Monikäyttöinen paperi. Paperi



Samankaltaiset tiedostot
Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA Pentti Ilmasti

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Puu vähähiilisessä keittiössä

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia Pia Nilsson, UPM

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

KESTÄVÄSTI METSÄSTÄ 2016

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2014 oli 5,0 miljardia euroa, ja se työllistää henkilöä. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa.

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

Teollisuudelle turvattava varma ja kilpailukykyinen sähkö Suomessa Fingridin käyttövarmuuspäivä Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Äänekosken biotuotetehdas

Metsä Groupin biotuotetehdas

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Äänekosken biotuotetehdas

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

UPM BEYOND FOSSILS. Jussi Pesonen Toimitusjohtaja Marraskuu 2018

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Biotalouden edelläkävijä

Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

Vesisahoista biotalouteen resepti metsäteollisuuden uuteen nousuun. Lapin metsätalouspäivät , Levi Antro Säilä

Energian tuotanto ja käyttö

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari , Juuso Konttinen

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

METSÄSSÄ KASVAA SUOMEN TULEVAISUUS

Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

Powered by UPM BioVerno

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Hirsitaloteollisuus r.y.

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

BIOENERGIAA METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA. Säteilevät Naiset seminaari Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Ilmastolounas-esittely

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Elinkaariajattelu autoalalla

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Maailma tarvitsee Metsää

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Ympäristöstä. Yhdessä.

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Miten viestiä ympäristöasioista painotuotteen arvoketjussa?

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Metsäteollisuuden sitoumukset ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä

Globaalit ilmiöt vievät kohti kestävää taloutta

Jäteselviytyjät Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET

Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

Johtavatko megatrendit biotalouteen?

Kierrätys ja kompostointi

Biotaloudella vähähiiliseen tulevaisuuteen. Eurooppalainen metsäteollisuus vuonna

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? Puusta tehdyt tuotteet voidaan kierrättää. Suomesta n. 75 % on metsää. Puu korvaa uusiutumattomia raaka-aineita.

Transkriptio:

Monikäyttöinen paperi Paperi 1

Johdanto Monet tuotteet ovat meille välttämättömiä, mutta kulutustottumuksia on muutettava. Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä. Meidän on löydettävä uusi asenne materiaaleihin ja kulutukseen. Paperin ja kartongin käyttö on helppo ekoteko. Käyttöä lisäämällä vähennämme uusiutumattomien materiaalien kulutusta. Paperin ja pakkausten tehokas kierrätys varmistaa, että kuidut saavat uuden elämän uusina tuotteina. Emme tulisi toimeen ilman paperia. Se viihdyttää ja sivistää kuvateista ja kirjallisuudesta aikakauslehtiin. Se on oiva apuväline oppimisessa ja opettamisessa. Hygieniassa sitä on vaikea korvata. Se on erinomainen pakkausmateriaali ja puu vielä moneen muuhun. Puusta valmistettavat kierrätettävät tuotteet, jotka voidaan elinkaarensa päätteeksi käyttää bioenergiaksi, ovat kestävää kehitystä parhaimmillaan. Uusiutuva puu on puhdas lähiraaka-aine, jota riittää Suomessa myös tulevaisuudessa. Kasvava, hoidettu metsä sitoo hiilidioksidia. Puusta ja sen kuiduista valmistetut tuotteet ovat ympäristöystävällisiä ja kierrä tettäviä. Mitä kaikkea muuta paperista voisi tehdä? Sisältö 4 6 8 Paperista ei jää jälkeäkään Helppo ilmastoteko Paperista on moneen lähtöön 2 3

Paperista ei jää jälkeäkään Ympäristön kuormituksen vähentämiseksi kulutuksen painopistettä on siirrettävä uusiutuviin luonnonvaroihin. Puusta valmistettavat kierrätettävät tuotteet, jotka voidaan elinkaaren päätteeksi käyttää bioenergiaksi, ovat kestävää kehitystä parhaimmillaan. Muuttamalla kulutus - tottumuksiamme, voimme vaikuttaa maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisuun. Esimerkiksi muovipakkauksen korvaaminen kartonkipakkauksella säästää luon nonvaroja ja vähen tää hiilidioksidipäästöjä. Paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa raaka-aineita, energiaa ja vettä käytetään mahdollisimman vähän. Ilmaan ja vesistöihin joutu vien päästöjen vähentäminen on ollut yksi metsä teolli s uuden menestystarinoista. Kuitua voidaan kierrättää erilaisissa paperituotteissa viidestä seitsemään kertaa. Vain kierrätyskuitua käyt tä mällä Euroopasta kuitenkin loppuisi paperi muutamassa kuu kaudessa. 1 m 3 puuta Pehmopaperit vuodeksi 12 suomalaiselle 60 000 A4-kopioarkkia Yli 10 000 maitopurkkia Niin niukasti resursseja ei ole kuitenkaan järkevää käyttää, ettei tuote enää täyttäisi tehtäväänsä. Esimerkiksi ruokapakkauksen on suojattava ruoka niin, että ruoka säilyy herkullisena syötäväksi asti. Näin ruokaa ei tuhlata, eikä turhia ympäristövaikutuksia synny. Maitopurkin kuitu hyödynnetään aina vähintään kolmeen kertaan maitopurkkina, kierrätystuotteena ja energiana. Omakotitalon kahden kuukauden lämmitysenergia Biodieseliä 1250 kilometrin ajoon henkilöautolla Yhdestä isosta tukkipuusta tenniskentän kokoisen alueen harven nuspuista saadaan kuutiometri puuta. Aikakauslehden teko ja painaminen Paperin valmistus Kestävästi hoidetut metsät Jakelu Lehti omassa postiluukussa Luet lehden Paperinkeräykseen Uusien tuotteiden raaka-aineeksi Maidon pakkaaminen Kartongin ja pakkauksen valmistus Kestävästi hoidetut metsät Jakelu kauppaan Maito omassa lähikaupassa Maitopurkki aamiais pöydässä Kuitupakkausten keräykseen Uusien tuotteiden raaka-aineeksi Aikakauslehtivuosikertaan tarvitaan noin 7 kg puuta, siis puolikas nuoresta harvennuspuusta. Valmistukseen tarvitaan noin 150 litraa vettä. Se vastaa keskivertosuoma laisen päivässä kuluttamaa vesimäärää. Sähköä vuosikerran valmistus tarvitsee parin tunnin saunomisen verran. Suomessa paperin kierrätys toimii useisiin muihin maihin verrattuna erittäin hyvin. Kierrätysaste on 60 prosenttia, kun kansainvälinen keskiarvo on 50 prosenttia. Paperi ja kuidut kiertävät Suomessa tehokkaasti uusiksi tuotteiksi. 4 5

Helppo ilmastoteko Kaikki alkaa metsästä. Kasvavat metsät sitovat ilmakehän hiilidioksidia. Nuoret metsät kasvavat nopeimmin ja siten sitovat eniten hiiltä. Metsän vanhetessa kasvu ja hiilen sidonta puustoon hidastuvat. Suomen ja Euroopan metsävarat ovat voimakkaassa kasvussa. Suomen metsät kasvavat vuoro kaudessa keskimäärin puumäärän, jolla voisiin valmistaa yli miljardi litran maitopurkkia. Suomi on metsäsertifioinnin ykkösmaa maailmassa. Talouskäytössä olevista metsistä yli 95 prosenttia on sertifioitu. Puu on uusiutuva lähiraakaaine. Suomalaisen paperin pääraaka-aine on peräisin kestävästi hoidetuista lähimetsistä. Paperia voi käyttää hyvällä omallatunnolla. Kuluta kui tenkin vain tarpeeseen ja kierrätä. Lähes 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta tuotetaan paperi- ja puutuot teiden valmistuksen yhteydessä. HELPPOJA ILMASTOTEKOJA: Valitse kartonkiin paperiin pakattu tuote Kierrätä käyttämäsi paperi ja pakkaukset Rakenna ja sisusta puusta Käytä paperia ja kartonkia uusiutumattomien materiaalien sijaan Kuluta vain se, mitä tarvitset Päivittäinen printtilehden lukeminen tuottaa 20 % vähemmän fossiilisia hiilidioksidipäästöjä kuin vain 30 minuutin päivittäinen verkkolehden selailu. Loppujen lopuksi tuotteiden kuitu on bioenergiaa Puutuotteet ja -rakennukset ovat pitkä ikäisiä hiilivarastoja Puu ja sen kuidut kiertävät uusien tuotteiden raakaaineeksi Ilmakehä CO 2 Samalla syntyy myös bioenergiaa Tuotteiden valmistuksessa syntyy päästötöntä bioenergiaa Hiilidioksidia sitoutuu kasvaviin metsiin ja metsien maaperään Puusta valmistetaan puutuotteita, paperia, pakkauksia, pehmopapereita ja muita biotuotteita Hiilidioksidia vapautuu vanhoista metsistä Puu varastoi ilmakehän hiilidioksidia (C0 2 ). Ilmastonmuutoksen hidas tamiseksi on lisättävä puusta ja kuiduista valmistettujen tuotteiden käyttöä. Pakkauksen osuus elintarvikkeen hiilijalanjäljestä on pieni. Aikakauslehden hiilijalanjälki koko elinkaaren aikana 210 g CO 2 ekv. Kaurahiutaleen hiilijalanjälki pellolta kaupan varastoon 80 g CO 2 ekv./100 g tuotetta. Lähde: VTT ja Raisio 27 % Paperitehtaalle ostettu energia 16 % Sellun ja paperin valmistuksen fossiiliset poltto aineet 16 % Loppuvaihe: Kaatopaikka 15 % Kuljetukset 10 % Kemikaalit, materiaali ja niiden polttoaineet 8 % Painatuksen fossiiliset polttoaineet 6 % Painatusta varten ostettu energia 2 % Kuitu metsästä 81 % Kauran viljely 6 % Kauran prosessointi 7 % Pakkausmateriaalit 6% Logistiikka Käytettävä energia vaikuttaa paljon tuotteiden hiilijalanjälkeen. Hiilijalan jälkien verltavuutta vaikeuttavat kuitenkin laskelmien erilaiset oletukset ja rajaukset. Hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasuja syntyy tuotteen koko elinkaaren aikana. Hiilijalanjälkeä kuvataan hiilidioksidiekvivalentteina (CO 2 ekv.). Muiden kasvihuonekaasujen vaikutus muunnetaan vastaamaan hiilidioksidin vaikutusta. 6 7

Paperista on moneen lähtöön Kirjan ja aikakauslehden käyttöliittymä toimii aina ja erinomaisesti myös ympäristön näkökulmasta. Lehdestä voi nauttia missä vain, ilman sähköä. Digitaalinen painaminen tuo painettuun viestintään uusia mahdollisuuksia. Sähköinen media ei ole paperin kilpailija, vaan se täydentää tarjontaa kuluttajalle. Suomalaisten päivästä noin tunti kuluu aikakaus- ja sanomalehtien lukuun. Aikakauslehdistä lukija hakee aktiivisesti tietoa ja viihdettä omista mielenkiinnon kohteistaan. Sanomalehtiä pidetään arvostettuina, asiantuntevina ja luotettavina viestinnän välineinä. Kuitupakkaus on aina uusi, puhdas ja hygieeninen sekä tarkoitukseensa valmistettu ja sopii näin hyvin esimerkiksi elintarvikkeiden pakkaamiseen. Paperi on puhdas ja turvallinen materiaali talous- ja hygieniatuotteisiin. Se on ylivernen esimerkiksi influenssien leviämisen ehkäisyssä. Eurooppalaiset pitävät hygieniaa ensisijaisen tärkeänä ja kuivaavat kätensä mieluiten paperipyyhkeisiin. Kun paperiin lisätään tietoja viestintäteknologian nanoteknologian avulla uusia ominaisuuksia, syntyy nykyisten tuotteiden rinnalle uuden laisia tuotteita. Esimerkiksi etätunniste voi varmistaa tuotteen aitouden ja tehostaa logistiikkaa. Paperia käytetään myös esimerkiksi tarrojen pinta- ja taustapapereissa ja etiketeissä sekä erilaisina suodatin- ja eristepapereina. Kuidusta val mistetaan myös sairaalahygieniatuotteita. Paperilla voidaan korvata myös muista materiaaleista valmistettuja tuotteita. Ruuanlaitto- ja leivinpaperilla vähennetään paistorasvan käyttöä ja astioiden pesua. Pohjois-Amerikka 341 milj. ihmistä Paperin käyttö 260 kg/henkilö Muu Eurooppa 602 155 Afrikka 988 8 Venäjä 140 46 Aasia 4080 40 Paperia käytetään maailmassa keskimäärin noin 55 kiloa henkeä kohti vuodessa. Suomessa paperia käytetään 230 240 kiloa henkeä kohti. Latinalainen Amerikka 588 43 Oseania 33 151 8 9

Otsikko? Tulevaisuuden biotalous perustuu uusiutuvien mate riaalien kestävään käyttöön. Uusiutuvien ja kierrätettävien tuotteiden avulla voidaan vähentää uusiutu mattomien materiaalien ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Puuja paperituotteet varastoivat lisäksi hiiltä. Biomateriaaleja Biokemikaaleja Sellua, paperia ja kartonkia viestintään, pakkaamiseen ja pehmopapereihin Puutuotteita rakentamiseen ja sisustamiseen Puun terveyttä edistäviä ainesosia lääkkeiksi ja kosmetiikkaan Biopolttoaineita liikenteeseen Bioenergiaa lämpöä ja sähköä kotitalouksille ja teollisuudelle Puun kaikki osat hyödynnetään tarkkaan sopivimpaan käyttötarkoitukseen. Näin vähemmästä puusta saa daan enemmän puutuotteita, paperia, bioenergiaa ja muita biotuotteita. Rungon ohuet osat, läpi mitaltaan pienet puut ja osa sahojen sivu tuotteista käytetään paperin valmistukseen Puun oksat, kuori ja kanto käytetään bioenergiaksi ja polttoaineiksi Rungon paksut osat käytetään sahatavaraksi Puun rungosta voidaan käyttää noin kolmannes sahatavaraksi ja loput sellun ja paperin valmistukseen Lähteet: European Tissue Symposium, Risi, Swedish Royal Institute for Technology ja Viestinnän keskusliitto 10 11

Biotalouden suunnannäyttäjä Tammikuu 2010 METSÄTEOLLISUUS RY, SNELLMANINKATU 13, 00170 HELSINKI, PL 336, 00171 HELSINKI, PUHELIN (09) 132 61 TELEKOPIO (09) 132 4445, WWW.METSATEOLLISUUS.FI, METSATEOLLISUUS@METSATEOLLISUUS.FI 12