KAIVOSALAN NYKYTILA JA TULEVAISUUS Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi, Etlatieto Oy Kaivosalan tulevaisuusseminaari Kaivannaisteollisuus ry, Långvik 5.10.2011
Esityksen sisältö Mineraaliklusteri Suomessa Kaivosalan kehitys, vaikuttavuus ja kilpailukykytekijät Tulevaisuuden haasteita Hallitusohjelma anti kaivostoiminnalle Etelä-afrikkalaisia terveisiä
Suomen mineraaliklusterin rakenne Erikoispanokset Sijainti ja infra Mineraalivarat Geologiset aineistot Teknologia Kaivoskoneet Rikastusteknologia Kivenjalostuskoneet Tietotekniikka Ympäristöosaaminen Liitännäispalvelut Malminetsintä ja junioriyhtiöt Tutkimus- ja koulutus Rahoitus Avaintuotteet Malmit ja rikasteet Teollisuusmineraalit Kiviainekset Luonnonkivet ja kivituotteet Lähi- ja tukialat Louhintaurakointi Kuljetukset Kalliorakentaminen Design ja arkkitehtuuri Energian tuotanto Asuminen Asiakkaat Metallinjalostajat Kemianteollisuus Rakennusaineteollisuus Rakentaminen
Mineraaliklusterin kokoa kuvaavia tunnuslukuja
Mineraaliklusterin koko Mineraaliklusteri Suomessa työllistää 25 000 henkeä Kokonaisuudessaan maailmanlaajuisesti noin 50 000 henkeä Suurin toimiala työllisyydeltään on teknologiavalmistus Työllisyysvaikutukset jakautuvat ympäri maan Mahdollistava ala: Suomessa mineraaleja pääasiallisena raaka-aineena käyttävät alat työllistävät noin 250 000 kenkeä
16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kiviainesten käyttö asukasta kohti vuonna 2009 Kypros Norja Suomi Itävalata Ruotsi Irlanti Belgia Alankomaat Saksa Kreikka Kroatia Tsekki Sveitsi Ranska Italia Unkari Slovakia Puola Espanja Tanska Portugali Turkki Bulgaria Iso-Britannia Serbia Romania
Luonnonkivien viennin arvo, milj. euroja 100 Lopputuotteet 80 Blokit 60 40 20 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010E
Suurimpia teknologiayrityksiä Tilinpäätös Liikevaihto milj. euroa Henkilöstö lkm Metso-konserni, Mineral and Construction 2010/12 2 235 10 206 Outotec-konserni 2010/12 970 3 130 Sandvik * Sandvik Mining and Construction Oy 2009/12 401 1 508 * Sandvik Mining and Construction Finland Oy 2009/12 194 45 Kemira-konserni, Oil and Mining 2010/12 298 520 Normet-konserni 2010/12 115 600 Forcit-konserni 2010/12 69 289 Paakkola Conveyors Oy 2010/12 33 70 Atlas Copco Louhintatekniikka Oy 2 2010/12 25 27 Oy Robit Roctools 2009/12 13 38 Yhteensä 4 352 16 433
Paakkola Conveyors Oy tarjoaa korkealaatuista ja asiantuntevaa osaamistaan kuljetinjärjestelmien ja kuljetintoimitusten suunnitteluun ja toteutukseen. Yhtiö voitti Talvivaaran ison kuljetinurakan kovassa kilpailussa alan kansainvälisen huippujen kanssa. Kuvan kuljetin, usealla tela-alustalla ja kokonaispituus yli 500 metriä, hyödyntää tietotekniikkaa ja GPSpaikannusta. EHP-Tekniikka Oy toimittaa ja kehittää automaattisia ympärivuotisia mittausjärjestelmiä ulko-olosuhteisiin. Yhtiön keihäänkärkiosaamista on veden määrän ja laadun sekä sääparametrien automaattinen, jatkuvatoiminen mittaaminen ja mittausasemien tuottaman tiedon siirtäminen internetiin, automaatiojärjestelmään tai pc:lle. Ei tarvita kalliita patoja ja pitkällisiä laboratoriokokeita. Esimerkkejä uusista teknologiayrityksistä
Kaivosalan kilpailukykytekijät Vahvuuksia: Stabiili yhteiskunta Hyvä infrastruktuuri (kuljetukset, asutuskeskukset, jopa rikastamot) GTK:n hyvät mineraalivarojen kartoitusaineistot ja GTK:n mineraalitekniikan laboratorio ja koetehdas Outokummussa Suomen ja Ruotsin mineraaliteknologian osaaminen ja alan kilpailukyinen, kansainvälinen teknologiateollisuus Vahva jatkojalostus Työvoiman saanti ja synergiat ammatillisen koulutuksen järjestämisessä muiden toimialojen kanssa Ulkomaisten yritysten halukkuus sijoittua Suomeen Heikkouksia: Riskipääomien ja rahoitusosaamisen puute kotimaassa, vrt. Lontoo, Ruotsi, mikä haittaa erityisesti kotimaisia kaivosyrityksiä Kansainvälisen kaivosbusineksen osaamisen ohuus, vrt. Kanada ja Australia Alan yliopisto- ja korkeakulutuksen uuskehittymättömyys ja aliresursointi Uuden kaivoslain korkeat korvaustasot ja lain puutteet Lupabyrokratia ja pitkät lupien käsittelyajat, vrt. Ruotsi
Kehittyvien maiden elintason nousu 500 kasvattaa metallien kysyntää 1901-1911 1930-1951 1962-1977 1997-400 Värimetallien supersyklit, Grilli & Yang indeksi, 2000 = 100 300 200 100 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
Raaka-aineiden hinnat OECD:n vauraus OECD:n kasvu auto Mallorca jääkaappi televisio Jälleenrakennus Tietokone kännykkä Uusittiin: televisio jääkaappi auto Kiinan ja Intian kausi II maailmansota 1945 1970 2000 Lähde: Etlatieto Oy, Hernesniemi
Kaivokset ja kaivosprojektit syyskuussa 2010
1 000 000 000 100 000 000 10 000 000 1 000 000 100 000 10 000 1 000 100 10 Suomen tunnetut ja otaksutut mineraalivarannot, tonnia 1 Fe Cr Ti Zn Mn Cu Ni V Nb Co Mo U Ta Ag Pd Au Pt
Suomen tunnettujen ja otaksuttujen mineraalivarantojen nimellisarvo, milj. euroa 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Ni Cr Cu V Co Fe Zn Nb Au Pd Pt U Mn Ti Ag Mo Ta
Uuden metallikaivostoiminnan vaikutus kansatalouden tuotokseen, milj. euroa 3 000 Kansantalouden muut toimialat 2 500 Kaivostoiminta Kaivosten rakentaminen 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Uuden metallikaivos- ja metallienjalostustoiminnan vaikutus kansantalouden työllisyyteen, henkeä 8 000 7 000 6 000 Kansantalouden muut toimialat Kaivostoiminta Kaivosten rakentaminen 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Kaivostoiminta kaksinkertaistuu vuosina 2010-2016 Louhintamäärät nousevat 71 miljoonasta tonnista 155 miljoonaan tonniin. Malminlouhinta kasvaa 37 miljoonasta tonnista jopa 68 miljoonaan tonniin. Kaivosten henkilöstömäärä kasvaa 3 000 henkilöstä 5 200 henkilöön. Lisäksi kaivosten rakentaminen työllistää. Kaivostoiminnan liikevaihto kasvaa vuoden 2010 vajaasta 800 miljoonasta eurosta arviolta 2,5 miljardiin euroon.
Kaivosalan kilpailukykytekijät Uhkia: Uuden kaivoslain korvaustasot, investoinnit etsintään ja kaivoskehitykseen pienenevät ja junioriyhtiöt poistuvat Vanha Outokumpu-sukupolvi poistuu rivistä Ulkomaiset yritykset vievät jalokivet paremmilla resursseillaan Ympäristöongelmat, Natura, kahnaukset poronhoidon kanssa, uraanipelko jne. Itämeren rikkirajoitukset nostavat omia ja asiakasalojen kuljetuskustannuksia Mineraalien hinnat romahtavat Mahdollisuuksia: Malminetsintäosaamisen kehittyminen Urakoitsijoiden ja muiden partnereiden kehitys ja kansainvälistyminen Teknologiayhtiöille taas kehityskenttä lähellä, uusia teknologiayrityksiä syntyy Jatkojalostuksella uusia kasvumahdollisuuksia: uudet kaivokset ja mineraalit Jäämeren rata ja kuljetusyhteydet Koillisväylän kautta Aasiaan Kasvava ja tulevaisuudessa kansainvälistyvä kaivosyrittäjäkunta Korkea hintataso ja vahva kysyntä
Kehityshaasteita Työvoiman koulutus, ammattikorkeakoulutusuudistus Kaivosala: etsintä- ja kaivoslupien hinnat korkeat, lupien haussa paljon byrokratiaa ja käsittelyajat liian pitkät Kiviainesten ottopaikoille ja luonnonkivilouhimoille tarvitaan pitkä-aikaisempia lupia, kiviaineksille ottopaikkoja käyttökohteiden läheltä Rahoitusta kaivosten kehitysvaiheeseen ja kaivosyrittäjyydelle Tarvitaan edullisia, tehokkaita, ympäristöystävällisiä kuljetuksia Ympäristöhaasteet toiminnan laajentuessa
Kaivostoiminnasta tulee johtava ympäristönsuojelun investoija tilastotietoa vuodelta 2009 Teollisuuden investoinnit ympäristönsuojeluun olivat yhteensä 227 miljoonaa euroa vuonna 2009, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna (229 milj. euroa). Eniten ympäristönsuojeluun investoitiin kaivosteollisuudessa, jossa investoinnit moninkertaistuivat nousten 66 miljoonaan euroon. Noin 85 prosenttia kaivosteollisuuden ympäristöinvestoinneista kohdistui jätehuoltoon sekä maaperän ja pohjavesien suojeluun. Lähde: Tilastokeskus, Teollisuuden ympäristönsuojelumenot [verkkojulkaisu 25.8.2011].
Kaivosrahoituksen kehityshaasteet Lisää kotimaista yksityistä ja julkista sijoitusrahaa Lisää täsmäkoulutusta kaivosrahoittajille ja kaivoskehitys- sekä kaivosyhtiöille sekä korkeakoulujen opettajille Lisää informaatiota tavallisille sijoittajille kaivossijoituksen erikoisuuksista
Kaivoskehitysprojektin vaiheet ja rahoitus Kaivoksen kehitystyö vie min. 10 vuotta ja maksaa 10 100 milj. euroa Rakentaminen maksaa 30 700 milj. euroa Malmin etsintävaihe Alustava kannattavuusarvio Esitoteutettavuustutkimus Toteutettavuustutkimus Rakentaminen ja tuotanto Varhaisen vaiheen etsintä ja tutkimus Malmiesiintymän löytäminen Mineraalivarantojen määrittely Malmivarojen inventointi
Kaivoskehitysyhtiön rahoituskuilu Käytännön kokemus: Arvonlisäys käytännössä (Suomi) Lineaarinen arvonlisäys teoriassa (Noteeratut Oy:t Kanadassa, Ruotsissa) Mahdollinen hetki löytää rahoitusta Sijoitettu pääoma Arvonlisäys Kannustin sijoittaa VAIHE VAIHE VAIHE VAIHE VAIHE I Malminetsintä II Toteutettavuus III Suunnittelu IV Rakentaminen V Tuotannon ylösajo 110 % - 35 % 25 % -15 % 15 % - 10 % ~ 10 %
Kuljetusten kehityshaasteet Kaivosten lähi-infran rakentaminen - Vähintään jälkirahoitusmalli Rautateiden päälinjojen kunto ja kapasiteetti Vientikuljetukset tehokkaiksi ja ympäristöystävällisiksi
Jäämerenväylä, Euroopan pohjoinen satama ja Itämeren rata Lähde: Etlatieto, Hernesniemi, Google
Rikastekuljetus Jäämerellä Kirkkoniemestä Kiinaan syksyllä 2010 Lähde: Tschudi Shipping, RosAtom
NORILSK NICKEL kuljetti jäätämurtavalla aluksella kuparipuolituotelastin Dudincan satamasta Kiinaan syksyllä 2010. Tänä vuonna yhtiö tekee 4-5 koepurjehdusta. Norilsk Nikkelin alukset on suunnitellut Aker Arctic Technology Oy ja ensimmäinen 5:n sarjasta rakennettiin Helsingin telkalla. Alus kulkee eteenpäin avovedessä ja jäissä perä edellä, jolloin se toimii jäänmurtajan tavoin. Ympärivuotisessa liikenteessä Jäämerellä uutta arktista teknologiaa, Aluksen hinta oli 80 milj. euroa Tavanomaiset alukset tarvitsevat jäänmurtaja-apua Lähde: Norilsk Nikel, Aker Arctic Technology Oy, Tschudi Shipping
Lähde: Lapin Kansa, Maria Savolainen Jäämeren rautatie
Tiukat rikkirajat voimaan vuonna 2015 MARPOL 73/78 ANNEX VI Reg. 14 S/ECA SO x Emission Control Areas Countries with water only in the ECA Countries with part of the coast in ECA The Emission Control Area Countries without coast in ECA 2.12.2010 TH 3
Mineraali- ja metallikuljetusten tärkeimmät radat
Kaivosala hallitusohjelmassa 1/5 Suomen arktisen strategian toimeenpanoa tehostetaan. Yhteistyötä alueen valtioiden kesken lisätään alueen elinkeinotoimintamahdollisuuksien paremmaksi hyödyntämiseksi ja alueeseen kohdistuvien ympäristöuhkien torjumiseksi. Kaivostoiminnassa ja alueen luonnonvaroja hyödynnettäessä on kunnioitettava ekologista kestävyyttä ja alkuperäiskansojen oikeuksia. S.19 Lähde: Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma, tiedonanto eduskunnalle 22.6.2011
Kaivosala hallitusohjelmassa 2/5 Uusien yritysten syntyminen ja toimivien yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen ovat hallituksen yrityspolitiikan keskeisiä tavoitteita. Erityisen tärkeää tämä on muun muassa it-alan, ympäristö- ja energiateknologian, kaivosalan, luonnonvarojen sekä koulutuksen viennin osalta. Yhteisöverokantaa alennetaan. s. 39 Lähde: Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma, tiedonanto eduskunnalle 22.6.2011
Kaivosala hallitusohjelmassa 3/5 Hallitus edistää luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä luonnonvarastrategian pohjalta. Strategian linjaukset päivitetään vaalikauden aikana. Tähän kuuluu myös biotalouden ja mineraalialan kehittäminen. S. 40 Lähde: Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma, tiedonanto eduskunnalle 22.6.2011
Kaivosala hallitusohjelmassa 4/5 Valtio vahvistaa osallistumistaan kotimaisen kaivosteollisuuden arvoketjuun. Kaivosalan kotimaista omistusta ja kaivosprojektien vauhdittamista edistetään esimerkiksi perustamalla kaivosalan hankkeisiin sijoittava ohjelma, sijoitusrahasto tai sijoitusyhtiö. S. 41 Panostus kaivosrahastoon Teollisuussijoituksen kautta (30 milj. euroa, kertaluonteinen) s. 83 Lähde: Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma, tiedonanto eduskunnalle 22.6.2011
Kaivosala hallitusohjelmassa 5/5 Kaivosalan koulutusta ja tutkimusta lisätään. Hallitus tavoittelee kotimaassa tapahtuvan mineraalien jalostuksen ja metalliteollisuuden lisäämistä. Turvataan Tukesin resurssit lupakäsittelyjen nopeuttamiseksi. Kaivosalan osaamisesta tehdään Suomen EUpolitiikan painopiste ja vaikutetaan aktiivisesti EU:n päätöksiin. S.41 Lähde: Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma, tiedonanto eduskunnalle 22.6.2011
Paul Jourdanin viestit (kaivosalan asiantuntija Etelä-Afrikasta) Kaivosklusterin kehitys Etelä-Afrikassa Kaivosalan klusteri romahti, kun demokratia voitti ja Etelä- Afrikan eristyneisyys päättyi Kauppasaarto poistui, pääomaliikkeet vapautuivat ja samalla velvoitettiin, että tietty määrä omistuksesta siirtyi Etelä- Afrikalle ja yritysten johdosta mustille etelä-afrikkalaisille Etelä-afrikkalaiset kaivosyritykset karsivat teknologiavalmistuksen ja jatkojalostuksen Keskittyivät kaivostoimintaan ja kansainvälistyivät, arvo osakkeenomistajille kasvoi, mutta Etelä-Afrikka hävisi Omistajat olivat tosiasiassa enemmän sitoutuneita Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan Lähde: Paul Jourdanin vierailu Etlassa 6/2011
Paul Jourdanin viestit (kaivosalan asiantuntija Etelä-Afrikasta) Miten säilyttää kaivosklusteri Suomessa Onko ulkomainen omistus vaara Suomelle, kuinka Suomi pystyy säilyttämään vahvan aseman kaivosklusterissa? Valtion ja julkisen vallan olisi otettava isompi osa kaivosklusterin tuotosta. Etsintää ja investointivaihetta ei pitäisi rasittaa kovilla maksuilla, vaan korvaukset pitäisi ottaa vasta tuotoista. Rahakorvaus ei aina ole paras, vaan korvauksia voisi ottaa esim. teknologian kehittämispanoksina, investointeina jatkojalostukseen, koulutuksen järjestämisenä ja infrastruktuurin rakentamisena. Kun rakennatte kaivosinfraa rakentakaa maata ja tulevaisuutta Lähde: Paul Jourdanin vierailu Etlassa 6/2011
Kiitoksia Esitelmän tiedot perustuvat kirjaan: Kalliosta kullaksi kummusta klusteriksi Kaivannaisalan vaikuttavuusselvitys, Etla B252, Helsinki 2011 tilaukset: tilaukset@taloustieto.fi Kalvojen lähteet käyvät ilmi kirjasta, muut lähteet mainittu erikseen Lisätiedot ja mahdolliset kysymykset Hannu Hernesniemi Tutkimusjohtaja Etlatieto Oy Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puhelin +358 9 60990203 Matkapuhelin +358 50 5741801 Fax +358 9 601 753 www.etla.fi Hannu.Hernesniemi@etla.fi