Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen
Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhdessä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Työttömille suunnatun monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on auttaa työttömiä etenemään välitavoitteiden kautta kohti avoimia työmarkkinoita. Uusi laki edellyttää, että jokaisella TYP-verkostolla on vähintään yksi yhteinen toimipaikka. 2
Lainsäädäntö Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) Valtioneuvoston asetus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1377/2014) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (183/2014) 3
Suuri osa työttömistä yhteispalvelun tarpeessa TE-toimistojen laatiman kartoituksen mukaan TYP:n potentiaalinen asiakaskunta on 242 490 työtöntä Heistä arvion mukaan 85 172 on tällä hetkellä työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tarpeessa 4
TE-toimistot ja vanhat TYP:t (38 kpl) Uudenmaan TE-toimisto (6): Espoo, Helsinki, Hiiden seutu, Pohjois-Uusimaa, Porvoon seutu, Vantaa Varsinais-Suomen TE-toimisto (1): Salon seutu (Turku ei yhteisissä toimitiloissa) Satakunnan TE-toimisto (2): Porin seutu, Rauman seutu Hämeen TE-toimisto (5): Forssan seutu, Hämeenlinnan seutu, Itä-Häme, Lahti, Riihimäen seutukunta Pirkanmaan TE-toimisto (3): Etelä-Pirkanmaa, Sastamala, Tampereen kaupunkiseutu Kaakkois-Suomen TE-toimisto (3): Etelä-Karjala, Kotka- Haminan seutu, Kouvolan seutu Etelä-Savon TE-toimisto (2): Mikkelin seutu, Savonlinnan seutu Pohjois-Savon TE-toimisto (3): Kuopio, Varkaus, Ylä-Savo Pohjois-Karjalan TE-toimisto (2): Joensuun seutu, Keski- Karjala Keski-Suomen TE-toimisto (2): Jyväskylä, Ääneseutu Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto (1): Seinäjoki Pohjanmaan TE-toimisto (2): Kokkola, Vaasa Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto (2): Oulu, Raahen seutukunta Kainuun TE-toimisto (1): Kainuu Lapin TE-toimisto (2): Meri-Lappi, Rovaniemi 5
Vuonna 2015 perustetut TYPjohtoryhmät ja verkostot (34 kpl) Uudenmaan TE-toimisto (6): Espoo, Helsinki, Vantaa, Itä-Uusimaa, Keski- Uusimaa, Länsi-Uusimaa Varsinais-Suomen TE-toimisto (1): Varsinais-Suomi Satakunnan TE-toimisto (2): Rauman seutu, muu Satakunta Hämeen TE-toimisto (2): Kanta-Häme, Päijät-Häme Pirkanmaan TE-toimisto (4): Eteläinen alue, Itäinen alue, Läntinen alue, Tampereen kaupunkiseutu Kaakkois-Suomen TE-toimisto (2): Etelä-Karjala, Kymenlaakso Etelä-Savon TE-toimisto (3): Mikkelin seutu, Savonlinnan seutu, Pieksämäen seutu Pohjois-Savon TE-toimisto (3): Kuopio seutu, Varkauden seutu, Iisalmen seutu Pohjois-Karjalan TE-toimisto (1): Pohjois-Karjala Keski-Suomen TE-toimisto (2): Pohjoinen verkosto, Eteläinen verkosto Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto (1): Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaan TE-toimisto (3): Keski-Pohjanmaa, Pietarsaaren seutukunta, Vaasan seutu ja Suupohja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto (2): Pohjois-pohjanmaa (+Vaala) Kainuun TE-toimisto (1): Kainuu Lapin TE-toimisto (1): Lappi 6
Seuraavat vaiheet Johtoryhmien toiminnan käynnistyminen Toimipaikat Henkilöresursointi Palvelumalli Yhteispalvelua johtava henkilö (TYP-johtaja) Yhteistyösopimukset (sopimuspohja olemassa) 7
Palveluprosessi Asiakkaaksi ohjautuminen Kartoitusjakso (3 kk) Monialainen työllistymissuunnitelma Monialaiset palvelut Monialaisen työllistymissuunnitelman päivitys Asiakkuuden päättyminen 8
Työ- ja elinkeinoministeriön korvamerkityt määrärahat 2015 Toimintamenomääräraha 22,4 milj. euroa Asiakkaille järjestettävät julkiset työvoimapalvelut 48,6 milj. euroa Määrä on mitoitettu oletuksella, että TYP:ien keskimääräinen asiakasmäärä on 25 000 ja aktivointiaste 40 %. Aktivointiasteeseen luettavat kunnan ja TE-toimiston järjestämisvastuulla olevat palvelut jakautuisivat seuraavasti: 30 % kuntouttava työtoiminta 70 % julkiset työvoimapalvelut, joista» palkkatuki 30 %» työvoimakoulutus 10 %» valmennukset 10 %» kokeilut 20 % Lisäksi 142,4 milj. euroa yli 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneille tarjottaviin työvoimapalveluihin (muut kuin yhteispalvelun asiakkaat) 9
Kysymyksiä ja keskustelua 10
Yhdessä olemme enemmän! tommi.eskonen@kuntaliitto.fi