Älä oleta! Ota selvää.

Älä oleta! Ota selvää. Lehti seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta

Älä oleta! Ota selvää. Lehti seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitus (s. 10) Pääkirjoitus Meille kaikille Hyvä lukija! Kädessäsi on lehti, joka kertoo siitä, millaista Rovaniemellä on elää, asua ja olla seksuaalitai sukupuolivähemmistöön kuuluvana ihmisenä. Lehden tarkoituksena on antaa näille vähemmistöille ääni ja kasvot sekä kertoa, että elämä Rovaniemellä ja Pohjois-Suomessa on mahdollista. Täältä ei ole pakko lähteä seksuaalipakolaiseksi etelään. 3 4 6 7 8 9 10 12 14 15 16 18 Oman tiensä kulkija Mikä on Seta? Kavereita netistä Lukuvinkkejä Leffavinkkejä Yhteinen hyppy tuntemattomaan Katsaus suomalaiseen sateenkaarihistoriaan Vanhempana sateenkaarilapselle Onnellisesti bi Transsukupuolisuus mitä se on? Ihan tavalliset hullunkuriset perheet Päätoimittaja ja valokuvaaja: Sonja Huhtaniska Graafinen suunnittelu ja taitto: Suvi Jumisko Toimeksiantaja: Rovaniemen seksuaalinen tasavertaisuus Seta ry (s. 18) Yhteistyökumppanit: SETA-säätiö, Rovaniemen kaupungin nuorisolautakunta, Lapin ELY-keskus, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Painopaikka: Tornion Kirjapaino 2011 Painos: 300 kpl (s. 4) Lehti on ainutlaatuinen. Rovaniemellä ei ole koskaan julkaistu mitään tällaista, ja taitaa tämä olla merkkipaalu myös koko maassa. Itse nuorena olisin kaivannut vastaavaa. Silloin kuvittelin, tietenkin virheellisesti, olevani paikkakunnan ainut lesbo. Kuinka tärkeää minulle tuolloin olisikaan ollut tietää, että samalla kylällä asuu muitakin ja voi sitä riemun päivää, kun olisin vielä kuvien kanssa nähnyt, että he ovat varsin tavallista porukkaa, sellaisia joihin pystyy itse samaistumaan. Tämä lehti on siis ensisijaisesti sinulle, joka ounastelet olevasi lesbo, homo, bi tai trans. Et ole täällä yksin, meitä on muitakin. Toiseksi lehden tarkoituksena on tuoda tietoa kaikille nuorille, nuorten vanhemmille, opettajille ja nuorten parissa työtä tekeville seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden moninaisuudesta. Erityiskiitokset kaikille haastatelluille ilman teitä tätä lehteä ei olisi. Kiitos siitä, että kerroitte tarinanne ja jaoitte kokemuksianne meille kaikille. Kiitokset myös päätoimittaja Sonja Huhtaniskalle ja graafikko Suvi Jumiskolle siitä valtavan hienosta työstä, jota olette tämän lehden eteen tehneet. Lopuksi vielä kiitokset tukijoille, Lapin ELY-keskukselle, Rovaniemen kaupungin nuorisolautakunnalle, SETAsäätiölle sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle. Hanna Peltomaa Puheenjohtaja Rovaniemen Seta ry

4 Oman tiensä kulkija Miikka Keränen on vasta 20-vuotias, mutta kuuluu Rovaniemen kirkkovaltuustoon ja on ehtinyt jo kerran olla kansanedustajaehdokkaanakin. Yhtenä tärkeimmistä vaaliteemoistaan Miikalla olivat homoseksuaalien oikeudet ja hän on avoimesti myöntänyt pitävänsä enemmän miehistä kuin naisista. Uskonto ja homoseksuaalisuus ovat asioita, jotka moni kokee vaikeaksi sovittaa yhteen, mutta Miikka ei ole antanut ennakkoluulojen estää itseään. Miikan elämää eivät varjosta pelot ja salaisuudet. Perhe ja ystäväpiiri tietävät hänen homoudestaan ja hän on itse sinut sen kanssa. Yläaste- ja lukioikäisenä nuori mies joutui kuitenkin tekemään paljon työtä uskaltaakseen olla oma itsensä. Yläasteella seurustelin yhden tytön kanssa, mutta huomasin, että tässä nyt mättää jokin, mikä on enemmän kuin se että henkilökemiat ei pelaa. Oltiin pitkään tauolla ja mietin asioita. Silloin tuli ensimmäinen kerta, kun toinen poika osoitti minua kohtaan mielenkiintoa ja ymmärsin, että tässä se juju nyt piili, Miikka muistelee. Kun Miikka oli ymmärtänyt tilanteensa, seurasi kova sisäinen kamppailu. Ei se tullut vaan silleen, että naps, mie olen tämmöinen ja se on ok. Olen aina etsinyt hyväksyntää ja koska olen myös uskossa, niin kyllä se oli semmoinen kriisi. Silloin sitä rukoili, että olenko mie normaali. Mutta sitten kun taivaat ei avautunutkaan eikä tapahtunu mitään ihmeellistä, niin lopulta ajattelin, että no vissiin mie olen ihan normaali, Miikka naurahtaa. Oma asenne ratkaisee eniten Olen yrittänyt löytää itselleni esikuvia tosielämästä, kuten kansanedustaja Oras Tynkkynen. Hän on julkisesti homoseksuaali, mutta ei tuo sitä fanfaarien kanssa esille, vaan silleen ohimennen, niin että se on ihan tavallinen asia. Miikka Keränen Vielä toisinaan Miikkaakin silti jännittää ottaa suuntautumisensa puheeksi. Jännitys ei hänen mukaansa kuitenkaan ole huono asia, kunhan se ei lamauta. Kun olin ehdokkaana eduskuntavaaleissa, niin piti mennä ihan tuntemattomille puhumaan esimerkiksi homojen avioliitosta. Vaikka sitä kyllä hyväksyy itsensä, niin silti tuli aina semmoinen jännitys mahaan, että apua, mitähän sieltä nyt tulee. Sitten on niitä arkisia tilanteita, kuten jos koulussa on puhuttu homoista ja joku on sanonu jotain tyhmää, niin että on uskaltanut asettua puolustamaan itseään, Miikka kertoo. Kirkon rinnalla armeija on toinen sellainen paikka, jota pidetään ahdasmielisenä homoja kohtaan. Miikkaa ei kuitenkaan pelota kumpikaan, vaan nuori kirkkovaltuutettu aikoo heti ammattilukiosta valmistumisen jälkeen astua armeijan harmaisiin. Miikka uskoo, että sopeutuminen on eniten kiinni omasta asenteesta, oli kyse mistä tilaisuudesta tai paikasta tahansa. Olen yrittänyt löytää itselleni esikuvia tosielämästä, kuten kansanedustaja Oras Tynkkynen. Hän on julkisesti homoseksuaali, mutta ei tuo sitä fanfaarien kanssa esille, vaan silleen ohimennen, niin että se on ihan tavallinen asia. Miten kannattaa tulla kaapista? Miikka jos kuka on joutunut laittamaan itsensä likoon lähtiessään mukaan kirkon toimintaan ja politiikkaan. Silti sanonta tulla kaapista saa hänet rypistämään otsaansa. Minusta se on huono vertaus, koska kaappi on pieni ja se antaa vaikutelman, että sieltä pitää tulla kerralla rytinällä ulos tai sitten ei ollenkaan. Mutta ei sen kanssa tarvitse pitää hoppua. Alottaa vaikka kertomalla jollekin hyvälle ystävälle ja etenee omilla ehdoilla, mikä tuntuu itestä parhaalta, Miikka pohtii. Tärkeää on myös olla uskollinen omalle itselleen, eikä yrittää väkisin sovittaa itseään johonkin epämääräiseen homouden muottiin. Toisaalta on ymmärrettävää, jos yksilö haluaa tuoda suuntautumistaan ilmi myös ulkonäön kautta, sillä usein ihmistä pidetään automaattisesti heterona. Se voi tehdä totuuden kertomisen vaikeaksi. En laske olevani stereotyyppisen näköinen homo, mutta kyllä minusta voi arvata sen ja sehän auttaa. Mutta olen sitä mieltä, että kun tulee kaapista ulos, niin ei tarvi muuttaa itseä. Nuorena itsensä etsiminen kuuluu asiaan, mutta joillakin eka reaktio kaapista tuloon on se, että tekee itsestään mahdollisimman tyypillisen näköisen homon tai lesbon, alkaa pukeutua ja leikata hiukset tietyllä tavalla. Ei se tee sinusta sen homompaa tai lesbompaa. Jokainen on yksilö ja aivan omanlaisensa, Miikka painottaa hymyillen.

6 7 Mikä on SETA? Seta ry on yhdistys, joka pyrkii parantamaan seksuaalisten ja sukupuolisten vähemmistöjen oikeuksia Suomessa ja maailmalla. Yhdistyksen nimi on lyhenne sanoista SEksuaalinen TAsavertaisuus. Seta ry on niin sanottu kattojärjestö, jonka alaisuudessa toimivat pienemmät paikallisjärjestöt. Myös Rovaniemellä on oma paikallisjärjestönsä, Rovaniemen Seta. Vähemmistöt - Seksuaalinen vähemmistö: homot, lesbot ja biseksuaalit. - Sukupuolinen vähemmistö: trans- ja intersukupuoliset ihmiset. - Vähemmistöt käyttävät itsestään myös rennompaa nimitystä sateenkaarikansa. Kavereita netistä Koska ihmiset harvoin kirjoittavat seksuaali- tai sukupuoliindentiteettiään otsaansa, samanhenkisen seuran löytäminen voi olla vaikeaa. Eikä sama suuntautuminenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että ihmiset tulisivat keskenään juttuun. Onneksi Internet yhteisöpalveluineen on helpottamassa hengenheimolaisten löytämistä. Lyhenteitä - HLBTI = homo, lesbo, bi sekä trans- ja intersukupuoliset. - GLBT = gay, lesbian, bi ja trans. - Huom: Kirjaimet voivat joskus olla hieman eri järjestyksessä. Seta tarjoaa tietoa ja tukea Yksi Setan tärkeimmistä tehtävistä on tarjota ihmisille ja yhteiskunnan päättäjille tietoa ennakkoluulojen sijasta. Toivotaan, että tietoisuuden lisääntyessä ihmiset huomaisivat paremmin omat kielteiset asenteensa ja osaisivat kyseenalaistaa niitä. Otetaanpa esimerkki: miten sinä suhtautuisit, jos näkisit kahden pojan tai kahden tytön osallistuvan yhdessä lukion wanhojen tansseihin? Se ei takuulla kuulu perinteiseen kaavaan, mutta onko se kuitenkaan väärin? Voivatko vanhat perinteet jatkaa elämistä, mutta muuttua suvaitsevaisemmiksi? Seta ottaa asioihin kantaa mediassa ja järjestää tarvittaessa julkisia mielenilmauksia, jos tapahtuu jotain sellaista, mikä selkeästi syrjii seksuaalisia tai sukupuolisia vähemmistöjä. Seta antaa myös lausuntoja päättäjille sateenkaari-ihmisiä koskevissa asioissa, kuten vaikkapa adoptio- tai avioliittolakia koskevissa uudistuksissa. Lisäksi Setalla on olemassa oma säätiönsä, joka tukee rahallisesti seksuaaliseen tasa-arvoisuuteen pyrkivää toimintaa, kuten jokavuotisen Pride-kulkueen järjestämistä Helsingissä. Pride on sateenkaarikansan kesäinen juhlaviikko, jolla ylpeys omasta seksuaalisuudesta ja sukupuolesta saa näkyä ja kuulua. Prideviikon tavoitteena on kiinnittää ihmisten huomio siihen, mitä parantamisen varaa vähemmistöjen oikeuksissa on sekä luoda suvaitsevaista henkeä. Myös Oulussa on järjestetty North Pride -kulkueita, mutta tapahtuma ei ole jokavuotinen. Paikallisjärjestöt tule mukaan! Paikallisjärjestöt järjestävät muun muassa nuorten iltoja, bileitä sekä erilaisten keskustelu- ja vertaistukiryhmien kokoontumisia. Setan kautta voit löytää ystäviä, joille ovat tärkeitä samat asiat kuin sinulle ja yhdessä meillä on mahdollisuus muuttaa suomalaista ja rovaniemeläistä asenneilmapiiriä. Aktiivisia ja innokkaita toimijoita tarvitaan aina. Rovaniemen Setalla on opiskelijoille ja varusmiehille alennettu jäsenmaksu. Liittyminen onnistuu ottamalla yhteyttä vaikkapa sähköpostitse. Muista kuitenkin, että vaikka et virallisesti kuuluisikaan Setaan, olet aina tervetullut sen järjestämiin tapahtumiin! Tärkeintä on yhdessäolo. Qruiser.com on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattu oma Facebooktyylinen sivusto, jolla voit luoda itsellesi profiilin, kurkistella muiden sivuja ja tutustua ihmisiin. Qruiserissa ei tarvitse arvailla, mistä toinen pitää, sillä seksuaalinen identiteetti ilmoitetaan yleensä avoimesti omassa profiilissa. Mukana on paljon käyttäjiä muistakin pohjoismaista. Ylpeys.fi-sivusto on toinen homo-, lesbo-, bi- ja transihmisille tarkoitettu tutustumispaikka. Myös Setalla on oma keskustelufooruminsa, se löytyy helposti osoitteesta keskustelu.seta.fi. Sisällöltään hieman laajempia sivustoja ovat Lepakkolaakso.net (naisille) ja Ranneliike.net (miehille). Niillä voit myös keskustella tai aloittaa uusia keskusteluja sinua mietityttävistä aiheista, mutta sivuilta löytyy lisäksi uutispalvelu, blogeja sekä tietoa suomalaisista homobaareista, tapahtumista ja seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksista. Puuteri.org puolestaan on sivusto lähinnä transvestiiteille ja transnaisille. Puuterista löytyy myös transwiki eli laaja tietopaketti kaikesta aiheeseen liittyvästä. Wtftm.org on transmiehille suunnattu keskustelufoorumi. Muista myös nämä: Suomi24.fi-chatit. Käy kurkkaamassa löytyykö Lesbo cafésta, Gay barista, Bi cafésta tai Transihmisten huoneesta juttukavereita. Homosuomi.fi-palvelu tarjoaa vinkkejä sateenkaarikansalle tarkoitetuista tapahtumista ja palveluista ympäri Suomen. - Toimistomme sijaitsee: Valtakatu 22. Nettisivut löytyvät: Rovaniemenseta.fi. Kurkkaa Facebookista: Rovaniemen Seta. - Järjestämme nuorten iltoja, transihmisten tapaamisia ja kaikille avoimia kokoontumisia. Lisäksi meillä on pelailuvuoro ja bileitäkin pidetään silloin tällöin. - Tapahtumia ja illanviettoja järjestetään syksyllä, talvella ja keväällä. Kesällä lomaillaan. ROVANIEMEN SETA - Rovaniemen Seta järjestää myös koulutusta seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. - Tiedustelut ja muut yhteydenotot: info@rovaniemenseta.fi - S-postia yhdistyksen puheenjohtajalle: pj@rovaniemenseta.fi - Lähimmät sateenkaaribaarit ovat Oulussa sijaitseva Yöhuikka sekä Bar Becksu, jossa Oulun Seta järjestää bileet joka toinen viikonloppu. MIKSI KOKEILISIN? Miksi kokeilisin? + Saat huomata, että on paljon ihmisiä, jotka pohtivat samoja asioita kuin sinä. Et ole yksin. + Voit keskustella asioista tai seurata keskusteluja taustalta. + Sinun ei tarvitse esiintyä heti tai missään vaiheessa omalla nimelläsi. + Voit tutustua uusiin kavereihin ja ehkä jopa löytää kaipaamasi tyttö- tai poikaystävän. Mitä varoisin? - Koskaan ei voi olla varma, onko toinen sitä mitä sanoo olevansa. Harkitse siis tarkkaan mitä kerrot itsestäsi ja kenelle. Järjestä mahdolliset tapaamiset yleisellä paikalla ja kerro jollekin, mihin olet menossa.

8 9 LUKUVINKKEJÄ LEFFAVINKKEJÄ Liisa Tuovinen; Olli Stålström; Jussi Nissinen, Jorma Hentilä (toim.): Saanko olla totta? Milk (2008) Eletään 1970-lukua. Pörssimeklari Harvey Milk kyllästyy elämään kaapissa ja jättää arvostetun työnsä New Yorkissa. Hän muuttaa San Franciscoon, sateenkaari-ihmisten suosimaan Castron kaupunginosaan. Siellä hän innostuu lähtemään mukaan politiikkaan, tavoitteenaan parantaa sateenkaarivähemmistön oikeuksia. Tie on pitkä ja kuoppainen, mutta lopulta Harveysta tulee USA:n ensimmäinen julkihomo, joka valitaan poliittiseen virkaan. Lopussa kohtalo puuttuu kuitenkin vielä peliin Perustuu tositapahtumiin. Tästä tietokirjasta löytyy paljon mielenkiintoisia tositarinoita homoudesta, lesboudesta ja biseksuaalisuudesta, sekä trans- ja intersukupuolisuudesta. Osa kirjan artikkeleista on suunnattu sosiaalialalla työskenteleville ihmisille ja ne ovat vähän vaikealukuisempia, mutta niitä ei ole pakko lukea. Selaile ja lue ne jutut, jotka kiinnostavat sinua! Uma Karma: Kaiken se kestää Uma Karman romaanissa päähenkilö Tuukka on skeittari ja käy lukiota. Hän on ihastunut samassa koulussa olevaan urheiljaan Luukakseen, ja yllättäen paljastuukin, että ihastus on molemminpuolista. Suhde alkaa Luukaksen kotibileistä ja syventyy kahdenkeskisellä mökkireissulla, mutta miten kaverit tai vanhemmat suhtautuvat, jos poikien läheisyys paljastuu? Salla Simukka: Kun enkelit katsovat muualle ja Minuuttivalssi Salla Simukan romaanit kertovat kahdesta nuoresta tytöstä, Kirsikasta ja Susannasta. Ensimmäisessä kirjassa he ovat aluksi ystäviä, mutta tarinan edetessä molemminpuoleinen ihastus kasvaa yhä suuremmaksi, kunnes tunteita on mahdoton piilottaa. Toisessa kirjassa tytöt jo seurustelevat, mutta pakkaa alkaakin sekoittaa kolmas tyttö WSOY BOOKS ON DEMAND GAUDEAMUS Transamerica (2005) Bree on sukupuolenkorjausta läpikäyvä transnainen, joka saa yllättäen kuulla, että hänellä onkin teini-ikäinen poika, Toby. Terapeutti painostaa Breetä tapaamaan poikansa ja kohtaamaan menneisyytensä. Niinpä tämä lähtee lunastamaan ventovieraan ongelmanuoren putkasta. Tästä alkaa isän ja pojan yhteinen matka, joka on kaikkea muuta kuin tavallinen. Amor yllättää Imagine me and you (2005) Rachelin häät saavat odottamattoman käänteen, kun hän huomaa häävieraidensa joukossa tuntemattoman naisen, jota ei pysty unohtamaan edes häiden jälkeen. Naiset tutustuvat ja molemminpuoleinen vetovoima on vahva, vaikka Rachel vakuutteleekin itselleen, että kyse on vain ystävyydestä. Yrittäessään tukahduttaa tunteensa naista kohtaan, Rachel alkaa viritellä tälle suhdetta miehensä bestmanin kanssa. Tästä syntyy soppa, jota ei ihan helpolla ratkaista. FS-FILM OY OY NORDISK FILM AB OY NORDISK FILM AB Muista myös nämä! Muista myös nämä! Marja-Leena Parkkinen: Ulos kaapista Tositarinoita Kati Mustola & Johanna Pakkanen (toim): Sateenkaari-Suomi Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa Sofi Oksanen: Baby Jane Helsingin cooleimmalla lesbolla on synkkä salaisuus Vigdís Grímsdottír: Z rakkaustarina Nainen eroaa ollakseen kuolemansairaan rakastajattarensa kanssa Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi Fantasiakirja, jonka päähenkilö on homo Juha Veli Jokinen: Homo! Lesbo! Tositarinoita Katri Manninen: Kallen inttivuosi Kalle menee armeijaan ja ihastuu luutnanttiinsa Michael Cunningham: Koti maailman laidalla Kahden miehen ja yhden naisen välinen rakkaussuhde James Baldwin: Huone Pariisissa Naisen kanssa kihloissa oleva mies rakastuu toiseen mieheen. Armistead Maupin: Yön kuuntelijat Homo radiotoimittaja saa yhteydenoton aidsia sairastavalta lapselta The kids are all alright (2010) Naisparille spermaa luovuttanut mies haluaa osaksi perheen elämää Patrik 1,5 (2008) Miespari saa kasvatettavakseen homofobisen nuorisorikollisen Breakfast on Pluto (2006) Transnaisen matka Lontooseen ja samalla omaan itseensä Brokeback mountain (2005) Kahden cowboyn salarakkaus, joka kestää vuosikymmeniä Hiljaiset seinät 2 (2000) Lesbosuhteiden ongelmia kolmella eri vuosikymmennellä Boys don t cry (1999) Tarina transsukupuolisesta Brandon Teenasta 1990-luvun alussa Better than chocolate (1999) Tarina lesboista, transnaisesta, äidistä ja kirjakaupasta Fucking Åmål (1998) Ujo ja hiljainen Agnes tavoittelee koulun suosituinta tyttöä Ruusuinen elämäni (1997) Transsukupuolisen lapsen kamppailu oikeudesta olla oma itsensä Beautiful thing (1996) Kahden teinipojan ensirakkaus

10 Yhteinen hyppy tuntemattomaan Johannan (21) ja Satun (19) ensitreffit luistinkentällä saivat kaoottisen alun. Hermostunut Satu ei meinannut löytää perille, ja umpi-ihastunut Johanna värjötteli ulkona pakkasessa ja lumipyryssä yli 45 minuuttia. Näytit ihan uitetulta koiralta, mutta musta sä olit söpö, Satu nauraa. Nyt naiset ovat seurustelleet jo neljä vuotta ja asustelevat yhdessä Rovaniemellä. Nyt molemmilla on tullu semmoinen aikuisempi suhtautuminen toisiinsa ja yhteiseloon. Isoin oppiminen on ehkä tapahtunu siinä, että ei oleta enää niin paljon toisesta, vaan keskustelee. Satu (kuvassa oikealla) Pariskunta tutustui, kun Johanna oli lukiossa ja Satu yhdeksännellä luokalla. Johanna otti Satuun yhteyttä irc-gallerian kautta ja pitkien mesekeskustelujen myötä tytöt uskalsivat lopulta tapailla kasvotustenkin. Ratkaiseva hetki tapahtui Johannan huoneessa, kesken elokuvaillan. Me istuttiin siinä sängyllä niinku kaks kireää viulunkieltä, vierekkäin ja hipaisemattakaan toisiamme. Sitten Johanna kysyi, että voisinko mä ajatella, että meillä olis jotain muutaki ku kaveruutta, Satu muistelee. Se oli niin jännittyny tilanne, että oli pakko kysyä, Johanna myöntää. En ees muista mitä sain suustani ulos, mut jotain myöntävän tyyppistä. Johanna otti mut syliin ja meiän molempien syke nousi aivan kattoon. Kumpikaan ei ollut aiemmin seurustellut, mutta molemmista tuntui, että tässä on nyt jotain mistä kannattaa pitää kiinni. Suhteen edetessä myös läheisyys ja koskettaminen tulivat mukaan kuvioihin. Johanna ja Satu eivät kuitenkaan allekirjoita L-koodin kaltaisista televisiosarjoista tuttua seksikeskeisyyttä, joka lesboihin ja homoihin toisinaan liitetään. On aika harhanen väite, että seksin harrastaminen olis se kaikista tärkein asia tai jotenkin helpompaa, kun ollaan samaa sukupuolta. Se voi olla jopa hankalampaa, koska ei välttämättä tiedä miten sitä pitäis harrastaa, Johanna pohtii. Kunhan ottaa huomioon kumppanin toiveet ja tarpeet, niin se on tärkeintä, Satu summaa. Yhdessä julkisesti Osa tervettä suhdetta on vapaus tehdä asioita yhdessä ilman ahdistavaa pelkoa kiinni jäämisestä. Johannalla ja Satulla oli edessään hyppy tuntemattomaan, kun suhteesta piti rohjeta kertoa vanhemmille. Mä päätin jo etukäteen, että sitten kun on seurustellu puoli vuotta niin on pakko kertoa. Niin mä sitten vein äitin kaupungille syömään ja kerroin. Äiti otti sen aluksi raskaasti ja se oli vaikeaa, mutta isä suhtautu neutraalimmin, Johanna muistelee. Sopeutuminen kesti aikansa myös Satun kotona, mutta lopulta tilanne rauhoittui. Pari vuotta myöhemmin Johannan siskon häissä Johannan äiti sai jopa rohkeuden puuskan ja järjesti parille pienen yllätyksen. Loppuillasta se otti mikrofonin ja kuulutti meidän suhteen koko salille, Johanna virnistää. Ja vei meidät juttelemaan jollekin Johannan sukulaisille, joita mä en ollu ikinä tavannutkaan, Satu nauraa. On tärkeää olla avoimesti oma itsensä, mutta aivan missä tahansa pari ei silti osoita läheisyyttä toisillensa. Kannattaa käyttää maalaisjärkeä, ettei ala pussailemaan, jos vieressä on lauma skinheadeja. Ei meillä ole mitään salattavaa, mutta ei kannata hankkiutua ikäviin tilanteisiin tahallaan, Johanna ja Satu pohtivat. Kriisistä kihloihin Oli sitten lesbo tai hetero, ei mikään suhde ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Myös Johanna ja Satu kävivät läpi vaikean vaiheen, kun Johannalla oli terveysongelmia ja Satua masensi valmistumisen jälkeinen työttömyys. Kriisistä kuitenkin selvittiin ja opittiin paljon. Nyt molemmilla on tullu semmoinen aikuisempi suhtautuminen toisiinsa ja yhteiseloon. Isoin oppiminen on ehkä tapahtunu siinä, että ei oleta enää niin paljon toisesta, vaan keskustelee, Satu kertoo. Myös päätös kihlautua syntyi keskustelun myötä, kun kumpikin halusi aloittaa alusta hankalan vaiheen jälkeen ja osoittaa sitoutumisensa. Nyt molemmat ovat löytäneet paikkansa suhteessa ja uskaltavat olla oma itsensä. Arjen rutiineistakaan ei tarvitse riidellä. Vaikka Satu on meistä selvästi naisellisempi ja mä oon androgyynimpi, niin en mä osaa vaihtaa esimerkiksi sulaketta, vaan Satu tekee sen. Mä tiskaan ja imuroin, Johanna selittää. Mä sotken, Satu tunnustaa. Ja avaan viemärin hajulukon! Sitä ei sovi unohtaa, se on hc-kamaa, Satu nauraa, ja Johanna hymyilee.

12 13 Katsaus suomalaiseen sateenkaarihistoriaan 1960-LUKU: KAPINAA JA SKANDAALEJA 1960-luvulla homoseksuaalisuus oli Suomessa yhä rikos. Aikakauden seksuaalinen vallankumous oli merkittävä myös sateenkaari-ihmisille, sillä sen ansiosta asiasta voitiin ensimmäistä kertaa keskustella. 1964 Helsingin Vanhan ylioppilastalon kellariin perustetaan uusi ravintola. Homoilla ei vielä ole missään kunnollista kohtauspaikkaa, joten he päättävät vallata tämän uuden ravintolan omakseen. 1966 Sensaatiolehdet alkavat tehdä paljastusjuttuja homoista. Röyhkeimmän jutun tekee Ilta-Sanomat. Homoseksuaalipesä Helsingissä -otsikolla julkaistussa jutussa toimittaja soluttautuu homomiehen yksityisjuhliin ja kirjoittaa näkemänsä perusteella skandaalinkäryisen paljastusartikkelin. Tapaus ei jää valistuneilta lukijoilta huomaamatta, vaan se herättää vastareaktion: 88 suomalaisen kulttuuri- ja tiedeyhteisön merkkihenkilöä allekirjoittaa adressin, joka julkaistaan Hufvudstadsbladetissa. Adressissa kritisoidaan paitsi itse artikkelia, myös vanhentunutta rikoslakia, joka rikkoo homoseksuaalien oikeuksia. 1966 Suomen hallitus nimittää komitean, joka alkaa suunnitella seksuaalirikoslainsäädännön uudistamista. 1967 Alkoholipolitiikka muuttuu, ja naisetkin pääsevät käymään ravintoloissa ilman miehiä. Lesbot valtaavatkin heti homomiesten Vanhan kellarin yhteydessä olevan Karhukabinetin. 1968 Homoseksuaalien keskusteluseura Psyke ry perustetaan. Psyke järjestää omia tansseja miehille ja naisille. 1984 Helsingissä perustetaan Suomen ensimmäinen avoimesti homoille suunnattu baari Gay Gambrini. 1980-luvun lopulla Psyke lopettaa toimintansa. 1988 Seta ry:stä tulee valtakunnallinen pääjärjestö, johon liittyy toistakymmentä alueellista järjestöä. 1990-LUKU: TIETOISUUS LISÄÄNTYY 1992 Homo- ja lesboelokuviin keskittyvä festivaali PervoPlanet järjestetään ensimmäisen kerran. Nykyään festivaali on nimeltään VinoKino. 1996 Tv-ohjelma Ajankohtainen kakkonen järjestää Homoilta-keskustelun, jossa vastakkain ovat henkilöt, jotka haluavat parantaa homoseksuaalien ihmisoikeuksia sekä henkilöt, jotka eivät pidä homoseksuaaleja tasaarvoisten oikeuksien veroisena vähemmistönä. Ohjelma herättää kiivasta keskustelua puolin ja toisin. 1997 Sateenkaariperheet perustavat oman järjestönsä Sateenkaariperheet ry:n. Muutamilla paikkakunnilla korkeakouluopiskelijat perustavat omia yhdistyksiään. 1997 Olli Stålströmin väitöskirja Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu ilmestyy. 1999 Kehotuskieltolaki kumotaan. Samoin korjataan seksin harrastamiseen liittyvät suojaikärajat yhtäläisiksi heteroseksuaalien kanssa (aiemmin ikäraja oli heteroseksin ikärajaa korkeampi). 1970-LUKU: MUKAAN POLITIIKKAAN 1971 Seksuaalilainsäädännön suunnittelu tuottaa tulosta ja homoseksuaalisuus poistetaan rikoslaista. Vanhoillinen kansanosa on kuitenkin tyytymätön, joten lakiin kehitetään kompromissi. Näin syntyy ristiriitainen kehotuskieltolaki, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka homoseksuaalisuus ei ole enää rikollista, on silti rikollista yllyttää ihmisiä homoseksuaaliseen toimintaan. Yllyttämisenä pidetään esimerkiksi sitä, jos yritetään antaa ihmisille tietoa homoseksuaalisesta suuntautumisesta ja siihen liittyvistä asioista. 1974 Keskusteluseura Psykestä erkanee joukko radikaaleja nuoria miehiä, jotka perustavat Seksuaalinen tasavertaisuus Seta ry:n, tavoitteena tiukempi poliittinen ote. Järjestö iskee heti kehotuskieltolain kimppuun, koska se vaikeuttaa asiallisen tiedon välittämistä ja luo tukahduttavaa ilmapiiriä. 1974 Ensimmäinen julkinen mielenosoitus järjestetään homoseksuaalisuutensa takia työpaikastaan erotetun nuorisotyöntekijän puolesta. 1975 Seta alkaa julkaista Seta-lehteä (myöhemmin nimellä Z). Lehdestä ei tehdä rikosilmoitusta, vaikka se rikkookin kehotuskieltolakia. 1980-LUKU: KULTTUURI MUUTOKSESSA 1981 Ensimmäiset Vapautuspäivät (nykyinen Pride) järjestetään Helsingissä. Osallistujia on noin 100. 1982 Ensimmäinen ruotsalais-suomalainen lesboelokuva saa ensi-iltansa. Elokuva on nimeltään Avskedet/Jäähyväiset. 1983 Aids-paniikki alkaa Suomessakin ensimmäisen tartunnan löytyessä. Kehotuskieltolaki menettää lopullisesti merkityksensä, kun Setan on pakko alkaa välittää ihmisille tietoa sairaudesta ja sen ehkäisystä. Lakia ei kuitenkaan virallisesti kumota. 1984 Ensimmäinen suomeksi kirjoitettu lesbokirja, Pirkko Saision Kainin tytär, ilmestyy. 1981 Lääkintähallitus poistaa homoseksuaalisuuden tautiluokituksesta. North Pride 2010, Oulussa. Kuva: Terhi Repo. 2000-LUKU: ODOTETTUJA UUDISTUKSIA 2001 Voimaan astuu työsopimuslaki, joka kieltää syrjimisen työssä tai työhönotossa seksuaalisen suuntautumisen perusteella. 2002 Samaa sukupuolta olevat henkilöt saavat oikeuden rekisteröidä parisuhteensa. 2002 Helsingissä toimivasta yökerho DTM:stä tulee Skandinavian suurin homobaari, kun se muuttaa Iso Roobertin kadulle yli 1000 neliön tiloihin. 2003 Laki ja asetus transsukupuolisten tutkimuksista, hoidoista ja juridisen sukupuolen vahvistamisesta astuvat voimaan. 2006 Kansanedustaja Oras Tynkkynen tekee aloitteen sukupuolineutraalista avioliittolaista. Aloitteesta keskustellaan, mutta toistaiseksi tuloksetta. 2007 Naisparit ja itselliset naiset saavat lailla turvatun oikeuden hedelmöityshoitoihin. 2009 Rekisteröidyssä parisuhteessa elävät saavat oikeuden perheensisäiseen adoptioon. 2010-LUKU: VASTAKKAINASETTELUJEN AIKA 2010 Uusi ilmaisjakelulehti NHL (Normihomolehti) ilmestyy. 2010 Helsinki Pride -kulkueen kimppuun hyökätään kyynelkaasun ja savupanosten avulla. Hyökkääjät tuomitaan Helsingin käräjäoikeudessa neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä vahingonkorvauksiin. Iskut tuomitaan ankarasti julkisuudessa. 2010 Tv-ohjelma Ajankohtainen kakkonen järjestää uuden Homoillan. Ohjelmassa käydyn keskustelun herättämä kuohunta kohdistuu erityisesti luterilaiseen kirkkoon ja saa aikaan kansanliikkeen, jonka seurauksena yli 40 000 ihmistä eroaa luterilaisesta kirkosta. 2011 Helsinki Pride -viikolla ennätysmäärä osallistujia, yhteensä 30 000. Lähteet: Sateenkaari-Suomi (2007), Z -lehti 1/2000

14 15 Pertti, 53 Homoseksuaalisen nuoren isä Rovaniemeltä Muistatko millainen oli ensireaktiosi, kun sait kuulla, että lapsesi on homoseksuaali? Ensireaktiota on vaikea sanoa, koska se tuli ilmi sillä lailla pikkuhiljaa meän tapauksessa. Mutta kun se sitten lopulta tuli kunnolla puheeksi, niin meiän lapsi käytti semmoista aika hyvää kikkaa. Se kertoi asian ja sanoi sitten perään, että mutta eihän sitä ikinä tiedä, voihan se vielä tulla semmoinen vastakkaisen sukupuolen edustajakin, joka vie jalat alta. Sillä lailla se oli helpompi hyväksyä, kun se ei tullu semmoisena niin jyrkkänä paukauksena. Muuttuiko jokin suhtautumisessasi lapseen? No en mie ainakaan tiedostanut mitään muutosta. Minusta se ei oo mikään opittu asia se homoseksuaalisuus, vaan se on ihmisellä luonnostaan jo syntyessä. Ei sitä voi alkaa muuttamaan eikä mekään vaimon kanssa edes yritetty. Sanottiin vain, että jos sie pärjäät ja oot onnellinen, niin se on pääasia. Jännittikö tai pelottiko sinua jokin asia? Se mietitytti, että mitenkä siinä pidemmän päälle käy, että kestääkö sillä kantti vai jääkö se yksin. Mutta nyt se on seurustellut jo monta vuotta samaa sukupuolta olevan, mukavan ihmisen kanssa. Enkä ole keltään kuullut mitään kielteistä, kun olen ottanut asian puheeksi. Työkavereillekin olen sanonut, eikä siinä mitään. Voiko nuori jotenkin omalla toiminnallaan helpottaa vanhempien tottumista ajatukseen? Nuorella on varmaan tekemistä omissakin tunteissa, mutta jos haluaa vanhempia helpottaa niin käyttäytyy ihan tavallisesti niinkö siihenkin asti. Ettei mene aivan niitä äärilaitoja pitkin. Vaikka saattaahan niitä ylilyöntejä tulla nuorilla heterosuhteissakin, että tuodaan kotiin kumppaneita, joilla halutaan shokeerata. Mitä sanoisit niille vanhemmille, jotka eivät suostu hyväksymään lastaan sellaisena kuin tämä on? Mie sanoisin, että kyllä taitaa silloin olla itsessä vikkaa. Jos lapsi on sen asian kertonut, niin se on silloin sen omalta osaltaan hoitanut ja antanut vanhemmille työkalut toimia. Nuori on oma itsenäinen ihminen eikä mikään vanhemman jatke, jota pitäisi peitellä ja hävetä, että voi kun tuo jatke on nyt niin erilainen kuin mie itte. Pitää antaa tukea ja hyväksyä se oma lapsi. Vanhempana sateenkaarilapselle Sari, 56 Homoseksuaalisen nuoren äiti Rovaniemeltä Muistatko millainen oli ensireaktiosi, kun sait kuulla, että lapsesi on homoseksuaali? Huomasin sen jo vuosia ennen kuin lapsi sitä itse sanoi suoraan. Sitten kerran hän oli ulkomailla ja laittoi tekstiviestiä, että mulla on tärkeä sähköposti sulle, käy lukemassa. Tiesin heti, että nyt hän sen ilmoittaa, enkä minä pystynyt sitä viestiä töissä lukemaan. Kyllä siihen piti vähän valmistautua etukäteen. Mutta päällimmäisenä ajatuksena oli, että nyt se asia vihdoin selviää. Muuttuiko jokin suhtautumisessasi lapseen? Elämä muuttui helpommaksi, kun ei tarvinnut enää miettiä, että missä hän iltaisin käy. Nyt tiesin, että hän käy Setan tapahtumissa tai tapaa kumppaniaan. Kävi myös niin, että koska tiesin, että lapseni on homo, niin aloin kaikkiin muihin ihmisiin suhtautumaan sen mukaan, että mikä niitten kanta on siihen asiaan. Jos jollakin oli rasistisia puheita, niin hän oli sitten poissa minun ystäväpiiristä. Jännittikö tai pelottiko sinua jokin asia? Sukutapaamiset jännitti, että miten lapseni selviää ja pitääkö minun olla hänelle kaverina. Mutta itse hän on selvinnyt, eikä käsittääkseni suvun puolelta ole tullut mitään negatiivista. Voiko nuori jotenkin omalla toiminnallaan helpottaa vanhempien tottumista ajatukseen? Kun tuntee vanhempansa, että miten he yleensä reagoi tilanteisiin, niin sen mukaan sitten käyttäytyy. Mutta pitää muistaa, että ei siinä tilanteessa mitata vanhempien rakkautta lapseen, vaan reaktio saattaa olla aivan mahdotonkin joillakin vanhemmilla. Se menee kyllä ohi useimmissa tapauksissa, kun huomataan, että elämä jatkuu samanlaisena. Kannattaa myös antaa vanhemmalle yleistietoa asiasta, se voi auttaa hyväksymään. Mitä sanoisit niille vanhemmille, jotka eivät suostu hyväksymään lastaan sellaisena kuin tämä on? Jos on vähänkin älliä päässä, niin kyllä sen ymmärtää. Jos kerran ihminen rakastaa toista, niin miksi sen pitäisi aiheuttaa hirveästi keskustelua? Se seksipuoli siinä kaihertaa, sitä ihmisten on vaikea hyväksyä. Mutta on väärin takertua siihen, koska eihän sitä asiaa heteroidenkaan kesken puida missään, että mitä siellä makuuhuoneessa tapahtuu. Ei se kuulu kellekään. Onnellisesti bi Ollessaan 19-vuotias Suvi (24) tutustui tyttöön, jonka seurassa hänestä tuntui erilaiselta kuin muiden kanssa. Vähitellen Suvi alkoi oivaltaa, että kyseessä oli ihastuminen. Aiemmin hän oli ollut kiinnostunut vain pojista, joten ajatus biseksuaalisuudesta oli uusi asia. Sitä mietti, että oonko mie sitte ihastunu muihinki naisiin vai onko tää vaan se ainoa? Miten tästä kertoo läheisille ja miten mun pitäisi itse olla? Kyllä se herätti paljon ajatuksia, mutta loppujen lopuksi minun oli kuitenkin aika helppoa hyväksyä se asia itsessäni. Rohkeus tuli varmaan siitä, että mie olin niin korviani myöten ihastunut ja ajattelin, että tää on mun elämä ja mie saan rakastaa ketä ihmistä tahansa, Suvi muistelee. Hänelle oman seksuaalisuuden oivaltaminen toi mukanaan onnen, ei identiteettikriisiä. Lapsena olin ajatellut, että sitten aikuisena mulla on kumppani, lapsia ja mukava koti. Biseksuaalisuudesta ei tullut mulle ongelmaa, koska tiesin, että voin toteuttaa ne samat asiat myös naisen kanssa ja olin kuitenkin ehtinyt jo kokeilla miestenkin kanssa olemista. Harhaanjohtavia stereotypioita Biseksuaalisuudesta on monia käsityksiä. Jotkut väittävät, että se on vain muotiilmiö, ei aito identiteetti. Suvi on asiasta eri mieltä. Minusta biseksuaalisuuden yleistyminen kertoo meidän yhteiskunnasta lähinnä sen, että ihmiset on nykyään avoimempia. Sitä on kyllä nykyään aika paljon, että seuraleikeissä tai humalassa tytöt ja pojat pussailee keskenään, mutta se ei tee kenestäkään vielä biseksuaalia. Ihminen on bi, jos hän pystyy kokemaan aitoa vetoa molempiin sukupuoliin. Itse voin kuvitella, että jos joskus eroaisin omasta tyttöystävästäni, niin seuraava kumppanini voisi olla mies. Mutta en kyllä aio erota, Suvi lisää hymyillen. Toinen yleinen ennakkoluulo on, että bi-ihmiset eivät pysty koskaan kunnolla sitoutumaan, koska seurustellessaan he kaipaavat aina sitä sukupuolta, jonka kanssa eivät sillä hetkellä seurustele. Suvia ajatus lähinnä huvittaa. Ei biseksuaalisuus vaikuta siihen, että onko ihminen uskollinen vai ei. Samalla lailla hetero tai homokin pystyy pettämään kumppaniansa, jos se ei oo niin sitoutunut siihen suhteeseen. Itse olen seurustellut oman tyttöystäväni kanssa melkein viisi vuotta eikä kumpikaan ole ikinä pettänyt toista. Ja hän on muuten myös bi, Suvi huomauttaa.

16 17 Transsukupuolisuus on asia, johon liittyy paljon ennakkoluuloja ja vääriä oletuksia. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin melko yksinkertaisesta asiasta, eikä se edes ole niin harvinaista, kuin voisi luulla. Tässä jutussa kerrotaan, mitä transsukupuolisuus on ja mitä se ei ole. Selvitimme myös mitä kautta omaa asiaa voi lähteä hoitamaan, jos kokee olevansa transsukupuolinen ihminen. Transsukupuolinen ihminen on tyttö tai poika, joka kokee syntyneensä väärää sukupuolta olevaan vartaloon. Tästä tuntemuksesta puhutaan myös sukupuoliristiriitana. Se, millaisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta ristiriidan aiheuttama paha olo helpottaa, on yksilökohtaista. On monia tapoja elää transsukupuolisena, sillä nyky-yhteiskunta on vapaampi eikä se aseta niin tiukkoja rajoja sille, että millainen pitää olla miehen ja millainen naisen. Kynnys hakeutua sukupuolenkorjaukseen on nykyään alempi, kun hoitokäytännöt on kehittyneet ja tietoisuus niistä on parempaa, Trasek ry:n puheenjohtaja, rovaniemeläinen Antti Karanki kertoo. Trasek ry on yhdistys, joka puolustaa transihmisten oikeuksia Suomessa. Virallista rekisteriä suomalaisten transihmisten määrästä ei ole, mutta Antin epävirallisen arvion mukaan voidaan puhua muutamasta tuhannesta. Jokaiselle oma ratkaisunsa TRANSSUKUPUOLISUUS mitä se on? Hoitojen tarve vaihtelee yksilöllisesti. Joillekin tärkeimpiä ovat sosiaaliseen elämään liittyvät korjaukset kuten etunimen ja henkilötunnuksen muuttaminen, sekä näkyvimpien ulkoisten piirteiden kuten rintojen tai partakarvojen poistattaminen. Joillekin kuitenkin myös sukuelinten korjaaminen on ehdottoman tärkeä asia, jotta eläminen omassa vartalossa tuntuisi oikealta. Antin mukaan ensimmäinen askel kohti itsensä hyväksymistä on avoimuus ja rohkeus kertoa asiasta myös muille. Se on pitkä prosessi. Kannattaa puhua asiasta, että saa selville mitä tämä kokemus merkitsee itselle ja mitä tarvitsee siihen. Se helpottaa, kun saa olla just sellainen kuin on eikä tarvitse salata mitään. Transsukupuolisuus ei ole mielenterveyshäiriö eikä mitään luonnotonta, vaan sitä on aina ollut. Antti Karanki, Trasek ry Sukupuolen korjaaminen vie vuosia ja siihen sisältyy erilaisia lääketieteellisiä hoitoja. Elämää voi helpottaa kuitenkin jo pelkästään sekin, että saa tulla kohdelluksi sen sukupuolen edustajana, jota kokee olevansa. En tiedä luetaanko Viisikko-kirjoja enää, mutta niissä oli tyttö nimeltä Paula, joka halusi, että häntä kutsutaan Pauliksi. Jos vaikka kaveri kertoo tällaisista toiveista, niin sitä kaveria kannattaa kuunnella ja ottaa vakavasti, kunnioittaa hänen kokemustaan. Transsukupuolisuus ei ole mielenterveyshäiriö eikä mitään luonnotonta, vaan sitä on aina ollut. Ei mikään ohimenevä ilmiö Jos sukupuoliristiriitaa ei helpoteta, ihmisestä voi tuntua, että hän on omassa elämässään kuin näyttelijä, joka yrittää väkisin kuulua siihen sukupuoleen, johon on syntynyt. Nuori tarvitsee paljon tukea ja hänen perheensä tarvitsee tietoa asiasta. Monesti ongelmaa saatetaan vähätellä, ajatellaan että se on joku ohimenevä ilmiö. Mutta jos sukupuoliristiriita pääsee oikein pahaksi, niin siitä voi seurata vakavaa masennusta ja ahdistusta, Antti kertoo. Jotta sukupuolta voidaan alkaa korjata, ihmisen on oltava varma siitä, mitä sukupuolta hän kokee olevansa. Myös hoitavien lääkäreiden on varmistuttava asiasta, siksi tutkimukset vievät aikaa. Helsingin ja Tampereen yliopistollisissa sairaaloissa on transsukupuolisuuden tutkimusyksiköt ja sinne pääsee oman terveyskeskuslääkärin antamalla lähetteellä. Sen jälkeen kun on saanut transsukupuolisuusdiagnoosin, hoidot voidaan aloittaa. Tosin lain mukaan kaikkien vaativimmat korjaukset kuten sukuelinleikkaus voidaan tehdä aikaisintaan 18-vuotiaana. Tutkimuksiin voi kuitenkin hakeutua jo alaikäisenä. Kannattaa aloittaa juttelemalla vaikka oman terveydenhoitajan kanssa. Jos terveydenhoitajalla ei ole asiasta tarpeeksi tietoa, ottakaa yhdessä yhteyttä Transtukipisteeseen, Antti opastaa. TERMIT TUTUIKSI! Transnainen = miehen vartaloon syntynyt, mutta itsensä naiseksi kokeva henkilö. Transmies = naisen vartaloon syntynyt, mutta itsensä mieheksi kokeva henkilö. Transnaisista ja -miehistä voidaan käyttää yleisesti nimitystä transsukupuolinen ihminen tai transihminen. Monet eivät kuitenkaan halua ajatella itseään niinkään transihmisinä, vaan ihan tavallisena miehenä tai naisena, jolla on transmenneisyys. Transseksuaali on vanhentunut nimitys, jota ei enää käytetä, koska se on harhaanjohtava. Transsukupuolisuudessa ei ole kyse seksuaalisista mieltymyksistä, vaan siitä, että ihminen kokee syntyneensä väärää sukupuolta olevaan vartaloon. Seksuaaliselta suuntautumiseltaan transihminen voi olla hetero-, homo- tai biseksuaali siinä missä muutkin. Transvestiitti on ihminen, joka haluaa ilmentää sekä naisellista että miehistä puolta itsessään. Hän ei yleensä koe tarvetta korjata sukupuoltaan toiseksi, vaan vapaus pukeutua ja käyttäytyä eri sukupuolirooleissa riittää. Intersukupuolisuus tarkoittaa sitä, että ihmisellä on syntymästään alkaen kehossaan sekä mies- että naissukupuolelle ominaisia piirteitä. Lisätietoa netissä: www.transtukipiste.fi www.trasek.net LUKEMISTA Saanko olla totta? -kirjan sivuilta 109 122 löytyy Rovaniemelläkin asuneen nuoren transmiehen Aukustin tarina. Aukust kertoo sukupuolenkorjauksestaan suoraan ja selväsanaisesti, niin että transsukupuolisuudesta ennestään tietämättömänkin ihmisen on helppo ymmärtää. Tarinasta saa myös paljon käytännön tietoa ja kokemuksia, jos itse suunnittelet korjausprosessiin ryhtymistä. Muu, mikä? -esite löytyy Transtukipisteen nettisivuilta. Tietopaketti on sukupuolivähemmistönuorten tekemä ja sisältää monen eri nuoren kokemuksia trans- ja intersukupuolisuudesta.

18 Ihan tavalliset hullunkuriset perheet Kuvassa vasemmalta lukien: Anna, Liisa, Terhi ja Antti Uusioperheiden arkeen liittyy aina haasteita. Mutta entä jos äidin uusi kumppani onkin nainen, tai isän uusi kumppani mies? Terhi Repo (35) on kahden lapsen äiti, joka alkoi avioeronsa jälkeen seurustella miehen sijasta toisen naisen kanssa. Terhi ei ole kuitenkaan huomannut heteroperheen ja sateenkaariperheen arkielämän välillä kummempaa eroa. Samanlaista rutiinia se on. Iltasaduksi luetaan Narnian tarinoita ja tietokirjoja tai Kukka Kaalista. Jos joskus tarvii aikaa itselleen tai opiskelulle, niin napsautetaan lapsille joku hauska dvd päälle, Terhi kertoo. Terhi rakastui Liisa Alanampaan (26) neljä vuotta sitten, ja puolen vuoden seurustelun jälkeen Liisa alkoi varovasti tutustua myös lapsiin, Annaan (6) ja Anttiin (9). Ensitapaamisella tehtiin yhteinen retki Ranuan eläinpuistoon. Eläimet oli aika hyvä esiliina. Ei minua silleen jännittäny, ehkä enemmän kauhistutti se, kun ei ollut kokemusta lapsista, Liisa naurahtaa. Olin sanonut lapsille suoraan, että äidillä on tyttökaveri. Ei ne sitä sen kummemmin kyseenalaistaneet. Ihan arkisia asioita kyselivät vain, Terhi muistelee. Liittyessään mukaan perheeseen Liisa päätti tietoisesti olla astumatta kenenkään reviirille. Mie en tullut tähän perheeseen toiseksi äidiksi. Näillä lapsilla on jo äiti ja isä, joten minusta on tärkeämpää olla siinä semmoinen vastuullinen aikuinen, hän pohtii. Lapsella on oikeus aikuiseen Homoseksuaaleilla ei ole vielä oikeutta ulkoiseen adoptioon. Kun asiasta käydään keskustelua eduskunnassa tai mediassa, päätyvät adoptio-oikeuden vastustajat Väite siitä, että miehen ja naisen malli olisi jotenkin välttämätön lapselle, on hirveän vanhanaikainen ajatus. Ei sukupuolella ole väliä, se riittää, kun lapsella on turvallisia aikuisia ympärillään. Terhi Repo ja Liisa Alanampa usein toteamaan, että lapsella on oikeus sekä äitiin että isään. Liisan ja Terhin mielestä tämä on vakavan asian yksinkertaistamista. Väite siitä, että miehen ja naisen malli olisi jotenkin välttämätön lapselle on vähän niinku pelastusrengas joka vuotaa, hirveän vanhanaikainen ajatus. Ei sukupuolella ole väliä, se riittää, kun lapsella on turvallisia aikuisia ympärillään. Kyllä nääki voi mennä naimisiin Terhin kokemuksen mukaan lapset kyllä ymmärtävät, että rakkautta voi olla monenlaista, jos se vain heille opetetaan. Oivallettuaan asian lapset mielellään myös kertovat siitä muille, ainakin Terhin tytär Anna. Kerran, kun muutamaa vuotta vanhempi serkkutyttö oli yhtä aikaa kylässä mummolassa eikä ollut kuin tyttöbarbeja millä leikkiä, niin kuulin miten Anna selitti sille, että voi nääki tanssia yhessä ja mennä naimisiin. Kyllä se hymyilytti, Terhi naurahtaa. Todellisuudessa samaa sukupuolta olevat eivät voi mennä naimisiin, vaan ainoastaan rekisteröidä parisuhteensa maistraatissa. Yhdenvertaisten oikeuksien saavuttamiseksi tehdään jatkuvasti töitä. Myös Terhi ja Liisa ovat aktiivisesti mukana Setan toiminnassa. Tavallaanhan tässä on koko ajan sellainen neljän hengen yksityinen valistusjoukko liikkeellä. Kun meidät tajutaan perheeksi niin ihmiset hoksaa, että ei ne sateenkaariperheet olekaan mikään pelkkä telkkarisarja-asia vaan todellisuutta, Terhi toteaa. Mutta toisaalta minusta meillä on oikeus siinä missä heteroillakin tavoitella semmoista elämää, missä ei tartte selittää itseään ja perhettään koko ajan muille, että minkälainen se on. Ei se seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluminen ole niin erityinen asia, Liisa täydentää.

Rovaniemen seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry www.rovaniemenseta.fi