JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty sisäisessä hallituksessa 24.8.2005 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSTEHTÄVÄ 1 Koulutustehtävä Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutustehtävä perustuu valtioneuvoston päätökseen ammattikorkeakoulun toimiluvasta, opetusministeriön päätökseen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmista, lakiin ammatillisesta opettajankoulutuksesta (356/2003) ja siihen liittyvään opetusministeriön päätökseen sekä ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön väliseen tavoite- ja tulossopimukseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu kehittää ja toteuttaa ammatillista, alan teorioita ja käytäntöä yhdistävää korkeakouluopetusta, kehittää edustamiensa alojen työ- ja elinkeinoelämää ja parantaa koulutuksen laatua. Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Tämän lisäksi ammattikorkeakoulu järjestää ammatillista opettajankoulutusta, ammatillisten opettajien jatkokoulutusta, ammatillisia erikoistumisopintoja, muuta jatko- ja täydennyskoulutusta, avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoimintaa. Tutkintosäännön pykälät 2-23 käsittelevät ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, 24-40 ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja 34-53 ammatillista opettajankoulutusta. I AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2 Ammattikorkeakoulututkinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa suoritettava ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulun tutkintokoulutus perustuu ammattikorkeakoululakiin (351/2003) ja asetukseen ammattikorkeakouluista (352/2003), asetukseen ammattikorkeakouluista annetun asetuksen muuttamisesta (423/2005) sekä koulutustehtävää koskeviin säädöksiin ja päätöksiin, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n päätöksiin, ammattikorkeakoulun johtosääntöön sekä tähän tutkintosääntöön. OPISKELUOIKEUS 3 Hakijan hyväksyminen ammattikorkeakoulun opiskelijaksi Hakijan, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan JAMKin hänelle tarjoaman opiskelupaikan, tulee ilmoittautua ammattikorkeakoulun opiskelijaksi koulutusyksikön antamien ohjeiden mukaisesti ja ammattikorkeakoulun määräämään aikaan mennessä. JAMKin päätös ilmoituksen hyväksymisestä tekee hakijasta JAMKin opiskelijan. Ilmoittautumisen yhteydessä varmistetaan hakijan hakuasiakirjojen yhtäpitävyys alkuperäisiin dokumentteihin. Hakija, joka ei ilmoittaudu 1 momentissa määrätyllä tavalla opiskelijaksi, menettää mahdollisuutensa saada opiskeluoikeus JAMKissa sillä kertaa. 4 Lukukausi-/lukuvuosi-ilmoittautuminen Opiskelijan tulee ilmoittautua lukukausittain läsnäolevaksi tai poissaolevaksi opiskelijaksi JAMKin yhteisten ohjeiden mukaisesti opiskelijahallintojärjestelmän (ASIO) kautta. Ilmoittautumisajat vaihtelevat vuosittain. Kevätlukukautta koskeva ilmoittautuminen voidaan tehdä myös edellistä syyslukukautta koskevan ilmoittautumisen yhteydessä. Läsnäolo/poissaoloilmoittautuminen on mahdollista tutkintosäännön 6 määrittelemän opinto-oikeusajan ol-
lessa voimassa. Lukukausilla tarkoitetaan syys- ja kevätlukukausia, ei mahdollista kesälukukautta. Läsnäoloilmoittautumisen voi muuttaa poissaoloilmoittautumiseksi tai päinvastoin vain ilmoittautumisaikana. Oikeus suorittaa tutkintoon johtavan koulutuksen opintoja on vain kyseiselle lukukaudelle läsnäoloilmoituksen tehneellä opiskelijalla. Opiskelija, joka ei ilmoittaudu 1 momentissa määrätyllä tavalla läsnä- tai poissaolevaksi, menettää opiskeluoikeutensa. 5 Opiskelun kokoaikaisuus/osa-aikaisuus Nuorten koulutuksella tarkoitetaan sitä ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, jota ei ole opiskelijaksi otettaessa nimetty aikuiskoulutukseksi. Nuorten koulutukseen osallistuvat ovat aina kokoaikaopiskelijoita (kokopäiväopiskelijoita). Ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa aikuiskoulutusta voidaan järjestää sekä kokoaika- että osa-aikaopiskeluna. Päätöksen tästä tekee koulutusyksikkö opiskeluryhmäkohtaisesti. Aikuiskoulutuksessa kokoaikaopiskelija voi siirtyä osa-aikaopiskelijaksi tai osa-aikaopiskelija kokoaikaopiskelijaksi opiskelijan hakemuksesta ja koulutusyksikön johtajan päätöksellä vain erityisillä perusteilla ja koulutusjärjestelyjen sen salliessa. 6 Opiskelun ohjeaika ja opinto-oikeusaika Tutkintoon johtavan opiskelun ohjeaika (säännönmukainen suoritusaika) on lukukausina opintojen toteutuksen laajuutta vastaava opintopistemäärä jaettuna kokoaikaopiskelussa luvulla 30 opintopistettä/lukukausi ja osa-aikaopiskelussa luvulla 15 opintopistettä/lukukausi. Opintooikeusaika (opintojen enimmäisaika) on opiskelun ohjeaika lisättynä kahdella lukukaudella. Opiskeluaika on läsnäololukukausista koostuva aika. Opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi enintään neljänä lukukautena. Rehtori voi opiskelijan hakemuksesta, harkintansa mukaan erityisestä syystä myöntää opiskelijalle lisää opinto-oikeusaikaa pääsääntöisesti lukukauden tai enintään kaksi lukukautta. Mikäli lisäaika myönnetään, on tutkinto suoritettava myönnetyn lisäajan puitteissa. Lisäajalla ei voi ilmoittautua poissaolevaksi. Lisäaikaa on anottava silloin, kun opinto-oikeusaikaa on vielä jäljellä. Opiskelijalla on oikeus hakea oikaisua ammattikorkeakoulun hallitukselta rehtorin tekemään päätökseen 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. 7 Opiskeluoikeuden menettäminen ja palauttaminen Opiskelija, joka ei ole suorittanut tutkintoaan loppuun opinto-oikeusajan kuluessa, menettää opiskeluoikeutensa eikä hänellä ole mahdollisuutta hakea opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskeluoikeuden 3 tai 4 perusteella menettänyt, joka myöhemmin haluaa aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, voi hakea opiskeluoikeutta uudelleen ammattikorkeakoulun rehtorilta, edellyttäen kuitenkin, että opinto-oikeusaikaa on jäljellä. Hakemuksessa tulee selvittää syyt, jotka johtivat opiskeluoikeuden menettämiseen. Hakemusta käsiteltäessä kaikki ne lukukaudet, jolloin opiskelijalla ei ole ilmoittautumisen laiminlyömisen takia ollut opiskeluoikeutta, lasketaan hänelle poissaolo-oikeutta kuluttaviksi lukukausiksi. Siinä vaiheessa, kun opiskelijan koko poissaolo-oikeus (4 lukukautta) on käytetty loppuun, kuluttaa ilmoittautumisen laiminlyönnistä johtuva poissaoloaika opinto-oikeusaikaa. Myönteisellä päätöksellä opiskelu voi alkaa uudelleen seuraavan lukukauden alusta. Opiskelijalla on oikeus hakea oikaisua rehtorin tekemään päätökseen ammattikorkeakoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. 8
Siirto-opiskelijat Siirto-opiskelijaksi hakeutuminen on mahdollista vain nuorten koulutuksessa. Jyväskylän ammattikorkeakouluun voi hakeutua siirto-opiskelijaksi, jos opiskelijalla on opiskeluoikeus jossain toisessa ammattikorkeakoulussa ja hän opiskelee samaan tutkintoon/tutkintonimikkeeseen tähtäävässä vastaavassa koulutusohjelmassa. Siirto-opiskelijaksi hyväksyminen perustuu Jyväskylän ammattikorkeakoulun siirto-opiskelijoita koskevien ohjeiden mukaiseen hakuun ja valintaperusteisiin. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa jo opiskeleva voi hakea siirtoa saman koulutusalan sisällä toiseen koulutusohjelmaan, mikäli valintaperusteet koulutukseen ovat olleet samat. Päätöksen opiskelijaksi ottamisesta tekee koulutusyksikön johtaja. Päätökseen voi hakea oikaisua Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitukselta kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Siirto-opiskelijan opinto-oikeusaika on alkanut kulua jo ensimmäisessä ammattikorkeakoulussa/koulutusohjelmassa eikä se ala alusta ammattikorkeakoulun/koulutusohjelman vaihdon yhteydessä. Siirto-opiskelijan aiempien opintojen hyväksilukemisesta päättää koulutuspäällikkö (ks. 16 ). AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOT 9 Ammattikorkeakouluopintojen tavoitteet Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on, että opiskelija hankkii työelämän ja sen kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta tarpeelliset tiedolliset ja taidolliset valmiudet ammatillisissa asiantuntijatehtävissä toimimista varten. Opiskelun tavoitteena on saavuttaa 1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten, 2) edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja ajan tasalla pysymiseen, 3) valmiudet jatkuvaan koulutukseen, 4) riittävä viestintä- ja kielitaito sekä 5) asianomaisen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet. 10 Koulutusohjelma ja opetussuunnitelma Opiskelija otetaan ammattikorkeakoulun koulutusohjelmaan tai erityisestä syystä suoraan suuntautumisvaihtoehtoon. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien laajuudet ovat 210, 240 tai 270 opintopistettä. Lukuvuoden työmäärä 1600 tuntia vastaa 60 opintopistettä. Koulutusohjelma suuntautuu johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Koulutusohjelma voi sisältää suuntautumisvaihtoehtoja. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot koostuvat opintojaksoista, harjoittelusta, opinnäytetyöstä ja kypsyysnäytteestä kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaisesti. Koulutusohjelman opetussuunnitelmaan kuuluvat opintojaksot kuvataan vuosittain päätettävällä tavalla. 11 Opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma
Opiskelijalla on oikeus suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot asianomaisen koulutusohjelman ja sen opetussuunnitelmien ja vahvistetun henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti opintojen ohjeajassa. Opiskelija on velvollinen laatimaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman koulutusohjelman ohjeiden mukaisella tavalla. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa noudatetaan opiskelijaksi otettaessa voimassa olleen opetussuunnitelman mukaista opintojen rakennetta ja vuosittain uusiutuvaa opintojaksotarjontaa. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa opintojaksot ovat opetussuunnitelman sallimissa rajoissa pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Opiskelija, jonka opinnot viivästyvät ohjeajasta tai joka siirtyy opiskelijaksi toisesta korkeakoulusta, sopii henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen tai sen tarkistamisen yhteydessä häneen noudatettavasta opintojen rakenteesta. Opiskelijan tulee saattaa henkilökohtainen opintosuunnitelmansa tarkistettavaksi silloin, kun opintosuunnitelman toteuttaminen ei enää ole mahdollista opintotarjonnassa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Mikäli opintojen pitkittymisen seurauksena henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukainen tutkinnon suorittaminen ei enää ole mahdollista, opiskelija voi sopia koulutusyksikön johtajan kanssa tai hänen nimeämänsä henkilön kanssa tutkinnon suorittamismahdollisuuksista. 12 Harjoittelu ja työkokemus Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti koulutusohjelman ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman kannalta keskeisiin työ- ja kehittämistehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Aikuiskoulutuksessa opiskelijalta voidaan edellyttää ennen opintojen aloittamista hankittua työkokemusta. 13 Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte Opinnäytetyön tavoitteena on, että opiskelija kehittää ja osoittaa valmiuksia soveltaa tietoja ja taitoja koulutusohjelmaan ja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Opinnäytetyö kirjoitetaan pääsääntöisesti koulutusohjelman opiskelukielellä. Opinnäytetyön alalta kirjoitettavalla kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa perehtyneisyyttään alaan ja suomen kielen taitoa. Muulla kuin suomen kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saanut opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen suomen kielellä tai osoittaa perehtyneisyytensä alaan kirjallisella, koulutusohjelmansa opiskelukielen mukaisella suorituksella. 14 Kielitaito Ammattikorkeakoulun opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muutoin osoittaa saavuttaneensa 1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisessä viranomaisessa ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä 2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Kohdan 1) vaatimus ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää rehtori.
Rehtori voi myös opiskelijan hakemuksesta, kielikeskuksen johtajan esityksen perusteella vapauttaa opiskelijan erityisestä syystä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. 15 Vapaasti valittavat opinnot Vapaasti valittavat opinnot (vähintään 15 op) antavat opiskelijalle mahdollisuuden valita opintoja oman koulutusalansa ulkopuolelta. Niiden tarkoitus on yksilöllisesti syventää ja laajentaa opiskelijan osaamista. Opinnot voi valita joko ammattikorkeakoulun omasta opintojaksotarjonnasta tai ne voivat olla koulutusohjelman koulutuspäällikön hyväksymiä muualla suoritettavia opintoja. 16 Muualla suoritetut/suoritettavat opinnot Koulutusohjelman koulutuspäällikkö (kielikeskuksen johtaja kieliopintojen osalta) on velvollinen opetussuunnitelman joustaviin tulkintoihin ja voi opiskelijan hakemuksen perusteella hyväksyä virtuaaliammattikorkeakoulun ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoja sekä muissa korkeakouluissa ja oppilaitoksissa suoritettavia/suoritettuja opintoja tai harjoittelua osaksi tutkintoa seuraavien periaatteiden mukaisesti: a) koulutusohjelman tavoitteisiin ja opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan sopivat opinnot hyväksytään täysimääräisinä b) muita opintoja voidaan hyväksyä vapaasti valittaviin opintoihin enintään 15 op. Opiskelija esittää muualla suorittamansa opintojakson hyväksilukemista henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa koulutuspäällikölle/kielikeskuksen johtajalle. Mikäli koulutuspäällikkö/kielikeskuksen johtaja hylkää esityksen tai hyväksyy opintojakson vain osittain, hän tekee siitä kirjallisen päätöksen perusteluineen. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä koulutuspäälliköltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut päätöksestä tiedon. Ammattikorkeakoulussa on tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Opiskelija voi hakea tutkintolautakunnalta oikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut kirjallisesti tiedon päätöksestä koulutuspäällikölle jättämäänsä oikaisupyyntöön. Opisto- tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneelle opiskelijalle luetaan ammattikorkeakoulututkintoon hyväksi aikaisempia opintoja koulutusohjelmasta, sen suuntautumis- tai erikoistumisvaihtoehdosta sekä opiskelijan tutkinnon alan läheisyydestä ja tutkinnon suoritusajankohdasta riippuva määrä. Hyväksilukemisesta päättää koulutusohjelman koulutuspäällikkö opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman vahvistamisen yhteydessä. Koulutusohjelmaan ja suuntautumisvaihtoehtoon tai erikoistumiseen hyvin soveltuvien opintojen hyväksilukemisen määrä on koulutusalasta riippuen alle 10 vuotta vanhoista tutkinnoista 90 180 op ja yli 10 vuotta vanhoista tutkinnoista 60 op. Siirto-opiskelijoiden ja ulkomailla opiskelleiden henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksymisessä tähdätään siihen, ettei opiskeluaika pitene sen vuoksi, että osa opinnoista on suoritettu/suoritetaan muussa korkeakoulussa. Ammattikorkeakoulututkintoon ei hyväksilueta opintoja siitä toisen asteen (lukio tai ammatillinen oppilaitos) tutkinnosta, josta on muodostunut opiskelijan hakukelpoisuus koulutusohjelmaan. 17 Opetuskieli
Jyväskylän ammattikorkeakoulun opetuskieli on suomi. Opintoihin voi sisältyä myös vieraskielisiä opintojaksoja. Vieraskielisissä koulutusohjelmissa käytetään opetusministeriön vahvistamaa opiskelukieltä. 18 Opetukseen osallistuminen ja opintojakson suorittaminen Oikeus suorittaa tutkintoon johtavia opintoja, osallistua opetukseen ja harjoitteluun sekä saada suoritusmerkintöjä on vain opiskelijalla, joka on ilmoittautunut Jyväskylän ammattikorkeakouluun ja joka on tehnyt ko. lukukautta koskevan läsnäoloilmoituksen. Opiskelijan on ilmoittauduttava ammattikorkeakoulun yhteistä opiskelijahallintojärjestelmää (ASIO) käyttäen jokaiselle opintojaksolle, jolle hän aikoo osallistua ja jonka hän aikoo suorittaa. Opiskelijalla on oikeus käydä poistamassa opintojaksoilmoittautumisensa opiskelijahallintojärjestelmästä (ASIO) ilmoittautumisaikoina. Opiskelijan on oltava läsnä opintojakson ensimmäisellä kontaktikerralla tai, jos hän on pätevästä syystä estynyt, otettava henkilökohtaisesti yhteyttä opintojaksosta vastuussa olevaan opettajaan ennen ensimmäistä kontaktikertaa. Virtuaaliopintoina toteutettavilla opintojaksoilla opiskelijan on kahden viikon sisällä ilmoitettava osallistumisestaan opettajalle. Mikäli opiskelija on ilmoittautunut opintojaksolle, mutta ei saavu paikalle tai ei ota yhteyttä opettajaan, opintojakso merkitään opintokorttiin hylätyksi kirjaimella E. Opintojakson ensimmäisellä kontaktikerralla käydään läpi opintojakson tavoitteet ja sisältö, erilaiset suoritustavat ja arviointiperusteet, sovitaan mahdollisen tentin ajankohta (välitön suorituskerta) ja ilmoitetaan opintojakson päättymisajankohta, jonka jälkeen suorituksia ei enää oteta vastaan. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää opintojakson suorittamista kaikkiaan kolme kertaa: opintojakson välittömällä suorituskerralla tai kahdella erikseen määritellyllä uusintatenttikerralla. Muiden oppilaitosten opintojaksojen suoritukset määräytyvät järjestävän oppilaitoksen sääntöjen mukaisesti. Opintojakso suoritetaan yhden lukuvuoden aikana, kuitenkin viimeistään seuraavan lukuvuoden syyslukukauden loppuun mennessä. Mikäli opintojakso jää kesken, opiskelija aloittaa sen uudelleen seuraavana lukuvuonna. Poikkeuksen muodostavat opinnäytetyö ja harjoittelu sekä erityiset työelämälähtöiset projektiopinnot. 19 Arviointi Oppimistulokset arvioidaan suhteessa tavoitteisiin. Hyväksytyt suoritukset arvioidaan asteikolla tyydyttävä (1 2), hyvä (3 4) ja kiitettävä (5), ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. Opintojakson suoritus on hylätty (0), mikäli opiskelija ei saavuta opintojaksolle asetettuja tavoitteita. Erikoistapauksissa opintojakson arviointi voidaan suorittaa asteikolla hyväksytty/hylätty. Maininta käytettävästä asteikosta on opintojakson kuvauksessa kohdassa Suoritukset (arviointi: hyväksytty/hylätty). Merkintätapana hyväksytylle suoritukselle on S ja hylätylle 0. Hylätyn arvioinnin saatuaan, opiskelijalla on oikeus kahteen (2) uusintasuorituskertaan koulutusohjelmassa määriteltyinä aikoina. Mikäli opiskelija ei kolmella (3) suorituskerralla saa hyväksyttyä arvosanaa, hänen on aloitettava opintojakson opiskelu uudelleen. Hyväksytyn arvosanan korotus on mahdollista perustellusta syystä yhden (1) kerran koulutuspäällikön hyväksymän anomuksen perusteella. Opiskelijalla on oikeus tietää, miten arviointiperusteita sovelletaan häneen. 20 Arvosanojen kirjaaminen Opintojakson suoritus kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluttua opintojakson ilmoitetusta päättymisajankohdasta ja aina ennen lukuvuoden päättymistä.
21 Arvioinnin oikaisupyyntö Opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija keskustelee ensin arvioinnin tuloksista ja arviointiperusteiden soveltamisesta omalla kohdallaan arvioinnin suorittaneen opettajan kanssa. Opiskelijalla on oikeus saada nähtäväkseen kopio opintosuorituksestaan ja sen arvioinnista. Mikäli opiskelija ei tyydy opettajalta saamaansa vastineeseen, hän voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta 14 päivän kuluessa siitä, kun suoritusmerkintä on viety opiskelijahallintojärjestelmä ASIOon. Ammattikorkeakoulussa on tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Opiskelija voi hakea tutkintolautakunnalta oikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut kirjallisesti tiedon päätöksestä opettajalle jättämäänsä oikaisupyyntöön. TUTKINTOTODISTUS 22 Tutkinnon suorittaminen Ammattikorkeakoulututkinnon saamisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa opintooikeusaikanaan henkilökohtaisen opinto-ohjelmansa mukaiset opintojaksot, harjoittelun, opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen sekä osoittaa vaadittavan kielitaidon. 23 Todistukset Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisesta annetaan opiskelijalle hänen sitä kirjallisesti pyydettyään suomenkielinen todistus, josta käy ilmi suoritetun tutkinnon ja koulutusohjelman nimi, mahdollinen suuntautumisvaihtoehto, nimike, jota suoritetun tutkinnon perusteella voi käyttää, opintojen keskeinen sisältö, opinnäytetyön nimi, kypsyysnäytteen tai alaan perehtyneisyyttä osoittavan suorituksen kieli, maininta virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidon osoituksesta ja muut tarpeelliseksi katsottavat asiat. Todistukseen kuuluu liitteenä opintosuoritusote, jossa ovat opintosuoritukset arviointeineen. Vieraskielisestä koulutusohjelmasta valmistuneelle annetaan lisäksi todistuksesta opiskelukielinen käännös. Mikäli suomenkielisessä koulutusohjelmassa opiskeleva haluaa käännöksen tutkintotodistuksestaan tai opintosuoritusotteestaan, hän saa sen maksua vastaan kielikeskuksesta. Maksu ei koske asetuksen (Asetus ammattikorkeakouluista 351/2003 15 ) tarkoittamaa Diploma Supplementia. Diploma Supplement eli tutkintotodistuksen englanninkielinen liite annetaan maksutta automaattisesti tutkintotodistuksen mukana jokaiselle opiskelijalle. Diploma Supplement sisältää tiedot ammattikorkeakoulusta, opinnoista ja opintosuorituksista (Transcript of records) sekä niiden tasosta ja asemasta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. II YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 24 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa suoritettavat ylemmät ammattikorkeatutkinnot perustuvat ammattikorkeakoululakiin (351/2003), lakiin ammattikorkeakoululain muuttamisesta (411/2005), asetukseen ammattikorkeakouluista (352/2003), asetukseen ammattikorkeakouluista annetun asetuksen muuttamisesta (423/2005), asetukseen korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta (426/2005) sekä koulutustehtävää koskeviin
säädöksiin ja päätöksiin, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n päätöksiin, ammattikorkeakoulun johtosääntöön sekä tutkintosääntöön. 25 Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulun jatkotutkintokoulutus perustuu lakiin ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon kokeilusta (645/2001). Jatkotutkinnot rinnastetaan ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin. OPISKELUOIKEUS 26 Hakijan hyväksyminen ammattikorkeakoulun opiskelijaksi Hakijan, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan JAMKin hänelle tarjoaman opiskelupaikan, tulee ilmoittautua ammattikorkeakoulun opiskelijaksi koulutusyksikön antamien ohjeiden mukaisesti ja ammattikorkeakoulun määräämään aikaan mennessä. JAMKin päätös ilmoituksen hyväksymisestä tekee hakijasta JAMKin opiskelijan. Ilmoittautumisen yhteydessä varmistetaan hakijan hakuasiakirjojen yhtäpitävyys alkuperäisiin dokumentteihin. Hakija, joka ei ilmoittaudu 1 momentissa määrätyllä tavalla opiskelijaksi, menettää mahdollisuutensa saada opiskeluoikeus JAMKissa sillä kertaa. 27 Lukukausi- ja lukuvuosi-ilmoittautuminen Opiskelijan tulee ilmoittautua lukukausittain läsnäolevaksi tai poissaolevaksi opiskelijaksi JAMKin yhteisten ohjeiden mukaisesti opiskelijahallintojärjestelmän (ASIO) kautta. Ilmoittautumisajat vaihtelevat vuosittain. Kevätlukukautta koskeva ilmoittautuminen voidaan tehdä myös edellistä syyslukukautta koskevan ilmoittautumisen yhteydessä. Läsnäolo/poissaoloilmoittautuminen on mahdollista tutkintosäännön 28 määrittelemän opinto-oikeusajan ollessa voimassa. Lukukausilla tarkoitetaan syys- ja kevätlukukausia, ei mahdollista kesälukukautta. Läsnäoloilmoittautumisen voi muuttaa poissaoloilmoittautumiseksi tai päinvastoin vain ilmoittautumisaikana. Oikeus suorittaa tutkintoon johtavan koulutuksen opintoja on vain kyseiselle lukukaudelle läsnäoloilmoituksen tehneellä opiskelijalla. Opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi enintään neljänä lukukautena. Poissa- tai läsnäoloilmoittautumisen laiminlyöminen johtaa opiskeluoikeuden menettämiseen. 28 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus ja kesto Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutusohjelmat ovat laajuudeltaan 60 90 opintopistettä sen mukaan kuin opetusministeriö on päättänyt. Ammattikorkeakoulun ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään osa-aikaisina niin, että ne voidaan suorittaa myös työn ohessa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, jonka laajuus on 60 op, suorittamisen ohjeaika on 4 lukukautta ja opinto-oikeusaika 6 lukukautta. Vastaavasti 90 op:n ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen ohjeaika on 6 lukukautta ja opinto-oikeusaika 8 lukukautta. Rehtori voi opiskelijan hakemuksesta, harkintansa mukaan erityisestä syystä myöntää opiskelijalle lisää opinto-oikeusaikaa. Lisäaikaa on anottava silloin, kun opinto-oikeusaikaa on vielä jäljellä. Lisäajalla ei voi ilmoittautua poissaolevaksi. Opiskelijalla on oikeus hakea oikaisua ammattikorkeakoulun hallitukselta rehtorin tekemään päätökseen 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. 29 Opiskeluoikeuden menettäminen ja palauttaminen
Opiskelija, joka ei ole suorittanut tutkintoaan loppuun opinto-oikeusajan kuluessa, menettää opiskeluoikeutensa eikä hänellä ole mahdollisuutta hakea opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskeluoikeuden 26 tai 27 perusteella menettänyt, joka myöhemmin haluaa aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, voi hakea opiskeluoikeutta uudelleen ammattikorkeakoulun rehtorilta, edellyttäen kuitenkin, että opinto-oikeusaikaa on jäljellä. Hakemuksessa tulee selvittää syyt, jotka johtivat opiskeluoikeuden menettämiseen. Hakemusta käsiteltäessä kaikki ne lukukaudet, jolloin opiskelijalla ei ole ilmoittautumisen laiminlyömisen takia ollut opiskeluoikeutta, lasketaan hänelle poissaolo-oikeutta kuluttaviksi lukukausiksi. Siinä vaiheessa, kun opiskelijan koko poissaolo-oikeus (4 lukukautta) on käytetty loppuun, kuluttaa ilmoittautumisen laiminlyönnistä johtuva poissaoloaika opinto-oikeusaikaa. Myönteisellä päätöksellä opiskelu voi alkaa uudelleen seuraavan lukukauden alusta. Opiskelijalla on oikeus hakea oikaisua rehtorin tekemään päätökseen ammattikorkeakoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAT OPINNOT 30 Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteet Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tarkoituksena on ammattikorkeakoulututkinnon ja työelämän kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta, että opiskelija hankkii riittävän tieto- ja taitoperustan sekä valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativissa työelämän kehittämis- ja muissa tehtävissä toimimista varten. 31 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen rakenne Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu syventäviä opintoja, vapaasti valittavia opintoja ja 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö eli työelämän kehittämistehtävä. 32 Opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma Opiskelijalla on oikeus suorittaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot asianomaisen koulutusohjelman ja sen opetussuunnitelmien ja vahvistetun henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti opintojen ohjeajassa. Opiskelija on velvollinen laatimaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman koulutusohjelman ohjeiden mukaisella tavalla. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa noudatetaan opiskelijaksi otettaessa voimassa olleen opetussuunnitelman mukaista opintojen rakennetta ja vuosittain uusiutuvaa opintojaksotarjontaa. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa opintojaksot ovat opetussuunnitelman sallimissa rajoissa pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Opiskelija, jonka opinnot viivästyvät ohjeajasta, sopii henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen tai sen tarkistamisen yhteydessä häneen noudatettavasta opintojen rakenteesta. Opiskelijan tulee saattaa henkilökohtainen opintosuunnitelmansa tarkistettavaksi silloin, kun opintosuunnitelman toteuttaminen ei enää ole mahdollista opintotarjonnassa tapahtuneiden muutosten vuoksi.
Mikäli opintojen pitkittymisen seurauksena henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukainen tutkinnon suorittaminen ei enää ole mahdollista, opiskelija voi sopia koulutusyksikön johtajan kanssa tai hänen nimeämänsä henkilön kanssa tutkinnon suorittamismahdollisuuksista. 33 Muualla suoritetut/suoritettavat opinnot Koulutusohjelman koulutuspäällikkö (kielikeskuksen johtaja kieliopintojen osalta) on velvollinen opetussuunnitelman joustaviin tulkintoihin ja voi opiskelijan hakemuksen perusteella hyväksyä muissa korkeakouluissa suoritettavia/suoritettuja tai vastaavia opintoja osaksi tutkintoa harkintansa mukaan. Opiskelija esittää muualla suorittamansa opintojakson hyväksilukemista henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa koulutuspäällikölle/kielikeskuksen johtajalle. Mikäli koulutuspäällikkö/kielikeskuksen johtaja hylkää esityksen tai hyväksyy opintojakson vain osittain, hän tekee siitä kirjallisen päätöksen perusteluineen. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä koulutuspäälliköltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut päätöksestä tiedon. Ammattikorkeakoulussa on tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Opiskelija voi hakea tutkintolautakunnalta oikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut kirjallisesti tiedon päätöksestä koulutuspäällikölle jättämäänsä oikaisupyyntöön. 34 Opetuskieli Jyväskylän ammattikorkeakoulun opetuskieli on suomi. Opintoihin voi sisältyä myös vieraskielisiä opintojaksoja. Vieraskielisissä koulutusohjelmissa käytetään opetusministeriön vahvistamaa opiskelukieltä. 35 Opetukseen osallistuminen ja opintojakson suorittaminen Oikeus suorittaa tutkintoon johtavia opintoja, osallistua opetukseen ja harjoitteluun sekä saada suoritusmerkintöjä on vain opiskelijalla, joka on ilmoittautunut Jyväskylän ammattikorkeakouluun ja joka on tehnyt ko. lukukautta koskevan läsnäoloilmoituksen. Opiskelijan on ilmoittauduttava ammattikorkeakoulun yhteistä opiskelijahallintojärjestelmää (ASIO) käyttäen jokaiselle opintojaksolle, jolle hän aikoo osallistua ja jonka hän aikoo suorittaa. Opiskelijalla on oikeus käydä poistamassa opintojaksoilmoittautumisensa opiskelijahallintojärjestelmästä (ASIO) ilmoittautumisaikoina. Opiskelijan on oltava läsnä opintojakson ensimmäisellä kontaktikerralla tai, jos hän on pätevästä syystä estynyt, otettava henkilökohtaisesti yhteyttä opintojaksosta vastuussa olevaan opettajaan ennen ensimmäistä kontaktikertaa. Virtuaaliopintoina toteutettavilla opintojaksoilla opiskelijan on kahden viikon sisällä ilmoitettava osallistumisestaan opettajalle. Mikäli opiskelija on ilmoittautunut opintojaksolle, mutta ei saavu paikalle tai ei ota yhteyttä opettajaan, opintojakso merkitään opintokorttiin hylätyksi kirjaimella E. Opintojakson ensimmäisellä kontaktikerralla käydään läpi opintojakson tavoitteet ja sisältö, erilaiset suoritustavat ja arviointiperusteet, sovitaan mahdollisen tentin ajankohta (välitön suorituskerta) ja ilmoitetaan opintojakson päättymisajankohta, jonka jälkeen suorituksia ei enää oteta vastaan. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää opintojakson suorittamista kaikkiaan kolme kertaa: opintojakson välittömällä suorituskerralla tai kahdella erikseen määritellyllä uusintatenttikerralla. Muiden oppilaitosten opintojaksojen suoritukset määräytyvät järjestävän oppilaitoksen sääntöjen mukaisesti. Opintojakso suoritetaan yhden lukuvuoden aikana, kuitenkin viimeistään seuraavan lukuvuoden syyslukukauden loppuun mennessä. Mikäli opintojakso jää kesken, opiskelija aloittaa sen
uudelleen seuraavana lukuvuonna. Poikkeuksen muodostavat opinnäytetyö ja harjoittelu sekä erityiset työelämälähtöiset projektiopinnot. 36 Arviointi Oppimistulokset arvioidaan suhteessa tavoitteisiin. Hyväksytyt suoritukset arvioidaan asteikolla tyydyttävä (1 2), hyvä (3 4) ja kiitettävä (5), ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. Opintojakson suoritus on hylätty (0), mikäli opiskelija ei saavuta opintojaksolle asetettuja tavoitteita. Erikoistapauksissa opintojakson arviointi voidaan suorittaa asteikolla hyväksytty/hylätty. Maininta käytettävästä asteikosta on opintojakson kuvauksessa kohdassa Suoritukset (arviointi: hyväksytty/hylätty). Merkintätapana hyväksytylle suoritukselle on S ja hylätylle 0. Hylätyn arvioinnin saatuaan, opiskelijalla on oikeus kahteen (2) uusintasuorituskertaan koulutusohjelmassa määriteltyinä aikoina. Mikäli opiskelija ei kolmella (3) suorituskerralla saa hyväksyttyä arvosanaa, hänen on aloitettava opintojakson opiskelu uudelleen. Hyväksytyn arvosanan korotus on mahdollista perustellusta syystä yhden (1) kerran koulutuspäällikön hyväksymän anomuksen perusteella. Opiskelijalla on oikeus tietää, miten arviointiperusteita sovelletaan häneen. 37 Arvosanojen kirjaaminen Opintojakson suoritus kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluttua opintojakson ilmoitetusta päättymisajankohdasta ja aina ennen lukuvuoden päättymistä. 38 Arvioinnin oikaisupyyntö Opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija keskustelee ensin arvioinnin tuloksista ja arviointiperusteiden soveltamisesta omalla kohdallaan arvioinnin suorittaneen opettajan kanssa. Opiskelijalla on oikeus saada nähtäväkseen kopio opintosuorituksestaan ja sen arvioinnista. Mikäli opiskelija ei tyydy opettajalta saamaansa vastineeseen, hän voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta 14 päivän kuluessa siitä, kun suoritusmerkintä on viety opiskelijahallintojärjestelmä ASIOon. Ammattikorkeakoulussa on tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Opiskelija voi hakea tutkintolautakunnalta oikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut kirjallisesti tiedon päätöksestä opettajalle jättämäänsä oikaisupyyntöön. YLEMPIEN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOJEN TUTKINTOTODISTUS 39 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon saamisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa opinto-oikeusaikanaan henkilökohtaisen opinto-ohjelmansa mukaiset opintojaksot sekä opinnäytetyönä työelämän kehittämistehtävän. 40 Todistukset Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisesta annetaan opiskelijalle hänen sitä kirjallisesti pyydettyään suomenkielinen todistus, josta käy ilmi suoritettavan tutkinnon ja koulutusohjelman nimi, opintojen keskeinen sisältö sekä opinnäytetyön nimi. Todistukseen kuuluu liitteenä opintosuoritusote, jossa ovat opintosuoritukset arviointeineen. Mikäli opiskelija haluaa käännöksen tutkintotodistuksestaan tai opintosuoritusotteestaan, hän saa sen maksua vastaan kielikeskuksesta. Maksu ei koske asetuksen (Asetus ammattikorkeakouluista 351/2003 15 ) tarkoittamaa Diploma Supplementia.
Diploma Supplement eli tutkintotodistuksen englanninkielinen liite annetaan maksutta automaattisesti tutkintotodistuksen mukana jokaiselle opiskelijalle. Diploma Supplement sisältää tiedot ammattikorkeakoulusta, opinnoista ja opintosuorituksista (Transcript of records) sekä niiden tasosta ja asemasta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. III AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS 41 Ammatillinen opettajankoulutus ja opettajien jatkokoulutus Ammatillinen opettajankoulutus on ammatillista opettajankoulutusta koskevan lain (356/2003) ja asetuksen (357/2003) mukaista ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta, joka tuottaa opettajalta vaadittavan 60 opintopisteen laajuisen pedagogisen kelpoisuuden. Ammatillinen opettajankoulutus ei ole tutkintoon johtavaa koulutusta, vaan opiskelijoilla tulee olla etukäteen suoritettuina ammattikorkeakoululain (L 351/2003) ja asetuksen (A352/2003) tai opetustoimen kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen (986/1998) mukainen tutkinto ja työkokemus. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa järjestetään lisäksi opettajien jatkokoulutuksena opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen 986/1998 mukaista 60 opintopisteen laajuista ammatillista erityisopettajankoulutusta ja opinto-ohjaajankoulutusta. 42 Hakijan hyväksyminen ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijaksi Hakijan, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan JAMKin hänelle tarjoaman opiskelupaikan, tulee ilmoittautua ammattikorkeakoulun opiskelijaksi ammatillisen opettajakorkeakoulun antamien ohjeiden mukaisesti ja ammattikorkeakoulun määräämään aikaan mennessä. JAMKin päätös ilmoituksen hyväksymisestä tekee hakijasta JAMKin opiskelijan. Hakija, joka ei ilmoittaudu 1 momentissa määrätyllä tavalla opiskelijaksi, menettää mahdollisuutensa saada opiskeluoikeus JAMKissa sillä kertaa. 43 Lukukausi-/lukuvuosi-ilmoittautuminen Opiskelijan tulee ilmoittautua lukukausittain läsnäolevaksi ellei opettajakorkeakoulun johtaja ole erityisestä syystä myöntänyt hänelle poissaolo-oikeutta. Läsnä- tai poissaoloilmoittautuminen tapahtuu annettujen ohjeiden mukaisesti ilmoittautumisaikana yhteisen opiskelijahallintojärjestelmän (ASIO) kautta. Kevätlukukautta koskeva ilmoittautuminen voidaan tehdä myös edellistä syyslukukautta koskevan ilmoittautumisen yhteydessä. Läsnäolo-/poissaoloilmoittautuminen on mahdollista tutkintosäännön 38 määrittelemän opinto-oikeusajan ollessa voimassa. Lukukausilla tarkoitetaan syys- ja kevätlukukausia, ei mahdollista kesälukukautta. Läsnäoloilmoittautumisen voi muuttaa poissaoloilmoittautumiseksi tai päinvastoin vain ilmoittautumisaikana. Oikeus suorittaa ammatillista opettajankoulutusta ja jatkokoulutusta on vain kyseiselle lukukaudelle läsnäoloilmoituksen tehneellä opiskelijalla. Poissaolo opinnoista kuluttaa kaikissa tapauksissa opinto-oikeusaikaa. Opiskelija, joka ei ilmoittaudu tässä pykälässä määrätyllä tavalla läsnä- tai poissaolevaksi, menettää opiskeluoikeutensa.
44 Opiskelun kokoaikaisuus/osa-aikaisuus Ammatillisessa opettajankoulutuksessa on lain (356/2003 10) ja asetuksen (357/2003 5) mukaan sekä kokoaikaisen (kokopäiväisen) että osa-aikaisen opiskelun mahdollisuus. Ammatillinen opettajakorkeakoulu tekee erikseen kutakin lukuvuotta koskevan päätöksen kokoaikaisten ja osa-aikaisten opiskelijaryhmien määristä eri koulutusmalleissa. Kokoaikaopiskelija voi siirtyä osa-aikaopiskelijaksi tai osa-aikaopiskelija kokoaikaopiskelijaksi opiskelijan hakemuksesta johtajan päätöksellä vain erityisillä perusteilla ja koulutusjärjestelyjen sen salliessa. 45 Opiskelun ohjeaika ja opinto-oikeusaika Ammatillisessa opettajankoulutuksessa kokopäiväisen opiskelun ohjeaika on yksi lukuvuosi ja lain (356/2003 10) mukainen opinto-oikeusaika kaksi vuotta. Opinnot on em. lain mukaisesti suoritettava tässä ajassa, jollei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta. Siten rehtori voi opiskelijan hakemuksesta, harkintansa mukaan erityisestä syystä myöntää opiskelijalle lisää opinto-oikeusaikaa lukukauden tai enintään kaksi lukukautta. Mikäli lisäaika myönnetään, on ammatillinen opettajankoulutus suoritettava myönnetyn lisäajan kuluessa. Lisäajalla ei voi ilmoittautua poissaolevaksi. Lisäaikaa on anottava silloin, kun opinto-oikeusaikaa on vielä jäljellä. Opiskelijalla on oikeus hakea oikaisua ammattikorkeakoulun hallitukselta rehtorin tekemään päätökseen 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Ammatillisen opettajankoulutuksen osa-aikaisissa opinnoissa ohjeaika näyttömuotoisessa opiskelussa on yksi vuosi ja muussa oman työn ohella toteutettavassa koulutusmallissa kaksi vuotta. Osa-aikaisen opiskelun opinto-oikeusaika on em. lain mukaisesti kolme vuotta. Osaaikaisesti suoritettaviksi tarkoitetut opettajankoulutusopinnot voi suorittaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan myös ohjeaikaa nopeammin opettajankoulutusohjelman rakenteen mahdollistamissa puitteissa. Ammatillisen opettajan jatkokoulutus (ammatillinen erityisopettajankoulutus ja opintoohjaajankoulutus) on osa-aikaista opiskelua, jossa opintojen ohjeaika on 1½ vuotta ja opintooikeusaika 3 vuotta. 46 Opiskeluoikeuden menettäminen ja palauttaminen Opiskelija, joka ei ole suorittanut ammatillista opettajankoulutustaan tai jatkokoulutustaan loppuun opinto-oikeusajan kuluessa, menettää opiskeluoikeutensa eikä hänellä ole mahdollisuutta hakea opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskeluoikeuden 36 :n perusteella menettänyt, joka myöhemmin haluaa aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, voi hakea opiskeluoikeutta uudelleen ammattikorkeakoulun rehtorilta, edellyttäen kuitenkin, että opinto-oikeusaikaa on jäljellä. Hakemuksessa tulee selvittää syyt, jotka johtivat opiskeluoikeuden menettämiseen. Myönteisellä päätöksellä opiskelu voi alkaa uudelleen seuraavan lukukauden alusta. Opiskelijalla on oikeus hakea oikaisua rehtorin tekemään päätökseen ammattikorkeakoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. 47
Siirto-opiskelijat Siirto-opiskelijaksi hakeutuminen ammatilliseen opettajankoulutukseen on mahdollista opintojen alkuvaiheessa, mikäli aloituskiintiöön on jäänyt vapaita opiskelupaikkoja ja opiskelija on tullut valituksi johonkin muuhun ammatilliseen opettajakorkeakouluun. Päätöksen opiskelijaksi ottamisesta tekee opettajakorkeakoulun johtaja. Päätökseen voi hakea oikaisua Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitukselta kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Siirto-opiskelijan opinto-oikeusaika on alkanut kulua jo ensimmäisessä ammatillisessa opettajakorkeakoulussa eikä se ala alusta vaihdon yhteydessä. Siirto-opiskelijan aiempien opintojen hyväksilukemisesta päättää koulutuspäällikkö (ks. 45). OPINNOT AMMATILLISESSA OPETTAJANKOULUTUKSESSA 48 Ammatillisen opettajankoulutuksen tavoitteet Ammatillisen opettajankoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille tiedot ja taidot ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista sekä valmiudet kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen (asetus 357/2003 4) 49 Koulutusohjelma ja opetussuunnitelma Opiskelija otetaan ammatillisen opettajankoulutuksen, ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tai opinto-ohjaajankoulutuksen koulutusohjelmaan. Kunkin koulutusohjelman laajuus on 60 opintopistettä. Ammatillisiin opettajaopintoihin kuuluu asetuksen (357/2003 1) mukaan kasvatustieteellisiä perusopintoja, ammattipedagogisia opintoja, opetusharjoittelua sekä muita opintoja. Ammatillisen opettajakorkeakoulun opetussuunnitelmassa määritellään ammatillisen opettajan, ammatillisen erityisopettajan ja opinto-ohjaajan osaamisalueet ja toteutettavan koulutuksen rakenne sekä opinto-oppaassa lukuvuosittain koulutuksen toteutusmallit ja ajoitukset, opintokokonaisuuksien laajuudet, opintojaksojen osaamistavoitteet, sisällöt, opiskelutavat ja arviointi. 50 Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opiskelijalla on oikeus suorittaa ammatillinen opettajankoulutus sekä ammatillisen opettajan jatkokoulutus asianomaisen koulutusohjelman, sen opetussuunnitelmien ja vahvistetun henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opintojen ohjeajassa tai ammatillisen opettajankoulutuksen osa-aikaisissa opinnoissa myös ohjeaikaa nopeammin koulutusohjelman rakenteen mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman koulutusohjelman ohjeiden mukaisella tavalla. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa noudatetaan opiskelijaksi otettaessa voimassa olleen opetussuunnitelman mukaista opintojen rakennetta ja lukuvuosittain uusiutuvan opinto-oppaan mukaista opintojaksotarjontaa. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa opintojaksot ovat opetussuunnitelman sallimissa rajoissa pakollisia tai vaihtoehtoisia. Opiskelija, jonka opinnot viivästyvät ohjeajasta tai joka siirtyy opiskelijaksi toisesta korkeakoulusta, sopii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisen tai sen tarkistamisen yhteydessä häneen noudatettavasta opintojen rakenteesta. Opiskelijan tulee esittää henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa tarkistettavaksi silloin, kun opiskelusuunnitelman toteuttaminen ei enää ole mahdollista opintotarjonnassa tapahtuneiden muutosten vuoksi.
Mikäli opintojen pitkittymisen seurauksena koulutusohjelman mukainen opintojen suorittaminen ei enää ole mahdollista, opiskelija voi sopia ammatillisen opettajakorkeakoulun johtajan tai hänen nimeämänsä henkilön kanssa opintojen suorittamismahdollisuuksista. 51 Harjoittelu ja työkokemus Opetusharjoittelun tavoitteena on kehittää opettajaksi opiskelevan ammatillisia toimintavalmiuksia ja yhdistää opettajankoulutukseen sisältyvät teoreettiset ainekset opettajan käytännön työhön. Oman alan vähintään kolmen vuoden työkokemus kuuluu ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuusvaatimuksiin jo ennen opettajankoulutukseen hyväksymistä. Opintoohjaajaopiskelijalla ja erityisopettajaopiskelijalla tulee em. työkokemuksen lisäksi olla myös vähintään vuoden kokemus opettajan työstä ammatillisessa koulutuksessa. 52 Muualla suoritetut/suoritettavat opinnot Koulutusohjelman koulutuspäällikkö on velvollinen opetussuunnitelman joustaviin tulkintoihin ja voi opiskelijan hakemuksen perusteella hyväksyä muissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa suoritettavia/suoritettuja opintoja tai harjoittelua osaksi ammatillista opettajankoulutusta seuraavien periaatteiden mukaisesti: a) kasvatustieteen, aikuiskasvatuksen tai ammattikasvatuksen perusopinnot/approbatur - arvosana (15 ov/ 23 op) korvaa kasvatustieteellisten perusopintojen mukaisen opintopistemäärän. Myös em. perusopintojen soveltuvia, alle 10 vuoden ikäisiä osasuorituksia voidaan hyväksyä kasvatustieteellisten perusopintojen korvaavina osasuorituksina. b) muita opettajankoulutukseen sisältyviä opintoja opiskelijalla on mahdollisuus saada korvatuksi, jos hänellä on aikaisempia opintoviikotettuja tai -pisteytettyjä, korkeintaan viiden vuoden takaisia opintoja, jotka vastaavat selvästi opettajankoulutuksen opetussuunnitelman osaamistavoitteita ja sisältöjä. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen liittyvä hakemusten käsittely ja selkeiden tapausten päätöksenteko on delegoitu opintoneuvojalle. Siten opiskelija tekee esityksen muualla suorittamansa opintojakson hyväksilukemisesta opintoneuvojalle neuvoteltuaan sitä ennen ohjaavan kouluttajansa kanssa. Hyväksytty korvaavuus otetaan huomioon opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. Mikäli opintoneuvoja/koulutuspäällikkö hylkää esityksen tai hyväksyy opintojakson vain osittain, hän tekee siitä kirjallisen päätöksen perusteluineen. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätöksestä vastuussa olevalta koulutuspäälliköltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut päätöksestä tiedon. Ammattikorkeakoulussa on tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Opiskelija voi hakea tutkintolautakunnalta oikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut kirjallisesti tiedon päätöksestä koulutuspäällikölle jättämäänsä oikaisupyyntöön. Ammatillisessa opettajankoulutuksessa ei lueta hyväksi opintoja siitä tutkinnosta, josta on muodostunut opiskelijan hakukelpoisuus koulutusohjelmaan. Poikkeuksen säännöstä muodostavat edellä mainitut kasvatustieteen perusopintojen korvaavat suoritukset. 53 Opetuskieli Kuten 17. 54
Opetukseen osallistuminen ja opintojakson suorittaminen Oikeus suorittaa ammatillisen opettajan sekä ammatillisen erityisopettajan ja opinto-ohjaajan kelpoisuuteen johtavia opintoja, osallistua opetukseen ja harjoitteluun sekä saada suoritusmerkintöjä on vain opiskelijalla, joka on ilmoittautunut Jyväskylän ammattikorkeakouluun ja joka on tehnyt kyseistä lukukautta koskevan läsnäoloilmoituksen. 55 Arviointi Ammatillisen opettajankoulutuksen ja opettajan jatkokoulutusten arviointi on tavoitesuhteista. Suoritukset arvioidaan suhteessa tavoitteisiin asteikolla hyväksytty/ hylätty. Merkintätapana opintorekisteriin hyväksytylle suoritukselle on S ja hylätylle 0. Opiskelijalla on oikeus tietää, miten arviointiperusteita sovelletaan häneen. 56 Arvosanojen kirjaaminen Opintojakson suoritus kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluttua opintojakson ilmoitetusta päättymisajankohdasta ja aina ennen lukuvuoden päättymistä. 57 Arvioinnin oikaisupyyntö Opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija keskustelee ensin arvioinnin tuloksista ja arviointiperusteiden soveltamisesta omalla kohdallaan arvioinnin suorittaneen opettajan kanssa. Mikäli opiskelija ei tyydy opettajalta saamaansa vastineeseen, hän voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta 14 päivän kuluessa siitä, kun suoritusmerkintä on viety opiskelijahallintojärjestelmä ASIOon. Ammattikorkeakoulussa on tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Opiskelija voi hakea tutkintolautakunnalta oikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut kirjallisesti tiedon opettajalle jättämänsä oikaisupyynnön päätöksestä. 58 Ammatillisen opettajankoulutuksen, ammatillisen erityisopettajankoulutuksen ja opintoohjaajankoulutuksen suorittaminen Ammatillisesta opettajankoulutuksesta, ammatillisesta erityisopettajankoulutuksesta ja opintoohjaajankoulutuksesta valmistumisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa hyväksytysti opinto-oikeusaikanaan opettajankoulutuksen tai jatkokoulutuksen sisältämät opinnot. TODISTUKSET 59 Todistukset Ammatillisesta opettajankoulutuksesta, ammatillisesta erityisopettajankoulutuksesta ja opintoohjaajankoulutuksesta annetaan opiskelijalle hänen sitä kirjallisesti pyydettyään suomenkielinen todistus, josta käy ilmi suoritettu kelpoisuus ja koulutusohjelman nimi. Todistukseen kuuluu liitteenä opintosuoritusote sekä englanninkielinen liite, joka sisältää tiedot ammatillisesta opettajakorkeakoulusta, opinnoista ja opintosuorituksista (Transcript of records) sekä niiden tasosta ja asemasta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Vieraskielisestä koulutusohjelmasta valmistuneelle annetaan lisäksi todistuksesta opiskelukielinen käännös. Ammatillisesta opettajankoulutuksesta annettavat suoritukset ilmaistaan asetuksen (357/2003 1) mukaan seuraavina opintokokonaisuuksina: kasvatustieteelliset perusopinnot, ammattipedagogiset opinnot, opetusharjoittelu ja muut opinnot. Todistukseen merkitään kustakin opin-