Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä
Kulutuksen jakautumisen pitkä trendi Kansantalouden tilinpidon mukaan
Kulutuksen jakautumisen pitkä trendi Taulukko Suomen kotitalouksien kulutus 1980-2008 kansantalouden tilinpidon mukaan 1980 1990 2000 2001 2002 2003 2004 2005 *2006 *2007 *2008 % Asuminen, vesi, sähkö, kaasu 18.5 18.1 24.7 24.8 25.2 25.4 25.4 25.3 24.9 24.6 24.7 ja muut polttoaineet Elintarvikkeet ja alkoholittomat 21.2 16.4 12.6 12.7 12.6 12.7 12.5 12.5 12.4 12.5 12.9 juomat Liikenne 14.4 14.5 13.0 12.1 12.2 13.0 12.7 12.9 12.6 11.8 11.8 Kulttuuri ja vapaa-aika 10.2 11.2 11.3 11.2 11.0 11.0 11.2 11.4 11.8 11.9 11.6 Ravintolat ja hotellit 6.4 7.7 6.4 6.4 6.2 6.3 6.4 6.5 6.4 6.4 6.4 Kalusteet, kotitalouskoneet ja 6.0 5.4 4.9 4.9 4.9 5.0 5.3 5.5 5.5 5.6 5.5 yleinen kodinhoito Vaatetus ja jalkineet 6.1 5.6 4.6 4.6 4.6 4.7 4.8 4.8 4.9 4.9 4.9 Terveys 2.1 2.9 3.8 3.9 4.0 4.0 4.1 4.2 4.2 4.3 4.4 Alkoholijuomat 4.2 4.5 3.9 4.1 4.1 4.0 3.6 3.4 3.4 3.3 3.4 Tupakka 2.2 2.1 1.7 1.8 1.7 1.7 1.6 1.6 1.6 1.5 1.4 Tietoliikenne 1.1 1.4 3.1 3.3 3.3 3.2 3.3 2.8 2.7 2.6 2.4 Koulutus 0.2 0.3 0.5 0.5 0.5 0.4 0.5 0.4 0.4 0.4 0.4 Muut tavarat ja palvelut 7.3 9.9 9.6 9.7 9.7 8.5 8.7 8.7 9.4 10.1 10.0 Menot yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 * ennakkotieto
Kulutuksen trickle down, alaspäin valuminen 1 Yksi tapa, jolla on kautta aikojen voitu ennustaa elämäntapojen muutosta, on ollut katsella, mitä yhteiskunnan hallitseva kerrostuma tekee tai mitä se omassa elämässään pitää tärkeänä. ( JP Roos) Sovellettiin sosiologian ns. trickle down teoriaa Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen aikasarja-aineistoihin (1966-1990 ja 1985-2006). Selvitettiin, noudattiko kulutuksen kasvu ja rakennemuutos tulosidonnaista mallia ajassa. Perusoletus on, että vuoden X ylempien tuloryhmien kulutuksen rakenne ja taso ennakoivat kaikkien kotitalouksien keskimääräistä kulutusta vuonna X+(5 v. tai 10 v.). Kyseessä on siis tulevaisuuden tutkimuksessa usein käytetyn analogian mallin soveltaminen kotitalouksien rahalla mitattuun kulutukseen. Tilastokeskuksen 40 vuoden mittainen kotitalouksien kulutuksen aikasarja-aineisto antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella trickle down ilmiötä todellisella surveyaineistolla. Vertailulaskelmat tehtiin kulutusyksiköillä vakioituina sekä kokonaiskulutuksen että kulutuksen pääryhmien (esim. elintarvikkeet, asuminen, liikenne) osalta. Tutkittiin sitä, voidaanko tulojen kasvun kulutusvaikutuksille löytää analogiamalli, jolla voitaisiin ennakoida tulevaa rahamääräistä kulutusta ja sen rakennetta.
Kulutuksen trickle down, alaspäin valuminen 2 Testauksen perusteella näyttää siltä, että rahassa mittavan kulutuksen trickle down, alaspäin valuminen, on muuttunut huomattavasti 30 vuoden aikana. Mikäli olisi haluttu ennustaa vuosien 1966-1990 aikasarjan kulutuksen kahdeksan pääryhmän keskiarvoja, olisi paras arvaus ollut edellisen kulutustutkimuksen kymmenes desiili ja toiseksi paras ylin kvintiili. Vuosien 1985-2006 aikasarjassa kulutuksen 12 pääryhmän keskiarvoja hyvin ennustava olisi aiempien tutkimusten IV-kvintiilin kulutusmenot, mutta vain viiden vuoden päähän. Neljännen tai viidennen tulokvintiilin kulutusta voitaisiin tulosten perusteella käyttää kotitalouksien tulevan kulutuksen ennusteena kokonaiskulutuksen osalta 10 vuoden päähän ja kulutuksen pääryhmien osalta viiden vuoden päähän tulevaisuuden tutkimuksen analogiamallin mukaisesti, mikäli tulojen kasvu jatkuu viimeisen 10-15 vuoden mukaisesti.
Kulutuksen trickle down 3, ennustekokeilu Laskettiin kulutusennusteet vuosille 2010 ja 2015 vuoden 2006 kulutustutkimuksen IV ja V kvintiileillä. Kulutustutkimuksen mukaan kotitalouksien vuoden 2006 kokonaiskulutus oli 74.4 miljardia. Kun estimoidaan vuoden 2010 kotitalouksien kokonaiskulutus vuoden 2006 IV kvintiilin tiedoilla, saadaan kokonaiskulutukseksi 92.8 miljardia eli neljänneksen kasvu vuodesta 2006. Kun käytetään vuoden 2006 V kvintiilin kulutusyksikkökohtaista kulutusta kokonaiskulutuslaskelman lähtötietona, niin saadaan vuoden 2015 kotitalouksien kokonaiskulutuksen estimaatiksi 124.3 miljardia, eli kotitalouksien yhteenlaskettu kulutus kasvaisi kahdella kolmas osalla vuodesta 2006. Varsinkin jälkimmäinen tuntuu suurelta verrattuna esim. Kulmakuntahankkeen laskelmaan, jossa arvioitiin, että kotitalouksien kokonaiskulutus olisi vuonna 2030 120 miljardia Sen sijaan vuoden 2010 estimaatti sopii hyvin yhteen kansantalouden tilinpidon laskeman yksityisen kulutuksen kasvutrendin kanssa. Sopii business as usual skenaarioksi
Kulutuksen trickle down 4, Kulmakuntahankeen ennuste 15 % 2005 (71) LAPSIPERHEET 20-54 25 % 2030 (121) LAPSIPERHEET 20-54 LAPSETTOMAT PERHEET 20-54 LAPSETTOMAT PERHEET 20-54 14 % LAPSIPERHEET 55-64 LAPSIPERHEET 55-64 1 % LAPSETTOMAT PERHEET 55-64 13 % LAPSETTOMAT PERHEET 55-64 ELÄKELÄISET 1 % ELÄKELÄISET 32 % 34 %
Kotitalouksien vuoden 2008 kulutus kotitaloustyypin mukaan, estimointikokeilu Vuoden 2006 kulutustutkimuksen aineistoa käytettiin hyväksi, kun laskettiin suuntaa antavia kulutuslukuja tuoreempien kotitalouden käytettävissä olevien tulojen perusteella vuodelle 2008 eri kotitaloustyypeille. Perusoletus: vain tulojen muutos vaikuttaa kulutuksen muutokseen. Aineistona on vuoden 2006 kulutustutkimuksen kotitaloudet. Niiden avulla kansantalouden tilinpidon laskema kotitalouksien kulutus vuonna 2008 jaetaan erilaisille kotitalouksille. Tällöin yksittäisessä kotitaloudessa tapahtunut tulomuutos vuosien 2006-2008 välillä suhteutettiin keskimääräiseen tulomuutokseen. Äärimmäisyystapausten poistamiseksi ko. suhteelle kuitenkin asetettiin ala- ja ylärajat. Suhdetta käytettiin vuoden 2008 tilanteeseen painotuksen lisänä laskettaessa tuloksia. Periaatteen testaus vuosien 2001 ja 2006 aineistoilla tuotti varsin tarkkoja estimaatteja suhteessa todellisiin 2006:n lukuihin. Suurin epävarmuustekijä menetelmässä on kahden ajankohdan välillä kotitalouksiin tulleet uudet henkilöt, jotka eivät näy tulosummissa. Tämä voi aiheuttaa estimaatteihin harhaa.
Kotitalouksien vuoden 2008 kulutus kotitaloustyypin mukaan, estimointikokeilu 2 Kotitaloustyyppien prosenttiosuudet kotitalouksien kokonaiskulutuksesta vuonna 2006 Kotitaloustyyppi %-osuus Yhden hengen talous, alle 65 v. 16 Lapseton pari, alle 65 v 24 Yksinhuoltajatalous 4 Kahden huoltajan lapsiperhe 34 Yli 65-vuotiaiden taloudet * 13 Muut kotitaloudet 9 * kaikki talouteen kuluvat 65 v.
Muistio 1(1) Kotitalouksien vuoden 2008 kulutus Nurmela kotitaloustyypin mukaan, estimointikokeilu 3 Muistio Kahden huoltajan lapsiperheiden ja lapsettomien parien kulu- Nurmela tuksen pääryhmien %-osuudet kokonaiskulutuksesta vuosina 2006 ja 2008 ( käyvin hinnoin) Kahden huoltajan lapsiperhe Lapseton pari alle 65- v. 2006 2008 2006 2008 A04, Asuminen ja energia 22.9 23.4 24.7 24.8 A07, Liikenne 17.1 15.6 17.0 15.6 A01, Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 13.7 12.7 11.7 12.5 A09, Kulttuuri ja vapaa-aika 12.0 11.7 11.2 11.2 A12. Muut tavarat ja palvelut 13.0 13.8 12.0 12.6 A05, Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet 5.5 5.6 5.9 5.9 A11, Hotellit, kahvilat ja ravintolat 4.1 4.0 5.0 5.0 A03, Vaatteet ja jalkineet 4.9 4.9 4.0 4.1 A06, Terveys 2.6 2.8 2.9 3.1 A08, Tietoliikenne 2.9 2.4 2.5 2.1 A02, Alkoholijuomat ja tupakka 2.0 1.9 2.9 2.9 A10, Koulutus 0.2 0.2 0.2 0.2 1(1)
Kotitalouksien vuoden 2008 kulutus kotitaloustyypin mukaan, estimointikokeilu 4 Nurmela Muistio Kahden huoltajan lapsiperheiden ja lapsettomien parien kulutuksen pääryhmien kulutusosuuksien vuotuiset muutosprosentit jaksoilla 2001-2006 ja 2006-2008 1(1) Vuotuinen muutosprosentti* Kahden huoltajan lapsiperhe Lapseton pari alle 65- v. 2001-2006 2006-2008 2001-2006 2006-2008 A04 Asuminen ja energia.10.20.15.05 A07 Liikenne.06 -.77 -.03 -.70 A01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat -.29.49 -.12.44 A09 Kulttuuri ja vapaa-aika.24 -.17.09 -.02 A12 Muut tavarat ja palvelut + koulutus ( A10).15.26.15.34 A05 Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet.01.06.08.02 A11 Hotellit, kahvilat ja ravintolat -.04 -.06 -.04.00 A03 Vaatteet ja jalkineet.10 -.02.11.02 A06 Terveys.00.09 -.09.08 A08 Tietoliikenne -.18 -.23 -.21 -.22 A02 Alkoholijuomat ja tupakka -.13 -.02 -.11 -.03 * jakson lopun ja alun prosenttiosuuksien erotus jaettuna vuosilla
Kotitalouksien vuoden 2008 kulutus kotitaloustyypin mukaan, estimointikokeilu 4 Kaikkia neljää kotitalousryhmää koskevana yhteenvetona voi sanoa, että suomalaissa kotitalouksissa asuminen on ollut tärkeyslistan kärkipäässä koko 2000-luvun ja hyvin sekalaisen kulutuksen ryhmä Muut tavarat ja palvelut sisältää myös kulutusta, jota erityyppisissä talouksissa arvostetaan. Menetelmäkokeilun näkökulmasta katsottuna epäsuorasti estimoitu vuoden 2008 kulutus antoi mahdollisuuksia kulutuksen muutosten tarkasteluun. Vaikka näin lasketut kulutustiedot eivät missään tapauksessa voi korvata varsinaisia isoon otokseen perustuvia kulutustutkimuksia, niin niillä voidaan saada välivuosilta kuitenkin suhteellisen luotettavaa tietoa kulutuksen muutostrendeistä.
Kulutuspäästöinä Ilmo Mäenpää on laskenut kansantalouden tilinpidon kautta eri hyödykeryhmille päästö/ euro kertoimet Envimat hanke Vuoden 2006 kulutustutkimuksen käytetty kahta kerrointa : ekvivalenttia hiilidioksia kg TMR-kerroin: luonnon materiaalien kokonaiskäyttö kg tuonti ja vienti otettu huomioon kotitalouksien päästöjä laskettaessa Yhtä kulutettua euroa kohti syntyy 780 g CO2 ja 1.5. kg TMR
Kulutuspäästöinä 2
Kiitos Lisätietoja Juha.Nurmela@tilastokeskus.fi p. 1734 2548 Kulutustutkimuksen internet sivut http://www.stat.fi/til/ktutk/kat.html