HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ, vaihe II Anssi Kokkonen 13.12.2013 AvainEnergia Oy Patteristontie 21 80400 Ylämylly Puh. 050 408 0542 anssi.kokkonen@avainenergia.fi www.avainenergia.fi Y-tunnus: 2440978-3
Sisällys 1 Taustaa ja työn tavoitteet... 3 2 Lämmön tuotannon liiketoimintamallit ja sopimusmenettelyt... 3 2.1 Hiekkalahden teollisuusalue... 3 2.1 Liiketoimintamallit aluelämpölaitokselle... 4 2.1.1 Kunnan lämpölaitos ja huoltopalvelun ulkoistaminen... 4 2.1.2 Aluelämmön tuotannon yhtiöittäminen... 4 2.1.3 Aluelämmön tuotannon ulkoistaminen... 5 3 Puupolttoaineiden saatavuus ja hintataso... 6 3.1 Hake... 6 3.2 Puupelletit... 6 4 Pellettilämpö taloyhtiöille... 6 4.1 Kannattavuuslaskelmien lähtötiedot... 7 4.2 Laskelmien tulokset... 8 Liitteet 2
1 Taustaa ja työn tavoitteet Selvitys on tehty Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tilauksesta ja se on osa EU:n BSR ohjelman Bioenergy Promotion hanketta. Selvitystyön ensimmäisestä osasta vastasi Järvi- Suomen Energiasuunnittelu Oy ja siitä on tehty erillinen raportti. Tämä raportti koskee selvityksen toista vaihetta, jonka toteutusaika oli 1.11. 13.12.2013. Työn toteutusta ja tavoitteita tarkennettiin aloituspalaverin 6.11. yhteydessä, jolloin tehtiin myös kohdekatselmointi. Lisätarkennuksia selvitystyön toiseen vaiheeseen tehtiin, kun käytiin läpi ensimmäisen vaiheen päätuloksia 21.11. Selvitystyön toisen vaiheen päätavoitteiksi muotoutuivat siten: - selvitystyön ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella potentiaaliset liiketoimintamallit o Hiekkalahden teollisuusalueen lämpöenergian tuotannolle o nykyiselle aluelämmön tuotannolle mahdollisine laajennuksineen - tarvittavat sopimusmenettelyt eri liiketoimintamalleissa - hake- ja puupellettipolttoaineen saatavuuden ja hintatason selvitys Valtimolla - As Oy Teeriluhti, As Oy Einolanrinne ja As Oy Jussilanpiha: pellettilämmön tuotannon eri vaihtoehdot ja kannattavuuslaskelmat 2 Lämmön tuotannon liiketoimintamallit ja sopimusmenettelyt 2.1 Hiekkalahden teollisuusalue Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa on määritetty lämmön tuotannon kannattavuuslukuja Hiekkalahden teollisuusalueen nykytilanteen perusteella, kun polttoaineeksi on oletettu hake. Vaihtoehtoina ovat olleet 1) teollisuusalueen oma lämpölaitos ja aluelämpöverkko nykyisellä lämmön kulutuksella, 2) teollisuusalueen oma lämpölaitos ja aluelämpöverkko, jos Valtimo Components Oy jää lämpöverkon ulkopuolelle. Kannattavuuslukujen valossa lämmön tuotanto teollisuusalueella omalla hakelämpölaitoksella ei ole liiketaloudellisesti järkevää. Alueella toimivilla yrityksillä ei keskustelujen perusteella ole myöskään kiinnostusta erityisesti panostaa lämmön tuotannon muutoksiin, lukuun ottamatta Valtimo Components Oy:tä. Teollisuusalueen osalta erillisenä lämpöverkkoalueena ei ole siten tässä vaiheessa syytä tarkastella liiketoimintamalleja hakelämmön tuotannossa. Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa on arvioitu myös sitä, millä lämpöenergian käyttömäärällä teollisuusalueen oma lämpölaitos ja lämpöverkko olisi taloudellisesti kannattava. Lämmön tarpeen tulisi olla noin kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Alueen lämpöverkon rakentaminen edellyttää suunnitelmissa olevaa merkittävää lämmön tarpeen kasvua teollisuusalueella. Tällöin alueen liittäminen yhdyskanaalilla olemassa olevaan aluelämpöverkkoon (Yhdysjohto V2) voi olla myös perusteltua ja kyseeseen tulevat silloin oheiset aluelämmön tuotantoa koskevat liiketoiminnan mallit. 3
2.1 Liiketoimintamallit aluelämpölaitokselle Valtimon nykyinen aluelämmön tuotanto perustuu hakkeeseen ja kevyeen polttoöljyyn selvityksen ensimmäisessä vaiheessa kuvatulla tavalla. Lämpölaitos lämmönjakoverkkoineen on kunnan omistama ja kunta myös vastaa laitoksen käytöstä ja myy lämpöä aluelämpöasiakkaille. Laitoksen hakepolttoaineen toimittajana on Karjalan Metsä ja Energia Oy. Teollisuusalueen liittäminen nykyisen aluelämpöverkon piiriin on tarkasteltu yhtenä vaihtoehtona, joka lisäisi laitoksen lämpökuormaa (Yhdysjohto V2). Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa on myös esitetty toimenpidevaihtoehto, jolla nykyistä kevytöljyn käyttöä erityisesti kesäaikana saataisiin olennaisesti vähennettyä. Vaihtoehdossa aluelämpöverkkoon liitettäisiin uusi n. 0,5 MW kpa- laitos, jolla voitaisiin korvata kesäaikainen öljyn käyttö kokonaisuudessaan. Lämmön tuotannolle on vaihtoehtoisia toteutustapoja, joita joudutaan aina tapauskohtaisesti arvioimaan eri lähtökohdista. Ohessa on Valtimon aluelämmön tuotannon osalta potentiaaliset toteutustavat sekä niihin kytkeytyvät liiketoimintamallit. Kunkin liiketoimintamallin osalta on arvioitu siihen liittyvät sopimusmenettelyt. Tässä yhteydessä ei ole arvioitu nykyistä toimintamallia. 2.1.1 Kunnan lämpölaitos ja huoltopalvelun ulkoistaminen Laitoksen kokonaisvaltainen huoltopalvelu siirretään ulkopuoliselle yritykselle. Kokonaisvaltainen huoltopalvelu sisältää kaiken laitoksen käytössä vaadittavan huolto- ja ylläpitotoiminnan, mukaan lukien hakkeen toimitukset. Lämpölaitoksen ja lämmönjakoverkon omistus säilyvät Valtimon kunnalla nykytilanteen mukaisesti. Omistajana kunnalla säilyy myös vastuu tarvittavista korjaus- ja muista investoinneista. Huoltopalvelun hinnoittelussa voidaan käyttää esim. tuotettuun lämpöenergian määrään perustuvaa hinnoittelua ( /MWh), jossa on mukana polttoaineen ja huoltotyön kustannukset. Tarvittavien laiteosien hankinnasta huoltopalveluyritys laskuttaa kuntaa sopimuksen mukaan. Sopimukset - Kunta kilpailuttaa aluelämpölaitoksen kokonaisvaltaisen huoltopalvelun ja solmii sopimuksen valitun toimijan kanssa määräajaksi. Nykyisen hakepolttoaineen toimitussopimuksen kesto ja sisältö määrittää osaltaan uuden sopimuksen toteutusajankohtaa. - Tarjouspyynnön sisällöllä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mikä tulee olemaan mm. käytettävän hakepolttoaineen alkuperä (harvennuspuuta, suomalaista vai venäläistä, jne.). - Kunnan suhde lämmön loppuasiakkaisiin säilyy ennallaan. 2.1.2 Aluelämmön tuotannon yhtiöittäminen 4 Aluelämmön tuotanto, jakelu ja myynti siirretään toimintamallissa perustettavalle kunnalliselle lämpöyhtiölle. Laitoksen huoltohenkilöstö siirtyy uuden yhtiön palkkalistalle, muutoin esim. hallintopalvelut kokonaisuudessaan (ml. toimitusjohtaja) hoidetaan ostopalveluna. Toimintamallissa lämmön tuotannon kannattavuuden seuranta on selkeää.
Sopimukset - Nykyiset lämpöasiakkaat siirtyvät automaattisesti uuden lämpöyhtiön asiakkaiksi. - Hakepolttoaineen toimitukset jatkuvat ennallaan sopimuksen siirrolla, ellei nykyisessä sopimuksessa muuta ole sovittu. - Lämpöyhtiö voi jatkossa tehdä sopimuksen kokonaisvaltaisesta aluelämpölaitoksen huoltopalvelusta tai pelkästä polttoainetoimituksesta. 2.1.3 Aluelämmön tuotannon ulkoistaminen Ulkopuolinen taho ostaa sekä aluelämpölaitoksen että nykyisen lämmönjakoverkon (tyypillisesti sama yritys ostaa molemmat). Yritys huolehtii lämpölaitoksen mahdollisista investoinneista, huollosta ja ylläpidosta polttoaineineen kokonaisvaltaisesti. Yrityksellä voi olla useitakin alihankkijoita, jotka hoitavat esim. polttoainetoimitukset tai huoltotehtävät. Lämmön myynti loppuasiakkaille siirtyy uudelle yritykselle ja kunnan vastuu aluelämmön tuotannosta lakkaa myyntisopimuksen ehtojen mukaisesti. Aluelämmön tuotannon ulkoistamisen toinen vaihtoehto on se, että kunta pitää edelleen omistuksessaan lämmön jakeluverkoston ja siten lämmön myynnin loppuasiakkaille. Tällöin kunnalla säilyy myös vastuu lämpöverkoston ylläpidosta ja mm. korjauksista. Yrityksen lämpöverkon haltijalle myymän lämmön hinta jaetaan yleensä perusmaksuun ( /kk) sekä kulutukseen perustuvaan energiamaksuun ( /MWh). Perusmaksulla katetaan ja tasataan laitoksesta aiheutuvia pääomakustannuksia. Lämpöverkon haltija myy edelleen lämpöä loppuasiakkaille. Verkon haltija sisällyttää perimäänsä lämmön myyntihintaan ja perusmaksuun lämmönjakoverkoston ylläpidosta ja hävikistä aiheutuvat kustannukset sekä asetetun lämmön myynnin tuottotavoitteen. Sopimukset - Kunta myy tarjousten perusteella nykyisen aluelämpölaitoksen ulkopuoliselle taholle, mutta pitää lämmönjakoverkon itsellään. Nykyisen hakepolttoaineen toimitussopimuksen kesto ja sisältö määrittää osaltaan myynnin mahdollista ajankohtaa. Kunta solmii määräaikaisen sopimuksen lämmön toimituksesta verkkoon uuden lämmön tuottajan kanssa. - Tarjousten ja lopullisen sopimuksen ehdoilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mikä tulee olemaan mm. käytettävän hakepolttoaineen alkuperä (harvennuspuuta, suomalaista vai venäläistä, jne.). - Kunnan suhde lämmön loppuasiakkaisiin säilyy toimintamallissa ennallaan. - Kunta myy tarjousten perusteella koko aluelämmön tuotannon lämmönjakoverkkoineen ulkopuoliselle taholle. Lämpösopimukset loppuasiakkaiden kanssa yleensä siirtyvät automaattisesti kunnalta uudelle lämmön toimittajalle, mikäli asiakas hyväksyy siirron. - Em. tapauksessa kunnan toiminta lämmön tuotannossa lakkaa. 5
3 Puupolttoaineiden saatavuus ja hintataso 3.1 Hake Valtimon kunnan nykyisellä aluelämpölaitoksella käytetään polttohaketta keskimäärin n. 13 700 irto-m 3 /vuosi (n. 5 400 m 3 /v) ja lämpöenergiaa tuotetaan keskimäärin n. 8 900 MWh/vuosi. Laitoksella tarvittavan hakepolttoaineen toimittaa Karjalan Metsä ja Energia Oy. Hakkeen raaka-aine kerätään tällä hetkellä pääasiassa Valtimon kunnan alueella sijaitsevilta leimikoilta. Alueella toimivia ja haketta toimittavia muita yrityksiä ovat mm. Vapo Oy ja Anaika Oy. Vapo Oy pystyy tarjoamaan ko. määrän haketta noin yhden vuoden varoajalla. Hakkeen alkuperä on Suomesta ja Venäjältä. Anaika Oy pystyy tarjoamaan lähinnä Venäjältä tuotettu haketta sekä oman mekaanisen puunjalostuksen sivutuotteena syntyvää kuivaa polttomursketta. Mursketta syntyy useita tuhansia kuutiometrejä vuosittain ja sitä on tarjolla nopeallakin aikataululla. Tilastokeskuksen Energian hinnat lämmön tuotannossa- tilastossa kesäkuussa 2013 metsähakkeen valtakunnallinen hintataso oli 20,60 /MWh (alv 0 %). Haketoimittajille tehtyjen kyselyjen perusteella hakkeen hintataso Valtimolla laitokselle toimitettuna on n. 22 /MWh (alv 0 %) eli n. 17,6 /i-m 3. 3.2 Puupelletit Puupellettejä on saatavilla irtotavarana toimitettuna suoraan asiakkaan varastoon. Pellettien irtotoimitus vastaa pitkälti polttoöljyn toimitusta ja pienin yksittäinen toimituserä on yleensä n. 4 tonnia. Suurin kertatoimitus on n. 37 tonnia, mikä vastaa tilavuutena n. 57 m 3 pellettejä. Vapo Oy on tällä hetkellä ainoa yritys, joka toimittaa pellettejä kaikkialla Suomessa. Useilta alueilta löytyy lisäksi paikallisia yrityksiä, jotka tarjoavat pellettejä joko suursäkki- tai irtotoimituksina. Markkinoilla on laajalti saatavilla sekä suomalaista että venäläistä puupellettiä ja mm. Pohjois-Karjalan alueelle on vireillä yrityssuunnitelmia uusista pellettitoimittajista. Valtimolla pellettejä tarjoavat irtotoimituksina ainakin Vapo Oy sekä M- Pelletti Oy Kuhmosta, joka myös tuottaa pellettinsä itse. Pellettien hintataso riippuu toimituserän suuruudesta, joten varaston tilavuus kannattaa suunnitella lämmityskohteisiin huolella. Hintaan vaikuttaa luonnollisesti myös vuosittain tarvittava kokonaismäärä. Kotimaisen puupelletin hinta asiakkaalle toimitettuna Valtimolla vaihtelee välillä 190 204 /tn eli n. 40 43 /MWh (alv 0 %), kun vuosikäyttö on korkeintaan n. 150 tn. 4 Pellettilämpö taloyhtiöille 6 Taloyhtiöille voidaan tuottaa lämpö kiinteistö- tai kiinteistöryhmäkohtaisella pellettilämpökeskuksella. Tällöin lämpökeskus pyritään sijoittamaan mahdollisimman keskeisesti ja lähelle olemassa olevaa lämpöteknistä tilaa, jolloin minimoidaan liitoskanaalin pituus ja lämpöhäviö. Pellettilämpötekniikka on joissakin tapauksissa mahdollista sijoittaa myös olemassa oleviin tiloihin, jolloin tilaratkaisun käyttömahdollisuus vaatii kuitenkin huolellisen ennakkoarvioinnin. Erillinen lämpökeskus on suositeltavin vaihtoehto. Olemassa oleva
7 öljylaitteisto voidaan tällöin aina haluttaessa jättää käyttöön vara- ja huippulämpökuorman tuottajaksi. Puupelletti on jalostettua polttoainetta, jossa ei ole mukana mitään epäpuhtauksia. Pellettien polttotekniikkaa on kehitetty myös pienkohteiden tarpeisiin niin, että laitteiden hyötysuhde on erittäin korkea ja huoltotarve vähäistä ja hyvin ennakoitavissa. Puupolttoaineet, kuten puupelletit ja hake, luokitellaan hiilidioksidineutraaleiksi ja ne eivät siten lisää poltettaessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Poltossa syntyvä hiilidioksidi sitoutuu takaisin kasvavaan puustoon. Taloyhtiöistä As Oy Teeriluhti Oy:llä on käytännössä mahdollisuus joko tehdä oma investointi laitteistoon tai pyytää tarjousta lämmön toimituksesta avaimet käteen- periaatteella ulkopuoliselta lämpöyrittäjältä. Muiden taloyhtiöiden lämmön kulutusmäärät ovat niin pienet, ettei ulkopuolista lämmön tarjoajaa todennäköisesti ole saatavilla ja ainoa vaihtoehto on oma laiteinvestointi. Jokaisen kohteen osalta on kuitenkin mahdollisuus ostaa pellettilämpökeskuksen huoltopalvelu esimerkiksi paikalliselta yrittäjältä. Mikäli lämpö ostetaan ulkopuoliselta lämpöyrittäjältä, ei taloyhtiön itse tarvitse tehdä investointia ja lämmön tuotannon vastuu siirtyy kokonaisuudessaan lämmön toimittajalle (vrt. aluelämpö). Lämmön toimittaja yleensä myös huolehtii tarvittavista valmistelutöistä (perustukset, ym.). Myös lämmön hinnoitteluperiaatteet vastaavat pitkälti aluelämmön hinnoittelua (liittymismaksu perusmaksu energiamaksu). Merkittävin ero on sopimuksen kesto, joka kiinteistökohtaisessa lämpösopimuksessa on tyypillisesti vähintään 10 vuotta. 4.1 Kannattavuuslaskelmien lähtötiedot Pellettilämmön tuotantokustannukset taloyhtiöiden As Oy Teeriluhti, As Oy Einolanrinne ja As Oy Jussilanpiha osalta on esitetty liitteissä 1-3. Laskelmien pohjana on käytetty selvitystyön ensimmäisen vaiheen tulosten lisäksi oheisia kaikille laskelmille yhteisiä lähtötietoja ja oletusarvoja. Pellettien hinta 190 /tn Kevytöljyn hinta 0,90 /ltr Laiteinvestoinnin maksuaika 15 v Korkotaso 5 % Pellettilämpökeskuksen huolto- ja käyttökulut 6,00 /MWh Hallintokulut 0,80 /MWh Vakuutukset 0,10 % investoinnista Sähkön hinta 0,12 /kwh Lämpökeskuksen (pelletti ja kpö) omasähkön osuus 10 kwh/mwh Pellettilämpökeskus on oletettu sijoitettavan erillisenä konttirakennuksena n. 20 metrin etäisyydelle nykyisestä lämpöteknisestä tilasta. Lämmön siirron aiheuttamat pienehköt hävikkikustannukset on huomioitu kustannuksissa. Tulosten osalta on tehty herkkyysanalyysiä, jossa 1) investointiin oletetaan saatavan 10 % tuki, tai 2) puupellettien hinta on 10 %
korkeampi. Taloyhtiöiden yhteiselle lämpökeskukselle ja lämpöverkolle tehty laskelma on liitteessä 4. Lämpöverkon pituus on vaihtoehdon V2 (selvityksen I vaihe) mukaisesti 472 m. Investoinnin takaisinmaksuajan arvioinnissa on laskettu taloyhtiöiden nykytilanteen kustannukset yhteensä. 4.2 Laskelmien tulokset Ohessa on yhteenveto lämpötuotannon hintatasosta omalla laitteistolla tuotettuna. Kaikki hinnat ovat ilman arvonlisäveroa, ellei muuta ole mainittu. Taulukko 1. As Oy Teeriluhti (Liite 1). Pellettilämpö perus investointituki 10 % pellettihinta + 10 % Investointi Lämpö /MWh Lämpöinvestoinnin takaisinmaksuaika v 85 000 88,9 5,0 76 500 86,0 4,5 93,8 5,6 Öljylämpö 115,1 Taulukko 2. As Oy Einolanrinne (Liite 2). Pellettilämpö perus investointituki 10 % pellettihinta + 10 % Investointi Lämpö /MWh Lämpöinvestoinnin takaisinmaksuaika v 44 000 95,3 5,7 39 600 91,9 5,0 100,3 6,3 Öljylämpö 119,3 Taulukko 3. As Oy Jussilanpiha (Liite 3). Pellettilämpö perus investointituki 10 % pellettihinta + 10 % Investointi Lämpö /MWh Lämpöinvestoinnin takaisinmaksuaika v 32 000 113,1 6,2 28 800 107,9 5,6 118,2 6,6 Sähkölämpö 144,9 8
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Taulukko 4. As Oy Yhteinen lämpökeskus ja lämpöverkko (Liite 4). Pellettilämpö perus investointituki 10 % pellettihinta + 10 % Nykyinen lämpö keskimäärin Investointi Lämpö /MWh Lämpöinvestoinnin takaisinmaksuaika v 185 600 105,8 7,2 167 040 102,0 6,4 111,3 8,1 17 000 126,4 Lämmön hinnan kehitys Ohessa on kuvattu lämmön hinnan esimerkkikehitys puupelleteillä ja kevytöljyllä tulevien 15 vuoden aikana kohteessa As Oy Teeriluhti. Oletuksena hintojen vuotuiselle nousulle on käytetty seuraavia: - pelletit 2 % - kevytöljy 5 % - sähkö 2 % - käyttökulut 2 % Kuva 1. Lämmön hinnan kehitys vuosina 2015 2029 kohteessa As Oy Teeriluhti. 250,00 Lämmön hinnan kehitys 200,00 /MWh 150,00 100,00 pellettilämpö öljylämpö 50,00 0,00 9