Vakaahintaista sähköä vuosikymmeniksi
1Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitos on miljardiluokan investointi, joka tuo Suomeen työtä ja vakaahintaista sähköä teollisuudelle ja kuluttajille. 2Hanhikivi 1 rakennetaan Pyhäjoelle Pohjois-Pohjanmaalle. Taloudelliset ja työllistävät vaikutukset ulottuvat koko Suomeen, mutta erityisesti Pohjois- Suomeen. 5Laitoksen toimittaa Rosatom, jolla on vahvoja näyttöjä hankkeiden toteuttamisesta sovitun aikataulun ja budjetin mukaisesti. Myös käyttökokemukset ovat hyviä; Rosatomin VVERlaitokset ovat toimineet moitteetta Loviisassa jo 1970-luvulta asti. 6Rosatom on sitoutunut hankkeeseen Fennovoiman vähemmistöosakkaana suomalaisen tytäryhtiönsä RAOS Voiman kautta. 7Hanke on Fennovoiman johtama. Sopimuksin on varmistettu, että yhtiön enemmistöomistus pysyy aina suomalaisella Voimaosakeyhtiö SF:llä. 3Sähkön saatavuuden varmistaminen ja sen hinnan ennustettavuus pitkälle tulevaisuuteen parantavat suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja tekevät maastamme houkuttelevan kotipaikan teolliselle tuotannolle. 4Hanhikivi 1 -hanke vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta ja auttaa meitä saavuttamaan ilmastotavoitteemme.
Hanke etenee ensimmäinen urakka jo käynnissä Kesäkuu 2014 Työmaasähkön rakentaminen Hanhikiven niemellä Syyskuu 2014 Yhdystien rakentaminen valtatie 8:lta laitospaikalle, valmistuu 2015 2024 Valmis voimalaitos kaupalliseen käyttöön Fennovoima haki periaatepäätöksen täydentämistä, koska hankkeessa on tapahtunut merkit täviä muutoksia verrattuna vuoden 2010 periaatepäätökseen. Valtioneuvosto antoi Fennovoimalle täydennetyn periaatepäätöksen syyskuussa 2014. Eduskunnan käsittelyn jälkeen hanke voi edetä poliittisesti ja juridisesti selkeältä pohjalta. Varsinaisen voimalan rakentaminen voidaan aloittaa, kun rakentamislupa on saatu valtioneuvostolta. Ensimmäinen urakka, uuden yhdystien rakentaminen laitospaikalle, on jo käynnissä. Kesällä Hanhikiven niemellä aloitettiin työmaasähkön jakelun rakentaminen. Lisäksi Fennovoima ja Fingrid tekivät elokuussa peri aatesopimuksen laitoksen kantaverkkoliitynnän toteuttamisesta. Pyhäjoki Oulu Raahe Helsinki Hanhikivi 1 -voimala luo uuden ydinvoimaosaamisen keskittymän Pohjois-Suomeen Myös tutkimukset Hanhikiven niemellä jatkuvat. Tällä hetkellä laitospaikalla tehdään kallioperä-, merenpohja- ja peruskalliotutkimuksia. Vuosina 2015 2017 alueella tehdään mittavia infrastruktuuritöitä ja rakennetaan tukirakennuksia. Ensimmäiset betonointityöt on aikataulutettu vuodelle 2018. Laitoksen suunnittelutyö jatkuu Rosatomin kanssa, ja rakentamis- ja ympäristölupahakemusta valmistellaan. Lisäksi Fennovoiman vuonna 2014 alkanut rekrytointikampanja jatkuu. Yli 50 uutta työntekijää on aloittanut työnsä Fenno voimassa syyskuuhun 2014 mennessä. Rekrytoin neil la on vahvistettu erityisesti pro jekti- ja ydinturval li suusosaamista. Sovitun aikataulun mukaan voimala tuottaa omistajilleen sähköä omakustannushintaan vuonna 2024. 27 % suomalaisesta sähkönkulutuksesta tuotettiin vuonna 2013 ydinvoimalla Syyskuu 2014 Yli 50 uutta työntekijää aloittanut työnsä 2014 2015 2016 2017 2018 2022 2024 Kesäkuu 2015 Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Syksy 2014 Periaatepäätöksen täydentämishakemuksen käsittely 2018 Ensimmäiset betonointityöt Vuosina 2015 2017 Mittavia infrastruktuuritöitä ja tukirakennuksien rakentaminen 2022 Voimalaitokselle käyttölupa Kesäkuu 2016 Sopimus käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta Posivan tai sen omistajien kanssa tai valmis omaa käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitosta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma 4 5
Piristysruiske Pohjois-Suomen taloudelle Rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset Suomessa 24 000 36 000 henkilötyövuotta * Fennovoima ja Rosatom haluavat suomalaisen teollisuuden hyötyvän hankkeesta mahdollisimman paljon. Hankkeen rakentamisen aikaisten työllisyysvaikutusten on arvioitu olevan Suomessa 45 prosentin kotimaisuusasteella 24 000 36 000 henkilötyövuotta investoinnin suuruudesta riippuen. Voimalan käyttövaiheessa suoria työpaikkoja on 400 500. Ennen varsinaisen voimalaitoksen rakentamista Pyhäjoella tehdään suuria infrastruktuuritöitä. Ydinvoimalaitoksen rakentajalle on mielekkäintä etsiä osaavaa työvoimaa läheltä, jos sitä vain on saatavilla. Infrastruktuuritöiden lisäksi suomalaisille urakoitsijoille mahdollisuuksia avautuu myös materiaali- ja laitetoimituksissa sekä asennus- ja kunnossapitotöissä. Lisäksi hanke työllistää välillisesti yhtiöiden ja rakentajien tarvitsemien palveluiden, tavaroiden ja koneiden hankkimisen muodossa. Taloudelliset ja työllistävät vaikutukset ulottuvat koko Suomeen, mutta erityisesti Pohjois Suomeen. Urakoiden varmistaminen Hanhi kivi 1 -hankkeessa auttaa suomalaisia yrityksiä pääsemään mukaan myös muihin Rosatomin hankkeisiin ympäri maailmaa. Käyvä voimalaitos luo seutukuntaan pysyvää kysyntää erilaisille teollisille palveluille vähintään 60 vuoden ajaksi. Jo ydinvoimalaitoksen yhteyteen rakennettavassa vierailukeskuksessa vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Hanhikivi 1 tuo kilpailukykyä ja huoltovarmuutta Ydinvoimalaitos tuottaa sähköä vuosikymmeniä vakaaseen ja helposti ennustettavaan hintaan. Sähkön saatavuuden varmistaminen pitkälle tulevaisuuteen ja sähkön hinnan ennustettavuus tukevat teollisen toiminnan jatkuvuutta Suomessa ja tekevät maastamme houkuttelevan koti paikan teolliselle tuotannolle. Fennovoiman osakkaina on merkittävien teollisten toimijoiden lisäksi myös lukuisia paikallisia sähköyhtiöitä, jotka haluavat tarjota asiakkailleen sähköä kilpailukykyiseen hintaan. Fennovoiman ydinvoimalaitos lisää kilpailua suomalaisilla sähkömarkkinoilla tästä hyötyvät kaikki sähkönkäyttäjät kotitalouksista suuryhtiöihin. Suomi joutui vuonna 2013 tuomaan noin viidenneksen tarvitsemastaan sähköstä. Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimala vahvistaa maamme energiaomavaraisuutta ja vähentää Ydinvoimalaa rakentaa enimmillään noin 3500 ihmistä Voimalan käyttövaiheessa suoria työpaikkoja on 400 500 Kotimaisten investointien arvo 1,8 2,7 miljardia euroa ** = 10 ihmistä * 45 prosentin kotimaisuusasteella ** investoinnin lopullisesta suuruudesta riippuen 6 7
Valmistuneen laitoksen kiinteistöverot sijoituspaikkakunnalle 4,2 miljoonaa euroa vuodessa Kaksi kolmasosaa seutukunnan asukkaista kannattaa hanketta Valmistumisen jälkeen 340 425 uutta vakituista asukasta talousalueella sähköntuontitarvetta. Suomessa toimiva ydinvoimalaitos tuottaa perusvoimaa tasaisesti ja turvallisesti vuosikymmenten ajan ja varmistaa näin energiahuoltoamme. Sähkön tuottaminen ydinvoimalla tukee myös Suomen ilmastotavoitteita. Miljardi-investoinnista uutta elinvoimaa Hanhikivi 1 -hanke on miljardi-investointi, joka tuo paitsi työtä luo myös luottamusta tulevaisuuteen: Suomeen halutaan ja kannattaa investoida. Fennovoiman hankkeen taloudelliset ja työllistävät vaikutukset ulottuvat koko Suomeen. Kotimaisen sähköntuotannon lisääminen myös parantaa Suomen vaihtotasetta. Rakennushanke ja tuotannossa oleva voimalaitos synnyttävät uutta, pitkäjänteistä teollista toimintaa ja osaltaan korvaavat viime aikoina menetettyjä pohjoisen työpaikkoja. Niin rakentamis- kuin käyttövaiheissa monet työn tekijät asuvat seutukunnassa ja käyttävät erilaisia palveluita sekä maksavat asuinkunnalleen veroja. Laitoksen käyttövaiheessa vuotuisten kunnallisvero kertymien on arvioitu olevan noin 1,9 2,4 miljoonaa euroa. Pyhäjoen kunnan ja ympäryskuntien lisäksi hanke on hyvin tärkeä myös Oulun kaupungille, joka liittyi kesäkuussa 2014 Fenno voiman osakkaaksi. Hanhikivi 1 -voimalan sijainti Pyhäjoella luo uuden ydinvoimaosaamisen keskittymän Pohjois-Suomeen. Fennovoima kouluttaa ja auttaa yrityksiä valmistautumaan hankkeeseen yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Julkinen sektori ja erilaiset yritysyhteistyöorganisaatiot ovat tehneet vuosia töitä, jotta hankkeen myönteiset vaikutukset voidaan maksimoida. Fennovoima tekee myös yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja tukee näin ydinvoimaosaamisen lisäämistä tekniikan alan koulutusohjelmissa. Vahva paikallinen tuki Pyhäjoen kunnanvaltuusto äänesti Fennovoiman voimalan puolesta keväällä 2014 äänin 18 3. Myös koko seutukunnan asukkaiden tuki on vankka: kaksi kolmasosaa asukkaista kannattaa hanketta. 9
Rosatom luotettava toimittaja ja vähemmistö - omistaja Turvallisuus ennen kaikkea Fennovoima valitsi Hanhikivi 1 -voimalan laitostoimittajaksi Rosatomin. Rosatom on Fenno voiman vähemmistöosakas suomalaisen tytäryhtiönsä RAOS Voiman kautta. Näin laitostoimittaja on sitoutunut hankkeeseen myös omistajana. Rosatomin laitoksen valinta perustui yhtiön vankkoihin näyttöihin turvallisten ydinvoimalaitosten rakentajana. Yhtiöllä on näyttöjä hank keiden tehokkaasta läpiviemisestä, ja sen laitoksista on hyviä käyttökokemuksia. Suomessa venäläiset VVER-laitokset ovat toimineet Loviisassa erinomaisesti jo 1970-luvulta saakka. Fennovoiman valitsema 1200 megawatin AES-2006-painevesilaitos on ominaisuuksil taan samanlainen kuin länsimaiset painevesi laitokset. Se on uusimman sukupolven VVER-laitos. AES-2006 noudattaa IAEA:n vaatimuksia ja 66 % 34 % Voimaosakeyhtiö SF RAOS Voima Oy eurooppalaisia voimayhtiöiden yleisohjeita. Sen suunnittelu päivitetään vastaamaan uu simpia suomalaisia turvallisuusvaatimuksia. Fennovoima pysyy suomalaisena Fennovoima on suomalainen yritys ja laitok sen käyttäjänä ja luvanhaltijana se johtaa Hanhikivi 1 -hanketta. Fennovoimalla on kaksi omistajaa: suomalainen Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima. Sopimuksin on varmistettu, että enem mistöomistus pysyy aina suomalaisella omistajalla. Fennovoima on Mankala-yhtiö: Fennovoiman omistajat saavat ydinvoimalasta sähköä omakustannushintaan suhteessa omistusosuuteensa. Fennovoima ei tuota voittoa itselleen. Sopimuksin on varmistettu, että enemmistöomistus pysyy aina suomalaisella omistajalla Turvallisuus on Fennovoiman suunnitelmissa aina etusijalla. Fennovoimassa on alusta asti panostettu perusteelliseen turvallisuussuunnitteluun yhteistyössä ja tiiviissä vuorovaikutuksessa laitostoimittajan, viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Säteilyturvakeskus STUK valvoo laitoksen turvallisuutta suunnittelusta aina käytöstäpoistoon asti. Fennovoiman hakiessa rakentamis- ja käyttölupaa turvallisuus arvioidaan perusteellisesti. STUK valvoo laitoksen turvallisuutta myös koko laitoksen käytön ajan. STUK on antanut alustavan turvallisuusarvionsa Fennovoiman valitsemasta laitostyypistä ja sijoituspaikasta. Sen mukaan laitos voidaan suunnitella ja rakentaa sijoituspaikalle turvallisesti ja niin, että laitos täyttää kaikki suomalaiset vaatimukset. Hyvin hoidettu työmaa on osa turvallisuutta Ydinvoimalan työmaa on kansainvälinen. Mittavan työmaan toimivuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi työsuhdeasiat on hoidet tava huolellisesti, kaikkien sääntöjen mukaisesti. Fennovoima, Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseas sekä suomalaiset työmarkkinajärjestöt ovat allekirjoittaneet työmaasopimuksen yhteisistä pelisäännöistä. Sopimuksessa sovitaan yhteistyökäytännöistä, kuten tietojenvaihdosta, ongelmatilanteiden ratkaisutavoista, ammattiliittojen edustuksesta työmaalla ja käytännön keinoista harmaan talouden ehkäisemiseksi. Sopimus perustuu työhön, jota Fennovoiman johtama työryhmä on tehnyt vuodesta 2012 alkaen. Työryhmässä ovat olleet mukana Rakennus teollisuus RT ry, Teknologiateollisuus ry ja Energiateollisuus ry sekä Metallityöväen liitto, Ammattiliitto Pro, Rakennusliitto ja Sähköliitto. Yhteistyöhön loppusijoituksessa Fennovoiman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus käynnistyy aikaisintaan 2070-luvulla. Kaikki ydinjätehuollon vaatimat kustannukset kerätään osana sähkön hintaa tulevien vuosikymmenten aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö kannustaa suomalaisia ydinvoimayhtiöitä yhteistyöhön loppusijoituksessa. TEM:in mukaan ydinjätehuollossa on»tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta tehdä yhteistyötä ja pyrkiä optimoituun ratkaisuun». TEM:in suositusten mukaan Fennovoima on laatinut ydinjätehuollon kokonaissuunnitelman. Yhtiön tulee kesään 2016 mennessä joko esittää sopimus yhteistyöstä Posivan tai sen omistajien kanssa tai esittää omaa loppusijoituslaitosta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma. 10 11
Hankkeesta tehty kattava ympäristövaikutusten arviointi Ydinvoimalaitoksen rakentaminen on suuri projekti, joka aiheuttaa muutoksia Hanhikiven niemen ympäristöön. Kaavoitettu voimalaitosalue niemen keskiosassa muuttuu rakennetuksi teollisuusalueeksi, mutta arvokkaat ranta-alueet sen sijaan säilyvät koskemattomina satamaaluetta ja jäähdytysveden purun rakenteita lukuun ottamatta. Rakennuspaikalla on tehty erilaisia ympäristötutkimuksia jo vuosia, ja ne jatkuvat läpi ydin voimalan elinkaaren. Rosatomin laitos vaihtoehdon rakentamisen ja käytönaikaisia vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön käsittelevä ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui keväällä 2014. Rakentamisen aikaisia ympäristövaikutuksia ovat rakentamistöistä ja liikenteestä aiheutuva melu ja pöly, muutokset maisemassa sekä laitosalueen kasvillisuudessa ja eläimistössä. Ydinvoimalaitoksen käytönaikaiset ympäristövaikutukset ovat arvioinnin perusteella vähäisiä ja paikallisia. Ydinvoimalaitoksen merkittävin käytönaikainen ympäristövaikutus kohdistuu merialueelle, jonne lämmennyt jäähdytysvesi leviää. Ydinvoimalaitoksen ympäristön radioaktiivisten aineiden määriä ja säteilytilannetta seurataan tarkasti. Lisäksi Fennovoima seuraa niemen luonnon, meriveden ja kalaston tilaa säännöllisesti ja ryhtyy tarvittaessa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin haittojen vähentämiseksi. Ydinvoimalaitoksen käytönaikaiset ympäristövaikutukset ovat vähäisiä ja paikallisia 13
Seuraa meitä myös Facebookissa! Kysy meiltä lisää Toimistot Helsingissä ja Pyhäjoella Fennovoiman pääkonttori sijaitsee Helsingin Salmi saaressa. Pyhäjoen keskustassa paikallistoimistomme palvelee kävijöitä maanantaisin ja tiistaisin. Jos haluat meidät kertomaan hankkeestamme johonkin tilaisuuteen, ota meihin yhteyttä. Tulemme mielellämme paikalle! Ota yhteyttä! Salmisaarenaukio 1, 00180 Helsinki puh. 020 757 9200 www.fennovoima.fi info@fennovoima.fi Tule käymään! Pyhäjoen toimisto Vanhatie 48, 86100 Pyhäjoki avoinna ma ti klo 9 15 pyhajoki@fennovoima.fi www.fennovoima.fi/paikallisille
www.fennovoima.fi