Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011
Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Kainuun energian käytön tilanne Kuhmo esimerkkinä Sivu 2 9.12.2011
Uusiutuvan energian osuus primäärienergian kulutuksesta eri alueilla KAINUU 57 % EU 8,5 % FIN 25 % KUHMO 63 % Sivu 3 9.12.2011
Kainuun bioenergiaohjelma 2011 2015 Järjestyksessään toinen Koordinaatio Kajaanin yliopistokeskus Puu-, pelto-, aurinko-, tuuli-, turve-energia Kainuun bioenergianeuvottelukunta 15 jäsentä yrityksistä ja julkisista tahoista ja viranomaisista Neuvottelukunta linjaa bioenergian kehitystä Kainuussa Puheenjohtajuus: Metsäkeskus Kainuu Sivu 4 9.12.2011
Kainuun tavoitetila vuonna 2015: Kainuu on edistyksellinen bioenergian ja muun uusiutuvan energian käyttäjä ja tuottaja. Kainuun on liikenteen polttoaineita lukuun ottamatta energiaomavarainen maakunta. Maakunnan bioenergiavarojen jalostusaste on korkea ja maakuntaan on muodostunut hyvä kasvuympäristö alan innovaatioiden ja alan liiketoiminnan kehittymiselle. Sivu 5 9.12.2011
Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman tavoitteet Yleiset tavoitteet Kasvattaa energian omavaraisuusastetta Vahvistaa bioenergiaklusteria maakunnassa Parantaa energiatehokkuutta, lisätä paikallisen energian tuotantoa ja käyttöä, vahvistaa osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia bioenergiasektorilla Määrälliset tavoitteet (puuenergia) Lisätä metsäenergian käyttöä tasolle 700 GWh/v ja tuotantoa 900 GWh/v (900 GWh = 450 000 m 3 /v) voimalaitoksissa Lisätä puupelletin käyttäjien määrää tasolle 600 Kainuussa Sivu 6 9.12.2011
Metsän merkitys Kainuulle suuri! - Metsämaa: 1,75 milj ha - Väestö: 83 000 20 ha/kainuulainen - Metsätalouden työpaikat: 1074 Puuenergian osuus suuri energian käytössä Puuenergiasta vientituote Sivu 7 9.12.2011
Ohjelman toimenpidekokonaisuudet 1. Energiatehokkuuden parantaminen (Energian säästö) 2. Kestävä energiantuotanto (Bioenergian käytön lisääminen) 3. Osaamisen vahvistaminen 4. Liiketoiminnan vahvistaminen Ohjelmaa toteutetaan erillisen teemaohjelman kautta, jossa on ollut vuosittain 5 8 hanketta. Sivu 8 9.12.2011
Ohjelman vaikutukset Metsäenergian tuotanto (900 GWh) ja käyttötavoitteiden (700 GWh) toteutuminen merkitsisi - 270 henkilötyövuoden panosta (suorat työllisyysvaikutukset) - Energiapuun hankinnan yhteenlaskettu liikevaihto 25 milj. /v - Kuntien verotulot lisääntyvät - Valtiovalta tukee energiapuun hankintaa rahavirta maakuntaan Uusiutuva energia on yksi voimakkaimmin kasvavista megatrendeistä, jossa Kainuulla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia (luonnonvarat, infra,...) Sivu 9 9.12.2011
Primäärienergian kulutus Kainuussa vuonna 2010 (4890 GWh) Moottoriöljy 8 % Uusiutuva sähkö 22 % Liikenne 15 % Uusiutuvan energian osuus 57 % Turve 11 % Lämmitysöljy 8 % Muut uusiutuvat 5 % Lämpöpumput 3 % Puuenergia 27 % Sivu 10 9.12.2011
Kainuun energiaomavaraisuus vuonna 2009 5000 4000 3000 GWh 2000 1000 0-1000 -2000 Energian käyttö Oma energia Energiantuonti Primäärienergian kulutuksesta 2/3 paikallista energialähteistä ja 1/3 liikenteen polttoaineita sekä lämmitysöljyä (POK ja POR) Sivu 11 9.12.2011
Polttoaineiden käytön jakautuminen Kainuun aluelämpölaitoksissa ja voimaloissa vuonna 2009 Polttoaineiden käyttö Kainuussa v. 2009, GWhpa Turv Muu Puu 880 440 88 Vaala Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmi Jokaisessa Kainuun kunnassa on vähintään yksi paikallista energiaa käyttävä lämpölaitos tai voimala. Paltamo Kajaani Ristijärvi Sotkamo Kuhmo Sivu 12 9.12.2011
Kainuun rakennusten lämmitystapajakauma vuonna 2009 Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Kaukolämpö Sähkö Öljy Puu Muu Suomussalmi Vaala 0 2000 4000 6000 8000 10000 rakennusten lkm Lähde: Tilastokeskus, Altika Sivu 13 9.12.2011
Kuhmo Case - Kuhmo Lämpö Oy Savukaasuenergian talteenotto: 10 MW kattila, jota ajetaan kostealla puun kuorella ja sahanpurulla savukaasuenergian talteenottojärjestelmä (teho 3,2 MW) Investointi EUR 5.4 milj Sivu 14 9.12.2011
Kuhmo Case - Kuhmo Oy Purun kuivaus ja briketöinti Materiali: kostea puru Tuotantokapasiteetti: 30 000 t/v Investointi 5,3 milj Sivu 15 9.12.2011
Kuhmo Case - M-Pelletti Oy Kapasiteetti 32 000 t puupellettiä Raaka-aine: AA-Puu Oy:n kutterin lastu Investointi 800 000 Myynti irtotavarana ja 500 kg säkeissä Sivu 16 9.12.2011
Kuhmo Case - Veljekset Pääkkönen Oy Kaksi lämmitettävää kohdetta Kalevala kuntoutuskoti - 500 kw:n hakekattila - 1300 MWh/v (1700 i-m 3 metsähaketta) - Hankinta omilla koneilla - Kohteessa korvataan 120 000 litraa kevyttä öljyä vuodessa Kanerva hoitokoti - 360 kw:n pellettikattila - Pelletin kulutus 200 t/v (1 000 MWh/v) - Kohteessa korvataan 100 000 litraa kevyttä polttoöljyä vuodessa Sivu 17 9.12.2011
Kuhmo Case - Puhtaan puun tuhkan palautus metsien ravinteeksi Kertymä 800 t/v Lannoitetava alue 120 ha/v Itsestabilointimenetelmä Levitys metsätraktorin alustalle asennetulla kontilla Sivu 18 9.12.2011
Yhteenveto parhaista käytännöistä toimiva ohjelmaprosessi aktiivinen toimijaverkosto, yrityksiä ilahduttavasti mukana Kuhmon esimerkki Sivu 19 9.12.2011
Kiitos mielenkiinnosta! Sivu 20 9.12.2011