitarvikkeita (Exd-rakenne) tilaluokassa 0 tai 1 käytetyn normaalitoiminnassa kipinöivän Exivirtapiirin (esim rajakytkin) yhteensovittaminen on tehty virheellisesti. Pölyräjähdysvaarallisessa tai räjähdystarviketilassa olevan sähkölaitteen kotelointiluokassa tai pintalämpötilassa on olennainen puute vaatimuksiin nähden. TUKESille lähetettävästä ilmoituksesta ja jäljennöksestä tulee ilmetä ainakin: Sähkölaitteen tai -laitteiston haltija yhteystietoineen. Tiedot sähkölaitteesta, sähkölaitteistosta tai sen osasta, jonka käytöstä aiheutuu välitöntä vaaraa. Tiedot välittömän vaaran laadusta ja aiheuttajasta. Tiedot sähkölaitteiston mahdollisesta käytön johtajasta ja/tai haltijan sähkötöiden johtajasta. Laitteiston rakentajan nimi erityisesti varmennustarkastusten osalta. Onko sähkölaitteen tai -laitteiston haltija huolehtinut välitöntä vaaraa aiheuttavan vian tai puutteen korjaamisesta tai lopettanut laitteen tai laitteiston käytön ja erottanut sen verkosta. Myös varmennus- tai määräaikaistarkastuksessa havaitusta säädösten vastaisesta ilman ilmoitusta tai asianmukaista pätevyyttä tehdystä sähköasennustyöstä on valvonnan kannalta suositeltavaa ilmoittaa TUKESille. Ilmoituksesta tulee ilmetä ainakin Työn kohteena olleen sähkölaitteiston haltija yhteystietoineen.
13(13) 9. VOIMAANTULO Sähkötyön ajankohta ja laajuus. Onko tehdyissä asennuksissa havaittu turvallisuutta vaarantavia tai välitöntä vaaraa aiheuttavia vikoja tai puutteita. Sähkötyön tehneen henkilön tai yrityksen nimi sekä yhteystiedot, mikäli mahdollista. Jos jokin edellä mainituista kohdista ei ole ilmoittajan tiedossa, on tämä syytä mainita ilmoituksessa erikseen. Tämä TUKES-ohje S 4-2004 tulee voimaan ilmestyttyään ja on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään 15.6.2009 saakka. Ohje korvaa vastaavan aikaisemman TUKES-ohjeen S4-2003, Sähkölaitteistot ja TUKES-ohjeen S 2-96, Ilmoitukset sähkölaitteiston käytön johtamisesta.. Ylijohtaja Seppo Tuominen Johtaja Timo Okkonen LISÄTIETOJA Tämän ohjeen edelliseen painokseen S4-2003 nähden ohjeeseen on sisällytetty TUKES-ohje S 2-96 ja uutta ohjetta on täsmennetty. Säädösliite on korjattu vastaamaan muuttuneita sähköturvallisuussäädöksiä. Lisätietoja tästä ohjeesta antaa Turvatekniikan keskus, PL 123, 00181 Helsinki, puhelin (09) 61 671, telekopio (09) 616 7466, Internet www.tukes.fi. TUKES-ohjeiden ja lomakemallien ajantasaiset versiot ovat saatavilla TUKESin Internet-sivuilla (www.tukes.fi). LIITE KTMp (517/1996, 30/2003, 335/2004)
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä 5.7.1996/517 Kauppa- ja teollisuusministeriö on 14 päivänä kesäkuuta 1996 annetun sähköturvallisuuslain (410/96) nojalla päättänyt: 1 luku Yleiset määräykset 1 Tämä päätös koskee sähkölaitteiston tarkastuksia, huoltoa ja kunnossapitoa. Tämä päätös ei koske televerkkojen, hissien, ilma-alusten eikä maa- ja vesikulkuneuvojen sähkölaitteistoja. 2 (3.5.2004/335) Tässä päätöksessä tarkoittaa: 1) luokan 1 sähkölaitteisto: a) sähkölaitteistoa asuinrakennuksessa, jossa on enemmän kuin kaksi asuinhuoneistoa; b) muuta kuin asuinrakennuksen sähkölaitteistoa, jonka suojalaitteena toimivan ylivirtasuojan nimellisvirta on yli 35 ampeeria ja joka ei kuulu luokkiin 2 tai 3; d) sähkölaitteistoa räjähdysvaarallisessa tilassa, jossa vaarallisen kemikaalin valmistus, käsittely tai varastointi vaatii ilmoitusta; 2) luokan 2 sähkölaitteisto: b) lääkintätilojen sähkölaitteistoa sellaisessa sairaalassa, terveyskeskuksessa tai yksityisellä lääkäriasemalla, jossa ei tehdä yleisanestesiaa tai laajapuudutusta edellyttäviä kirurgisia toimenpiteitä; c) sähkölaitteistoa, johon kuuluu yli 1 000 voltin nimellisjännitteisiä osia, lukuun ottamatta sellaista sähkölaitteistoa, johon kuuluu vain enintään 1 000 voltin nimellisjännitteellä syötettyjä yli 1 000 voltin sähkölaitteita tai niihin verrattavia laitteistoja; d) sähkölaitteistoa, jonka liittymisteho, jolla tarkoitetaan sähkölaitteiston haltijan kiinteistölle tai yhtenäiselle kiinteistöryhmälle rakennettujen liittymien liittymistehojen summaa, on yli 1 600 kilovolttiampeeria; 3) luokan 3 sähkölaitteisto a) sähkölaitteistoa räjähdysvaarallisessa tilassa, jossa vaarallisen kemikaalin valmistus, käsittely tai varastointi taikka räjähteen valmistus vaatii lupaa; b) lääkintätilojen sähkölaitteistoa sellaisessa sairaalassa tai terveyskeskuksessa taikka sellaisella yksityisellä lääkäriasemalla, jossa tehdään yleisanestesiaa tai laajapuudutusta edellyttäviä kirurgisia toimenpiteitä; c) verkonhaltijan jakelu-, siirto- ja muuta vastaavaa sähköverkkoa.
2 luku Sähkölaitteistojen käyttöönotto Käyttöönottotarkastus 3 Sähkölaitteistolle on tehtävä käyttöönottotarkastus, jossa riittävässä laajuudessa selvitetään, ettei sähkölaitteistosta aiheudu sähköturvallisuuslain (410/96) 5 :ssä tarkoitettua vaaraa tai häiriötä. 4 Käyttöönottotarkastuksesta tulee laatia sähkölaitteiston haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja, jollei 2 momentissa muuta määrätä. Tarkastuspöytäkirjasta tulee käydä ilmi kohteen yksilöintitiedot, selvitys sähkölaitteiston säännösten ja määräysten mukaisuudesta, yleiskuvaus käytetyistä tarkastusmenetelmistä sekä tarkastusten ja testausten tulokset. Tarkastuksen tekijän on allekirjoitettava tarkastuspöytäkirja. Käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa ei edellytetä 1) sellaisista sähköalan töistä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä, 2) nimellisjännitteeltään enintään 50 voltin vaihtojännitteisten tai 120 voltin tasajännitteisten sähkölaitteistojen asennuksista, 3) yksittäisten komponenttien vaihdoista tai lisäyksistä taikka näihin verrattavista toimenpiteistä, 4) yksittäisten kojeiden syöttöön liittyvistä muutostöistä enintään 1 000 voltin nimellisjännitteellä, 5) nimellisjännitteeltään enintään 1 000 voltin kytkinlaitoksiin kohdistuvista muutostöistä, joissa kytkinlaitoksen nimellisarvoja ei muuteta, eikä 6) sellaisen tilapäislaitteiston asennuksesta, joka on koottu standardien mukaisista työmaakeskuksista. Edellä 2 momentissa mainituista tapauksista on sähkölaitteiston testausten tulokset kuitenkin tarvittaessa annettava laitteiston haltijalle. Varmennustarkastus 5 Sähköturvallisuuden varmistamiseksi sähkölaitteistolle on käyttöönottotarkastuksen lisäksi tehtävä varmennustarkastus, kun kyseessä on luokan 1 3 sähkölaitteisto. Varmennustarkastus on tehtävä myös tällaisten laitteistojen muutostöille, jollei ole kyse 4 :n 2 momentissa tarkoitetuista sähköalan töistä. Edellä 1 momentista poiketen luokissa 1 ja 2 sekä luokan 3 alakohdissa b ja c tarkoitetuille sähkölaitteiston muutostöille, lukuun ottamatta leikkaussaleissa olevia sähkölaitteistoja, ei edellytetä varmennustarkastusta, kun: 1) muutostyön kohteena olevan sähkölaitteiston nimellisjännite on enintään 1 000 volttia sekä työalueen ylivitasuojan nimellis- tai asetteluvirta enintään 35 ampeeria, jos käyttö- ja huoltotöiden johtajaa ei vaadita, ja muutoin 250 ampeeria tai
2) muutostyö kohdistuu kytkinlaitokseen eikä kytkinlaitoksen nimellisarvoja muuteta. (3.5.2004/335) 6 Varmennustarkastuksessa on riittävässä laajuudessa pistokokein tai muulla soveltuvalla tavalla varmistettava, että sähkölaitteisto täyttää sähköturvallisuudelle asetetun tason ja sähkölaitteistolle on tehty asianmukainen käyttöönottotarkastus. 7 Varmennustarkastus on tehtävä, ennen kuin sähkölaitteisto otetaan varsinaiseen käyttötarkoitukseensa. Edellä 1 momentista poiketen varmennustarkastus voidaan myös tehdä luokan 1 ja 2 sähkölaitteistoille kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta ja verkonhaltijan kalenterivuoden aikana rakennetuille sähköverkoille seuraavan kalenterivuoden kuluessa. 8 (3.5.2004/335) Varmennustarkastuksen voi tehdä valtuutettu laitos. Muille kuin 2 :n 3 a kohdan tarkoittamille sähkölaitteistoille varmennustarkastuksen voi tehdä myös valtuutettu tarkastaja. Varmennustarkastus voidaan luokan 3 alakohdassa a tarkoitettuja sähkölaitteistoja lukuun ottamatta korvata sähkölaitteiston rakentaneen tai rakentamisesta vastanneen sellaisen sähköurakoitsijan varmennuksella, jolla on tähän oikeus. 9 Varmennustarkastuksesta ja sitä korvaavasta sähköurakoitsijan varmennuksesta on laadittava laitteiston haltijan käyttöön tarkastustodistus. Todistuksesta tulee käydä ilmi kohteen yksilöintitiedot, tarkastusmenetelmä ja selvitys sähkölaitteiston säännösten ja määräysten mukaisuudesta. Tarkastuksen tekijän on allekirjoitettava todistus. 3 luku Sähkölaitteistojen käyttö Huolto ja kunnossapito 10 (3.5.2004/335) Sähkölaitteiston haltijan on huolehdittava siitä, että laitteiston kuntoa ja turvallisuutta tarkkaillaan ja että havaitut puutteet ja viat poistetaan riittävän nopeasti. 11 (3.5.2004/335) Luokkien 2 ja 3 sähkölaitteistoille on laadittava ennalta sähköturvallisuuden ylläpitävä kunnossapito-ohjelma. Muiden sähkölaitteistojen osalta ohjelma voidaan korvata laitteiden ja laitteistojen käyttö- ja huolto-ohjeilla. Määräaikaistarkastus 12 (3.5.2004/335) Käytössä olevalle sähkölaitteistolle on tehtävä määräaikaistarkastus seuraavasti:
1) luokan 1 sähkölaitteistolle asuinrakennuksia lukuun ottamatta viidentoista vuoden välein, mikäli kuitenkin asuinrakennuksen osana on liiketiloja tai muita pääasiassa muuta käyttöä kuin asumista palvelevia tiloja, joiden suojalaitteena toimivan ylivirtasuojan nimellisvirta on yli 35 ampeeria, on näiden tilojen sähkölaitteistoille tehtävä määräaikaistarkastus viidentoista vuoden välein; 2) luokan 2 sähkölaitteistolle kymmenen vuoden välein; sekä 3) luokan 3 sähkölaitteistolle viiden vuoden välein. 13 Määräaikaistarkastuksissa tulee riittävässä laajuudessa pistokokein tai muulla soveltuvalla tavalla varmistua siitä, että 1) sähkölaitteiston käyttö on turvallista ja laitteistolle on tehty huolto- ja kunnossapito-ohjelman mukaiset toimenpiteet, 2) sähkölaitteiston käyttöön ja hoitoon tarvittavat välineet, piirustukset, kaaviot ja ohjeet ovat käytettävissä ja 3) sähkölaitteiston laajennus- ja muutostöistä on asianmukaiset tarkastuspöytäkirjat. 14 (3.5.2004/335) Määräaikaistarkastuksen voi tehdä valtuutettu laitos. Muille kuin luokan 3 alakohdassa a tarkoitetuille sähkölaitteistoille määräaikaistarkastuksen voi tehdä myös valtuutettu tarkastaja. 15 Määräaikaistarkastuksesta on laadittava haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja, jossa on yksilöitävä tarkastusta koskevat tiedot ja havaitut sähköturvallisuuteen liittyvät puutteet. Tarkastuksen tekijän on allekirjoitettava tarkastuspöytäkirja. 4 luku Ilmoitukset rekisteriin 16 (23.1.2003/30) Sähköturvallisuuslain 18 :n 3 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä siten kuin jäljempänä 17 :ssä säädetään. 17 Ilmoitus on tehtävä sähköturvallisuusviranomaiselle luokan 2 alakohtien c ja d ja luokan 3 sähkölaitteistoista. Muutoin ilmoitus on tehtävä sille jakeluverkonhaltijalle, jonka vastuualueelle sähkölaitteisto on rakennettu. (3.5.2004/335) Ilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa tarkastuksen suorittamisesta. (23.1.2003/30) Ilmoituksesta tulee käydä ilmi sähköturvallisuusasetuksen (498/96) 19 :ssä tarkoitetut asiat. 5 luku Voimaantulo ja siirtymämääräykset
18 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1996. 19 Vakituiseen asuinkäyttöön tarkoitetun rakennuksen sähkölaitteistolle tulee tehdä varmennustarkastus, jos se otetaan varsinaiseen käyttötarkoitukseensa ennen 30 päivää kesäkuuta 1997. Näissä varmennustarkastuksissa on noudatettava soveltuvin osin, mitä 5 9 :ssä määrätään. 20 Sähkölaitteiston seuraava 13 :n mukainen määräaikaistarkastusajankohta määräytyy: 1) sähkölaitteiston käyttöönottoajankohdasta tai 2) edellisestä määräaikaistarkastuksesta, joka on tehty sähkölaitteistojen tarkastuksista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (1187/91) 8 :n nojalla. Määräaikaistarkastusta ei kuitenkaan vaadita suoritettavaksi ennen 1 päivää tammikuuta 2000, jos kyseiselle sähkölaitteistolle ei ole aiemmin edellytetty määräaikaistarkastusta. 23.1.2003/30: Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2003. 3.5.2004/335: Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä toukokuuta 2004. Niille 11 :ssä tarkoitetuille sähkölaitteistoille, jotka tällä asetuksella tulevat kunnossapito-ohjelman laatimisvelvoitteen piiriin, tulee laatia kunnossapito-ohjelma vuoden 2005 huhtikuun loppuun mennessä.