RAHOITUSPÄÄTÖKSEN EHDOT

RAHOITUSPÄÄTÖKSEN EHDOT Nämä rahoitusehdot ovat osa tuen myöntämispäätöstä. Jos näitä ehtoja ei noudateta, maksatukset voidaan keskeyttää ja jo maksettu tuki periä takaisin. Tuki on myönnetty ajallisesti rajatusta hankkeesta aiheutuneiden hankesuunnitelman mukaisten toimenpiteiden suorittamiseen ja se on käytettävä hyväksyttyihin tarkoituksiin kustannuslajijaottelun mukaisesti. Jos hanketta tai sen osaa ei voida toteuttaa rahoituspäätöksen, kustannusarvion, rahoitussuunnitelman ja hankesuunnitelman mukaisesti, tuensaajan on tehtävä viivytyksettä ilmoitus ja muutosesitys Etelä Pohjanmaan liitolle. Lump sum hankkeissa voidaan muuttaa vain toteuttamisaikaa. Yhteishankkeessa tuki on myönnetty kaikille tuensaajille yhteisesti. Tuensaajat vastaavat yhteisvastuullisesti tuen takaisin maksamisesta valtionavustuslain 27 :n nojalla. Päätoteuttajan tulee huolehtia hankkeen maksatusten hakemisesta ja vastaanottamisesta sekä näihin liittyvistä tehtävistä kaikkien tuensaajien puolesta. Yhteishankkeessa rahoitus, muutos ja maksatushakemukset voi allekirjoittaa hankkeen päätoteuttajaorganisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö. Osatoteuttajien ei tarvitse allekirjoittaa hakemuksia. Heidän osaltaan riittää liitteeksi tuleva yhteishankkeen sopimus, jonka kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet. Jos tuen myöntämisen yhteydessä on hyväksytty tuen osittainen siirtäminen rahoitushakemuksen, sen liitteenä olevan osapuolten välisen sopimuksen ja rahoituspäätöksen mukaisesti, hankkeella on kuitenkin juridisesti vain yksi hakija ja tuen saaja, joka vastaa viranomaiselle tuen käytöstä, mm. mahdollisista takaisinperinnöistä. Aloitus Tuen saajan on ilmoitettava Etelä Pohjanmaan liiton tekemästä rahoituspäätöksestä hankkeen muille osapuolille. Mikäli hanke ei käynnisty suunnitellulla tavalla, on siitä ilmoitettava liitolle. Hankkeen käynnistyessä Etelä Pohjanmaan liitto kutsuu tuen saajan edustajat aloituspalaveriin, jossa käydään läpi mm. hankkeen hallinnointiin, talouteen ja seurantaan liittyvät asiat. Ohjausryhmä (ei lump sum) Etelä Pohjanmaan liitto hyväksyy hankkeen ohjausryhmän kokoonpanon hakijan tekemän esityksen pohjalta ensimmäisessä rahoituspäätöksessään. Halutessaan tuen saaja voi täydentää ohjausryhmää. Tuen saaja kutsuu ohjausryhmän koolle. Ohjausryhmien kokousten ajankohdat on sovittava rahoittajan kanssa vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kokousaineisto tulee pääsääntöisesti lähettää jäsenille etukäteen. Ohjausryhmän tehtävä on toimia toteuttajan tukiryhmänä. Se seuraa hankkeen toteuttamista suhteessa hankesuunnitelmaan ja rahoituspäätökseen sekä tekee tarvittaessa muutosehdotuksia hankkeen toteuttajalle. Ohjausryhmän on arvioitava hankkeen saavuttamia tuloksia suhteessa hankkeelle asetettuihin tavoitteisin. Lisäksi ohjausryhmän on hyväksyttävä hankkeen loppuraportti ennen sen toimittamista Etelä Pohjanmaan liitolle. Ohjausryhmä käsittelee myös väliraportit ja muutosehdotukset. Ohjausryhmällä ei ole oikeudellista vastuuta hankkeesta, vaan vastuu hankkeen toiminnasta on hankkeen toteuttajalla, jolle hankerahoitus on myönnetty. Vastuuta ei voi siirtää ohjausryhmälle. MJ 112/2014

2 Pääsääntöisesti ohjausryhmän jäsenille ei makseta matkakorvauksia tai kokouspalkkioita. Muille kuin viran tai toimen puolesta ohjausryhmässä edustettuina oleville henkilöille (esim. yritysten edustajat) on mahdollista maksaa valtion tai kunnan asianomaisen säännön mukaiset kulukorvaukset ohjausryhmän kokouksiin osallistumisesta. Kehittämishankkeen ohjausryhmätoimintaa varten on laadittu erillinen ohje, joka on lähetetty tuen saajalle hankepäätöksen liitteenä. Tiedotus Kirjanpito (ei lump sum) Tiedottamisen suunnitelmallista toteuttamista varten on hyvä laatia hankekohtainen tiedotussuunnitelma. Hankepäätöksen liitteenä olevasta hankkeiden toteuttajille laaditusta tiedotusohjeesta löytyvät yksityiskohtaisemmat ohjeet. Tuen myöntämisen ehtona on, että tuen saaja pitää tuettavan hankkeen osalta erillistä kirjanpitoa. Jos hanke sisältyy tuen saajan kirjanpitolain (1336/1997) mukaan pitämään kirjanpitoon, on tuen saajan pidettävä hankkeesta erillistä pääkirjanpidossa olevaa tilinpitoa niin, että sen valvominen on vaikeudetta mahdollista. Hankkeen menojen ja hankkeen saaman rahoituksen tulee sisältyä avustuksen saajan viralliseen kirjanpitoon. Hankkeeseen liittyvät alkuperäiset tositteet on säilytettävä niin, että niiden valvominen on vaikeudetta mahdollista. Kaikki asiakirjat on dokumentoitava siten, että niiden yhteys kyseiseen hankkeeseen on selvä. Flat rate hankkeissa välillisiä kustannuksia ei kirjata hankkeen kustannuspaikalle. Mikäli hakija haluaa niitä seurata, ne kirjataan eri tunnisteella tai eri kustannuspaikalle. Hyväksyttävät kustannukset Tukikelpoisia ovat kustannukset, jotka ovat tarpeellisia ja kohtuullisia hankkeen toteuttamisen kannalta, hanketta koskevan rahoituspäätöksen mukaisia ja syntyneet hankkeen toteuttamisaikana tosiasiallisesti maksettuja ja osoitettavissa kirjanpitotositteilla (pl. välilliset kustannukset flat rate hankkeissa) Arvonlisävero on hanketoiminnassa hyväksyttävä kustannus, jos tuen saaja esittää rahoittajalle hyväksyttävän selvityksen siitä, että hänellä ei ole oikeutta vähentää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan ja arvonlisävero jää hakijalle lopulliseksi kustannukseksi. Vähennyskelpoinen arvonlisävero ei ole tukikelpoinen meno edes silloin, kun lopullinen edunsaaja tai loppukäyttäjä ei sitä tosiasiallisesti vähennä. 24 % flat rate hankkeet: Kustannukset jakautuvat välittömiin ja välillisiin kustannuksiin. Välittömät kustannukset on määriteltävä hankesuunnitelmassa, kohdennettava suoraan hankkeelle ja esitettävä hankkeen kirjanpidossa. Ne on pystyttävä todentamaan maksettujen laskujen ja muiden vastaavien kirjanpitotositteiden avulla. Välillisiä kustannuksia ei tarvitse esittää hankesuunnitelmassa eikä maksatushakemuksessa vaan ne sisältyvät flat rateen (prosenttimääräisinä korvattaviin kustannuksiin). Mikäli hakija haluaa seurata välillisiä kustannuksia hankekohtaisesti, ne olisi kirjattava hankekirjanpitoon erillisellä tunnisteella tai kustannuspaikalla. Maksatushakemukseen liitetään kirjanpidon ote, jossa välillisiä kustannuksia ei esitetä. Välillisiä kustannuksia ei myöskään tarkasteta mahdollisissa hanketarkastuksissa. 1. Henkilöstökustannukset (muodostavat flat raten laskentapohjan) hyväksytyn hankesuunnitelman mukaiset hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä aiheutuvat kohtuulliset välittömät palkkakustannukset sekä niihin liittyvät lakisääteiset henkilöstösivukulut sekä virka tai työehtosopimukseen perustuvat poissaoloajan palkkakustannukset (mm. tehdyn työajan suhteessa

3 hankkeen toteuttamisaikana ansaittu loma ajan palkka ja lomaraha sivukuluineen) jos henkilö tekee työajastaan vain osan hankkeelle, on ainoastaan tämä osa hyväksyttävää kustannusta hankkeelle. Osa aikatyöstä on pidettävä työpäiväkirjaa ja palkka kohdistetaan tämän perusteella hankkeelle. 2. Ostopalvelut Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät ostopalvelut, jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. Hankkeen tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset Ostopalveluna hankittava asiantuntijatyö on kilpailutettava julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti (30.3.2007/348 Laki julkisista hankinnoista, muutos 321/2010). Myös kansallisen kynnysarvon (30 000 ) alittavissa hankinnoissa tuen saajan on varmistettava ja osoitettava, että hankinnasta aiheutuva kustannus on kohtuullinen. Ostopalveluina voidaan esittää myös hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyviä matkakustannuksia, jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa 3. Kone ja laitehankinnat Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien koneiden ja laitteiden hankinta, leasing, poisto ja vuokrakustannukset, jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. 4. Muut kustannukset Mahdolliset muut kustannukset, jotka liittyvät hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen ja jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa 5. Välilliset kustannukset Korvataan prosenttimääräisenä (24 %) osuutena hankkeen palkkakustannuksista Muun muassa seuraavat kustannukset luokitellaan välillisiksi kustannuksiksi eikä niitä voi sisällyttää välittömiin kustannuslajeihin: a. kaikki kotimaan ja ulkomaan matkakustannukset b. kaikki ohjausryhmästä aiheutuvat kustannukset c. kokous, neuvottelu ja tarjoilukustannukset d. hankehenkilöstön toimitilojen vuokrat ja toimitiloista aiheutuvat kustannukset (esim. sähkö, vesi ja siivous) e. hankkeen hallinnointia varten hankittavat koneet ja laitteet (myös niiden korjauskustannukset), kalusteet, toimistotarvikkeet ja palvelut f. hankehenkilöstön koneiden ja laitteiden vuokra ja leasingkulut sekä poistot g. hankehenkilöstön puhelin, internet ja ohjelmistokustannukset h. hankehenkilöstön työterveysmaksut, koulutus ja tyky toiminta i. talous, tieto ja yleishallinnon kustannukset (sekä sisäiset että ostopalvelut) 6. Hankkeen tulot Hankkeelle voi syntyä tulorahoitusta mm. palveluiden tai tuotteiden myynnistä ja vuokrauksesta. Tuloa on kaikki hankkeen saama rahoitus, josta se on antanut vastiketta, esimerkiksi mainostilaa. Tulorahoitusta ei voi käyttää hankkeen yksityisenä rahoituksena. Tulot on vähennettävä kokonaiskustannuksista. 15 % flat rate hankkeet (vain perustelluissa poikkeustapauksissa): Kustannukset jakautuvat välittömiin ja välillisiin kustannuksiin. Välittömät kustannukset on määriteltävä hankesuunnitelmassa, kohdennettava suoraan hankkeelle ja esi

4 tettävä hankkeen kirjanpidossa. Ne on pystyttävä todentamaan maksettujen laskujen ja muiden vastaavien kirjanpitotositteiden avulla. Välillisiä kustannuksia ei tarvitse esittää hankesuunnitelmassa eikä maksatushakemuksessa vaan ne sisältyvät flat rateen (prosenttimääräisinä korvattaviin kustannuksiin). Mikäli hakija haluaa seurata välillisiä kustannuksia hankekohtaisesti, ne olisi kirjattava hankekirjanpitoon erillisellä tunnisteella tai kustannuspaikalla. Maksatushakemukseen liitetään kirjanpidon ote, jossa välillisiä kustannuksia ei esitetä. Välillisiä kustannuksia ei myöskään tarkasteta mahdollisissa hanketarkastuksissa. 1. Henkilöstökustannukset (muodostavat flat raten laskentapohjan) hyväksytyn hankesuunnitelman mukaiset hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä aiheutuvat kohtuulliset välittömät palkkakustannukset sekä niihin liittyvät lakisääteiset henkilöstösivukulut sekä virka tai työehtosopimukseen perustuvat poissaoloajan palkkakustannukset (mm. tehdyn työajan suhteessa hankkeen toteuttamisaikana ansaittu loma ajan palkka ja lomaraha sivukuluineen) jos henkilö tekee työajastaan vain osan hankkeelle, on ainoastaan tämä osa hyväksyttävää kustannusta hankkeelle. Osa aikatyöstä on pidettävä työpäiväkirjaa ja palkka kohdistetaan tämän perusteella hankkeelle 2. Ostopalvelut Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät ostopalvelut, jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. Hankkeen tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset Ostopalveluna hankittava asiantuntijatyö on kilpailutettava julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti (30.3.2007/348 Laki julkisista hankinnoista, muutos 321/2010). Myös kansallisen kynnysarvon (30 000 ) alittavissa hankinnoissa tuen saajan on varmistettava ja osoitettava, että hankinnasta aiheutuva kustannus on kohtuullinen. 3. Matkakustannukset Tässä flat rate mallissa matkakustannukset korvataan muiden välittömien kustannusten tapaan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen ja ne on voitava todentaa kirjanpitotosittein. Vain hankkeen toteuttamiselle välttämättömät matkakulut ovat hyväksyttäviä. Ne korvataan ao. taustayhteisön käytännön tai kuntien matkustusohjesäännön mukaisesti. Ulkomaan matkat ovat hyväksyttäviä, mikäli ne ovat hankkeen asianmukaiselle toteuttamiselle tarpeellisia. Matkat tulee esittää hankesuunnitelmassa tai hyväksyttää ne rahoittajalla ennen matkaa. Matkasta tulee esittää suunnitelma, josta ilmenee matkustajat, matkan kohde, matkan tarve hankkeen toteuttamiselle ja matkan arvioidut kustannukset. Ohjausryhmän ulkomaan matkakustannukset eivät ole tukikelpoisia. 4. Kone ja laitehankinnat Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien koneiden ja laitteiden hankinta, leasing, poisto ja vuokrakustannukset, jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. 5. Muut kustannukset Mahdolliset muut kustannukset, jotka liittyvät hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen ja jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa 6. Välilliset kustannukset Korvataan prosenttimääräisenä (15 %) osuutena hankkeen palkkakustannuksista

5 Muun muassa seuraavat kustannukset luokitellaan välillisiksi kustannuksiksi eikä niitä voi sisällyttää välittömiin kustannuslajeihin: a. kaikki ohjausryhmästä aiheutuvat kustannukset b. kokous, neuvottelu ja tarjoilukustannukset c. hankehenkilöstön toimitilojen vuokrat ja toimitiloista aiheutuvat kustannukset (esim. sähkö, vesi ja siivous) d. hankkeen hallinnointia varten hankittavat koneet ja laitteet (myös niiden korjauskustannukset), kalusteet, toimistotarvikkeet ja palvelut e. hankehenkilöstön koneiden ja laitteiden vuokra ja leasingkulut sekä poistot f. hankehenkilöstön puhelin, internet ja ohjelmistokustannukset g. hankehenkilöstön työterveysmaksut, koulutus ja tyky toiminta h. talous, tieto ja yleishallinnon kustannukset (sekä sisäiset että ostopalvelut) 7. Hankkeen tulot Hankkeelle voi syntyä tulorahoitusta mm. palveluiden tai tuotteiden myynnistä ja vuokrauksesta. Tuloa on kaikki hankkeen saama rahoitus, josta se on antanut vastiketta, esimerkiksi mainostilaa. Tulorahoitusta ei voi käyttää hankkeen yksityisenä rahoituksena. Tulot on vähennettävä kokonaiskustannuksista. Todellisiin kustannuksiin perustuva malli (vain perustelluissa poikkeustapauksissa): Hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia ovat palkka ja palkkiokustannukset ja niihin liittyvät lakisääteiset kustannukset, matkakustannukset, ostopalvelujen hankintakustannukset, vuokrakustannukset ja muut hankkeen toteuttamisesta välittömästi aiheutuvat eritellyt kustannukset sekä hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät vähäiset kone ja laitehankinnat (atk laitteet, toimistokoneet sekä kevyet rakennelmat kuten messurakenteet). Kustannusten on oltava kohtuullisia. Kustannusarvion luvut on pyöristettävä täysille kymmenille euroille. Kaikki kustannukset on kohdennettu suoraan hankkeelle ja ne esitetään hankkeen kirjanpidossa. Ne on pystyttävä todentamaan maksettujen laskujen ja muiden vastaavien kirjanpitotositteiden avulla. 1. Henkilöstökustannukset Hankkeessa tehdystä osa aikaisesta työstä on pidettävä työpäiväkirjaa. Työpäiväkirjasta tulee käydä ilmi tehty työ ja henkilön koko työajankäyttö (eli tuntikirjanpito), ja palkka kohdistetaan hankkeelle tehdyn työajan suhteessa. Henkilösivukuluihin voidaan sisällyttää vain lakisääteisiä palkkasivukuluja. Toteuttamisaikana ansaittu lomaajan palkka ja lomaraha hyväksytään hankkeelle tehdyn työajan suhteessa. Ohjeellinen tuntikirjanpitolomake on lähetetty tuen saajalle hankepäätöksen yhteydessä. 2. Ostopalvelut Ostopalveluna hankittava asiantuntijatyö on kilpailutettava julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti (30.3.2007/348 Laki julkisista hankinnoista, muutos 321/2010) Yhteishankkeissa, joissa on useita toteuttajia, osapuolten hankkeelle tarjoamat palvelut tai tuotteet voidaan kuitenkin jättää kilpailuttamatta, jos hankinnasta on maininta hakemuksessa ja rahoituspäätöksessä. Tällöin kustannusten tulee olla katteettomia. Tuensaajien rahoituspäätöksessä hyväksytyt toimenpiteet korvataan jälkikäteen todellisten toteutuneiden nettokustannusten perusteella. On huomattava että tällaisessa tapauksessa rahaliikenne ei voi perustua osatoteuttajan ja päätoteuttajan väliseen laskutukseen, koska kyseessä ei ole ostopalvelusopimukseen perustuva palvelun tai

6 tuotteen toimittaminen. Etelä Pohjanmaan liitto voi aina vaatia kilpailuttamista kustannustason kohtuullisuuden varmistamiseksi. Kolmansilta osapuolilta hankitut palvelut ja tuotteet tulee kilpailuttaa voimassa olevien säädösten mukaisesti. 3. Matkakustannukset Vain hankkeen toteuttamiselle välttämättömät matkakulut ovat hyväksyttäviä. Ne korvataan ao. taustayhteisön käytännön tai kuntien matkustusohjesäännön mukaisesti. Ulkomaan matkat ovat hyväksyttäviä, mikäli ne ovat hankkeen asianmukaiselle toteuttamiselle tarpeellisia. Matkat tulee esittää hankesuunnitelmassa tai hyväksyttää ne rahoittajalla ennen matkaa. Matkasta tulee esittää suunnitelma, josta ilmenee matkustajat, matkan kohde, matkan tarve hankkeen toteuttamiselle ja matkan arvioidut kustannukset. Ohjausryhmän ulkomaan matkakustannukset eivät ole tukikelpoisia. 4. Kone ja laitehankinnat Hyväksytään vähäiset kone ja laitehankinnat. Mikäli koneiden ja laitteiden käyttöikä on hankkeen toteutusaikaa pidempi, ostamisen sijasta suositellaan niiden vuokrausta tai niistä tehtävien poistojen kirjaamista hankkeen menoiksi. Hankinnat on kilpailutettava julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti (30.3.2007/348 Laki julkisista hankinnoista, muutos 321/2010). 5. Toimisto ja vuokrakustannukset Hankkeeseen liittyvät toimistokulut, kuten esim. kopiokulut, sähkö ja puhelinlaskut. Hankkeeseen liittyvät tila ja laitevuokrakustannukset. 6. Muut kustannukset Ne kustannukset, joita ei kirjata muille kustannusluokille esim. poistot. Muiden kulujen sisältö on eritelty hankesuunnitelmassa. 7. Hankkeen tulot Hankkeelle voi syntyä tulorahoitusta mm. palveluiden tai tuotteiden myynnistä ja vuokrauksesta. Tuloa on kaikki hankkeen saama rahoitus, josta se on antanut vastiketta, esimerkiksi mainostilaa. Tulorahoitusta ei voi käyttää hankkeen yksityisenä rahoituksena. Tulot on vähennettävä kokonaiskustannuksista. Lump sum malli Rahoituspäätöksessä on hyväksytty hankkeen toteuttamisen perusteena oleva kustannusarvio, mutta tuen maksu tapahtuu todennetun tuotoksen tai toimenpiteen perusteella. Toteutuneita kustannuksia ei tarvitse esittää, ainoastaan tuotos tai toimenpide. Ei hyväksyttävät kustannukset Ei hyväksyttäviä kustannuksia ovat muun muassa: ennen hakemuksen jättämistä syntyneet menot, ennen tai jälkeen hyväksytyn toteutusajan syntyneet menot, hakijan tavanomaisesta toiminnasta aiheutuvat kustannukset tai siihen liittyvät suhdetoimintamenot, palautettava ALV, yksilöimättömät yleiskustannukset, sisäiset siirrot, arvioidut

7 menot, pankkien palvelumaksut, korot, provisiot, sakot, viivästyskorvaukset ja oikeudenkäyntikulut. Kilpailuttaminen Hankinnoissa on noudatettava mitä laissa julkisista hankinnoista (348/2007, muutos 321/2010) ja sen nojalla annetuissa asetuksissa ja ohjeissa säädetään. Lain mukaisena kilpailuttamisvelvollisena hankintayksikkönä pidetään mitä tahansa hankinnan tekijää silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta edellyttäen, että tuki on suuruudeltaan kansallisen kynnysarvon ylittävä eli ilman arvonlisäveroa 30 000 euroa. Myös kansalliset kynnysarvot alittavat hankinnat on kilpailutettava ja pyydettävä hankintahintojen kohtuullisuuden arvioimiseksi tarpeellinen määrä tarjouksia. Yleensä arvoltaan vähäiset hankinnat voidaan kilpailuttaa suullisesti kysymällä hinta/tarjous vähintään kolmelta toimittajalta. Myös tällöin kilpailutus on dokumentoitava. Yhteishankkeissa, joissa on useita hakijoina olevia osatoteuttajia, osapuolten hankkeelle tarjoamat palvelut tai tuotteet voidaan jättää kilpailuttamatta, jos hankinnasta on maininta rahoitushakemuksessa ja rahoituspäätöksessä. Tällöin kustannuksiin ei saa sisältyä katetta. Hankintojen kilpailuttamista koskevat asiakirjat tulee liittää maksatushakemukseen (esim. yhteenveto saaduista tarjouksista ja hankintapäätös). Tulot Maksatus Hyväksyttävistä menoista on vähennettävä hankkeelle kohdistuvat tai liittyvät tulot (myynnistä, vuokrauksesta, palveluista, maksuista tai muusta vastaavista saadut tulot). Tuloa on kaikki hankkeen saama rahoitus, josta se on antanut vastiketta, esimerkiksi mainostilaa. Myönnetyn tuen maksatusta on haettava hankepäätöksen liitteenä olevalla maksatushakemuslomakkeella. Tuki maksetaan takautuvasti toteutuneiden (=maksettujen), hyväksyttävien kustannusten ja rahoituspäätöksessä määrätyn tukiprosentin perusteella. Maksatushakemukseen tulee liittää oikeaksi todistettu kirjanpitoraportti pääkirjasta tai vastaavasta, josta kaikki hankkeen viennit voidaan todeta. Vientiselitteistä tulee selvästi käydä ilmi, mistä meno tai tulo on aiheutunut. Jos pääkirjan seliteteksti ei ole riittävä kuvaamaan sitä, mitä rahalla on saatu, kyseisen tositteen kopio on liitettävä raporttiin tai vientiselitteet on lisättävä käsin kirjanpitoraporttiin. Raporttiin ei saa sisältyä muita menoja kuin ne, joita hakija esittää tukikelpoisiksi. Flat rate hankkeissa maksatushakemukseen liitetään kirjanpidon ote, jossa välillisiä kustannuksia ei esitetä. Välillisiä kustannuksia ei myöskään tarkasteta mahdollisissa hanketarkastuksissa. Yhteishankkeessa päätoteuttaja on velvollinen yhdistämään/kokoamaan omansa sekä eri toteuttajien tiedot yhteen maksatushakemukseen. Etelä Pohjanmaan liitto tekee maksatuspäätöksen päätoteuttajalle. Hankkeessa osa aikaisesti työskennelleiden osalta on esitettävä täydellinen tuntikirjanpito, josta käyvät ilmi jakson aikana tehtyjen kokonaistyötuntien lukumäärä ja niiden jakautuminen hankkeelle tehtyyn työhön ja muuhun työhön. Tuntimäärien lisäksi tuntikirjanpitoon on kirjattava millaista työtä on tehty. Tuntikirjanpidon tulee perustua tunnin tarkkuudella tehtävään seurantaan. Hankkeelle kuuluva osa maksetuista palkoista saadaan selville vertaamalla hanketuntien määrää kokonaistuntimäärään. Kokonaistuntimäärässä on otettava huomioon Suomen työaikalainsäädäntö. Mikäli maksatushakemus sisältää palvelujen tai tavaroiden hankintakuluja, pitää ko. hankintojen kilpailuttamista koskevat asiakirjat liittää hakemukseen (esim. yhteenveto saaduista tarjouksista ja hankintapäätös). Kilpailuttamaton hankinta voi johtaa kyseisen menon hylkäämiseen ja tuen menettämiseen.

8 Maksatushakemukseen tulee liittää väliraportti tai muu projektin etenemisestä kertova asiakirja. Maksatuksen edellytyksenä on lisäksi se, että avustuksen saaja on toimittanut määräajassa hankkeen seurantalomakkeen. Koko hankkeen viimeinen maksatuserä on haettava maksatukseen neljän kuukauden kuluessa hankkeelle hyväksytyn toteuttamisajan päättymisestä. Myöhästyneen hakemuksen perusteella ei viimeistä maksatuserää makseta. Viimeisen erän maksamisen edellytyksenä on, että tuen myöntäneelle viranomaiselle on toimitettu hyväksyttävä selvitys hankkeen toteuttamisesta, saavutetuista tuloksista ja varojen käytöstä sekä rahoituksen toteutumisesta tukipäätöksen ehtojen mukaisesti. Ennen viimeisen erän maksatusta tuen saajan on esitettävä hyväksyttävä selvitys siitä, miten tuettua toimintaa on tarkoitus jatkaa, jollei tuen myöntäjä katso sitä hankkeen luonteen vuoksi tarpeettomaksi. Viimeisen maksatushakemuksen liitteeksi tarvitaan siis hankkeen loppuraportti, tarvittaessa erillinen selvitys siitä, miten toimintaa on tarkoitus jatkaa sekä täytetty seurantalomake. Lump sum hankkeiden maksatushakemusmenettely on määritelty vahvistetussa hankesuunnitelmassa. Asiakirjojen säilytys Kirjanpito ja siihen liittyvä aineisto on säilytettävä siten kuin kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään, myös muut hankkeen toteuttamiseen liittyvät asiakirjat on säilytettävä niin, että ne ovat vaikeudetta tarkastettavissa. Rahoitettavaan toimintaan liittyvä tasekirja, tase erittelyt ja muut kirjanpitokirjat sekä käyttöaikaa koskevin merkinnöin varustettuna tilipuitteet, kirjaussuunnitelma ja koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta tilikauden päättymisestä. Tilikauden tositteet ja liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto sekä muu kuin yllä mainittu kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta lukien, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Flat rate hankkeissa välillisiä kustannuksia koskevia asiakirjoja ei tarvitse rahoittajaa varten säilyttää eikä mahdollisen tarkastuksen yhteydessä esittää. Lump sum hankkeissa ei tarvitse säilyttää muuta aineistoa kuin tuen maksunperusteena ollut tuotos. Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman toteutuminen (ei lump sum) Raportointi, seuranta ja valvonta (ei lump sum) Hankkeen toteuttaja on velvollinen seuraamaan hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia sekä kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman toteutumista. Hakijan tulee esittää toteutumatiedot hankkeen ohjausryhmän kokouksissa (ks. liite ohjausryhmätyöskentelystä). Lisäksi toteuttaja on velvollinen tekemään ensivaiheen karsinnan hyväksyttävien kustannusten osalta. Hyväksytystä kustannusarviosta ei saa merkittävästi poiketa. Mikäli hankkeen ohjausryhmä toteaa hankkeen toteuttamisen kannalta olevan välttämätöntä muuttaa kustannusarvion sisällä kustannuslajien välistä jakaumaa vähäisiä muutoksia enemmän, tuen saajan on haettava kustannusarvion muutospäätöstä Etelä Pohjanmaan liitolta. Hankkeen etenemisestä on raportoitava. Maksatushakemukseen tulee liittää väliraportti tai muu hankkeen etenemisestä kertova asiakirja. Viimeiseen maksatushakemukseen on liitettävä ohjausryhmän hyväksymä loppuraportti. Hankepäätöksen liitteenä on loppuraporttimalli, jota voi soveltaa myös väliraportin laatimiseen.

9 Tuen saajan tulee täyttää tulostietojen seurantalomake puolivuosittain ajanjaksoilta 1.1. 30.6. ja 1.7. 31.12. Hankkeen viimeistä seurantajaksoa koskeva seurantalomake on liitettävä viimeiseen maksatushakemukseen. Lomakkeet lähetetään sähköpostitse tuen saajalle täytettäväksi. Hakemuksista, seurantalomakkeista ja raporteista saadut tiedot ovat Etelä Pohjanmaan liiton ja työ ja elinkeinoministeriön käytössä seurantaa varten. Etelä Pohjanmaan liitto valvoo hankkeen toteutusta osallistumalla sen ohjausryhmätyöskentelyyn sekä maksatusten yhteydessä kirjanpitotietojen sekä hankkeesta annettujen selvitysten ja seurantaraporttien avulla. Tavoitteiden toteutuminen Tarkastukset Mikäli hanke ei ole saavuttanut tulostavoitteitaan, koska hankkeessa ei ole tehty kaikkia sovittuja toimenpiteitä, voi viranomainen harkita hankkeen tukiosuuden pienentämistä. Lump sum hankkeissa tukea ei makseta lainkaan, jos hankkeen tuotos tai toimenpide ei toteudu rahoituspäätöksen mukaisena. Tuen myöntäneellä Etelä Pohjanmaan liitolla sekä työ ja elinkeinoministeriöllä, valtiontilintarkastajilla ja valtiontalouden tarkastusvirastolla on oikeus tarkastaa tuen käyttöä. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee hankkeen kirjanpitoa kaikkien toteuttajien osalta. Tarkastustoimintaa voidaan kohdistaa myös hankkeen alihankkijoihin, mikä rahoituksen saajan tulee sopimuksin tehdä alihankkijoilleen tiettäväksi. Valvontaa varten tuen saaja on velvollinen säilyttämään ja esittämään kaiken tiliaineiston, muut asiakirjat ja selvitykset sekä tarpeellisen muun aineiston. Tuen saaja on velvollinen avustamaan tarkastuksissa. Lump sum hankkeissa voidaan tarkastaa vain hankesuunnitelma sekä rahoituspäätöksen mukainen tuotos tai toimenpide, minkä perusteella tuki on maksettu. Tuen palauttaminen Takaisinperintä Tuen saajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa avustus tai sen osa. Jos palautettava määrä on enintään 100 euroa, se saadaan jättää palauttamatta. Etelä Pohjanmaan liitto lopettaa avustuksen maksamisen ja perii jo maksetun avustuksen takaisin jos: 1) tuen myöntämistä, maksamista tai valvontaa varten on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja taikka tietoja on salattu ja virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisella tai tietojen salaamisella on ollut vaikutusta rahoituksen saamiseen; 2) tuen maksamista tai valvontaa varten on kieltäydytty antamasta tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa taikka tarkastusta suoritettaessa kieltäydytty täyttämästä muita tuen saajalle tarkastuksen suorittamiseksi laissa säädettyjä velvollisuuksia; 3) tukea on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty; 4) sellaisen omaisuuden omistus tai hallintaoikeus, jonka hankkimiseen tuki on myönnetty, on luovutettu ennen kuin viisi vuotta on kulunut tuen maksamispäivästä, taikka tuen saaja on lopettanut tuen kohteena olleen toiminnan tai supistanut sitä olennaisesti 5) perusrakenteen investointitukena maksetun tuen kohteena olevan toiminnan omistussuhteissa on tapahtunut viiden vuoden aikana avustuksen maksamispäivästä sellaisia olennaisia muutoksia, jotka vaikuttavat hankkeen luonteeseen tai täytäntöönpanon edellytyksiin taikka hyödyttävät aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä; 6) tuen saaja on olennaisesti laiminlyönyt noudattaa avustuspäätöksessä määrättyjä ehtoja.

10 Rikosoikeudelliset seuraamukset Lisäksi Etelä Pohjanmaan liitto voi määrätä avustuksen maksamisen lakkautettavaksi taikka osittain tai kokonaan takaisinperittäväksi jos: 1) tuen saaja ei ole noudattanut avustuspäätöksessä määrättyjä ehtoja; 2) tuen saaja on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin taikka yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelynkohteeksi ja jollei tuen käyttötarkoituksesta muuta johdu; 3) tuki tai sen osa on myönnetty tai maksettu väärin perustein. Perimättä voidaan jättää määrä, joka ei ylitä 100 euroa Takaisinperittävälle avustukselle on maksettava vuotuista korkoa korkolain (633/1982) 3 :n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä määrätystä avustuksen maksupäivästä sen takaisinmaksupäivään. Jos takaisinperittävää määrää ei makseta viimeistään asetettuna eräpäivänä, on avustuksen saajan maksettava sille vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Tukeen kohdistuvaan avustuspetokseen ja tuen väärinkäyttöön sovelletaan, mitä rikoslain 29 luvun 5 8 :ssä ja 36 luvun 1 3 :ssä sanotaan. Jatkorahoitus Mikäli hankkeen koko toteutusajaksi on hyväksytty pidempi aika kuin mille ajalle tässä päätöksessä nyt myönnetään rahoitus, on hakijan haettava hankkeen jatkorahoitusta, kun nyt myönnetyt tuet on lähes kokonaan käytetty. Jatkorahoitusta haetaan rahoitushakemuslomakkeella (www.epliitto.fi). Jatkoaika Säädökset Hankkeen koko toteutusajalle voidaan perustelluista syistä hakea pidennystä. Hakijan tulee toimittaa vapaamuotoinen jatkoaikahakemus Etelä Pohjanmaan liitoon ennen päätöksessä hyväksytyn koko toteutusajan päättymistä. Hakemuksesta tulee ilmetä hankkeen ohjausryhmän kanta jatkoajan tarpeellisuuteen. Etelä Pohjanmaan liiton myöntämään maakunnan kehittämisrahaan sovellettavat kansalliset säädökset ja muut asiakirjat: Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014) Asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (357/2014) Valtionavustuslaki (688/2001) Laki julkisista hankinnoista (348/2007, muutos 321/2010) Asetus julkisista hankinnoista (614/2007)